Riittävä veto hormissa?
Joose
tulisijalle pitäisi olla yhden tiilen kokoinen hormi. Piipusta ei
kuitenkaan löydy kuin puolikas. Utelin lisää ja sääntö on kuuleman
mukaan yhden tiilen hormi viiden metrin piippuun. Tällä piipulla on
kuitenkin korkeutta noin 7-8 metriä, eli käsittääkseni veto paranee
jonkin verran. Lisäksi talossa on aiemmin (~30 vuotta takaperin) ollut
leivinuuni samassa puolen kiven hormissa, eikä kukaan ainakaan muista
ongelmia koskaan olleen. Sen vuoksi en oikein yhdy muurarin skeptisyyteen...
Siis toimiiko puolen kiven hormi ja leivinuuni, vai onko muurarin
puheissa perää? Kokemuksia?
t: Joose
Teuvo
> ...sääntö on ... yhden tiilen hormi viiden metrin piippuun. Tällä piipulla on
> kuitenkin korkeutta noin 7-8 metriä...
> Lisäksi talossa on aiemmin (~30 vuotta takaperin) ollut
> leivinuuni samassa puolen kiven hormissa...
Sääntöhän kertoo siis että yli 5 metrin hormissa riittää pienempi
reikä, kuten ennenkin.
Nykyään ei kai osata käyttää uuneja, eikä se ennenkään niin hyvin
vetänyt alussa. Kun pannaan vielä huippuimuri ja puuttuva korvausilma
hormin vetoa vastaan sekä turataan väärän sytytyksen kanssa, on kyökki
savupirttinä vaikka millä hormilla.
Uskoisin, että vedon ratkaisee hormin korkeus eikä sen koko.
Kaasumääräähään kuristetaan luukulla ja oikealla polttamisella. Siis
kunnon kuivat koivuklapit, sytykkeet päälle ja luukku sen verran ja
vain sen verran raollaan kuin tarvitsee alussa. Korvausilman saanti
pitää olla varmistettu vaikka avaamalla joku läpi lähettyvillä. Olisi
toki eduksi, jos huippari olisi pois päältä sytytyksen ajan. Palamisen
päästyä alkuun ei hormin koolla enää ole väliä, kun ei pidä luukkua
auki eli ilman saanti pitää koko ajan olla oikea.
Lu-lu
> Siis toimiiko puolen kiven hormi ja leivinuuni, vai onko muurarin puheissa
> perää? Kokemuksia?
jos oisin muurari, niin kertoilisin sulle aivan samat tarinat,
joten : "perää on"
"veto"han ei riipu yksinomaan hormin pituudesta,
vaan myös savukaasun (keskimääräisestä) lämpötilasta
koko hormin matkalla, sillä ne kaasujen tiheys-erothan
(hormissa ja sen ulkopuolella) tuottaa sen nosteen eli "vedon"
ja
toinen vetoon huomattavasti vaikuttava (= huonontava)
seikka on (tiili?)hormin (karhean?) seinämän
savukaasun virtausta hidastava kitka
ja
hyvin kuumallakin savukaasulla aikaansaatu "luonnollinen"
eli painovoimainen noste on parhaimmillaankin melko
heikko ( = n. 2 mm vp)
ja savuhormin poikkipinnan koko määrää pitkälti
sen palamistehon (jolla niitä savukaasumäriä tuotetaan)
joka siis enintään on käytettävissä
ja
savukaasumääriin vaikuttaa lisäksi polton yli-ilmakerroin
joka voi puunpoltossa olla hyvinkin (= turhan) suuri, ja
jolloin poistettavia savukaasuja
a) muodostuu ylenmäärin (= hormin kokoon nähden "liikaa")
b) ja jotka jo uunista poistuessaankin ovat paljon kylmempiä
(ja tuottavat siten huonomman vedon)
ja
kaiken kukkuraksi vaikuttaa vielä polttopuiden kosteuskin
merkittävästi sekä savukaasujen määrään että niiden lämpötilaan
joten
summa-summarum:
1)
hormin sisäpinnan kitka vaikuttaa vetoa selvästi huonontavasti
ja tiilihormissa se on aina ns. hyvin "karhea", joten pitemmästä
hormista on siten aina - paitsi hyötyä - niin myöskin haittaa
ja
kitka aiheuttaa sen, ettei virtausnopeus hormissa voi kasvaa
määrättömästi (saman, pienehkön nosteen vaikutuksesta), joka
rajoittaa hormin läpi virtaavan kaasun määrää tehokkaasti
(hormissa noste ja virtauskitka tappelevat siis toisiaan vastaan)
2)
hormin poikkileikkauksen pinta-ala määrittää savukaasumäärän
joka kulloinkin voi hormin kautta (ylipäätäänkään) virrata
(jollain tietyllä "vedolla" eli ns. alipaineen vaikutuksesta)
3)
savukaasujen keskimääräinen lämpötila hormin KOKO matkalla
tuottaa vedon, JA - tämä on otettava huomioon ! : - savukaasut
jäähtyvät massiivisen tiilipiipun vaikutuksesta keskimäärin
n. 10 oC hormin pituuden metriä kohti (= mitattu fakta), elikkäs'
5 m piipussa noin 50 oC, ja 10 m pituisessa piipussa noin 100 oC,
joten kaasujen keskimääräinen lämpötila jää pitemmässä piipussa
aina matalammaksi
(ja tuottaa näin - piipun pituusyksikköä kohti - huonomman vedon)
niinpä
leivinuunisssasi puilla saavutettava suurin mahdollinen lämmitys-
teho (= siis sellainen, jolla savut eivät vielä lämmitettäessä tunkea
uunin luukkujen raoista takaisin sisään huoneeseen) riippuu siis
1) polton yli-ilmakertoimesta
2) savukaasujen poistumislämpötilasta uunista
3) hormin poikkileikkauksen pinta-alasta
4) hormin pituudesta
5) hormin sisäpinnan karheudesta (ja sen mahdollisista mutkista)
6) hormin lämmön-imemis-ominaisuuksista (savukaasun jäähtymisestä)
7) polttopuiden kosteudesta
joten
homma ei olekaan ihan niin yksinkertainen kuin usein kuvitellaan, vaan
hormin pituudellakin ON optimi (liian pitkä piippu voi huonontaa
vetoa niin paljon, että suurin mahdollinen palamisteho jopa pienenee)
ja myös hormin poikkileikkauksen pinta-alallakin ON optiminsa;
pienemmällä hormilla saavutetaan yleensä vain pienempi palamisteho
mutta
myös YLIsuurellakin hormilla voi suurin mahdollinen palamisteho
joskus pienentyä, sillä "veto" eli lämpimämmän kaasun tuottama noste
ei liian suuressa hormissa välttämättä säily koko matkallaan, vaan siinä
voi päästä muodostumaan ns. takaisin- eli akanvirtausta
yhden tiilikiven hormi lienee lähellä optimia (n. 20 kW polttoteholla)
ja jopa kahdenkin tiilikiven kokoista hormia voinee vielä käyttää
ongelmitta; puolen kiven (karhea tiili)hormi ON todellakin "liian" pieni,
mutta kyllä silläkin jonkinlaista polttotehoa (ja siis vetoa) voi tuottaa,
muttei todennäköisesti sentään ihan millekään leivinuunille suunniteltua
nimellistehoa, joten
lämmittelet uutta leivinuuniasi sitten vain ikäänkuin hissuksiin, niin
ne kaikki savutkin ehtii sitten mennä pienestä piipustasi pihalle
(eivätkä tunkea sisälle)
Timo Koo
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message
news:m_kJj.320675$g87....@reader1.news.saunalahti.fi...
> "Joose" < kirjoitti
>> Siis toimiiko puolen kiven hormi ja leivinuuni, vai onko muurarin
>> puheissa perää? Kokemuksia?
> "veto"han ei riipu yksinomaan hormin pituudesta,
> vaan myös savukaasun (keskimääräisestä) lämpötilasta
> koko hormin matkalla, sillä ne kaasujen tiheys-erothan
> (hormissa ja sen ulkopuolella) tuottaa sen nosteen eli "vedon"
>
Olen ollut käsityksessä, että vedon tuottaa piipun alapään ja yläpään
välinen ilmanpaine-ero. Siis ilmanpaine pienenee ylöspäin mentäessä, ja
piippu muodostaa eräänlaisen putken kahden eri ilmanpaineen välille.
Luonnonlakien mukan siis suuremmasta paineesta alkaa siirtymään ilmaa
pienempän paineeseen = veto. Vetoahan on piipussa silloinkin, kun tulisijaa
ei käytetä. Näinollen piipun pituudella on ratkaiseva merkitys: pidempi
piippu = parempi veto.
P. Kärhä
"Timo Koo" <timo...@hotmail.com> wrote in message
news:47f5e00a$0$23827$9b53...@news.fv.fi...
> Olen ollut käsityksessä, että vedon tuottaa piipun alapään ja yläpään
> välinen ilmanpaine-ero. Siis ilmanpaine pienenee ylöspäin mentäessä, ja
> piippu muodostaa eräänlaisen putken kahden eri ilmanpaineen välille.
> Luonnonlakien mukan siis suuremmasta paineesta alkaa siirtymään ilmaa
> pienempän paineeseen = veto. Vetoahan on piipussa silloinkin, kun
> tulisijaa ei käytetä. Näinollen piipun pituudella on ratkaiseva merkitys:
> pidempi piippu = parempi veto.
Myös putken halkaisijalla on merkitystä. Ilmavirran alullepaneva voima on
takan ilmanottoräppänän ja piipun yläpään välinen paine-ero (vastaa
elektroniikassa jännitettä). Vetoa (ilmavirta, vastaa elektroniikassa
virtaa) rajoittaa ilmanvastus, joka riippuu putken halkaisijasta (vastaa
elektroniikassa vastusta). Mikäli hormi on kovin ohut, siinä on suuri
ilmanvastus, jolloin paine-ero jää tämän putken yli, mikä pienentää takan
yli olevaa paine-eroa (vrt. elektroniikan jännitteen jakoon). Lisäksi
ilmavirtaa rajoittaa korvausilman saanti, eli huonetilasta pitää olla reilu
reikä ulkoilmaan, jotta ympyrä sulkeutuu. Ilma siis kulkee ympyrää, ihan
niinkuin sähkökin.
Alkuperäisessä kysymyksessähän alkutilanne lienee, että puolen kiven hormi
on, ja siihen joko laitetaan tai ei laiteta leivinuunia? Kallistuisin vähän
samaan kuin Lu-Lukin vissiin ehdotteli, että tekee sen siihen ja katsoo että
vetääkö. Vetoon vaikuttaa muutkin tekijät kuin hormi, esim.
poistoilmanvaihto ja korvausilman saanti. Jos ei se millään vedä, niin
sitten voi miettiä, että saako hormia isonnettua tai pitäisikö laittaa
piippuun takkaimuri.
Peté
Ilkka P.
> Olen ollut käsityksessä, että vedon tuottaa piipun alapään ja yläpään
> välinen ilmanpaine-ero. Siis ilmanpaine pienenee ylöspäin mentäessä, ja
> piippu muodostaa eräänlaisen putken kahden eri ilmanpaineen välille.
> Luonnonlakien mukan siis suuremmasta paineesta alkaa siirtymään ilmaa
> pienempän paineeseen = veto.
Close, but no cigar. Kokeilepa laittaa putki pystyyn pihalle ja katsoa
syntyykö virtausta, vaikka siinäkin alapää on suuremmassa
ilmanpaineessa kuin yläpää. Ei synny. Virtauksen synnyttää tiheysero,
joka taasen on seurausta lämpötilaerosta. Lämpimämpi, kevyempi ilma
pyrkii ylös- ja ulospäin, ja siksi palokaasunkin lämpötilalla on oma
merkityksensä vedon kannalta, niin kuin Lu-lukin (pitkästä aikaa
järkevässä) kirjoituksessaan kertoi.
Vedon syntymekanismi voi olla helpompi hahmottaa, jos ajatellaan ilman
sijasta eri tiheyksisiä nesteitä. Jos vesialtaan pohjalle upotetaan
astiallinen vettä kevyempää nestettä ja tähän astiaan tehdään reiät
ala- ja yläosaan, kevyempi neste karkaa yläosan reiän kautta.
Tyhjenemistä voidaan vielä nopeuttaa laittamalla yläosan reikään
ylöspäin menevä putki, mutta liian pieni putki suhteessa pituuteen
vain hidastaa tyhjenemistä nopeuttamisen sijasta. Näin se siis menisi
ainakin teoriassa, käytännössä ei ole tullut (vielä) testattua.
Disclaimer: Niin kuin sanoit, piipussa on vetoa silloinkin, kun
tulisijaa ei käytetä (lämmityskaudella, huom.). Toisin sanoen suht'
pienikin lämpötilaero riittää synnyttämään imua. On aika vaikea uskoa,
että millään järkevillä piippupituuksilla savukaasut tosiasiassa
ennättäisivät jäähtyä niin paljoa, että piippu alkaisi lisäämisen
sijasta jarruttaa vetoa. Mutta tämä on kyllä vain mutua.
Jukka Marin
> Olen ollut käsityksessä, että vedon tuottaa piipun alapään ja yläpään
> välinen ilmanpaine-ero. Siis ilmanpaine pienenee ylöspäin mentäessä, ja
> piippu muodostaa eräänlaisen putken kahden eri ilmanpaineen välille.
> Luonnonlakien mukan siis suuremmasta paineesta alkaa siirtymään ilmaa
> pienempän paineeseen = veto. Vetoahan on piipussa silloinkin, kun tulisijaa
> ei käytetä. Näinollen piipun pituudella on ratkaiseva merkitys: pidempi
> piippu = parempi veto.
Eli kun otat vaikka metrin putken ja pistät sen järveen pystyyn (alapää
irti pohjasta toki), syntyy suihkulähde, koska putken alapäässä vallitsee
suurempi paine kuin yläpäässä? :-)
Tai otat pitkän savupiipun ja asennat siihen turbiinin ja generaattorin,
niin saat paine-eron ansiosta loputtomasti ilmaista sähköä? :-)
-jm
Timo Koo
"Ilkka P." <ilkk...@hotmail.com> wrote in message
news:fd7ae8d2-638e-4487...@e10g2000prf.googlegroups.com...
On Apr 4, 11:20 am, "Timo Koo" <timo....@hotmail.com> wrote:
> Olen ollut käsityksessä, että vedon tuottaa piipun alapään ja yläpään
> välinen ilmanpaine-ero. Siis ilmanpaine pienenee ylöspäin mentäessä, ja
> piippu muodostaa eräänlaisen putken kahden eri ilmanpaineen välille.
> Luonnonlakien mukan siis suuremmasta paineesta alkaa siirtymään ilmaa
> pienempän paineeseen = veto.
Close, but no cigar. Kokeilepa laittaa putki pystyyn pihalle ja katsoa
syntyykö virtausta, vaikka siinäkin alapää on suuremmassa
ilmanpaineessa kuin yläpää. Ei synny. Virtauksen synnyttää tiheysero,
joka taasen on seurausta lämpötilaerosta. Lämpimämpi, kevyempi ilma
pyrkii ylös- ja ulospäin, ja siksi palokaasunkin lämpötilalla on oma
merkityksensä vedon kannalta, niin kuin Lu-lukin (pitkästä aikaa
järkevässä) kirjoituksessaan kertoi.
--------------------------
Pahoittelen typeryyttäni. Asia on luonnollisestikkin noin, että tarvitaan
lämpötilaero tuon vedon aikaansaamiseksi. Seison korjattuna.
Lu-lu
>On aika vaikea uskoa,
>että millään järkevillä piippupituuksilla savukaasut tosiasiassa
>ennättäisivät jäähtyä niin paljoa, että piippu alkaisi lisäämisen
>sijasta jarruttaa vetoa.
epäuskosi on aivan perusteltua - eihän se toki mitään "jarruta"
(mitä kun mä vain lystikseni pelleilin ... heh-heh! ... ) mutta mä
tarkoitinkin ettei piipun pituuden lisäys tuo aina välttämättä
kaikkea toivottua/kuviteltua vedon lisäys-vaikutusta, sillä
savujen lämpötila ei ole ainoa, joka vaikuttaa piipun tuottamaan
vetoon
ei nääs 1/2-kiven tiilisavuhormiin liitetyssä "normaalissa" leivin-
uunissa kykene polttamaan puita täydellä- eli ns. nimellisteholla,
vaikka sen hormin tekisi kuinka pitkäksi tahansa, ilman ettei osa
savuista tunkee jo sisälle huoneeseenkin
se on tiilihormin pinnankarheuden aiheuttama kitka, joka piippua
pidennettäessä alkaa myös yhä pahemmin haitata savun virtausta
jmp
Niinpä, onkos joku nähnyt kaavoja turbulentin ja laminaarisen virtauksen
raja-arvoille tuollaisille piipuille.
Elikkäs tuo polttotehohan tarkoittaa tiettyä kaasumäärää joka pitää
poistaa ja tietynkokoisessa putkessa siihen vaaditaan tietty virtaus,
että "ehtii alta pois"
Toisallta taas tuo mainittu lämpötilasta riippuva paine-ero on toinen
rajoittava tekejä, voi näet olla niin että ei edes päästä tuonne
turbulentin puollelle/ edes liki tai joka tapauksessa jäädään siihen
rajlle, sillä virtausvastus kasvaa ihan kivasti virtauksen muuttuessa
laminaarisesta turbulentiksi. Siihen rajaan taas vaikuttaa tuo pinnan-
karheus.
Teuvo
muuttuminen voimaksi ja liike-energiaksi on kiehtovaa. Hitausvoima ja
maan pyörimisestä aiheutuva keskeisvoima jäivät vielä mopen osaan
noissa tarkasteluissa. On hienoa, että koivuklapeissa on sellaista
räjähtävää voimaa, joka pitäisi saada taivaalle kaasuna
silmänräpäyksessä, ilman että klapit sinkoavat sieltä alas kenenkään
päähän. Alan ymmärtää miksi klapien läpimitta on rajoitettu ja hormit
suoria. Tuo jarruefekti saattaisi olla sellainen palautuva tekijä,
joka tulen sammuessa imaisee loput savut pihalle. Nythän se näyttää
toimivan kuin kumipallo putkessa eli tyssäävän virtauksen heti kun
vauhti kiihtyy. Mitähän kuunkierto vaikuttaa vetoon, kun
vuorovesivaikutuskin on metriluokkaa vesipatsaana.
Tuukka L.
"Joose" <osoi...@ei.ole> wrote in message
news:udaJj.253$TH4...@read4.inet.fi...
> jonkin verran. Lisäksi talossa on aiemmin (~30 vuotta takaperin) ollut
> leivinuuni samassa puolen kiven hormissa, eikä kukaan ainakaan muista
> ongelmia koskaan olleen. Sen vuoksi en oikein yhdy muurarin
> skeptisyyteen...
>
> Siis toimiiko puolen kiven hormi ja leivinuuni, vai onko muurarin puheissa
> perää? Kokemuksia?
Puhumme siis jo olemassa olevasta hormista?
Asia helpottuu huomattavasti. Ei tarvitse kinata muurarin kanssa. Mittaa
hormin antama alipaine ja sillä selvä.
Jari Kaija
> vetänyt alussa.
Mutta ammattitaitoinen vanhankansan opit oppinut muurari
osaa kyllä vielä pistää piippua muuratessaan lasilevyn tukkimaan
piipun ja odottaa kirkasta pulloaan, jonka jälkeen vetokin
yllättäen paranee. Käväisee katolla tiputtamassa kiven :-)
ahopelt...@gmail.com
Kaikissa ohjeissa kyllä suositellaan 1/1 tiilen hormikokoa johtuen
myöskin leivinuunin rakenteesta. Leivinuunin laki kyllä valetaan
lievästi taaksepäin nousevaksi. Uunin perään, yläosaan on sijoitettu
"nielu" josta savukaasut nousevat uunin laelle laskeutuen sieltä
sitten poskikanavia pitkin alakanaviin. Tämä laen yläosa toimii
yläpalotilana jossa savukaasujen kuuluu palaa. Verrattuna perinteiseen
pystyuuniin leivinuunin "savusolat" ovat hyvin vaakatasoisia eivätkä
muodosta selväpiirteistä ylöspäin nousevaa rakennetta nieluineen ja
palotiloineen. Muurauskokemukseni on minimaalinen, mutta
huomionarvoista tässä on mm. Poskikanavan pinta-ala on 1/2-1/1 tiilen
kokoinen, mutta vähintään tiilen paksuinen, savukanavien kuuluu olla
"jouhevia" eli kaikki kulmat pyöristerttyjä ja slammattuja. Itse
ajattelen, että savu virtaa veden lailla, ja tämä koskee myöskin
savuhormin liitäntää.
Muurarisi valmistaa sinua savuamiseen eli jättäytyy pois vastuusta.
Mutta niinkuin viesteistä voi päätellä niin vaikuttaa tuon leivinuunin
vetoon myöskin muunlaiset seikat: maasto-olosuhteet, ilmanpaineet yms.
Ystävälläni on melkoisen kookas leivinuuni puolenkiven hormilla eikä
mitään ongelmia.
Joose
> On 3 huhti, 22:28, Joose
>
>> ...sääntö on ... yhden tiilen hormi viiden metrin piippuun. Tällä piipulla on
>> kuitenkin korkeutta noin 7-8 metriä...
>> Lisäksi talossa on aiemmin (~30 vuotta takaperin) ollut
>> leivinuuni samassa puolen kiven hormissa...
>
> Sääntöhän kertoo siis että yli 5 metrin hormissa riittää pienempi
> reikä, kuten ennenkin.
Näin minäkin sen ajattelin, etenkin kun kukaan talossa aiemmin asuneista
ei muista aikaisemman uunin savuttaneen.
> Nykyään ei kai osata käyttää uuneja, eikä se ennenkään niin hyvin
> vetänyt alussa. Kun pannaan vielä huippuimuri ja puuttuva korvausilma
> hormin vetoa vastaan sekä turataan väärän sytytyksen kanssa, on kyökki
> savupirttinä vaikka millä hormilla.
>
> Uskoisin, että vedon ratkaisee hormin korkeus eikä sen koko.
> Kaasumääräähään kuristetaan luukulla ja oikealla polttamisella. Siis
> kunnon kuivat koivuklapit, sytykkeet päälle ja luukku sen verran ja
> vain sen verran raollaan kuin tarvitsee alussa. Korvausilman saanti
> pitää olla varmistettu vaikka avaamalla joku läpi lähettyvillä. Olisi
> toki eduksi, jos huippari olisi pois päältä sytytyksen ajan. Palamisen
> päästyä alkuun ei hormin koolla enää ole väliä, kun ei pidä luukkua
> auki eli ilman saanti pitää koko ajan olla oikea.
Toki nämä edellytykset pyritään saamaan kohdilleen.
-Joose
Lu-lu
Mutta niinkuin viesteistä voi päätellä niin vaikuttaa tuon leivinuunin
vetoon myöskin muunlaiset seikat: maasto-olosuhteet, ilmanpaineet yms.
sorry nyt vaan (... ettäs' mä häiriköin täällä taas), muttas' mitkään
maasto-olosuhteet tahi edes ilmanpaineetkaan eivät kumpikaan
millään tavoin kykene vaikuttamaan savuhormin tuottamaan vetoon ...
... siten, ettäs se näkyisi edes neljännessä desimaalissa ... - sano
net nyt ovat vain pelkkää urbaani- (tai ... hm ... maalais)legendaa
ja bongattu sarjastamme : "vanhan kansan ihmeelliset uskomukset"
ja
aavan meren tuolla puolen jossakin on maa ... jossa tuokin asia
on jo aikaa sitten tutkittu ... ja tuloksilla nuo kuvittelijat hutkittu
Joose
> "Joose" <osoi...@ei.ole> wrote in message
> news:udaJj.253$TH4...@read4.inet.fi...
>> jonkin verran. Lisäksi talossa on aiemmin (~30 vuotta takaperin) ollut
>> leivinuuni samassa puolen kiven hormissa, eikä kukaan ainakaan muista
>> ongelmia koskaan olleen. Sen vuoksi en oikein yhdy muurarin
>> skeptisyyteen...
>>
>> Siis toimiiko puolen kiven hormi ja leivinuuni, vai onko muurarin puheissa
>> perää? Kokemuksia?
>
> Puhumme siis jo olemassa olevasta hormista?
Kyllä vain.
> Asia helpottuu huomattavasti. Ei tarvitse kinata muurarin kanssa. Mittaa
> hormin antama alipaine ja sillä selvä.
Minkäslaiset vermeet tähän vaaditaan? Eikä taida nyt rempan keskellä
tulla totuutta vastaavia tuloksia kun rossipohja vieressä on auki... :)
-Joose
Joose
Niin en tiedä kuinka paha savutusongelma tuossa voi syntyä. Tuskin
tuossa kesäaikaan paljon tulia pidellään, ja talvellahan vetoa on
luonnostaan enemmän. Jos kerran-pari vuodessa pitää nokiluukusta paperia
poltella ja vetoa houkutella niin eipä tuo maailmaa kaada.
-Joose
Tuukka L.
"Joose" <osoi...@ei.ole> wrote in message
> Niin en tiedä kuinka paha savutusongelma tuossa voi syntyä. Tuskin tuossa
> kesäaikaan paljon tulia pidellään, ja talvellahan vetoa on luonnostaan
> enemmän. Jos kerran-pari vuodessa pitää nokiluukusta paperia poltella ja
> vetoa houkutella niin eipä tuo maailmaa kaada.
Yleensä nykyajan hormeissa on ongelmana se, että vetoa on liikaa. Tällöin
polttokaasut kiskotaan hormiin liian kuumina, ennenkuin ovat ehtineet
luovuttaa lämpönsä kunnolla varaavaan aggregaattiin.
Liian kova veto yhdistettynä ala-arvoiseen polttolaitossuunnitteluun (lue:
tulisija) johtaa sitten siihen, että muurattua hormia ihannoidaan "koska se
pystyy varaamaan lämpöä". Se on väärä periaate. Pitäisi ymmärtää osata
ajatella asia kuten saksalainen insinööri osaa. Tulisija on polttoa ja
varaamista varten. Sen hyötysuhde pitää olla korkea (>90%). Savupiippu on
savukaasujen ulosjohtamista varten. Sen pitää kestää rikkihappokastetta jne.
Katsokaapa vaikka jotain sakujen Schiedeliä paljonko siinä on niitä
varausominaisuuksia painotettu.
Lu-lu
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:6siLj.33$ur5...@read4.inet.fi...
"liiallinen" veto on vain aniharvoin hormin ongelma, vaan
tavallisesti se on (osaamattoman) lämmittäjän ongelma,
sillä
poltto-rimpulan liitäntäyhteessä on aina normaalisti ns. "veto"pelti,
(savupelliksi myös usein nimitetty) jota passelisti kuristamalla
ei liiallista vetoa pääse muodostumaan siten, että tuo veto kykenisi
"vetämään" polttorimpulasta ainakaan liikaa kaasuja
kaiken kukkuraksi on useissa poltto-rimpuloissa normaalisti
vielä eri määrä kaikenkarvaisia palamisilman-säätöpeltejäkin, joita
pienemmälle asettamalla polttoteho ja siinä samalla myös vetokin
vähenee
ja
olisi kai hyvä myös määritellä ensiksi käsite savuhormin "veto",
jotta keskusteltaisiin pääosin samasta ilmiöstä, sillä nyt vaikuttaa
siltä, että jotkut tarkoittanevat yhtä ja jotkut toiset jotain toista
jos veto tarkoittaa lämpösten savukaasujen täyttämässä hormissa
(ulkoilmaan verrattuna) muodostuvaa alipainetta, niin ... esim. ...
alipainettahan voip' olla - ja myös ON! - esim. pölynimurin
imuputkessa, vaikka sen toinen (se vapaa) pää olisi tukittu kokonaan,
ko' imurin moottori yrittää imeä (ja tuottaa siihen letkuun sitä "vetoa")
muttas' jos tuolla vedolla tarkoitetaankin esim. savukaasun virtausta
hormissa (elikkäs siis vaikka kaasun virtausmäärää / virtaamaa / nopeutta)
niin se onkin sitten jo toinen juttu
poikkileikkaukseltaan liian ahdas hormi estää kyllä virtaaman / kaasun
nopeuden (ja siis myös ulos virtaavan savukaasumäärän) kasvua
varsin tehokkaasti, vaikkas savuhormissa nostetta tuottavaa
"alipainetta" riittäisikin
Tuukka L.
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message news:lbmLj.324041
> "liiallinen" veto on vain aniharvoin hormin ongelma, vaan
> tavallisesti se on (osaamattoman) lämmittäjän ongelma,
> sillä
Kyllä se on. Käyttäjät ja Lulu-rimpula-tumpulat eivät vain tiedä sitä
eivätkä osaa tunnistaa ylivetoa.
Vaivan yleisyys näkyy muuten tehokkaasti siinä, että pellettilämmittäjät
joutuvat asian tunnistamaan ja siihen reagoimaan. Nimittäin, herkät
pelletinpolttolaitteistot oireilevat heti, jos yliveto esiintyy. Samoin se
näkyy välittömästi hienojen pellettilaittestoijen hyötysuhdemittareissa jne.
Ilmakos tästä asiasta paras tieto vedensäätölaitteistoineen löytyy ns.
pellettilämmittäjien palstoilta.
Lu-lu
hm ... ja muka mikä "tieto"? ... sekö, ettei se pelletti-rimpula
toimikaan?
jos kuka ei pellettipoltintaan(kaan) saa kunnolla palamaan, niin eiköhän
se silloin NIMENOMAAN ole juuri osaamattoman lämmittäjän onkelma
ei se nyt ainakaan sen savuhormin vika voi olla ... ko' siinähän ei oo' ees'
ainuttakaan liikkuvaa osaa ... (se vaan siinä olla jököttää)
jokaisen pell(eilijän) kannattas kai ekaks' opetella ees' oman polttimensa
käyttö, enneku' alkaa itkeskeleen muka "liiallista" vetoa ... heh-heh!
Tuukka L.
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message news:7b6Mj.325075
> ei se nyt ainakaan sen savuhormin vika voi olla ... ko' siinähän ei oo'
> ees'
> ainuttakaan liikkuvaa osaa ... (se vaan siinä olla jököttää)
Olet väärässä - kuten niin monesti. Eikös siellä pitäis ilman liikkua?
Lu-lu
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:Km6Mj.352$YA2...@read4.inet.fi...
just so ... ... ja SITÄ sä sitten kutsut ns. "vedoksi"
se on kuules' sill'viisiin jottas' se on kylläkin savukaasu,
josta mää oon tähän asti puhunt'
muttas' jutellaan toki edelleenki' vain ilmoista ... heh-heh !
huomenna saattaapi sattaa taas lunta ... lupasivatten
Uljas Vauhti
>
>> Asia helpottuu huomattavasti. Ei tarvitse kinata muurarin kanssa.
>
> Mink�slaiset vermeet t�h�n vaaditaan? Eik� taida nyt rempan keskell�
> tulla totuutta vastaavia tuloksia kun rossipohja vieress� on auki... :)
>
Itse mittari on varsin yksinkertainen. L�pin�kyv� vesiletku. Sinne
tulipes�n yl�osaan tai hormin alaosaan pit�� vaan ujuttaa metalliputki.
Pit�isi kokeilla omassakin takassa. Siin� on muuten sellainen veto ett�
pit�� olla arina my�s yl�puolella, ettei klapit lenn� piipusta ulos !
--
Uljas
Tuukka L.
"Joose" <osoi...@ei.ole> wrote in message
> Minkäslaiset vermeet tähän vaaditaan? Eikä taida nyt rempan keskellä tulla
> totuutta vastaavia tuloksia kun rossipohja vieressä on auki... :)
Mikä tahansa painemittari tai ilmanvirtausmittari mikä osuu mittausalueelle
käy.