Onko kellään kokemuksia maalämpö pumpusta?
Pasi Puhakka
Olen rakennuttamassa 2 kerroksista omakotitaloa Siporexista.
Huoneistoala 175 neliötä +34 neliön talli/varasto
Onko kellään kokemuksia maalämpöpumpun toimivuudesta?
Onko lämmityskustannukset n.2000-3000,- vuodessa
Investointihinta verrattuna öljylämmitykseen?
Pikaiset vastaukset
t.Pasi
Erja
> Onko kellään kokemuksia maalämpöpumpun toimivuudesta?
> Onko lämmityskustannukset n.2000-3000,- vuodessa
>
ja lämpökin riittää (ei ollut tosin paukkupakkasiakaan talvella).
> Investointihinta verrattuna öljylämmitykseen?
>
Hinta oli noin 75 tmk (porakaivo ja laitteisto), kaivon osuus
muistaakseni noin puolet. Lisäksi n. 25 tmk lattialämmitysputket
132 + 66 neliölle, mutta tämähän pitää asentaa myös öljylämmityksen
tapauksessa. Itse en kyllä edes harkitsisi öljyä maalämmön
vaihtoehdoksi, öljyn hinta ei ainakaan pitkässä juoksussa
tule laskemaan.
Maalämmöllä lämmityskustannus jää noin kolmasosaan suoraan
sähköön verrattuna. Pumpun hyötysuhde on pyörinyt noin 3-4
lukemissa talvesta huolimatta. Markoissa en osaa vielä antaa
mitään lukuja.
Erja
Jyrki Sandt
maalämpöpumppu vaakaputkistolla. Eli tässä on käytetty "uudemman"
koulukunnan mitoitusperiaatetta, jossa 50% teholla saadaan 90%
vuotuisesta lämmötarpeesta.
Kokonaiskulutus on ollut noin 11 000 kWh. Tästä reilu 1000 kWh on
lämmitysvaraajan sähkövastusten osuus, kovimmilla pakkasilla kun
lämmitystehon tarve on noin 10 kW. Lisäksi 100 - 200 kWh menee kuuman
käyttöveden priimaamiseen varsinkin kesällä (ei lämmitystarvetta =>
tarttee apuja kuuman veden tuottoon).
LP:n lämpökerroin on ollut vuositasolla noin 2,8 (sis. kaikki
apulaitteet). Suoran sähkön osuus pudottaa kokonaislämpökertoimen n.
2,4:een. Varsinkin alkutalvesta, kun maaperän lämpötila on vielä plussan
puolella, kertoimet ovat parempia. Toisaalta kesällä lämpökerroin
lähentelee 1:stä, kun lämpöä ei tarvita ja pumppu käy vain kuuman veden
tuottamiseksi.
Toistaiseksi meillä on käytetty normaalia 1-aika tariffia ja
vuosikustannuksen on olleet n. 4500 mk. Tarkoitus on vaihtaa 2-aika
tariffiin, jolloin vuosikustannus olisi ehkä 4000 mk.
-jyrki-
Pasi Puhakka wrote:
> MOi
> Olen rakennuttamassa 2 kerroksista omakotitaloa Siporexista.
> Huoneistoala 175 neliötä +34 neliön talli/varasto
>
> Onko kellään kokemuksia maalämpöpumpun toimivuudesta?
> Onko lämmityskustannukset n.2000-3000,- vuodessa
>
kalevi hautakangas
Jyrki Sandt kirjoitti viestissä <395294F0...@cc.tut.fi>...
>Meillä on n. 185 neliön (660 kuutiota) siporex -talo, jossa on 5 kW:n
>maalämpöpumppu vaakaputkistolla. Eli tässä on käytetty "uudemman"
>koulukunnan mitoitusperiaatetta, jossa 50% teholla saadaan 90%
>vuotuisesta lämmötarpeesta.
>
Missäpäin maata pumppu on? Paljonko on maaputkistoa?
Mikä on asukasmäärä, ajatellen lämpimän käyttöveden tarvetta?
Mikä lämpöpumppu on kyseessä?
Itse suosittelisin 7 kW pumppua ja n. 320 metriä maaputkistoa
Tällä ratkaisulla päästäisiin teoriassa alle 8000 kW kokonaiskulutukseen.
Mielipiteitä , kiitos.
Jyrki Sandt
Tässä hieman kulutuslukemia ajalta syksy 98 - syksy 99: Lämmitykseen upposi
21550 kWh ja kuuman veden tekemiseen 3040 kWh (4 hlöä) eli yhteensä energian
kulutus oli 24590 kWh.
Sähköä kului seuraavasti: kompura 7170 kWh, vastukset 1500 kWh, liuos- ja
lauhdepumput 1400 kWh, lämmityspiirin kp 640 kWh ja häviöt ym. 330 kWh eli
yhteensä 11040 kWh.
Ilmaisenergiaa tuli siis 13460 kWh.
Koko hoidon lämpökertoimeksi on laskettu vain 2,36 ja LP:lle 2,76 (luvuista
on poistettu mm. lämmityksen kiertopumpun osuus). Luvut ovat hiukan pienemmät
kuin mainosten lupaukset, mutta tuskin kovin kaukana todellisuudesta.
7 kW:n pumpulla priimaussähkön osuus kyllä pienentyisi melkoisesti.
Putkea on savimaassa noin 350 m ja talo sijaitsee Tampereella. Kuuma
käyttövesi tehdään tulistuslämmöllä. Laite on proto, josta syystä
käytettävissä on em. mittaustietoa.
-jyrki-
Arto Bragge
Kenen valmistama pumppusi ja onko ollut vikoja?
Terv./Arto
Xpert
> Kuuma käyttövesi tehdään tulistuslämmöllä.
Ettäkö millä ?
Xpert
Jyrki Sandt
Kuuman käyttöveden tuottaminen on monen lämpöpumpun akilleen kantapää.
Rakenneratkaisuja on monenlaisia. Taloudellisten seikkojen lisäksi tulee
huolehtia, että varaajan lämpötilan on vähintään 55 astetta
Legionella-bakteerin torjumiseksi.
Meidän laitteessa on kaksi erillistä varaajaa, molemmat noin 140 litraa.
Ylempi on kuumaa käyttövettä varten ja se on rosterista tehty
paineastia. Alempi on lämmityspiirin varaaja.
Kompressorista tuleva kaasu on kuumaa, tyypillisesti 80 - 90 astetta.
Tästä lämmöstä otetaan lämmönvaihtimella osa KKV:n lämmittämiseen.
"Loppu" lämpö lauhdutetaan alemman varaajan lämmönvaihtimen avulla
matalampaan lämpötilaan. Lattialämmitykselle kun riittää 30 - 35
astetta.
Kuten taisin jo aiemmin kertoa, näin kesäaikana KKV:n tekemiseen
tarvitaan aina joskus apuja sähkövastukselta. Tämä johtuu siitä, että
suurin osa tuotetusta lämmöstä menee lämmityspiirin varaajaan, eikä sen
lämpötilaa ole hyvä nostaa yli 60 asteen. Lämpöhäviöt tietenkin
kasvavat, mutta tärkeämpää on, ettei lauhtumislämpö ja sitä kautta myös
-paine nouse liiaksi. Kun taloa ei tarvitse lämmittää, pumpun logiikka
sammuttaa kompressorin alavaraajan lämpötilan noustessa rajalle, vaikka
ylävaraajan lämpötila olisi alle vaaditun. Loppulämmitys tehdään
sähkövastuksella. Tätä priimaussähköa voi mennä kesän aikana esim. 100
kWh , joten kovin suurista rahoista ei ole kyse.
Pumppu rakennettiin osana TEKESin RAKET -ohjelmaa. Lämpöpumppujen
kehtittämisprojektissa oli mukana valmistajia, TTKK:n energia- ja
prosessitekniikan laitos, IVO (Fortum) ja Enersys Ky, joka huolehti
suunnittelusta. Varsinaisen rakentamisen teki Karppinen TekoTermosta.
Mittaustulosten perusteella lauhdutuslämmönvaihdin vaihdettiin
tehokkaampaan ja joitakin liitoksia on kiristelty.
Lisäinfoa osoitteesta:
http://www.tut.fi/units/me/ener/research/heatpmp.htm
Sieltä pitäisi löytyä mm. pari raporttia pdf-muodossa.
-jyrki-
kalevi hautakangas
Nykyaikaisten lämpöpumppujen automatiikka hoitaa, että vesi lämmitetään
kerran viikossa yli 55 asteiseksi. Tämä riittää legionella bakteerin
torjumiseksi.
Suosittelen Carrier lämpöpumppua,niitä valmistava tehdas on ehdoton
markkinajohtaja Euroopassa.
Jyrki Sandt kirjoitti viestissä <395D19A6...@cc.tut.fi>...