Valitako sähkölattialämmitys vai vesikiertoinen lattialämmitys
Otto L
sähkölattialämmitys jollain hieman älyä esim devi550 omaavilla
termostaateilla.
Tuossa ASTA messuilla kuitenkin käydessä monenlaiset myyjä vannoivat
vesikiertoiseen lattialämmitykseen , usein syynä se että lämmönlähteen voi
muuttaa tulevaisuudessa vaikka nyt lämmittäisi sähköllä tuota vettä hieman
huonommalla hyötysuhteella.
Mitä nämä tulevaisuuden lämmönlähteet oikein on ajateltu olevan, kukaan ei
oikein osannut selittää. Vaikutti ihan samalta kuin milleniumin aikainen IT
hype , jotain hienoa on tulossa mutta kukaan ei tiedä että mitä. Onko se
aurinko, pelletti, maalämpö vai mikä. Itse en kyllä näe itsessäni pientä
pellettilämmittäjää , en millään.
Ajatuksena on hieman panostaa siihen että taloa saa matalaenergia suuntaan
ja miettiä muutaman kerran LTO koneita sun muita , pitäisikö kuitenkin ottaa
vielä isoon pohdintaan tuon lämmönjakelun. Onko esimerkiksi vesikiero
päässyt jo joskus vaivanneista vuotohommista eroon.
Vesikiertoiseen lattialämmitykseen liitetään lisäkojeita , lämmöntakaisin
kierrätyksen talteenotto ja ties mitä , onko nämäkin vielä hypeä että
ulosmenevästä poistoilmasta imetään lämpöä vielä takaisin lattiaankin edes
jollain tavoin kannattavasti.
Itse melkeinpä uskon vielä siihen, että lisäeristyksellä,
sähkölämmitteisellä lattialla , hyvillä termareilla ja lto:lla ja varaavalla
takalla saa lämpöä tulevaisuudessa vielä pitkään järkevään hintaan.
Kiitos muuten hyvistä vastauksista tuon talopakettivertailu juttuun.
K-Raudan omatalo näyttää olevan pienoisessa kärjessä , onko jotain pahaa
sanottavaa rakenteesta tai muusta jos sen valitsen.
MLE
Ei siis mikään perustaloa ja sinne 10cm lisää villaa yläpohjaan.
Jos et matalaenergiataloa halua, niin sitten ehdottomasti vesikiertoinen
lattialämmitys. Kyllä se energian hinta voi vaan vielä pompsahtaa, että
jotta sen lämmitysmuodon vaihto tulee kannattavaksi.
Mikko Salmenius
viestissä:dl7kcf$5ro$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Laita suora sähkölämmitys piuholla, jos teet _oikeasti_
> matalaenergiatalon. Ei siis mikään perustaloa ja sinne 10cm lisää villaa
> yläpohjaan.
>
Pystyykö joku perustelemaan miksi ei kannattaisi rakentaa
matalaenergiataloa? Monet todistelut ja laskelmathan näyttävät, että tällöin
lämmitysmuodon merkitys kutistuu melko pieneksi = rahaa säästyy joka
tapauksessa vuosien varrella. Ja ilmeisesti oikella suunnittelulla ja
lämmitysmuodon valinnalla kustannusero normaalitaloon verrattuna on pieni
tai jopa negatiivinen.
t.Mikko
MLE
news:dl7q91$n04$1...@juuri.cc.lut.fi...
> Pystyykö joku perustelemaan miksi ei kannattaisi rakentaa
> matalaenergiataloa? Monet todistelut ja laskelmathan näyttävät, että
> tällöin lämmitysmuodon merkitys kutistuu melko pieneksi = rahaa säästyy
> joka tapauksessa vuosien varrella. Ja ilmeisesti oikella suunnittelulla ja
> lämmitysmuodon valinnalla kustannusero normaalitaloon verrattuna on pieni
> tai jopa negatiivinen.
Pakettitalovalmistajilta varmaan löytyy hyvät perustelut.. kuten myös
lämmitysjärjestelmien valmistajilta.
Mutta huimaa kyytiä on mennyt matalaenergiarakentaminen eteenpäin
viimevuosina. Kunhan lisää kokemuksia kertyy, niin voi äkkiä käydä siten
että suora sähkölämmitys kokee uuden tulemisen.
No jos pakko on yksi perustelu matalaenergiataloa vastaan keksiä, niin
pakettitalon ostajan voi olla vaikea löytää sopivaa talomallia
matalaenergia-mallistoista. Ja lisäksi enpä ole ihan varma, että onko noilla
suurilla talovalmistajilla ihan oikeita matalaenergiataloja mallistoissaan.
Jouni Kröger
Kaveri tuossa on vinguttanut talotoimittajia tällä aiheella. Lopputulema...
Lisää itse seiniin eritettä, kun prosessit ei siihen taivu. Ostajia ei
kuuleman tuollainen kiinnosta, kun ainut kiinnostus on hinnassa...
--
____
Malu est concilium quod mutari non potest. "Suunnitelma, jota ei voi
muuttaa, on huono suunnitelma."
-Publilius Syrus-
Jouni Kröger
kroger(a)iki.fi
"MLE" <cm.l...@poista.kolumbus.eispammia.fi> kirjoitti
viestissä:dl7udd$kkm$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
mikko
"Otto L" <Ot...@lonkero.com> kirjoitti viestissä
news:NmIdf.7992$j92....@reader1.news.jippii.net...
ajatuksenakin. Mielipiteeni olisi vesikiertoinen lattialämmitys. siihen saat
kytkettyä aurinkolämmön, (öljyn ja miksei puun hyvin.) Saat "ilmaista"
lämpöä. Onhan siinä omat kustannukset, mutta. Kannattaa perhtyä siihen ja
tarkistaa mitä tarjotaan ja millä hyötysuhteilla ja laskea itse.
>
>
>
>
ask@kolumbus.fi ove-la
> ajatuksenakin. Mielipiteeni olisi vesikiertoinen lattialämmitys. siihen
saat
> kytkettyä aurinkolämmön, (öljyn ja miksei puun hyvin.) Saat "ilmaista"
> lämpöä.
hm ...
ja se lattialämmitysfirma tarjoilee varmaan "ilmaisen" lounaankin
ja mahtasko' jostain vielä löytyä ilmaista asennuspalveluakin
PS:
rakentamisvaiheen loppu(katselmus)suoralla
(= aviollisen konkurssihakemuksen sisäänjättövaiheessa)
mua hirvittää kuitenkin kaikkein eniten ylimääräiset investoinnit
... elleivät ne ole "ilmaisia"
-007-
Petteri Soikkonen
> Oliko erite kiinteää vai nestemmäistä?
Olikos se Velipuolikuun joku sketsi, jossa alkupääoma piti kakkia ite ja
pankki kakki loput.
Eli veikkaan: kiinteää.
Petteri
Petteri Soikkonen
> Tuossa ASTA messuilla kuitenkin käydessä monenlaiset myyjä vannoivat
> vesikiertoiseen lattialämmitykseen , usein syynä se että lämmönlähteen voi
> muuttaa tulevaisuudessa vaikka nyt lämmittäisi sähköllä tuota vettä hieman
> huonommalla hyötysuhteella.
Aivan totta! Vesikiertoisen lämmityksen paras puoli onkin se, että
lämmitysmuodon voi vaihtaa. Mutta toisaalta: sähkölämmitys on vaivaton,
mukava ja edullinen lämmitysmuoto. Miten yhdistää nämä kaksi? Ratkaisu:
laitetaan lämmityskaapelit sinne lattialämmitysputkiin, veden sekaan. Ja
sitten kun johdot väsyy vanhuuttaan, ne voi ottaa pois ja laittaa uudet!
Markkinoille on tullut sellaisia pieniä uimarirobotteja, joiden häntään
voi kiinnittää johdon pään ja kun robotin asettaa siihen putken päähän,
se lähtee uimaan ja vetää johtoa perässään ja hetken päästä robotti
pullahtaakin pintaan putken toisessa päässä. Robotteja saa kaikille
putkikoille (12mm-20mm) ja vesikiertoisen, hankalan ja vanhentuneen
maalämpö- tai pellettilämmityksen saa vaihdettua moderniksi sähköllä
toimivaksi alle puolessa tunnissa, mutta asennukseen tarvitaan putki- ja
sähkömies (koska jälkimmäinen ei osaa jakotukkia ottaa pois putken
päistä). Kiertovesipumppu on muistettava ottaa pois käytöstä asennuksen
ajaksi. Asennuksen lopuksi putket tulpataan erityisellä tulpalla,
jolloin vesi ei haihdu putkesta pois.
Tämänkin, ilmaisen ja hyvän ohjeen sinulle tarjosi
sfnet.keskustelu.rakentaminen!
Petteri
Peter Rinne
> sitten kun johdot väsyy vanhuuttaan, ne voi ottaa pois ja laittaa uudet!
Johdot kestävät ehkä sen mitä putkikin.
Mutta muuten kuulostaa oudolta neuvolta, virtaukset putkissa kärsivät ym.
ongelmia. Miten olisi lämmittää sähkövastuksilla vesisäiliötä josta vesi
niihin
putkiin pumpataan.
Petteri Soikkonen
> Mutta muuten kuulostaa oudolta neuvolta, virtaukset putkissa kärsivät ym.
Se oli vitsi... taisi olla huono sellainen... ei sitä vettä ollut
tarkoitus putkissa kierrättää vaan se on siellä siksi, ettei vastukset
kuluisi.
> ongelmia. Miten olisi lämmittää sähkövastuksilla vesisäiliötä josta vesi
> niihin
> putkiin pumpataan.
Tuolla mun ratkaisulla olisi vältetty vesisäiliö, kiertovesipumput,
shuntit, painesäiliöt, ... mitä vielä... kuulostaa kovin hyvältä,
pitäisikö patentoida?
Mutta kuten sanoin, se oli vitsi, itseasiassa kirjoitin sen jo aiemmin
vastauksena jonkun toisen säikeen kirjoitukseen, mutta päätin jättää
lähettämättä sen, nyt en voinut vastustaa kiusausta (niinkuin yleensä
on, kiusausta on vaikea vastustaa).
Kumma, että kukaan ei tarttunut niihin uimarobotteihin, ei kait niitä
ole olemassa?
Petteri
Pertti
sähkön ja kennon lämpiäminen voi lämmittää sisään tulevaa ilmaa.
No jokainen voi pohtia kuinka kauan tuohon vetytalouteen siirtyminen vie.
Pertti
ask@kolumbus.fi ove-la
> siirtyminen vie.
mä uskon että aivan LIIAN kauan ... jottei sillä nykyisiä
energianvalintaongelmiamme kyetä ratkaisemaan
ja joko jo ennen sitä - tahi pian sen jälkeen - siirrymme kaikki
varmaan taas takaisin ... keräilytalouteen
vety(pommi)talous on tulevaisuutta
nos...@supertel.fi
kuitenkin laittaa molemmat.
Siis putket sellaisenaan ja vastukset käyttöön. Jos tulee
katumapäälle,
ruetaan hommaamaan liittimiä tai jakotukkeja ja muita vempeleitä
putkien päihin.
Ei kait pelkät putket paljoa maksa tai lisää työmäärää laittaa
putket ja
vastukset samalla kertaa?
Vesa
> Kumma, että kukaan ei tarttunut niihin uimarobotteihin, ei kait niitä
> ole olemassa?
Kun löydät sellaisen, huuda HEP!
Vesikiertoinen lattialämmitys on nyt pesutiloista pois käytöstä kun
kuuman käyttöveden kiertoputki kului puhki, useammasta kohdasta.
Onko muuten ideaa saisiko tuota lattiaa lämpenemään purkamatta vanhaa ja
rakentamatta uutta. Kun laatoitus olisi aivan hyväkuntoinen ja hölmöltä
tuntuisi alkaa lattian pintaa nostamaan. Tarjous lattian purkamiseksi,
uuden lämmityksen laittamiseksi ja laatoitus on neljän tuhannen euron
luokkaa.
Vesa
> Helpoin ja halvin tapa laittaa sekä putket että vastukset on
> kuitenkin laittaa molemmat.
> Siis putket sellaisenaan ja vastukset käyttöön. Jos tulee
> katumapäälle,
> ruetaan hommaamaan liittimiä tai jakotukkeja ja muita vempeleitä
> putkien päihin.
Tuollatavoin tein aiemman talon saunaa uusiksi rakentaessani.
-VJ-
nos...@supertel.fi
siksi, että sähköllä saa helpolla lämmitettyä kesällä lattia
tarvittaessa, vaikka kiertovesipumppua ei viitsisi käynnistää ja
lämmittää taloa myös lämmönlähteen ja kylppärin välillä.
Talvella sitten käytetään vesikiertoa. Siis tavallaan päinvastainen
varajärjestely.
Alkuperäiselle kysyjälle:
Sitä voi laittaa tuplasysteemivalmiuden omantunnon mukaan vain osaan
taloa. Jos myöhemmin haluaa vaihtaa veteen, voi osaan taloa laittaa
tehokkaat patteritkin. Itse taitaisin vesikierronkin kanssa laittaa
ainakin kosteisiin tiloihin myös kaapelit Vesan esimerkin mukaan joka
tapauksessa.
Toisaalta, mulla on 70-luvun lopun "matalaenergiatalo", jossa
pattereinkaan kiertoveden lämpö ei ole kovin korkea. ISot
konvektoripatterit, 4-kertaiset termolasit ja yli 20 cm eristettä
seinissä (Seinät on noin 35 cm paksut, "tuplaeristetty", siis kahdet
pystyrangat, villaa väleissä.) + LTO, niin ei niitä pattereitakaan
tartte hehkuttaa..
P. Kärhä
"ove-la" <ovela a...@kolumbus.fi> wrote in message
news:dldhol$4hu$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>> No jokainen voi pohtia kuinka kauan tuohon vetytalouteen
>> siirtyminen vie.
> mä uskon että aivan LIIAN kauan ... jottei sillä nykyisiä
> energianvalintaongelmiamme kyetä ratkaisemaan
Ei sillä vetytaloudella mitään ongelmia ratkaista vaikka se saataisiin
toimimaankin. Yksi kupla se on muiden joukossa. Eihän sähkökään loppujen
lopuksi ratkaissut ongelmia. Vaikka siis seinästä tuleva sähköhän on täysin
saasteetonta, ihan samalla lailla kuin vetykin.
Peté
Juha Ruismäki
> Ei sillä vetytaloudella mitään ongelmia ratkaista vaikka
> se saataisiin toimimaankin. Yksi kupla se on muiden joukossa.
> Eihän sähkökään loppujen lopuksi ratkaissut ongelmia.
> Vaikka siis seinästä tuleva sähköhän on täysin saasteetonta,
> ihan samalla lailla kuin vetykin.
Niinpä, eihän se vety ole kuin energian siirtoväline, niinkuin
sähkökin. Siellä, missä tarvitaan mobiilienergiaa eikä voida
vetää kaapelia perässä (kannettavat tietokoneet, autot) se on
järkevää. Taloon kun tulee kaapeli, niin sitä pitkin energia
siirtyy paljon paremmalla hyötysuhteella.
Alkuperäiseen kysymykseen oma mielipiteeni, jos lämmität
sähköllä, laita lattiakaapelit. Jos epäilet sähköllä
lämmittämistä, niin laita sitten heti jokin muu lämmitys-
muoto. Joskus 10 vuoden päästä lämmitystavan vaihtaminen
ei kuulosta järkevältä ja kustannustehokkaalta eikä sitä
varten kannata varautua. Ainoa poikkeus on, jos kaukolämpö
on tulossa jollakin aikataululla mutta sitä ei saa heti
aluksi käyttöön.
Juha
Petteri Soikkonen
> Vesikiertoinen lattialämmitys on nyt pesutiloista pois käytöstä kun
> kuuman käyttöveden kiertoputki kului puhki, useammasta kohdasta.
Oliko lämmitys toteutettu kuuman käyttöveden kierrolla? Lattialaatassa?
Jos niin, niin kuluikohan se puhki siksi, että siinä oli ilmaa?
Vääränlainen putki?
>
> Onko muuten ideaa saisiko tuota lattiaa lämpenemään purkamatta vanhaa ja
> rakentamatta uutta. Kun laatoitus olisi aivan hyväkuntoinen ja hölmöltä
> tuntuisi alkaa lattian pintaa nostamaan. Tarjous lattian purkamiseksi,
> uuden lämmityksen laittamiseksi ja laatoitus on neljän tuhannen euron
> luokkaa.
Auttaisikohan kattolämmitys asiaan? Voiko sitä laittaa pesutiloihin?
Kattolämmitys kuulemma lämmittää lattiaan asti, itsellä ei ole kokemusta.
Petteri
ask@kolumbus.fi ove-la
> > kuuman käyttöveden kiertoputki kului puhki, useammasta kohdasta.
>
> Oliko lämmitys toteutettu kuuman käyttöveden kierrolla? Lattialaatassa?
> Jos niin, niin kuluikohan se puhki siksi, että siinä oli ilmaa?
> Vääränlainen putki?
hm ... entä oiskos' kiertoputkessa ollu' liikaa ylipainetta ?
ko' JOS sitä ei oltukaan kertasäätöventtiilillä
heti pumpun jälkeen vähennetty ... sano
sitä painetta vaan pienemmäksi ... venttiilillä kuin venttiilillä
Vesa
> hm ... entä oiskos' kiertoputkessa ollu' liikaa ylipainetta ?
> ko' JOS sitä ei oltukaan kertasäätöventtiilillä
> heti pumpun jälkeen vähennetty ... sano
Käyttövesipumpun kummallakin puolella oli sulkuventtiilit, täysin
avoimina ilman mitään kuristuksia kierrossa.
-VJ-
Vesa
> Oliko lämmitys toteutettu kuuman käyttöveden kierrolla? Lattialaatassa?
> Jos niin, niin kuluikohan se puhki siksi, että siinä oli ilmaa?
> Vääränlainen putki?
Oli. Aiempi omistaja oli uusinut kiertopumpun, uusi suurempi pumppu oli
täydellä virtausvauhdilla pumpannut kuumaa käyttövettä.
>
> Auttaisikohan kattolämmitys asiaan? Voiko sitä laittaa pesutiloihin?
> Kattolämmitys kuulemma lämmittää lattiaan asti, itsellä ei ole kokemusta.
Se voisi toimia, olisi ainakin halvempi kuin lattian purkaminen ja uuden
rakentaminen.
-VJ-
nos...@supertel.fi
Hep! TKK:n automaatiolabrassa.
Mutta pitänee valita aika paksut putket, että robot mahtuu:-)
(Robojen kotiputket taitaa olla jotain 100-200mm
"koetehtaassa". )