Paljon on palstalla ollut asiaa etenkin näin kylmänä talvena takoista ja
niiden varautuvuudesta, jopa vesikiertotakkojakin on olemassa. sitä en
tiennytkään. Itselleni takka on kuitenkin tunnelmanluojana ja
klapiharrastuksena vähintään yhtä tärkeä kuin sähkölaskun alentajanakin.
Juuri 3 mottia ostaneena hintaan 85 ? en usko, että ne tuottaisivat enemmän
lämpöä kuin samalla rahalla ostettu sähkö.
Eli 100 m2 rivarissani varaava takka on alakerrassa ja poltan siinä lähes
päivittäin pesällisen.
Olen huomannut ,kuinka tärkeää tuo pellin sulkeminen riittävän ajoissa on,
jos haluaa takan kuumaksi kohtuumäärällä puita. Isommat puut palavat
hitaammin kuin pienet enkä siten voi laittaa kelloa herättämään hiilloksen
sammuessa. Yläkerrassa sohvalla laiskotellessa en myöskään tiedä milloin
takka on pellinsulku vaiheessa.
Asiaan: Eikö hilavitkuttimien aikakaudella saisi kohtuuhinnalla
automatisoitua pellin säätöä. lämpötila/ savu tai muu vastaava anturi
tutkisi , milloin servomoottori sulkisi pellin.
Tietysti jos shydeemi pettää niin menee fyffee savuvaurioihin aika rutkasti.
terv. jko
Totta puhut!
Parhaat (?) sivut tulisijojen käytöstä löytyy osoitteesta:
http://www.kyamk.fi/~ra9cair/lammita.html
Kokeileppa näitä ohjeita.
EKi
--
Posted via http://www.mphelsinki.net
> Parhaat (?) sivut tulisijojen käytöstä löytyy osoitteesta:
>
> http://www.kyamk.fi/~ra9cair/lammita.html
Hyvät sivut. Siellä ei oteta kuitenkaan kantaa esim varaaviin
vuolukivitakkoihin. Pintalämpötilasta mainitaan 70 astetta maksimiksi
vaikka vuolukivellä 100 on lähempänä totuutta. Tosin en tiedä kuinka
kaukana heidän "luukun lähellä" on.
Takkojen sytyttämisestä oli TV-uutisissa juttua. Jonkun tutkimuksen
mukaan paras tapa sytyttää olisi päältä. Haastateltu
(vuolukivi)takkamestari sanoi "antaa etelän ihmisten sytyttää päältä".
Samaa sanoi oma mestarini aikoinaan ja väitti kyseisen tutkimuksen
koetakan olleen arinattoman.
Lauri
Lauri Uusitalo wrote:
> vuolukivitakkoihin. Pintalämpötilasta mainitaan 70 astetta maksimiksi
> vaikka vuolukivellä 100 on lähempänä totuutta. Tosin en tiedä kuinka
Taitaa olla aika huono vuolukiviuuni joka noin kuumaksi ulkopinnasta
menee...Ei meillä ainakaan. Taidanpa mitata tuossa illemmalla...
JukkaK
Kyllä varsinkin pienehkölle vuolukivitakalle 100 astetta on normaali
lämpötila (kyljessä kuumimmassa paikassa).
Uunin pitää olla kuuma että pysyy mökki lämpimänä.
Hannu Multanen
Vuolukiviuuni: http://www.vuoleri.com
Tuollaista laitetta pitäisi kutsua kamiinaksi. Siinä alkaa olla jo
vanhanaikaisen suorasähkölämmityspatterin ominaisuuksia. ;-)
Myös kaakelitakka (Uuniseppien mallistoa) tulee aika kuumaksi. Ei siinä
nyt sentään vesi sihahda, mutta sanotaanko niin että paljasta kämmentä
ei montaa sekuntia viitsi pitää uunia vasten tunti-pari lämmityksen
jälkeen.
--
Toni
Vaikka sai on maaalisjärjellä ja pienellä asiaan perehtymisellavarsin
selkeää, niin heti alkoi ärsyttämään mm. kappale Savupellin oikea
sulkemishetki , kappaleessa kerrotaan toiki miksi vanhan kansan ohjeet
on ne mitä on, mutta oikeaa savupellin sulkemishetkeä ei silti kerrota :-(
Toinen tärkeä asia joka energiatalouden kannalta kannattaisi kertoa on
se ettei kannata polttaa varaavaa takkaa luukut auki. Monet tekee noin
ja sehän jopa palaa varsin maltillisesti noin. Taloudellisesta poltosta
tuo on toki kaukana, koska silloin hormin läpi huilaa hirvittävä määrä
huonelämpöistä ilmaa joka rajoittaa tulisijan vetoa ja pitää sen viileänä.
Miika
"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> wrote in message
news:3E3C1ECB...@nospam.nokia.com...
Kamina vaan ei ole varaava tulisija, niinkuin vuolukiviuuni.
Uunin lämmitysteho on verrannollinen uunin ulkopinta-alaan ja sen
lämpötilaan
-eli kun täällä Pohjois-Karjalassa pakkanen paukkuu monasti -30 asteen
pahemmalla
puolella, on mukavaa että uuni on kunnolla lämmin.
> Vaikka sai on maaalisjärjellä ja pienellä asiaan perehtymisellavarsin
> selkeää, niin heti alkoi ärsyttämään mm. kappale Savupellin oikea
> sulkemishetki , kappaleessa kerrotaan toiki miksi vanhan kansan ohjeet
> on ne mitä on, mutta oikeaa savupellin sulkemishetkeä ei silti kerrota :-(
>
> Toinen tärkeä asia joka energiatalouden kannalta kannattaisi kertoa on
> se ettei kannata polttaa varaavaa takkaa luukut auki. Monet tekee noin
> ja sehän jopa palaa varsin maltillisesti noin. Taloudellisesta poltosta
> tuo on toki kaukana, koska silloin hormin läpi huilaa hirvittävä määrä
> huonelämpöistä ilmaa joka rajoittaa tulisijan vetoa ja pitää sen viileänä.
Tuo tuli hyvin huomattua, kun meillä oli takka laatoittamatta ja ilman
luukkuja pari kuukautta odottamassa laminaatin asennusta (ei tarvitse
listoittaa). Ei sitä juuri lämpimäksi saanut vaikka kuinka yritti
polttaa.
--
Toni
Paljolti pitkälti asiaa. Ootko Erkki näitä "wanhan kansan miehiä" - paljon
tietoa ja vähän oppilaita?
Karri
Kommenttia noille 100 asteen pintalämpötilan kirjoittajille. Mahtaa olla
hurjat lämpötilaerot kämpässä 20 asteen pakkasella. Itse olen sitä mieltä,
että pelkästään takalla ei mukavuutta luoda. ikkunoiden läheisyydessä on
aina reilusti kylmempää. Takka lämmittää minulla lähinnä ilmaa, joka
vähitellen nousee toiseen kerokseen vähentäen siellä sähköpattereiden
päälläoloa.
Fiksua todella olisi, että takan kautta kiertäisi putkisto joka kulkisi
ikkunoiden läheisyydessä lattiaan piilotettuna.
terv. jari/vannoutunut lattialämmityksen kannattaja
"jkoi" <jari.k...@ebaana.net> wrote in message
news:Zit_9.26221$ZE1.5...@news1.nokia.com...
> kommentoin tässä omaa alkuperäistä kysymystäni palauttaen keskustelun
> oikeille raiteille koska joku oli leikannut loppuosan pois viestistäni.
> ELI MIKSEI OLE KEKSITTY AUTOMAATTISTA PELLIN SULKIJAA ?
En tiedä miksei. Koska se ei kuitenkaan toimisi ?
>
> Kommenttia noille 100 asteen pintalämpötilan kirjoittajille. Mahtaa olla
> hurjat lämpötilaerot kämpässä 20 asteen pakkasella. Itse olen sitä mieltä,
> että pelkästään takalla ei mukavuutta luoda. ikkunoiden läheisyydessä on
> aina reilusti kylmempää. Takka lämmittää minulla lähinnä ilmaa, joka
> vähitellen nousee toiseen kerokseen vähentäen siellä sähköpattereiden
> päälläoloa.
Enhän minä sille mitään voi jos lämmitän takassa (1800kg) 3 pesällistä
puita niin se on 100 astetta pinnasta ja yläpaistouuni 200 asteinen.
Tietysti polttamalla vain pesällisen saisin sen lämmön jäämään 50
asteeseen.
Tämä Nunnauuni on luokiteltu polttavapintaiseksi(?).
Lauri
jkoi wrote:
> ELI MIKSEI OLE KEKSITTY AUTOMAATTISTA PELLIN SULKIJAA ?
Veikkaisin ihan puhtaasti kustannuskysymykseksi. Pellit ovat ylipäätään
lähes aina manuaalisia ja maksavat rautakaupassa joitain kymppejä.
Automaattinen pellinsulkija vaatisi moottorin, joka sulkee pellin. Tämä
maksaa. Sulkemisajankohdan mittaaminen voi olla myös hankalaa. Hormissa
pitäisi olla pellin alapuolella sensori, joka tuntee, milloin palaminen
loppuu. Mitens tämä nyt sitten mitataan? Lämpötilasensori lienee
epäluotettava, koska ilma on lämmintä vielä palamisen loputtuakin.
Kyseeseen tulisi siis lähinnä hiilidioksidi tai häkäsensori. Mutta
toimivatko ne yli 100 asteen lämpötiloissa? No, ehkä sen saisi
toimimaan, mutta lopputulos olisi todennäköisesti niin kallis, etteivät
ihmiset sitä ostaisi.
Oma osuutensa voi olla myös turvallisuuskysymyksillä. Jos sensori
hajoaa, niin automatiikkahan lyö tietysti pellin kiinni vaikka kesken
palamisen. Tähänkin löytyy varmaan ratkaisu, mutta se taas maksaa.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Petri Kärhä wrote:
>
> jkoi wrote:
>
> > ELI MIKSEI OLE KEKSITTY AUTOMAATTISTA PELLIN SULKIJAA ?
>
> Veikkaisin ihan puhtaasti kustannuskysymykseksi. Pellit ovat ylipäätään
> lähes aina manuaalisia ja maksavat rautakaupassa joitain kymppejä.
> Automaattinen pellinsulkija vaatisi moottorin, joka sulkee pellin. Tämä
> maksaa. Sulkemisajankohdan mittaaminen voi olla myös hankalaa. Hormissa
> pitäisi olla pellin alapuolella sensori, joka tuntee, milloin palaminen
> loppuu. Mitens tämä nyt sitten mitataan?
Miten olisi joku ihan mekaaninen viritys, esim. laitat
rautalankasilmukan jonkun halon ympäri ja halon sitten ankkuroit takkaan
jollain rautakunsillä tms. rautalangan toinen pää olla painotettu ja
kulkea rissan yli jossain ylempänä takkamuurissa. Paino olisi sopiva
työntämään pellin kiinni silloin kun silmukka heiluu vapaana. Halon
palettua kekälevaiheeseen silmukka vapautuisi ja työntäisi pellin
kiinni? Tai huonossa tapauksessa sinkoaisi vielä palavan halon sohvaan
;). Voi tietty olla että sulkemisajankohta olisi liian aikainen,
silmukan vapautumisen pitäisi käynnistää jokin ajastinkoneisto, joka
lopuksi laukaisisi pellin sulkijamekanismin. Eipähän ainakaan olisi
sähköstä riippuvainen.
Jukka