Takan tekeminen rivitaloon?
Ari H
1-kerroksiseen rivitaloon (aika syrjässä melkein metsän keskellä,
ja osataan kyllä polttaa siellä vain puhdasta kuivaa puuta, ei
tartte liekittää naapurien savuhaitoista ;-) on helppo tehdä takka.
Luultavasti tuohon vielä haluttaisiin takka-leivinuuni saman tien,
jotka painaakin enemmän.
Mutta onkos täällä vähän puolueettomampia näkemyksiä/kokemuksia
omista vastaavista takkaprojekteista? Onkos tuossa jotain juttuja
jotka väärintehtynä ilmenee vasta pitkän ajan kuluttua (esim liian
heikko perustus ja takkan paino rikkoo naapurienkin seinät pikku
hiljaa, tms)? Tai muita pikkujuttuja jotka olisi hyvä tietää ennen
kuin menee takkavalmistajan juttusille?
Olosuhteet:
- Lattiaremppa tulisi joka tapauksessa tehtyä, mikä varmaan helpottaa.
- Itse tehtäisiin hyvin vähän, eli ostetulla työllä koko homma.
- Perustus on maanvarainen betonilaatta, siihen kai pystyy myös
valamaan lisää vahvistusta? Näin väitti ainakin se välittäjä...
--
-
Pekka Taipale
> Olosuhteet:
>
> - Lattiaremppa tulisi joka tapauksessa tehtyä, mikä varmaan helpottaa.
> - Itse tehtäisiin hyvin vähän, eli ostetulla työllä koko homma.
> - Perustus on maanvarainen betonilaatta, siihen kai pystyy myös
> valamaan lisää vahvistusta? Näin väitti ainakin se välittäjä...
No pystyyhän lisävahvistusta tekemään, mutta se ei ole ihan pieni
remontti. Lisäksi pitää tehdä hormi ja sen läpiviennit.
Olosuhteista jätit kertomatta yhden oleellisen: hallinnollinen
tilanne. Kun kyseessä on rivitalo, niin hyväksyykö taloyhtiö takan
rakentamisen? Mitä takeita on siitä, että yhtiö suostuu hakemaan
rakennuslupaa yms? Miten määritellään takan ja sen hormin
kunnossapitovastuu osakkaan ja yhtiön kesken? Nämä ovat aika meheviä
riidan aiheita, jos johonkin talon asuntoon tehdään takkaa ja muissa
ei sitä ole.
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Harri Holopainen
kermansaven kakluuni paritaloon, homma meni seuraavasti
(itä-helsinki): valittiin uuni, todettiin että painaa 1.2 tonnia,
laskettiin lattian kantavuus, tehtiin suunnitelma vahvistuksesta,
todettiin että nopein tapa tehdä piippu on vetää uunin päältä ~5m
teräselementtipiippu välikaton ja vesikaton läpi (tiellä ei ollut
mitään kantavia rakenteita), tehtiin & saatiin toimenpidelupa (yhtiön
nimissä tietty), tilattiin uuni, sahattiin parketti uunin alta irti,
vahvistin lattian (pintalaatasta juoksubetoniset tuet kantavaan
laattaan), laitettiin seinälle palosuojalevy, uuniasentaja tuli
kasaamaan uunin, asensin piipun, peltiseppä teki piipun pellit, vähän
lämmiteltiin, uuniasentaja tuli asentamaan kaakelit, tilattiin
lopputarkastus (=paikalle käveli sälli joka totesi että siinähän näkyy
olevan kakluuni). lupa haettiin molemmille yhtiön asunnoille, naapuri
teki suunnilleen saman operaation vuotta myöhemmin. lupakäytäntö
vaihtelee kunnittain, soitto rakennusvalvontavirastoon tai vastaavaan
selvittää tilanteen.
suurin riski: lattian kantavuudesta on syytä olla hyvin varma, eikä
kiinteistövälittäjä ole se johon siinä luotetaan :) ei sen kantavuuden
laskeminen mitään rakettitiedettä ole, mutta (paikkaansapitävät)
piirrustukset tarvitaan. mahdolliset vahvistukset on myös
suunniteltava huolella. ongelma ei niinkään ole siinä onnistuuko
vahvistus, vaan siinä kuinka paljon siihen palaa työtä ja kuinka saada
muut yhtiön osakkaan vakuutettua siitä että hommassa on joku roti.
moni uunin toimittaja sisällyttää kokoamisen hintaan, ja sille tulee
myös takuu. valmiit takat sekä elementtipiiput ovat
tyyppihyväksyttyjä, ja niiden varmuusetäisyydet ym. ovat selvästi
merkitty. toisin sanoen tuo on aika idioottivarma steppi ellei itse
ala muurausta opettelemaan.
pienempi juttu on piipun teko, eli kannattaa katsoa onko tiellä
kantavia rakenteita. multa meni piipun asennukseen nelisen
tuntia. kyllähän piipun vetää vaikka mistä, jälleen kyseessä (työn)
hinta.
lopputulos: ei voisi kuvitellakaan syys- ja talvi-iltoja ilman
takkatulen loimotusta. varaava kakluuni pudottaa sähkölaskua selvästi
(suora sähkölämmitys siis). kannattaa muuten valita isot lasiluukut.
--
o Harri Holopainen
o Hybrid Graphics Ltd.
Ari H
> Ari H <em...@ei.saatavilla> writes:
>> Olosuhteet:
>>
>> - Lattiaremppa tulisi joka tapauksessa tehtyä, mikä varmaan helpottaa.
>> - Itse tehtäisiin hyvin vähän, eli ostetulla työllä koko homma.
>> - Perustus on maanvarainen betonilaatta, siihen kai pystyy myös
>> valamaan lisää vahvistusta? Näin väitti ainakin se välittäjä...
>
> No pystyyhän lisävahvistusta tekemään, mutta se ei ole ihan pieni
> remontti. Lisäksi pitää tehdä hormi ja sen läpiviennit.
Ilmeisesti tuo hormin teko kuitenkin on sinänsä helppoa ja siihen on
takkatoimittajilla valmiit ratkaisut, kun takan paikan voi kuitenkin
valita aika vapaasti olkkarissa. Takan pohja lienee se ongelmallinen
juttu kun sen pitää kantaa koko takan paino.
> Olosuhteista jätit kertomatta yhden oleellisen: hallinnollinen
> tilanne. Kun kyseessä on rivitalo, niin hyväksyykö taloyhtiö takan
> rakentamisen? Mitä takeita on siitä, että yhtiö suostuu hakemaan
> rakennuslupaa yms? Miten määritellään takan ja sen hormin
> kunnossapitovastuu osakkaan ja yhtiön kesken? Nämä ovat aika meheviä
> riidan aiheita, jos johonkin talon asuntoon tehdään takkaa ja muissa
> ei sitä ole.
No tuo on vielä vähän epäselvää, ts en ole ehtinyt selvitellä kun asia
on sen verran tuore. Tosin yhtiön hallituksen nykyinen PJ on vanha
ystävä, ja ehti jo houkutella hallitukseenkin syksyllä, kun tiedustelin
yhtiön tilannetta. Mutta se on tietysti vähän kaksiteräinen miekka
tälläisissä jutuissa joista voi kehittyä riita... :-/
Ajattlein kuitenkin että fiksumpi edetä asiassa niin päin että ensin
selvitän tekniset toteusmahdollisuudet, ja vasta sitten alan vaivata
kenties tulevia naapureita asialla.
--
-
Asko
>
> Olosuhteista jätit kertomatta yhden oleellisen: hallinnollinen
> tilanne. Kun kyseessä on rivitalo, niin hyväksyykö taloyhtiö takan
> rakentamisen? Mitä takeita on siitä, että yhtiö suostuu hakemaan
> rakennuslupaa yms? Miten määritellään takan ja sen hormin
> kunnossapitovastuu osakkaan ja yhtiön kesken? Nämä ovat aika meheviä
> riidan aiheita, jos johonkin talon asuntoon tehdään takkaa ja muissa
> ei sitä ole.
>
Meillä oli aikanaan vastaava tilanne kun yksi halusi takan huoneistoonsa
(yhtiössä kaksi paritaloa, joissa molemmissa kaksiot).
Kirjallisesti rajattiin kunnossapitovastuu osakkaalle. Yhtiö antoi luvan
rakentaa takan, luvassa oli riittävästi klausuuleja jotta mahdolliset
rakentamisen ja myöhemmän käytön aikaiset vauriot rakenteille kohdistuvat
osakkaalle. Osakasta ei missään vaiheessa nimetty henkilönä vaan vastuu oli
tietyillä osakkeilla / huoneistolla.
Myöhemmin, kun en itse enää ollut mukana taloyhtiössä, olen huomannut
piippuja tulleen lisää.
Asko
Ari H
> suurin riski: lattian kantavuudesta on syytä olla hyvin varma,
> eikä kiinteistövälittäjä ole se johon siinä luotetaan :) ei sen
> kantavuuden laskeminen mitään rakettitiedettä ole, mutta
> (paikkaansapitävät) piirrustukset tarvitaan. mahdolliset
> vahvistukset on myös suunniteltava huolella.
No takka ei sillain ole kynnyskysymys että asunnon uskaltaa ostaa
ilman että 100% varmuudella tietä minkälaisen takan siihen saa ja
mihin hintaan. Takkaleivinuuni on emännän haaveena, mutta täytyy
katsoa pitääkö ihan vaan kevyeen tunnelma-takkaan, sellaisen kai
ainakin saa melkein mihin vaan...
> ongelma ei niinkään ole siinä onnistuuko vahvistus, vaan siinä
> kuinka paljon siihen palaa työtä ja kuinka saada muut yhtiön
> osakkaan vakuutettua siitä että hommassa on joku roti.
Eiköhän tuo. Kaukolämmöstä maksetaan yhtiön yhteisen mittarin mukaan,
joten luulen että se edesauttaa muiden positiivista suhtautumista :-)
Kellään muulla yhtiössä ei kuulemma takkaa ole.
> moni uunin toimittaja sisällyttää kokoamisen hintaan, ja sille tulee
> myös takuu. valmiit takat sekä elementtipiiput ovat
> tyyppihyväksyttyjä, ja niiden varmuusetäisyydet ym. ovat selvästi
> merkitty. toisin sanoen tuo on aika idioottivarma steppi ellei itse
> ala muurausta opettelemaan. pienempi juttu on piipun teko, eli
> kannattaa katsoa onko tiellä kantavia rakenteita. multa meni piipun
> asennukseen nelisen tuntia. kyllähän piipun vetää vaikka mistä,
> jälleen kyseessä (työn) hinta.
Joo, valmiista tavarasta kaikki, ja jos mahdollista niin periaatteella
että sanon "tässä on rakennuspiirustus, tuohon nurkkaan takka, piippu
tuosta välistä, paljonko maksaa ja koska ehditte tekemään?", sopivassa
välissä lattiaremppaa. Uunitoimittajissa on hyvin valinnanvaraa,
elättelen toiveita kilpailuttamalla saa hyvän tarjouksen :-).
(Kiitokset myös Askolle hyvästä vastauksesta.)
--
-
Ari
> - Lattiaremppa tulisi joka tapauksessa tehtyä, mikä varmaan
> helpottaa.
Projekti etenee, ja heräsi ajatus että voisiko kettiöön tehdä
vesikierto-lattialämmityksen. Keskuslämmitetyssä talossa ei
huvittaisi maksaa lattiasähköstä yhtään enempää kuin on pakko.
Kylppäri sentään on aika pieni ja sen ei tartte olla koko aikaa
lämpimänä (WC on erillinen). Mutta keittiö on vähän isompi ja sen
pitäisi kyllä olla lämpimänä paljon isomman osan aikaa, joten joku
muu ratkaisu kuin sähkö olisi suotava.
Eli olisikos ihan normaalia ja toimivaa korvata keittiön patteri
vesikiertoisella lattialämmityksellä? Jos sinne laittaa laattaa
niin joku lämmitys olisi kuitenkin erittäin mukava... Onko tässä
mitään ongelmia? Lupa varmaan tarvitaan ainakin taloyhtiöltä,
kun yhteistä lämmityskiertoa mennään ronkkimaan, ja LVI-mies
on syytä olla hommaa tekemässä.
--
-
Jari Arkko
> Eli olisikos ihan normaalia ja toimivaa korvata keittiön patteri
> vesikiertoisella lattialämmityksellä? Jos sinne laittaa laattaa
> niin joku lämmitys olisi kuitenkin erittäin mukava... Onko tässä
> mitään ongelmia? Lupa varmaan tarvitaan ainakin taloyhtiöltä,
> kun yhteistä lämmityskiertoa mennään ronkkimaan, ja LVI-mies
> on syytä olla hommaa tekemässä.
Onhan noita tehty kai. En ole seurannut aiempaa keskustelua
joten en tieda millainen operaatio sulla oli tarkoitus tehda.
Mutta vesikiertoinen lattialammitys vaati enemman tilaa lattiasta
kuin saneerauslammityskalvot sahkolla. Betonilattiaan ei tarvita
korotusta kuin laatoituksen verran jalkimmaisella. Edellinen taas
vaatii kai ainakin pari senttia kipsilevyupotukseen ja aika monta
senttia jos on tarkoitus valaa jokin laatta mihin ne tulee.
--Jari
Ari H
> Ari wrote:
>
>> Eli olisikos ihan normaalia ja toimivaa korvata keittiön patteri
>> vesikiertoisella lattialämmityksellä? Jos sinne laittaa laattaa
>> niin joku lämmitys olisi kuitenkin erittäin mukava... Onko tässä
>> mitään ongelmia? Lupa varmaan tarvitaan ainakin taloyhtiöltä,
>> kun yhteistä lämmityskiertoa mennään ronkkimaan, ja LVI-mies
>> on syytä olla hommaa tekemässä.
>
> Onhan noita tehty kai. En ole seurannut aiempaa keskustelua
> joten en tieda millainen operaatio sulla oli tarkoitus tehda.
Ilmeisesti soveltuu huonosti, mitä tuolla kaupungin
rakennustoimistossa juteltiin. Lattialämmityksen pitäisi kuitenkin
olla sopivan lämpöistä vettä, ja kesällähän tuolla ei kierrä vesi
ollenkaan, talvella taas tuleva vesi on vissiin vähän turhan kuumaa.
Olisi toki toteutettavissa mutta vähän hankala ja kallis verrattuna
vaihtoehtoihin.
Joten päätimme että emme ala asian kanssa leikkimään (threadissa
aikaisemmin olleen tulisijan kanssa tulee tarpeeksi leikkimistä).
Joko pistetään laatan alle sähkölämmitys, tai sitten pistetään
viinylillä päälystettyä korkkia tms lämmintä materiaalia. Keittiö
on "onneksi" niin pieni että sinne voi kalliimpaankin materiaalia
laittaa ilman että kustannukset räjähtää silmille.
Mistähän löytäisi jotain laskukaavaa, että paljonko sähköä/tunti vie
suora sähkö-lattialämmitys kun pinta-alaa on 6 m2, ja joku keittiöön
soveltuva kivinen tai keraaminen lattialaatta pintana, ja se halutaan
mukavaan (25-30C siis kai) lämpötilaan?
Entä onko kellään ryhmän lukijalla korkkia keittiön lattiassa?
Minkälaista, ja miten se toimii?
--
-
Jouni Saari
"Ari H" <em...@ei.saatavilla> kirjoitti viestissä
news:ca1ojq$4oe$1...@news2.cc.tut.fi...
>
> Entä onko kellään ryhmän lukijalla korkkia keittiön lattiassa?
> Minkälaista, ja miten se toimii?
>
Vanhassa kämpässä oli vinyylipintaista korkkia lastulevyn ja betonilattian
päällä.
Toimiva ratkaisu, muttei mikään erityisen lämpöisen tuntuinen tai pehmoinen.
Rakojen kanssa saa olla varovainen, jos tipahtaa lattialle nesteitä. Ei ihan
pienistä näyttänyt kärsivän, sauma näytti pitävän pintansa pienien
roiskeiden kanssa.
Muovipinta tekee korkkilaatoista yhtä mukavan jalalle kuin vinyylilaatta on
muutenkin, ulkonäkö on kieltämättä parempi, kun alla on aitoa korkkia. Mutta
jalan alle se ohut korkki ei paljoa tunnu paksun kovan vinyylin alta. Hiukan
pehmosempi kuin kova vinyylilaatta, pintakylmyys kuitenkin samaa luokkaa.
Ihan toimiva ja hyvän näköinen.
Joku voisi kokeilla keittiön lattiaan ponttilautaa, johon jätetään tahallaan
3-5 mm raot, jotka liimataan ja tiivistetään veneen kanteen tarkoitetulla
massalla ja lopuksi komeus lakataan tai kyllästetään öljyvahalla.. Olis
hengittävä, tilapäistä kosteutta kestävä ja mukava jalalle. Ja kallis
ainakin teetettynä. Ohjeet löytyy vaikka mahonkikannen saumausohjeista Sikan
sivuilta:-).
Kare Pietilä
> Entä onko kellään ryhmän lukijalla korkkia keittiön lattiassa?
> Minkälaista, ja miten se toimii?
Halvoissa korkeissa on muovipinnoite ja ne tahtovat kauhtua
käytössä. Laatukorkki maksaakin sitten enemmän ja pinta on
sen mukainen. Omassa keittiössäni uusin 75 vuotta vanhan
linoleumin uudella samanlaisella. Lino on hyvin korkinkal-
tainen, mutta pinta on saumaton.
Mä tykkään siitä ihan älyttömästi, mutta se on toki makuasia.
--
Byrgcn hgryvnf!
Jari Arkko
> Mistähän löytäisi jotain laskukaavaa, että paljonko sähköä/tunti vie
> suora sähkö-lattialämmitys kun pinta-alaa on 6 m2, ja joku keittiöön
> soveltuva kivinen tai keraaminen lattialaatta pintana, ja se halutaan
> mukavaan (25-30C siis kai) lämpötilaan?
Mulla oli noin 10m2 keittiossa lattialammitys, siis vain laattojen
lampimaksi pitamiseksi. Keittiossa oli myos varsinainen patteri.
Kalvomallisten lattialammitysjuttujen nimellisteho oli jotain 300 W,
enka tieda kuinka paljon se oikeasti oli paalla. Valilla lattia
oli turhankin lammin. Kesaisin vehje oli pois paalta, kun kylmat
lattialaatat rupesivat helteessa tuntumaan hyvalta idealta.
> Entä onko kellään ryhmän lukijalla korkkia keittiön lattiassa?
> Minkälaista, ja miten se toimii?
Jotkut tykkaa, itse pidan kylla laatoista. Lampimista
sellaisista.
--Jari
Ari H
>
>> Mistähän löytäisi jotain laskukaavaa, että paljonko sähköä/tunti vie
>> suora sähkö-lattialämmitys kun pinta-alaa on 6 m2, ja joku keittiöön
>> soveltuva kivinen tai keraaminen lattialaatta pintana, ja se halutaan
>> mukavaan (25-30C siis kai) lämpötilaan?
>
> Mulla oli noin 10m2 keittiossa lattialammitys, siis vain laattojen
> lampimaksi pitamiseksi. Keittiossa oli myos varsinainen patteri.
> Kalvomallisten lattialammitysjuttujen nimellisteho oli jotain 300 W,
> enka tieda kuinka paljon se oikeasti oli paalla. Valilla lattia
> oli turhankin lammin. Kesaisin vehje oli pois paalta, kun kylmat
> lattialaatat rupesivat helteessa tuntumaan hyvalta idealta.
Ok, katotaas saanko jotain rahi-lukuja aikaan. Pienellä
extrapolaatiolla meidän pienemmälle keittiölle saadaan
200W * 40 viikkoa * (5 arkipäivää * 7h + 2 vapaapäivää * 16h)
= 536kWh/vuosi
* 12snt/kWh
= ~64e/vuosi jonkinlainen optimoitu kustannus
200W * 365pv * 24h * 12snt/kWh
= 210e/vuosi ehdoton yläraja
No ei hirveän paha. Sen tuosta ainakin voi päätellä että fiksu
ajastinsysteemi maksaa itsensä takaisin nopeasti sähkölaskussa,
jos haluaa että aamulla herätessä lattia on valmiiksi lämmin...
--
-
Ari H
Ovatko Kährs Linnea-parketit, joissa siis on vain ohut puuviilu alla
ja päällä, ja HDF:ää välissä, mistään kotoisin. Myyjä kovasti kehui
että ei vääntyile eikä irtoile johtuen juuri ohuesta pintaviilusta,
mutta muuten käytännössä "oikean" lautaparketin veroinen. Mutta
niinhän ne myyjät aina. Materiaali vaikutti kuitenkin aika hyvältä,
niin hinnaltaan kuin laadultaankin.
Eli onko kokemuksia / kommentteja? Lähinnä huonot puolet verrattuna
muihin materiaaleihin, ennen kaikkea parkettiin, kiinnostaa. Entä
onko "vastaavia" "yhtä hyviä" kilpailijoilla? Kotimainen vaihtoehto
periaatteessa kiinnostaisi...
--
-
Ari H
> Eli onko kokemuksia / kommentteja? Lähinnä huonot puolet verrattuna
> muihin materiaaleihin, ennen kaikkea parkettiin, kiinnostaa. Entä
> onko "vastaavia" "yhtä hyviä" kilpailijoilla? Kotimainen vaihtoehto
> periaatteessa kiinnostaisi...
Itse itselleni vastaten, löytyipä sitten Upofloor Compact vastaavaksi
vaihtoehdoksi pienellä haulla. Onko vielä muita mitä kannattaa
vertailla? Ja jos joku täällä osaa näitä kahta suoraan verrata niin
saa toki kertoa :-)
--
-
Timo Jokinen
asennettua nyt 4 huoneeseen. On erittäin helppoa asentaa jopa
aloittelijalle. Minä tempaisin vaimon kanssa 45 minuutissa makkarin
lattian ja tuli viimesen päälle siisti. Saumat ovat aivan samassa tasossa
ja lukkopontti vetää saumat tiiviisti kiinni. Todelliset kokemukset
tulevat varmaankin tässä parin kolmen kuukauden sisällä kunhan päästään
parin viikon päästä.
-Timo
HEH
"Ari H" <em...@ei.saatavilla> wrote in message
news:ca6sih$ks2$1...@news2.cc.tut.fi...
> Jatketaanpa samaan threadiin.
>
> Ovatko Kährs Linnea-parketit, joissa siis on vain ohut puuviilu alla
> ja päällä, ja HDF:ää välissä, mistään kotoisin. Myyjä kovasti kehui
> että ei vääntyile eikä irtoile johtuen juuri ohuesta pintaviilusta,
4 vuotta on ollut Linneat lattiassa, ei valittamista. Nojatuolien kohdalla
on pientä liikuttelusta
tullutta jälkeä, joka näyttää enemmän painaumalta kuin naarmuilta. Aika kova
pinta siinä on,
esim vasaran tiputtaminen vajaasta metristä ei näytä jättävän kummempaa
jälkeä.
Yläkerrassa meillä on laminaatti, joka on jalan alla kylmemmän tuntuista
kuin Linnea.
HH
Antti Häikiö
Missähän hintaluokassa nuo ohutpuuparketit sitten heiluu?
--
AH
Timo Jokinen
Antti Häikiö wrote:
>
> Missähän hintaluokassa nuo ohutpuuparketit sitten heiluu?
>
> --
> AH
Tuossa hyvän laatuisen laminaatin nurkillahan nuo ovat eli joku 21-25 e riippuen
ostopaikasta, määrästä ja tinkaajasta.
-Timo J
Ari H
> Missähän hintaluokassa nuo ohutpuuparketit sitten heiluu?
En tarkempaa tarjousta kysynyt kun olin sattumalta katselemassa, mutta
alle 50 neliön erä Linneaa olisi tinkaamatta lähtenyt muistaakseni
karvan alle 25e/m2, ts jonkun reilu 10-15e/m2 halvemmalla kuin "oikea"
parketti samassa liikkeessä (disclaimer: en kirjoittanut hintoja ylös,
eli voin muistaa vähän väärinkin).
Upofloorin hintoja en ole ehtinyt selvitellä.
--
-