Vuolukiviverhouksen kiinnitys takkaan
Janne Janhunen
irti. Millähän tuo kannattaisi kiinnitellä uudelleen ja millaiset
pohjatyöt tuo vaatii pysyäkseen kiinni?
J.
Petri Kärhä
Riippuu varmaan aika radikaalisti pohjasta. Kokonaan vuolukivisissä
takoissa kivet on toisissaan kiinni hakasilla ja/tai vesilasilla.
Saumaus tehdään vesilasin ja vuolukivipölyn seoksella.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Simo
pysy kiinni normaalilla laattalaastilla. Vanhat laastit alta pois ja
uudet kurat tilalle. Pitää antaa kuivua rauhassa, ettei heti grillaa
laattaa irti.
Simo
TTU
Tämä lienee asiatonta (eikä olisi eka kerta:-D) mutta miksi ihmeessä
vuolukivistä takkaa on verhoiltu jollain laatoilla? Vuolukiven pinta
sinänsä on jo kuin taideteos. Ja toisekseen; ainakin sileäksi hiottuun
kiveen on vaikea kiinnittää pysyvästi yhtään mitään. Eri asia on jos
kyseessä on ns. luonnonpinta; sopivan karkea laastille.
TTU
--
Heti kun on DI:n paperit kourassa, saa jatkuvasti olla
puntissa roikkuvia naisia hätistämässä. Ja jos DI vetää
päälle nahkapökät ja rintakarvatupeen, niin roikkujiin
liittyvät myös homomiehet ynnä muut keijut.
Konsta Karsisto 22.10 2001 s.huuhaa
Markus Vuori
>
>Tämä lienee asiatonta (eikä olisi eka kerta:-D) mutta miksi ihmeessä
Ehkä niin.
>vuolukivistä takkaa on verhoiltu jollain laatoilla? Vuolukiven pinta
Itse kyllä käsitin asian niin, että nimenomaan nämä "laatat" ovat
sitä vuolukiveä ja alla on jotain muuta.... vai voisiko se muka
olla jotenkin toisin?
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
m...@vuori.net.NOSPAM | & vcards / \
Janne Janhunen
> Tämä lienee asiatonta (eikä olisi eka kerta:-D) mutta miksi ihmeessä
> vuolukivistä takkaa on verhoiltu jollain laatoilla?
Po. vuolukivilaatoilla. Itse uuni taitaapi olla tiilistä muurattu. Täytyy
tutkia hiukan tarkemmin.
> Vuolukiven pinta
> sinänsä on jo kuin taideteos.
Minun silmissäni vuolukivinen uuni on nykyään persoonaton tusinauuni. Juu,
uuni oli mökillä jo ostettaessa.
J.
Janne Janhunen
Markus Vuori wrote:
> Itse kyllä käsitin asian niin, että nimenomaan nämä "laatat" ovat
> sitä vuolukiveä ja alla on jotain muuta.... vai voisiko se muka
> olla jotenkin toisin?
En tiedä voisiko, mutta käsitit tilanteen aivan oikein. Tutkin tarkemmin tuon
sisämateriaalin ensi viikonloppuna.
J.
Jm Matikainen
>> sitä vuolukiveä ja alla on jotain muuta.... vai voisiko se muka
>> olla jotenkin toisin?
oman takkani vuolukiviset pintalaatat +vuolukivitakka:
tehtaan ohjeen mukaan porasin pintalaatan yläreunaan vinon reiän, joka
ulottui muutaman sentin takan runkokiveen. Reikään laitettiin neljän millin
paksuinen sinkitty rautatanko, jonka pituus oli noin 5 senttiä.
laatan alareuna lepäsi alemman laatan päällä, vesilasilaastia saumassa.
vesilasilaasti sekoitettiin tehtaan toimittamasta kivijauhosta ja
vesilasi"nesteestä"
terveisin,
Jukka Matikainen
jm.mat...@pp.inet.fi
p.044-5155600
03-6196937
Vanajanlinnantie 201
13270 Hämeenlinna
TTU
mar...@mountain.humppa.jyu.fi (Markus Vuori) wrote:
>Itse kyllä käsitin asian niin, että nimenomaan nämä "laatat" ovat
>sitä vuolukiveä ja alla on jotain muuta.... vai voisiko se muka
>olla jotenkin toisin?
No minäpäs käsitin asian sitten päin %¤#"%¤&((/! Sorgen!
Rami John
> Minun silmissäni vuolukivinen uuni on nykyään persoonaton tusinauuni. Juu,
> uuni oli mökillä jo ostettaessa.
Totta töriset, vanhasta kunnon tiiliuunista kaikkine pienine teko-
virheineen puuttuu juuri teollisen uunin steriiliys. Onhan vuolukivi-
uuni kyllä hyvä lämmitin, mutta ainakin oma mökki kun on muutenkin
vähän joka suuntaan vinossa, niin sinne kumman hyvin sopii uuni
jossa joka nurkka on vähän joka suuntaan vinossa. :)
-Rami-
J. Virtanen
Rami John wrote:
Mikä takka nyt sitten lukijoiden mielestä on tehokkain lämmitin? Vuolukivikö?
Entä hinta/lämmitysteho mittarilla mitattuna? Itse olemme ajatelleet taloomme
kys. vuolukivitakkaa.
JKV
Ari-Pekka Liljeroos
> Mikä takka nyt sitten lukijoiden mielestä on tehokkain lämmitin? Vuolukivikö?
> Entä hinta/lämmitysteho mittarilla mitattuna? Itse olemme ajatelleet taloomme
> kys. vuolukivitakkaa.
>
> JKV
En ota kantaa siihen, mikä takka on tehokkain lämmitin. Karkeasti ottaen
massan perusteella voi arvioida tehokkuutta.
Jos taas puhutaan hinnasta ehdottomasti halvin ratkaisu on mielestäni
paikalla muurattu takka. Meidän tapauksessa suurin sopiva vuolukivitakka
olisi maksanut 40000 markkaa ja massaa olisi ollut hieman yli 2000 kg.
Muut ns. sopivat "valmistakat" olivat 20000-30000 markkaa ja massaltaan
1500-2500 kg. Näistä painavin ja kallein on lähinnä meidän nykyistä
takkaa (varaava, 2500 kg, rapattu, kulmatakka)
Paikanpäällä muurattu ja rapattu varaava takka tuli maksamaan kaikkineen
15000 markkaa leca-piippuineen, hattuineen ja pelteineen. Muissa
hinnoissa ei tätä piippua ollut. Massaa tuli laskelmieni mukaan reilusti
yli 2500 kg. Vaikka tuon takan olisi päällystänyt millä tahansa
normaalilla kivellä ei siitä olisi saanut "valmistakkoja" kalliimpaa.
Muurari kehuskeli myös sillä, että hän on muurannut puoleen hintaan jo
useita kaakeliuuneja. Lisäksi saimme takuulla yksilöllisen omien
mieltymysten mukaisen takan. Laadussakaan ei ole todellakaan mitään
vikaa yhden talven ahkeran käytön perusteella. Muurauksen suoritti
muurari, joka muuraa pelkkiä takkoja. Seuraavista elementeistä 15000 mk
hinta muodostui.
Tiilet + laastit: 2500
Muuraus + muu työ: 4000
Piippu + lisukkeet: 5000
Luukut: 3500
Takasta puuttuu vielä luukun alla ja päällä olevien tasojen graniittinen
päällys.
APL
Janne Janhunen
> Mikä takka nyt sitten lukijoiden mielestä on tehokkain lämmitin? Vuolukivikö?
Tämä hiukan riippuu. Vuolukiven varauskyky / m^3 on parempi kuin tiilellä.
Vuolukivi kun on tiehämpää tavaraa. Tiilen varauskyky / kg on taas parempi.
Vuolukivi luovuttaa lämpönsä nopeammin, kuin tiili. On siis "tehokkaampi"
lämmitin. Tiili taasen tasaisempi. On täten ehkä "parempi" lämmitin jatkuvassa
käytössä.
Jos tilasta on pulaa ja haluaa 2000 - 2500 kg:n takan / uunin, niin tiilinen vie
enemmän tilaa.
> Entä hinta/lämmitysteho mittarilla mitattuna? Itse olemme ajatelleet taloomme
> kys. vuolukivitakkaa.
Vuolukivitakka tulee lähes varmasti kalliimmaksi, kuin paikalla muurattu
tiilitakka. Tuolla on sana lähes siksi, etten ole tehnyt mitään perusteellista
kenttätutkimusta. Rakentaminen kun ei ole ajankohtainen vielä vuoteen pariin.
Sinänsä en niin kauheasti tuijottelisi sitä, kumpi on parempi lämmittimenä.
Kummallakin lämmittää ja erot sähkölaskussa eivät suurensuuret liene. Enemmänkin
katsoisin sitä, millainen takka miellyttää silmää ja kuinka paljon tästä on valmis
maksamaan. Sitä takkaa nyt sitten kuitenkin tuijotellaan päivittäin 1-N vuotta.
Kyllähän tuollainen iso vuolukivinen "luonnonkivi" ( ei siis sellainen steriiliksi
hiottu pinta ) takkauuni miellyttää silmääni. Hinta vain karkaa minun
ulottumattomiin.
Olenkin haaveillut tiilistä muuratusta varaavasta takasta, joka olisi sitten
päällystetty esim. Majakivellä http://www.uuvana.fi/majakivi/. Kotimainen
vaihtoehtokin varmaan löytyy, tosin hinta ei välttämättä ole kilpailukykyinen (?).
Norjassa ajellessani pistin merkille, että sielläpäin tuota liuskekiveä tuntuu
löytyvän joka nurkasta.
J.
Ilkka Haapavirta
> Olenkin haaveillut tiilistä muuratusta varaavasta takasta, joka olisi
sitten
> päällystetty esim. Majakivellä http://www.uuvana.fi/majakivi/. Kotimainen
> vaihtoehtokin varmaan löytyy, tosin hinta ei välttämättä ole
kilpailukykyinen (?).
> Norjassa ajellessani pistin merkille, että sielläpäin tuota liuskekiveä
tuntuu
> löytyvän joka nurkasta.
Ajaisiko Pihtiputaan liuskekivi saman asian?
Ilkka
Janne Janhunen
> Ajaisiko Pihtiputaan liuskekivi saman asian?
Varmasti. En tosiaan ole ottanut selvää, kun ei ihan just nyt ole
ajankohtainen. Tällaisia kuitenkin on haaviin tarttunut
http://www.uuvana.fi/majakivi/
http://koti.phnet.fi/muurari/kuva3.htm
http://www.liuskekivi.com/
http://www.liuskemestarit.com/head.htm
http://www.paljakkagold.fi/alkusivu.html
Mutta hinnoista en siis ole ottanut selvää. Kunhan olen laittanut talteen
linkkejä, kun sopivia on osunut nenän eteen.
Se Majakiven etusivulta löytyvä jugend takka on muuten silmissäni Tö Takka.
Mahtaa vain maksaa mansikoita ja kermavaahdot päälle, jos tuollaisen tahtoisi
muurauttaa. Ideoita tosin piisaa. Tuon takkamuurin takaa voisi löytyä sauna ja
muurattu kiuas, jolloin saunan muuratun seinän voisi osittain hyödyntää myös
takkaseinänä. Tuo takkahan vaatii nimenomaan tuollaisen muuratun seinän
sivuilleen näyttääkseen hienolta. Talvella kiukaan palokaasut voisi kierrättää
takan poskikanavien kautta ja kesällä tietysti suoravetopelti auki. Täten
kiukaan lämmityksestäkin saataisiin kaikki lämmitysteho irti.
Noh, saahan näitä ideoida. Toteutus voi olla hiukan toista sitten :-)
Jos kiinnostaa, niin kuva kannattaa tallentaa omalle koneelle ja katsoa hiukan
suurempana.
J.
Petteri Pajunen
> "J. Virtanen" wrote:
>
> > Mikä takka nyt sitten lukijoiden mielestä on tehokkain lämmitin? Vuolukivikö?
>
> Tämä hiukan riippuu. Vuolukiven varauskyky / m^3 on parempi kuin tiilellä.
> Vuolukivi kun on tiehämpää tavaraa. Tiilen varauskyky / kg on taas parempi.
> Vuolukivi luovuttaa lämpönsä nopeammin, kuin tiili. On siis "tehokkaampi"
> lämmitin. Tiili taasen tasaisempi. On täten ehkä "parempi" lämmitin jatkuvassa
> käytössä.
Eikö oleellista ole kiven/tiilen lämmönjohtokyky? Nimittäin
yleisesti lämpö johtuu nopeudella, joka on suoraan verranollinen
lämpötilaeroon. Mikäli palotilan seinämät (sekä jossakin määrin
palotilan jälkeiset osat takassa) johtavat hitaasti lämpöä niin
lämpö ei siirry kovin nopeasti takkaan. Koska palaminen kuitenkin
vaatii happea eli ilman virtausta, niin savupiipusta lähtevä ilma
on sitä lämpimämpää mitä huonompi lämmönjohtavuus materiaalilla.
Jos tehokkuudella tarkoitetaan tuotetun lämmön jakautumista talon ja
harakoiden kesken, niin uskoakseni vuolukivi on paljon tiiltä parempi
materiaali (lämmönjohtavuus moninkertainen). Korjatkaa mikäli olen
käsittänyt asian aivan väärin.
t. Petteri
Petteri Pajunen
> "J. Virtanen" wrote:
>
> > Mikä takka nyt sitten lukijoiden mielestä on tehokkain lämmitin? Vuolukivikö?
>
> Tämä hiukan riippuu. Vuolukiven varauskyky / m^3 on parempi kuin tiilellä.
> Vuolukivi kun on tiehämpää tavaraa.
> Tiilen varauskyky / kg on taas parempi.
Hmm.. vuolukivelle 0.9 kJ/kgK ja tiilelle 0.960 kJ/kgK. Eipä juuri ole
eroa. Mutta tiilelle on tosiaan parempi :-)
t. Petteri
Janne Janhunen
Petteri Pajunen wrote:
> Hmm.. vuolukivelle 0.9 kJ/kgK ja tiilelle 0.960 kJ/kgK. Eipä juuri ole
> eroa. Mutta tiilelle on tosiaan parempi :-)
Enpä ollut tuota tarkistanut ja yllätyksenä oli, että ovat noin lähellä toisiaan.
Tiesin kuitenkin varauskyvyn olevan hiukan parempi. Lähinnä ajattelin käytäntöä.
Käsittääkseni tiilitakan pinta ei kuumene niin kuumaksi, kuin vuolukivisen takan
pinta johtuen juuri tuosta hitaammasta ( ja tasaisemmasta ) lämmön johtumisesta
pintaan asti. Vastaavasti takka luovuttaa lämpönsä hitaammin ja tasaisemmin, kuin
vuolukivinen.
Noh, mutuahan tämä enimmäkseen kuitenkin.
J.
Petri Kärhä
> Käsittääkseni tiilitakan pinta ei kuumene niin kuumaksi, kuin vuolukivisen takan
> pinta johtuen juuri tuosta hitaammasta ( ja tasaisemmasta ) lämmön johtumisesta
> pintaan asti. Vastaavasti takka luovuttaa lämpönsä hitaammin ja tasaisemmin, kuin
> vuolukivinen.
Mikä on huomion arvoinen pointti, jos perheessä on pieniä kakaroita.
Meidän edellisen kämpän vuolukivitakassa kuumeni luukun ympärillä olevat
ulkopinnat pahimmillaan 60 - 80 asteeseen. Eka muksu oppi noin
kolmannella kerralla ettei saa koskea. Nyt kun on tiilitakka, niin
toisen muksun ei tarvitse tätä nippelitietoa opetella.
Juha Ruismäki
> Jos tehokkuudella tarkoitetaan tuotetun lämmön jakautumista talon ja
> harakoiden kesken, niin uskoakseni vuolukivi on paljon tiiltä parempi
> materiaali (lämmönjohtavuus moninkertainen). Korjatkaa mikäli olen
> käsittänyt asian aivan väärin.
Lisää mutu-tietoa, mutta eikös vuolukiven idea ole se, että se
luovuttaa lämpönsä hitaammin ja tasaisemmin? Varsinkin syiden
suuntaisesti vuolukivi tuntuu kohtuullisen viileältä, kun taas
poikkisyin lämpö johtuu paremmin.
Juha
Petteri Pajunen
> Petteri Pajunen wrote:
> > Jos tehokkuudella tarkoitetaan tuotetun lämmön jakautumista talon ja
> > harakoiden kesken, niin uskoakseni vuolukivi on paljon tiiltä parempi
> > materiaali (lämmönjohtavuus moninkertainen). Korjatkaa mikäli olen
> > käsittänyt asian aivan väärin.
>
> Lisää mutu-tietoa, mutta eikös vuolukiven idea ole se, että se
> luovuttaa lämpönsä hitaammin ja tasaisemmin?
Lähinnä varmaan siksi, että siihen mahtuu enemmän lämpöä johtuen
suuremmasta massasta ja siitä, että lämpö johtuu tehokkaammin
kiveen. Eli jos lämpöä on enemmän, niin takka luovuttanee
lämpöä kauemmin. Materiaalin puolesta luulisi, että lämpö johtuu
huoneeseen nopeammin, ellei takan rakenne hidasta tätä jotenkin.
> Varsinkin syiden
> suuntaisesti vuolukivi tuntuu kohtuullisen viileältä, kun taas
> poikkisyin lämpö johtuu paremmin.
Pitää muuten paikkansa, mutta vuolukivessä lämmön johtuminen mihin
suuntaan tahansa on moninkertaista tiileen verrattuna. Tämä lienee
hyvä asia energiatehokkuuden kannalta, mutta edellisten postaajien
kokemusten mukaan huono asia mm. pinnan kuumenemisen suhteen.
Luulisi, että pinnan kuumeneminen voitaisiin rajoittaa helposti esim.
sopivan ilmaraon avulla. Tietysti takka on silloin monimutkaisempi
rakentaa. Onko eri mallisten vuolukivitakkojen pintalämpötiloissa
eroja?
t. Petteri
Petteri Pajunen
> siihen tehokkaasti. Sensijaan ulkopuolelle kivet laitetaan
> syyn suuntaisesti, jolloin lämpö ei johdu.
Materiaalissa kyllä johtuu melko nopeasti.
> kyllä vahvistavat tätä, sillä vuolukivi on tosiaan yllättävän
> viileä ulospäin.
Hyvä tietää: en kuitenkaan usko, että se voi johtua pelkästään
pintamateriaalin suunnasta koska johtuminen on nopeaa joka
suuntaan. Ehkä uuni on suunniteltu niin, että lämmön
johtumista pintaan on hidastettu.
> Löytyykö tiilen lukemia mistään? Tuolta sivulta löytyi vuolukivelle
> seuraavat arvot:
>
> Ominaislämpökapasiteetti 0,9 kJ/kg K (50C)
> Lämmönjohtavuus
> (mittaukset lämpötiloissa 10C, 25C ja 50C)
> lustan suunnassa 5,2 W/m K
> vasten lustaa 3,5 W/m K
Tiilelle olen nähnyt vaihtelevia lukemia, luokkaa 0.5-1.5 W/m K.
Pitäisi tietenkin tietää, millaisista tiilistä tiiliuunit tehdään
ja kaivaa juuri sellaisen tiilen ominaisuudet. Selvästi kuitenkin
vähemmän kuin vuolukivelle missään suunnassa.
--
-----------------------------------------------------------------------------
e-mail: Petteri.Pa...@ISGOODFORYOUhut.fi, http://www.hut.fi/~ppajunen
Juha Ruismäki
> lämpöä kauemmin. Materiaalin puolesta luulisi, että lämpö johtuu
> huoneeseen nopeammin, ellei takan rakenne hidasta tätä jotenkin.
Valmistajan propagandasivu
<http://www.nunnauuni.fi/fin/nunnavuolu.html>
tuntuu vahvistavan omaa käsitystäni, eli idea on siinä että
tulisijan puolella kivi on poikkisyin, jolloin lämpö johtuu
siihen tehokkaasti. Sensijaan ulkopuolelle kivet laitetaan
syyn suuntaisesti, jolloin lämpö ei johdu. Omat kokemukset
kyllä vahvistavat tätä, sillä vuolukivi on tosiaan yllättävän
viileä ulospäin.
> Pitää muuten paikkansa, mutta vuolukivessä lämmön johtuminen mihin
> suuntaan tahansa on moninkertaista tiileen verrattuna.
Löytyykö tiilen lukemia mistään? Tuolta sivulta löytyi vuolukivelle
seuraavat arvot:
Ominaislämpökapasiteetti 0,9 kJ/kg K (50C)
Lämmönjohtavuus
(mittaukset lämpötiloissa 10C, 25C ja 50C)
lustan suunnassa 5,2 W/m K
vasten lustaa 3,5 W/m K
Juha
Petteri Pajunen
> Tiilelle olen nähnyt vaihtelevia lukemia, luokkaa 0.5-1.5 W/m K.
> Pitäisi tietenkin tietää, millaisista tiilistä tiiliuunit tehdään
> ja kaivaa juuri sellaisen tiilen ominaisuudet. Selvästi kuitenkin
> vähemmän kuin vuolukivelle missään suunnassa.
Löytyi vähän tarkempaa tietoa (www.optiroc.fi):
Lämmönvarauskyky
Poltettujen tiilien ominaislämpö on noin 0,9 kJ/oC kg ja
lämmönjohtavuus noin 0,6 W/moC.
TTU
wrote:
>Petteri Pajunen wrote:
>> lämpöä kauemmin. Materiaalin puolesta luulisi, että lämpö johtuu
>> huoneeseen nopeammin, ellei takan rakenne hidasta tätä jotenkin.
>
>Valmistajan propagandasivu
>
><http://www.nunnauuni.fi/fin/nunnavuolu.html>
>
>tuntuu vahvistavan omaa käsitystäni, eli idea on siinä että
>tulisijan puolella kivi on poikkisyin, jolloin lämpö johtuu
>siihen tehokkaasti.
Tuota tuota.... enpä ole kuullut kenenkään tutkineen asiaa
tieteelliseltä pohjalta, eli esitän pelkkiä oletuksia seuraavaksi:
Nämä kiven "syyt" lienevät sama asia kuin kiven liuskeisuus?
Jos mietitään asiaa nin kuin geoalan ihminen (joka ei siis ole
tutkinut kiviä kuin geologisessa mielessä) niin en voi ymmärtää, miten
lämpö kulkisi "paremmin" liuskeisuuden suunnassa. Kiven murtolujuuteen
liuskeisuus toki vaikuttaa - katkeaahan wc-paperikin paremmin
perforoinnin kohdalta, mutta kivi on muuten kemiallisesti ja
fysikaalisesti "samaa kiveä" - riippumatta tarkastelusuunnasta. Tämä
oletus edellyttää, että tarkastelemme homogeenista kappaletta kiveä.
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin perustuu se luja usko, että lämpö
liikkuisi eri tavalla kivessä liuskeisuuden/lustan/syiden suuntaisesti
tai niitä vasten. Ja juu... minulla on Nunnan tekemä hellaleivinuuni,
johon olen hyvin tyytyväinen. :)
Petteri Pajunen
> Tuota tuota.... enpä ole kuullut kenenkään tutkineen asiaa
> tieteelliseltä pohjalta, eli esitän pelkkiä oletuksia seuraavaksi:
> Nämä kiven "syyt" lienevät sama asia kuin kiven liuskeisuus?
> Jos mietitään asiaa nin kuin geoalan ihminen (joka ei siis ole
> tutkinut kiviä kuin geologisessa mielessä) niin en voi ymmärtää, miten
> lämpö kulkisi "paremmin" liuskeisuuden suunnassa.
Mahtaisivatko liuskeiden välit olla vähemmän tiheitä kuin liuskeet?
Vähän sama jos pinoaisit kuparilevyjä päällekkäin, niin todennäköisesti
lämpö johtuisi vaakatasossa nopeammin.
Toinen vaihtoehto on, että materiaalin koostumus on erilainen eri kerroksissa.
> Tämä oletus edellyttää, että tarkastelemme homogeenista kappaletta kiveä.
Ei kai se homogeenista ole, jos siinä on liuskeita?
> Olisi mielenkiintoista tietää, mihin perustuu se luja usko, että lämpö
> liikkuisi eri tavalla kivessä liuskeisuuden/lustan/syiden suuntaisesti
> tai niitä vasten.
Mittaustuloksiin?