Apua, lattia painuu
Markus Maanoja
Ei taaskaan varsinaisesti rakentamista, mutta asia meinää viedä koko
taloyhtön yöunet...
Paritaloyhtiömme kupeessa on tehty n. vuoden ajan Espoon kaupunkirataa.
Tänä aikana erään huoneiston lattia on vajonnut parista nurkasta useita
senttejä (pahimmillaan ~3-4 senttiä). Vajoaminen ilmenee siis näkyvimmin
nurkissa jossa huomaa ison raon lattialistan ja lattian välissä.
Tuolla kaupunkiratatyömaalla on tehty mm. räjäytystöitä joihin
liittyvien katselmointien yhteydessä tämä painuminen huomattiin. Lisäksi
rakennustöiden yhteydessä on pumpattu tolkuttomasti vettä erilaisista
kaivannoista sekä käytetty täryjyrää radan penkan tamppaukseen.
Tulevalla viikolla on tarkoitus pitää jonkinlainen palaveri asiasta
taloyhtiön, urakoitsijoiden ja rakentajien välillä. Itse olen näissä
asioissa lähes maallikko joten toivon teiltä kommentteja ja vinkkejä
aiheeseen liittyen:
- kyseessä siis paritalo -89, jossa oletettavasti maanvarainen
legaharkko-perustus (rakennuspiirrustuksista tätä ei ihan tarkkaan
saanut selville)
- pitäisikö jostain saada juridista- tai tietämysapua ja mikä putiikki
tommosta voisi tarjota?
- mistä vajoaminen voisi johtua? Räjäytyksistä ei tullut mitään valtavaa
haittaa mutta täryjyrän tärinä mm. kaatoi sokkeleilla seisovan kiinteän
vaatekaapiston. Onko esems mahdollista että tärinä olisi vaikuttanut
routaan tms? Räjäyttäjän edustaja taas epäili eniten veden pumppausta
joka olisi tyhjentänyt vesisuonia (joita on alueella paljon)
- vaikuttaako aiheuttaja mahdollisten korvausten saantiin? Olen kuullut
että mikäli jotain tällaista tapahtuu "ennalta-arvaamattomasti" niin
korvauksia voi olla vaikea saada. Jotenkin tuntuu siltä että veden
pumpauksesta johtuva painuminen voisi täyttää moisen kriteerin vaikka
hiukan epäreilulta tuntuukin.
- Tutkitaanko yleensä maapohjaa tällaisissa yhteyksissä?
- Onko mahdollista että ilmiö voisi kallistaa koko taloa, ei pelkästään
lattiaa? Muutkin talot/lattiat kannattanee mitata.
- minkälaisilla menetelmillä tällaista vajomaa voisi mitata tarkasti?
+ tsiljoona muuta huolenaihetta...
Vinkeistä etukäteen kiittäen,
Markus Maanoja
Nobody
> Paritaloyhtiömme kupeessa on tehty n. vuoden ajan Espoon kaupunkirataa.
> Tänä aikana erään huoneiston lattia on vajonnut parista nurkasta useita
> senttejä (pahimmillaan ~3-4 senttiä). Vajoaminen ilmenee siis näkyvimmin
> nurkissa jossa huomaa ison raon lattialistan ja lattian välissä.
> - kyseessä siis paritalo -89, jossa oletettavasti maanvarainen
> legaharkko-perustus
KAIKKI (harkko)perustukset ovat MAAvaraisia.
Lattia painuu, koska asuntonne rakentanut huijari-grynderi
ei ole VIITSINYT tiivistää sokkelin sisälle kippaamaansa
jouto-täyttömaata, kuten oikeaoppisesti kuuluisi tehdä.
On ollut Kiire - rahastamaan.
Nobody
jouko moisander
> - vaikuttaako aiheuttaja mahdollisten korvausten saantiin? Olen kuullut
> että mikäli jotain tällaista tapahtuu "ennalta-arvaamattomasti" niin
> korvauksia voi olla vaikea saada. Jotenkin tuntuu siltä että veden
> pumpauksesta johtuva painuminen voisi täyttää moisen kriteerin vaikka
> hiukan epäreilulta tuntuukin.
Jos kaivetaan iso monttu ja pohjavesi laskee, se ON ennalta
arvattavissa.
> - Tutkitaanko yleensä maapohjaa tällaisissa yhteyksissä?
Koko linjahan on kairattu, jotta tiedettäisiin millainen urakka tulee.
> - Onko mahdollista että ilmiö voisi kallistaa koko taloa, ei pelkästään
> lattiaa? Muutkin talot/lattiat kannattanee mitata.
Pahimmassa tapauksessa.
> - minkälaisilla menetelmillä tällaista vajomaa voisi mitata tarkasti?
Tarkasti? Vatupassikin on tarkka.
jouko
Paul Göran Karlstedt
värkkäämään fleimiä mutten onneksi ehtinyt postata. Asia on nimittäin
kyllä niin, että jos perustus on maanvarainen, niin seinien ja lattian
pitäisi painua samaan tahtiin, mikäli painuminen johtuisi ratatöistä.
- paul
Petri Kärhä
> Ensin hermostuin tuosta Mr. Nobodyn wise-ass vastauksesta ja ryhdyin
> värkkäämään fleimiä mutten onneksi ehtinyt postata. Asia on nimittäin
> kyllä niin, että jos perustus on maanvarainen, niin seinien ja lattian
> pitäisi painua samaan tahtiin, mikäli painuminen johtuisi ratatöistä.
> Nobody wrote:
> > Lattia painuu, koska asuntonne rakentanut huijari-grynderi
> > ei ole VIITSINYT tiivistää sokkelin sisälle kippaamaansa
> > jouto-täyttömaata, kuten oikeaoppisesti kuuluisi tehdä.
> > On ollut Kiire - rahastamaan.
Nobody on kyllä tällä hetkellä 80 % todennäköisyydellä oikeassa.
Maanvaraisiin laattoihin tulee aina painumista. Mikäli hiekka on kunnolla
tärytetty, niin painuma on vähäistä. Yleensä hiekat kuitenkin tärytetään
vähän miten huvittaa, ja kahden sentin painumakaan ei ole tavatonta.
Harmittavaa painumissa on se, että painuma ei ole tasaista. Joskus esim.
lattiakaivot jäävät koholle, kun LVI-asentaja on tiivistänyt hiekan niiden
alta.
Minäkin olen ihmetellyt, että miksi lattia painuu, mutta sokkelit ei.
Veikkaisin, että sokkeleiden alla on ohuempi kerros hiekkaa. Lisäksi
sokkeli ehtii hakea paikkansa jo rakennusvaiheessa, koska hiekkaan
kohdistuva paine on suurempi (talo päällä). Lattiaan jakaantuva paino on
niin laajalla alueella, että hiekan tiivistyminen vaatii enemmän aikaa.
Kyseessä olevassa kohteessa, hiekat ovat voineet olla alunperin
tiivistämättä. Pari vuotta valmistumisen jälkeen lattiat ovat asettuneet
tietylle korkeudelle. Asukkaat ovat kiroillen siirtäneet jalkalistoja
alaspäin ja tyytyneet tilanteeseen (tästä voisi muuten olla merkintä
vanhoissa yhtiökokouspöytäkirjoissa?) Nyt kun rakennustyömaa täryttää
taloa, niin hiekka tiivistyy lisää, ja lattia asettuu pikkuhiljaa uuteen
tasapainokorkeuteen.
Toinen vaihtoehto on maaperän kuivuminen. Radan pohjat kuivattavat maata
aika tehokkaasti. Tällöin painumaa pitäisi kyllä tulla sekä sokkeleihin,
että lattioihin, ellei sokkeleita ole paalutettu. Sinänsä nuo painumat
eivät kyllä taatusti tule tasaisesti, joten hyvinkin voi ensin painua
laatta parista kohtaa, sitten muutamasta muusta kohtaa, ja lopuksi painuu
sokkelit.
Maksumiehen löytäminen voi olla hankalaa, koska rakentaminen oikeastaan
pitäisi tehdä niin, ettei ympäristön rakennustyöt riko rakenteita.
Tässäkin tapauksessa rakennuttaja vetoaa taatusti siihen, ettei hiekkoja
ole tärytetty. Oma vika, jos hiekat sitten tiivistyy myöhemmin.
Jälkiviisaus se on parasta viisautta: 100 m2 talolle 10 m betonipaalut
maksaa 30.000,-. Betonisokkelista tulee noin 10.000,- lisäkustannukset
harkkoihin verrattuna. Ontelolaatat maksaa 30.000,-. Lattian alle ei
tarvitse hiekkaa, mistä tulee säästöjä. Siis noin 60.000,-
lisäkustannuksella saa nukkua yönsä rauhassa! Talo pysyy paikallaan,
vaikka naapuritonteilla tehtäisiin mitä, eikä maakosteuden nousu
lattioihin kiusaa. Ihan hyvä investointi minusta. Kustannukset rivarissa
voisivat olla noin 40.000,- / asunto, koska asunnot ovat pienempiä ja
niitä on enemmän. Miksi ihmiset eivät asuntoja ostaessaan edelleenkään
kiinnitä huomiota tällaisiin asioihin? Hienoista kaakeleista ja
parketeista ollaan kyllä valmiita maksamaan, mutta tippaakaan ei
kiinnosta, että pysyykö talo johon ne on kiinnitetty kasassa.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Sampsa
> - kyseessä siis paritalo -89, jossa oletettavasti maanvarainen
> legaharkko-perustus (rakennuspiirrustuksista tätä ei ihan tarkkaan
> saanut selville)
Kannattaisi selvittää onko anturakin harkkoa vai betonista valettu.
> - pitäisikö jostain saada juridista- tai tietämysapua ja mikä putiikki
> tommosta voisi tarjota?
Insinööritoimistot, jotka ovat erikoistuneet korjausrakentamiseen auttavat
(korvausta vastaan tietty). Ins. tst Mikko Vahanen Oy:llä on ainakin hyvä
maine.
Räjäytysten vaurioista kannattaisi ottaa yhteyttä vaikka Räjäytyskonsultit
Oy:hyn. Tää meni nyt vähän mainostamiseksi, mutta noi on ainakin
tunnettuja firmoja. Keltaisilta sivuilta löytyy lisää. Ilman
asiantuntijoita ei kannata mennä mitään sopimaan. Joku rakennusalaa
tunteva lakimieskin kannattaisi olla mukana. Noi kaikki tietty maksaa,
mutta kyllä korvaukset ne kattaa (eri asia sitten, jos ei saa
korvauksia...).
> - mistä vajoaminen voisi johtua? Räjäytyksistä ei tullut mitään valtavaa
> haittaa mutta täryjyrän tärinä mm. kaatoi sokkeleilla seisovan kiinteän
> vaatekaapiston. Onko esems mahdollista että tärinä olisi vaikuttanut
> routaan tms? Räjäyttäjän edustaja taas epäili eniten veden pumppausta
> joka olisi tyhjentänyt vesisuonia (joita on alueella paljon)
Räjäyttäjä vetää varmasti kotiinpäin, vaikka saattaa olla oikeassakin.
> - vaikuttaako aiheuttaja mahdollisten korvausten saantiin? Olen kuullut
> että mikäli jotain tällaista tapahtuu "ennalta-arvaamattomasti" niin
> korvauksia voi olla vaikea saada. Jotenkin tuntuu siltä että veden
> pumpauksesta johtuva painuminen voisi täyttää moisen kriteerin vaikka
> hiukan epäreilulta tuntuukin.
Ei kai sellaista olekaan, kuin ennalta-arvaamaton, on vaan huonosti
tutkittu ja suunniteltu. Lakimies tämänkin tietäisi.
> - Tutkitaanko yleensä maapohjaa tällaisissa yhteyksissä?
Ehdottomasti.
> - Onko mahdollista että ilmiö voisi kallistaa koko taloa, ei pelkästään
> lattiaa? Muutkin talot/lattiat kannattanee mitata.
Jopa todennäköistä ja kyllä muutkin talot kannatta tutkia.
> - minkälaisilla menetelmillä tällaista vajomaa voisi mitata tarkasti?
> + tsiljoona muuta huolenaihetta...
>
Talon kallistumaa voi mitata esim. vaaituskoneella.
Saattaisi kannattaa hankkia kaupungilta alueengeokartta vai mikä piru se
nyt oli. Teknisestä virastosta saa.
Sampsa Pesonen
sampsa....@hit.fi
http://www.hit.fi/~sipesone
Sampsa
>
> KAIKKI (harkko)perustukset ovat MAAvaraisia.
>
Jos puhutaan anturaharkoista, niin näin kai onkin. Yleensä kuitenkin vain
perusmuuri tehdään harkoista ja antura betonista. Voi siis olla vaikka
kallion päällä.
>
> Lattia painuu, koska asuntonne rakentanut huijari-grynderi
> ei ole VIITSINYT tiivistää sokkelin sisälle kippaamaansa
> jouto-täyttömaata, kuten oikeaoppisesti kuuluisi tehdä.
> On ollut Kiire - rahastamaan.
>
Voi olla näinkin. Tähän päivään asti vajoamattomana on varmaan edes jonkun
verran tiivistetty. En menisi sanomaan mitään, ennenkuin pohjat on
tarkistettu.
Sampsa
>
> > - minkälaisilla menetelmillä tällaista vajomaa voisi mitata tarkasti?
>
> Tarkasti? Vatupassikin on tarkka.
>
Lattia on voitu tehdä alunperinkin vinoon. Lisäksi vatupassi, jopa
pitkäkin antaa tuloksen varsin lyhyeltä matkalta EIKÄ siis ole kovin
tarkka. Vaaituskone tai teodoliitti on tarkempi.
Sampsa
> Ensin hermostuin tuosta Mr. Nobodyn wise-ass vastauksesta ja ryhdyin
> värkkäämään fleimiä mutten onneksi ehtinyt postata. Asia on nimittäin
> kyllä niin, että jos perustus on maanvarainen, niin seinien ja lattian
> pitäisi painua samaan tahtiin, mikäli painuminen johtuisi ratatöistä.
>
>
Jos talon alla kulkee esim. pohjavesialue, joka ulottuu vain toiselle
puolell taloa, painuu vedenpinna laskiessa toinen puoli enemmän kuin
toinen.
Maakerroksissa on aina eroja pienelläkin alueella. Räjäytystyöt ja
täryjyrääminen yhdistettynä pohjavedden laskuun on pirun vaikea tilanne
hallita millään maanvaraisella perustuksella.
Timo Hyvonen
- naapuri kaatoi jalavan. Puun juuret kuihtuivat naapuritalon alla. Talo
kallistui. Puun "omistaja" maksoi nostotyön.
- radan ali rakennettiin alikulku. Vettä joudutaan pumppaamaan
jatkuvasti. Pohjaveden pinta laski. Talo kallistui. En tiedä kuka maksoi
vai maksoiko kukaan.
Olen törmännyt ainakin vaateisiin, joissa haetaan korvauksia jonkin
julkisyhteisön rakennustyön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Itse
ainakin reklamoisin ja uhkailisin kovasti. Talon nostaminen ei ole halpaa.
t. TImo
Petri Kärhä
> - naapuri kaatoi jalavan. Puun juuret kuihtuivat naapuritalon alla. Talo
> kallistui. Puun "omistaja" maksoi nostotyön.
Kuulostaa hölmöläisten hommilta. Talojen minimietäisyys rajaltahan on 4 m? Ei
kait puilla ole mainittavia juuria tämän alueen ulkopuolella, vai onko? Ja jos
joku rakentaa puiden juurien päälle, niin oma häpeä. Rakennuksen alta pitää
poistaa eloperäinen aines. Minä en maksaisi, missaanko jonkun pointin?
Timo Hyvonen
> Kuulostaa hölmöläisten hommilta. Talojen minimietäisyys rajaltahan on 4 m? Ei
> kait puilla ole mainittavia juuria tämän alueen ulkopuolella, vai onko? Ja jos
Raja taisi kulkea n. metrin sisällä talon seinästä, puu sijaitsi aivan
rajalla. Jotain 60-70-luvun taloja - ilmeisesti puu oli kasvanut mittaansa
tuon rakennustyön jälkeen.
Tuo 4 metrin raja on varmaan nykyään yleisesti voimassa, mutta esim. meidän
tonttimme raja kulkee tasan ulkorakennuksen päädyssä. Niissä se
etäisyysrajoitus taitaa olla 1.5 metriä (?), mutta 1950-luvulla ei tainnut
olla ihan niin tarkkaa
Poikkeuksia...
t. Timo
Petri Kärhä
> Tuo 4 metrin raja on varmaan nykyään yleisesti voimassa, mutta esim. meidän
> tonttimme raja kulkee tasan ulkorakennuksen päädyssä. Niissä se
> etäisyysrajoitus taitaa olla 1.5 metriä (?), mutta 1950-luvulla ei tainnut
> olla ihan niin tarkkaa
Itse asiassahan hommaa sotkee asemakaava. Joillain tiuhaan rakennetuilla alueilla on
voimassa kaavoja, joiden mukaan taloista saa rakentaa esim. yhden seinän rajaan
kiinni. Tällaisia on mm. Espoon Pihlajarinteessä ja Tampereen Hervannassa.
Pihliksessä kaava on toteutettu niin, että toiselle naapurille on määritelty
minimietäisyys rakentamiselle siihen rajaan, mihin toinen naapuri on rakentanut
kiinni. Näin talojen väliin jää toisen naapurin piha. Hervannassa taas on alue,
jossa naapurikin saa rakentaa kiinni rajaan. Tällöin saadaan aikaan sellaisia
Englantilaistyyppisiä seinistä kiinni olevia omakotitaloja (yäk, sopii Suomeen yhtä
hyvin kuin ... no. joku jonnekin kuitenkin).
Sampsa
>
> Nobody on kyllä tällä hetkellä 80 % todennäköisyydellä oikeassa.
> Maanvaraisiin laattoihin tulee aina painumista. Mikäli hiekka on kunnolla
> tärytetty, niin painuma on vähäistä. Yleensä hiekat kuitenkin tärytetään
> vähän miten huvittaa, ja kahden sentin painumakaan ei ole tavatonta.
> Harmittavaa painumissa on se, että painuma ei ole tasaista. Joskus esim.
> lattiakaivot jäävät koholle, kun LVI-asentaja on tiivistänyt hiekan niiden
> alta.
>
Eikös maanvaraisen laatan alla tulisi olla ns. salaojasoraa
eli raekooltaan jotain sellaista 6-16, eikä mitään hiekkaa? Eikä niitä
painumia pitäisi tapahtua oikeastaan laisinkaan. Jos lattia painuu on
kyseessä rakennusvirhe.
> Minäkin olen ihmetellyt, että miksi lattia painuu, mutta sokkelit ei.
> Veikkaisin, että sokkeleiden alla on ohuempi kerros hiekkaa. Lisäksi
> sokkeli ehtii hakea paikkansa jo rakennusvaiheessa, koska hiekkaan
> kohdistuva paine on suurempi (talo päällä). Lattiaan jakaantuva paino on
> niin laajalla alueella, että hiekan tiivistyminen vaatii enemmän aikaa.
>
Maanvaraiset anturat tulee tehdä häiriintymättömään maahan so. viimeiset
200 mm käsin kaivaen tai tiivistetyn täytön päälle. Perustukset eivät
kerkeä "hakea paikkaansa" rakentamisen aikana, vaan ne on todennäköisesti
tehty paremmin.
> Kyseessä olevassa kohteessa, hiekat ovat voineet olla alunperin
> tiivistämättä. Pari vuotta valmistumisen jälkeen lattiat ovat asettuneet
> tietylle korkeudelle. Asukkaat ovat kiroillen siirtäneet jalkalistoja
> alaspäin ja tyytyneet tilanteeseen (tästä voisi muuten olla merkintä
> vanhoissa yhtiökokouspöytäkirjoissa?) Nyt kun rakennustyömaa täryttää
> taloa, niin hiekka tiivistyy lisää, ja lattia asettuu pikkuhiljaa uuteen
> tasapainokorkeuteen.
>
Tuskin sentään täysin tiivistämättä. Jos niin olisi ollut, olisi ongelmia
tullut jo aiemmin, koska laattojen painumisesta ei selviä vain siirtämällä
jalkalistoja alemmas. Lattiakaivot jäisivät liian ylös, vedeneristeet
rikkoontuisivat, viemärit ja putket saattaisivat katketa, kalusteet
murtuisivat, väliseinät murtuisivat ym.. Laatta kun ei kuitenkaan painuisi
tasaisesti.
> Toinen vaihtoehto on maaperän kuivuminen. Radan pohjat kuivattavat maata
> aika tehokkaasti. Tällöin painumaa pitäisi kyllä tulla sekä sokkeleihin,
> että lattioihin, ellei sokkeleita ole paalutettu. Sinänsä nuo painumat
> eivät kyllä taatusti tule tasaisesti, joten hyvinkin voi ensin painua
> laatta parista kohtaa, sitten muutamasta muusta kohtaa, ja lopuksi painuu
> sokkelit.
>
Tässä olet Petri oikeassa, paitsi että miksi juuri sokkelit painusivat
viimeisenä?
> Maksumiehen löytäminen voi olla hankalaa, koska rakentaminen oikeastaan
> pitäisi tehdä niin, ettei ympäristön rakennustyöt riko rakenteita.
> Tässäkin tapauksessa rakennuttaja vetoaa taatusti siihen, ettei hiekkoja
> ole tärytetty. Oma vika, jos hiekat sitten tiivistyy myöhemmin.
>
Voi vedota ja voi jotain voittaakin, mutta tosiasia on kuitenkin hedän
aiheuttama vahinko, koska ennen ratatöitä ei vaurioita käsittääkseni
ollut.
> Jälkiviisaus se on parasta viisautta: 100 m2 talolle 10 m betonipaalut
> maksaa 30.000,-. Betonisokkelista tulee noin 10.000,- lisäkustannukset
> harkkoihin verrattuna. Ontelolaatat maksaa 30.000,-. Lattian alle ei
> tarvitse hiekkaa, mistä tulee säästöjä. Siis noin 60.000,-
> lisäkustannuksella saa nukkua yönsä rauhassa! Talo pysyy paikallaan,
> vaikka naapuritonteilla tehtäisiin mitä, eikä maakosteuden nousu
> lattioihin kiusaa. Ihan hyvä investointi minusta. Kustannukset rivarissa
> voisivat olla noin 40.000,- / asunto, koska asunnot ovat pienempiä ja
> niitä on enemmän. Miksi ihmiset eivät asuntoja ostaessaan edelleenkään
> kiinnitä huomiota tällaisiin asioihin? Hienoista kaakeleista ja
> parketeista ollaan kyllä valmiita maksamaan, mutta tippaakaan ei
> kiinnosta, että pysyykö talo johon ne on kiinnitetty kasassa.
>
>
Totta tämäkin. Vaikka on 60k lisäkustannus aika kova ...
Toni
>Itse asiassahan hommaa sotkee asemakaava. Joillain tiuhaan rakennetuilla
alueilla on
>voimassa kaavoja, joiden mukaan taloista saa rakentaa esim. yhden seinän
rajaan
>kiinni. Tällaisia on mm. Espoon Pihlajarinteessä ja Tampereen Hervannassa.
>Pihliksessä kaava on toteutettu niin, että toiselle naapurille on
määritelty
>minimietäisyys rakentamiselle siihen rajaan, mihin toinen naapuri on
rakentanut
>kiinni. Näin talojen väliin jää toisen naapurin piha. Hervannassa taas on
alue,
>jossa naapurikin saa rakentaa kiinni rajaan. Tällöin saadaan aikaan
sellaisia
>Englantilaistyyppisiä seinistä kiinni olevia omakotitaloja (yäk, sopii
Suomeen yhtä
>hyvin kuin ... no. joku jonnekin kuitenkin).
Meilläpäin taas on määritelty, että esim. meidän kadun pohjoispuolella talo
on kutakuinkin keskellä tonttia. Autotalli sen sijaan pitää sijoittaa tontin
kulmaan, 60 cm kadun puoleisesta rajasta ja 60 cm naapurin rajasta. Siinä
onkin sitten hyvä laitella niitä kylmän rakennuksen vaatimia routaeristeitä,
oliko se nyt 150 cm vai miten ? Jos räystäs on yli 60 cm, niin sekin menee
sekä kadun että naapurin puolelle. Meilläkin oli asemapiiristukseen laitettu
etäisyydeksi 800 mm, mutta rakennusvalvonta oli korjannut sen 600 mm:ään.
Vastaavasti kadun eteläpuolella talot pitää rakentaa katuun kiinni.
Tällä kaiteti tavoitellaan sitä, että kadusta tulee kapean näköinen eikä se
houkuttele ajamaan lujaa. Tonttien koko ei tällaista järjestelyä vaatisi,
meilläkin on 1392 neliötä, ja muutenkin koot vaihtelevat 1100 - 1600
neliötä, joka on aika mukavasti jos katselee mitä tontit yleensä ovat. Alue
on Kaarinan kunnan kaavoittama uusi (1999 aloitettu) omakotialue
(Koristonranta).
--
Toni
Markus Maanoja
ei 80-luvun lopulla ollut varmaankaan paras mahdollinen. Toisaalta juuri tässä
tapauksessa luulisi huonon perustan oireilleen jo aiemmin, kuitenkaan talon
alkuperäisten asukkaiden mukaan esmes lattialistoja ei ole siirretty, lattian
vs. seinän silikoni- tms saumat eivät ole halkeilleet, kyproceissa ei ole
normaaleja saumojen hiushalkeamia lukuunottmatta rakoja etc.
Jos talot (kolme paritaloa) ovat olleet vähintäänkin kohtuullisessa kuosissa
reilu 10-vuotta ja sitten tilanne muuttuu dramaattisesti kolmen-neljän
kuukauden aikana niin kai tossa jotain on tapahtunut. Jotenkin tuntuu että
rakennusvirheen mahdollisuus olisi poissuljettu kymmenen vuoden käytön
jälkeen.
Enkä oikeastaan ymmärrä kommenttia siitäkään että rakennuksen pitäsi kestää
ympäristön rakennustyöt. Näin varmaankin on johonkin rajaan saakka mutta ei
kait esim. räjäytystöille vaadittaisi raskasta vastuuta jos tämä olisi
jotenkin yleispätevää. Ja omasta mielstäni vibra täristimessä oli aikamoinen
jos kaapistotkin kaatuilevat...
En muuten itseasiassa tiedä että onko myös sokkeli painunut jostain kohtaa,
minkäänlaista vaaitusta ei taloille ole toistaiseksi tehty. Voihan olla että
muualla sekä sokkeli että lattia on painunut mutta tässä kyseisessä kohdassa
lattia on jostain syystä muutaman sentin edellä -> näkyvä rako.
MaMa
Petri Kärhä wrote:
Markus Maanoja
rakennettiin alikulkusilta. Tämä kuullostaa liippaavan meidän tapausta
joltisenkin läheltä...
MaMa
Timo Hyvonen
> Olisko jollakulla viitettä tuohon Timon mainitsemaan tapaukseen jossa
> rakennettiin alikulkusilta. Tämä kuullostaa liippaavan meidän tapausta
> joltisenkin läheltä...
Soon tuolla Tapanilassa ja talo myytiin juuri. Jos liikun sielläpäin
(Kanervatiellä), voin kysellä.
t. TImo
Nobody
Huoneiden maanvaraisen betoni-lattia-valun painuminen sokkelin päällä
jököttäviin ulkoseiniin nähden tapahtuu usein "vasta" noin 10 vuoden
jälkeen.
Syynä on AINA täyttömaan huolimaton tärytys ja tiivistys rakennusvaiheen
aikana.
Jos sokkeliin (ja yleensä silloin myös ulkoseiniin) tulee räjäytys- ja
muiden
alueella tehtävien rakennustöiden vuoksi halkeamia, niin syy on AINA
sokkelin liian heiveröinen raudoitus. Yleisesti käytetyt 2 kpl noin 10 mm
betoniterästä pituussuuntaisesti ANTURAN pohjalla eivät valitettavasti
riitä.
Jos sokkeli painuu, olet (anteeksi, Grynderinne on) pöyhinyt "rauhoitettua"
maata anturoiden alta liian syvältä, eikä ole hoitanut asiaa sitten kuntoon.
Jotkut "kelluvat" omakoti-suot eivät anna anteeksi sitä, että kaivinkoneella
mennään varomattomasti ja ruopastaan suo(anteeksi, SAVI)-maata liian
syvältä.
Jos haluat tietää lisää rakentamis-faktoja,
niin postaa kysymyksesi suoraan anonyymiin e-mailiini.
Nobody
and ... I love my Attitude problem !
Nobody
>Yleensä kuitenkin vain perusmuuri tehdään harkoista
>ja antura betonista. Voi siis olla vaikka kallion päällä.
ongelmana oli käsittääkseni PAINUMINEN
Lyön konjakkipullon vetoa, että kallion päälle harkoistakaan
tehty sokkeli ei painu, vaikka naapuritontilla kuinka räjäyteltäisiin.
itse käytän kuitenkin aina RAUDOITETTUA betonivalua, jos
joku nurkka painuu, niin sen voi nostaa pullotunkilla takaisin
ilman että koko talo katkeaa painuessa, tai takaisintunkatessa
we have Xperties
Nobody
>Yleensä kuitenkin vain perusmuuri tehdään harkoista
>ja antura betonista. Voi siis olla vaikka kallion päällä.
... PS :
... Sitä paitsi, käsitin että vain LATTIA painui,
eikä perustukset? ... joka on ihan ERI ongelma.
we have Xperties
Sampsa
> Lyön konjakkipullon vetoa, että kallion päälle harkoistakaan
> tehty sokkeli ei painu, vaikka naapuritontilla kuinka räjäyteltäisiin.
>
Ei painu ei. Halkeaa kyllä palasiksi, mutta ei painu.
>
> itse käytän kuitenkin aina RAUDOITETTUA betonivalua, jos
> joku nurkka painuu, niin sen voi nostaa pullotunkilla takaisin
> ilman että koko talo katkeaa painuessa, tai takaisintunkatessa
>
Niin, siis mihin käytät? Leikkimökin perustaksi? Perustusten nosto on
kallista, hankalaa ja voit rikkoa talosi lopullisesti, jos hommaa ei ole
suunniteltu kunnolla.
Hirsikehikon nostaminen sen sijaan on melko yksinkertaista, vaikkei
sitäkään ihan miettimättä kannata tehdä.
Nobody
> > Ensin hermostuin tuosta Mr. Nobodyn wise-ass vastauksesta ja ryhdyin
> > värkkäämään fleimiä mutten onneksi ehtinyt postata. Asia on nimittäin
> > kyllä niin, että jos perustus on maanvarainen, niin seinien ja lattian
> > pitäisi painua samaan tahtiin, mikäli painuminen johtuisi ratatöistä.
Trollaus on kyllä suurin hupimme, mutta ...
... KAIKKI kirjoitettu on silti täyttä ....ASIAA...
itsekunnioitus ... sentään täytyy ... asiantuntijalla ... olla ...
Nobody
Face your Fears ...
.. Live your Dreams ...
Timo Granberg
ovat jo riittävän...
Nobody <yellow...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:8p2skg$8nj$1...@news.kolumbus.fi...