info
Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Sähköliittymä vai oma sähkövoimalaitos - kumpi tulee loppupeleissä halvemmaksi?
65 views
Skip to first unread message
uno...@hotmail.com
Jan 10, 2018, 2:55:32 PM1/10/18
to
Jos ajatellaan, että olen rakentamassa taloa. Sähkö tarvitaan nykymaailmassa välttämättä. Se, jossa alkaa niskavilloja kivistää, on liittymähinnat. Sähköliittymän liittymismaksu voi olla helposti 8 000 euron luokkaa, ja vesiliittymässä samanmoinen. Eli yhteensä jopa parikymmentä tuhatta euroa menisi liittymiin. Näistä pitää liittymän jälkeen maksaa vielä jopa pari-kolme tonnia vuodessa, joka tekee jo 20 000 - 30 000 euroa kymmenessä vuodessa.
Oma porakaivo maksanee muutamasta tonnista lähes kymppitonniin, mutta se on sitten oma kaivo, eikä koskaan tarvitse maksaa kuutio-, varmuus- ja perusmaksuja jne.. Sama juttu koskee myös sähköliittymiä. Myös porakaivo tarvitsee sähköpumpun nostamaan vettä kämppään.
Nyt se päivänpolttava. Miten toteuttaisin oman sähkövoimalaitoksen, jopa niin, että se maksaa itsensä takaisin säällisessä ajassa, vaikkapa 8 vuodessa?
Itsestään selvyytenä pitäisi olla automaattisuus, eli polttoaineen syöttö ja muu vipellys rundaa itsestään. Se, että pakasteet on sulaneet tai talo on jäässä loman jälkeen on poissuljettu juttu.
Mie kässään kyllä sen, että voimaalaa kuin voimalaa pitää pikkasen ylläpitää ja huolella. Mutta se onkin sitä kivaa duunia keskimäärin, kun pääsee vähä duunaa. Tarkotan tällä siis polttoainevaraston/syöttäjän täyttöä, jtn tarkistuksia ja muuta sellaista.
Itsellä tulee voimaloista mieleen vaan joku pienoishakepowerpläntti, tiisselivoimala, vesivoimala (jos olis pikku joen rannalla)? Aurinko ja tuulihan nyt on nykytekniikalla ihan aut öv pisnes, kun niitten tuottamaa energiaa ei voi mihinkään säilöä heikkotuottoisten aikojen ja jaksoen yli.
Oma porakaivo maksanee muutamasta tonnista lähes kymppitonniin, mutta se on sitten oma kaivo, eikä koskaan tarvitse maksaa kuutio-, varmuus- ja perusmaksuja jne.. Sama juttu koskee myös sähköliittymiä. Myös porakaivo tarvitsee sähköpumpun nostamaan vettä kämppään.
Nyt se päivänpolttava. Miten toteuttaisin oman sähkövoimalaitoksen, jopa niin, että se maksaa itsensä takaisin säällisessä ajassa, vaikkapa 8 vuodessa?
Itsestään selvyytenä pitäisi olla automaattisuus, eli polttoaineen syöttö ja muu vipellys rundaa itsestään. Se, että pakasteet on sulaneet tai talo on jäässä loman jälkeen on poissuljettu juttu.
Mie kässään kyllä sen, että voimaalaa kuin voimalaa pitää pikkasen ylläpitää ja huolella. Mutta se onkin sitä kivaa duunia keskimäärin, kun pääsee vähä duunaa. Tarkotan tällä siis polttoainevaraston/syöttäjän täyttöä, jtn tarkistuksia ja muuta sellaista.
Itsellä tulee voimaloista mieleen vaan joku pienoishakepowerpläntti, tiisselivoimala, vesivoimala (jos olis pikku joen rannalla)? Aurinko ja tuulihan nyt on nykytekniikalla ihan aut öv pisnes, kun niitten tuottamaa energiaa ei voi mihinkään säilöä heikkotuottoisten aikojen ja jaksoen yli.
Mikko Saukkoriipi
Jan 11, 2018, 4:26:35 AM1/11/18
to
On 10/01/18 21:55, uno...@hotmail.com wrote:
>
> Itsellä tulee voimaloista mieleen vaan joku pienoishakepowerpläntti, tiisselivoimala, vesivoimala (jos olis pikku joen rannalla)? Aurinko ja tuulihan nyt on nykytekniikalla ihan aut öv pisnes, kun niitten tuottamaa energiaa ei voi mihinkään säilöä heikkotuottoisten aikojen ja jaksoen yli.
>
Kyllähän tuo varastointi alkaa vähitellen olla mahdollista, 14 kWh Tesla
>
> Itsellä tulee voimaloista mieleen vaan joku pienoishakepowerpläntti, tiisselivoimala, vesivoimala (jos olis pikku joen rannalla)? Aurinko ja tuulihan nyt on nykytekniikalla ihan aut öv pisnes, kun niitten tuottamaa energiaa ei voi mihinkään säilöä heikkotuottoisten aikojen ja jaksoen yli.
>
Powerwall maksaa 6500€. Sitten pitää miettiä millä sen saa ladattua.
Aurinko olisi helpoin mutta vaatii jotain jatkoksi. Täydellinen
kokoonpano olisi Powerwall, aurinkopaneelit ja tuulimylly pääasiallisena
sähkön tuottajana, ja jonkinlainen polttoainageneraattori niille ajoille
kun edelliset loppuu.
Täältä löytyy laskuri.
https://www.tesla.com/fi_FI/powerwall
Mikko Tuumanen
Jan 11, 2018, 11:33:47 AM1/11/18
to
260 Ah lyijyakku maksaa 489€. Laskinko oikein, että 14 kWh:iin menisi noin 5
kpl lyijyakkuja eli noin 2500€ ?
Miksi kannattaisi ostaa kalliimpia litiumakkuja, jos niitä ei ole tarkoitus
siirrellä mihinkään? Ovatko litiumakut selvästi lyijyakkuja pitkäikäisempiä?
kpl lyijyakkuja eli noin 2500€ ?
Miksi kannattaisi ostaa kalliimpia litiumakkuja, jos niitä ei ole tarkoitus
siirrellä mihinkään? Ovatko litiumakut selvästi lyijyakkuja pitkäikäisempiä?
uno...@hotmail.com
Jan 11, 2018, 2:48:53 PM1/11/18
to
torstai 11. tammikuuta 2018 18.33.47 UTC+2 Mikko Tuumanen kirjoitti:
No niin! Eipä muistunut mieleenkään, että ikivanha tuttu, lyijyakkukin on olemassa. Tottahan se on, että turhaa on tällä hetkellä litiumioniakkuja ajatella ostaa, kun hintaa on vielä aika runsaasti.
Nyt pitäisi miettiä mitoitusta. Vuodessa jos menisi noin 20 000 kWh sähköä, ja siitä talvella leijonan osa. Aurinkoenergian tuotto on marras-helmikuussa aika heikkoa, mutta muuten hyvä. Tuulienergiaa sen sijaan saadaan.
Olen tutkinut sukulaisten talon sähkönkulutusta, niin pahimmillaan huitelee siellä 90 kWh tasolla vuorokaudessa kovimmilla -30 asteen pakkasjaksoilla. Toisaalta käytössä ei ole ilmalämpöpumppua, mutta leivinuuni on. Ilmalämpöpumppu laskisi tuota pahimman ajan kulutusta varmaan vielä pikkuisen. Ja pikkupakkasilla vielä reilummin, niin, että lämpöpattereita ei tarvitsisi lainkaan.
Mutta jos siis oletetaan, että vuodessa menisi 20 000 kWh, niin keskimäärin vuorokausitasolla on noin 55 kWh. Keskikulutushan heittää aika reilusti kesäkulutuksesta. Kesällä menee vain n. 35 kWh vuorokaudessa. Eli kesä 35, keskimäärin 55, pahimmillaan 90 kWh.
Mitenhän olisi vaikka viikon kulutusta vastaava määrä akkuja? Keskiarvolla siis pitäisi olla 385 kWh akusto. P = UI, eli 12 x 260 = 3,12 kWh/akku. Noita tarvisi siis 385 / 3,12 = 123,4... ~ 124 kpl akkuja. Mahdoton yhtälö.
Akkujen viemä tila siis muodostuisi yllä mainitulla oletuksella mahdottomaksi. Lyijyakut joutuu myös vaihtamaan luultavasti noin 10 vuoden välein, että onkohan litiumioniakku kuitenkin pitkällä aikavälillä halvempi? Niidenhän kapasiteetti pysyy pirun kauan, kunhan ei ladata liian täyteen, vaan noin 70 prosenttiin. Voitaisiin olettaa, että litiumioniakku kestää noin 15 - 20 vuotta pitäen vielä yli 70 prosenttia alkuperäisestä kapasiteetistaan?
Tollaset laskut siis vetaisin, mutta onko tuo 385 kWh varasto tarpeellinen ollenkaan? Pitäisi ehkä olla 100 kWh tuulivoimala. Ja aurinkopaneeleita vaikkapa 30 kWh edestä? Paneelit taitaisi maksaa hilkulle 30 000 euroa. Tuulivoimala kannttaisi varmaan tilata jostain ulkomailta ja eikös paneelit kanssa?
Aikamoinen jäsentelemätön ajatuksenvirta taitaa tämä viesti olla, mutta koita saada selvää! Nyt tarvitsisi apuja arvioida tommosen järjestelmän kokonaisuutta ja hintaa.
Nyt pitäisi miettiä mitoitusta. Vuodessa jos menisi noin 20 000 kWh sähköä, ja siitä talvella leijonan osa. Aurinkoenergian tuotto on marras-helmikuussa aika heikkoa, mutta muuten hyvä. Tuulienergiaa sen sijaan saadaan.
Olen tutkinut sukulaisten talon sähkönkulutusta, niin pahimmillaan huitelee siellä 90 kWh tasolla vuorokaudessa kovimmilla -30 asteen pakkasjaksoilla. Toisaalta käytössä ei ole ilmalämpöpumppua, mutta leivinuuni on. Ilmalämpöpumppu laskisi tuota pahimman ajan kulutusta varmaan vielä pikkuisen. Ja pikkupakkasilla vielä reilummin, niin, että lämpöpattereita ei tarvitsisi lainkaan.
Mutta jos siis oletetaan, että vuodessa menisi 20 000 kWh, niin keskimäärin vuorokausitasolla on noin 55 kWh. Keskikulutushan heittää aika reilusti kesäkulutuksesta. Kesällä menee vain n. 35 kWh vuorokaudessa. Eli kesä 35, keskimäärin 55, pahimmillaan 90 kWh.
Mitenhän olisi vaikka viikon kulutusta vastaava määrä akkuja? Keskiarvolla siis pitäisi olla 385 kWh akusto. P = UI, eli 12 x 260 = 3,12 kWh/akku. Noita tarvisi siis 385 / 3,12 = 123,4... ~ 124 kpl akkuja. Mahdoton yhtälö.
Akkujen viemä tila siis muodostuisi yllä mainitulla oletuksella mahdottomaksi. Lyijyakut joutuu myös vaihtamaan luultavasti noin 10 vuoden välein, että onkohan litiumioniakku kuitenkin pitkällä aikavälillä halvempi? Niidenhän kapasiteetti pysyy pirun kauan, kunhan ei ladata liian täyteen, vaan noin 70 prosenttiin. Voitaisiin olettaa, että litiumioniakku kestää noin 15 - 20 vuotta pitäen vielä yli 70 prosenttia alkuperäisestä kapasiteetistaan?
Tollaset laskut siis vetaisin, mutta onko tuo 385 kWh varasto tarpeellinen ollenkaan? Pitäisi ehkä olla 100 kWh tuulivoimala. Ja aurinkopaneeleita vaikkapa 30 kWh edestä? Paneelit taitaisi maksaa hilkulle 30 000 euroa. Tuulivoimala kannttaisi varmaan tilata jostain ulkomailta ja eikös paneelit kanssa?
Aikamoinen jäsentelemätön ajatuksenvirta taitaa tämä viesti olla, mutta koita saada selvää! Nyt tarvitsisi apuja arvioida tommosen järjestelmän kokonaisuutta ja hintaa.
uno...@hotmail.com
Jan 11, 2018, 2:53:39 PM1/11/18
to
Ja tarkoitan siis tuulivoimalan ja aurinkopaneelien kilowattitunneilla siis kilowatteja, mutta periaatteessa sama juttuhan se on.
Invertteri muuten unohtu tosta ja automatiikka, joka myös tarpeen vaatiessa käynnistää generaattorin automaattisesti. Generaattori voi olla joku perus diesel generaattori, ne ei taida kovin montaa tonnia maksaa, jos teho on joku 5 kW? Tommonen viiden kilowatin generaattori, ja jos lasketaan varmuusvaraa, niin 10 kW.
Invertteri muuten unohtu tosta ja automatiikka, joka myös tarpeen vaatiessa käynnistää generaattorin automaattisesti. Generaattori voi olla joku perus diesel generaattori, ne ei taida kovin montaa tonnia maksaa, jos teho on joku 5 kW? Tommonen viiden kilowatin generaattori, ja jos lasketaan varmuusvaraa, niin 10 kW.
MStr
Jan 12, 2018, 12:13:33 PM1/12/18
to
On 11.1.2018 21:48, uno...@hotmail.com wrote:
>> Miksi kannattaisi ostaa kalliimpia litiumakkuja, jos niitä ei ole
>> tarkoitus siirrellä mihinkään? Ovatko litiumakut selvästi
>> lyijyakkuja pitkäikäisempiä?
>
> No niin! Eipä muistunut mieleenkään, että ikivanha tuttu,
> lyijyakkukin on olemassa. Tottahan se on, että turhaa on tällä
> hetkellä litiumioniakkuja ajatella ostaa, kun hintaa on vielä aika
> runsaasti.
Mitenkäs se hyötysuhde menee... ja lyijylaitteiden myyntiin puree RoHS
>> Miksi kannattaisi ostaa kalliimpia litiumakkuja, jos niitä ei ole
>> tarkoitus siirrellä mihinkään? Ovatko litiumakut selvästi
>> lyijyakkuja pitkäikäisempiä?
>
> No niin! Eipä muistunut mieleenkään, että ikivanha tuttu,
> lyijyakkukin on olemassa. Tottahan se on, että turhaa on tällä
> hetkellä litiumioniakkuja ajatella ostaa, kun hintaa on vielä aika
> runsaasti.
aika rankasti.
Uusien akkujen pitkäikäisyys ei varmaan ole vielä ihan varmaa...
> Nyt pitäisi miettiä mitoitusta. Vuodessa jos menisi noin 20 000 kWh
> sähköä, ja siitä talvella leijonan osa. Aurinkoenergian tuotto on
> marras-helmikuussa aika heikkoa, mutta muuten hyvä. Tuulienergiaa sen
> sijaan saadaan.
> Olen tutkinut sukulaisten talon sähkönkulutusta, niin pahimmillaan
> huitelee siellä 90 kWh tasolla vuorokaudessa kovimmilla -30 asteen
> pakkasjaksoilla. Toisaalta käytössä ei ole ilmalämpöpumppua, mutta
> leivinuuni on. Ilmalämpöpumppu laskisi tuota pahimman ajan kulutusta
> varmaan vielä pikkuisen.
korkeintaan 1. Se on ilmaläpöpumppujen "suurin ongelma", huippukulutus
ei pienene.
> Mitenhän olisi vaikka viikon kulutusta vastaava määrä akkuja?
Itsellä on tarkoitus lähivuosina hankkia vuorokauden kulutuksen verran,
jolloin voi leikata kulutushuiput (ruoka uunissa ja sauna päällä
lämmityskaudella) alas keskikulutukseen.
Viime vuonna laitoin 17kWp aurinkovoimaa, joten sen tuoton tasaaminen
vuorokaudelle on siis myös suunnitelmissa kunhan akkujen hinta hieman
vielä putoaa.
++MStr
Asko
Jan 12, 2018, 1:13:11 PM1/12/18
to
On 10.1.2018 21:55, uno...@hotmail.com wrote:
> Jos ajatellaan, että olen rakentamassa taloa. Sähkö tarvitaan nykymaailmassa välttämättä. Se, jossa alkaa niskavilloja kivistää, on liittymähinnat. Sähköliittymän liittymismaksu voi olla helposti 8 000 euron luokkaa
Riippuu kenties siitä kuinka kaukana sähköverkosta ollaan. Itse
> Jos ajatellaan, että olen rakentamassa taloa. Sähkö tarvitaan nykymaailmassa välttämättä. Se, jossa alkaa niskavilloja kivistää, on liittymähinnat. Sähköliittymän liittymismaksu voi olla helposti 8 000 euron luokkaa
rakennutin talon maaseudulle kuluvan vuosikymmenen alkupuolella.
Kylätien varressa kulkee sähkölinja, josta jouduttiin meitä varten
pystyttämään n. 10 uutta sähkötolppaa, kun ei se tie kulje ihan pihamme
vieressä. Fortumin lasku 2950,- eur.
> Näistä pitää liittymän jälkeen maksaa vielä jopa pari-kolme tonnia vuodessa
vuosikuluilla. Toisessa viestissäsi puhuit 90 kWh/vrk
huipputehontarpeesta... minulla on tähän mennessä kovin sähkökulutus
ollut tammikuussa 2016, jolloin pahimpana päivänä (8.1.2016) on mennyt
131 kWh ja illan pahimman tunnin aikana 9 kWh. Toisaalta heinäkuussa
kotoolta poissa ollessa ollaan pärjätty 10 kWh päiväkulutuksella ja
kotona ollessa 30 kWh.
Sanoisin, että 10 kW huipputeholla pärjää jo aika pitkälle, vaikka
tuolta 3x25 A liittymästäni saankin tarvittaessa revittyä 17 kW.
> Nyt se päivänpolttava. Miten toteuttaisin oman sähkövoimalaitoksen, jopa niin, että se maksaa itsensä takaisin säällisessä ajassa, vaikkapa 8 vuodessa?
tai joki?), tontilla hyvin tilaa varastoida sitä energiaa (vesialtaisiin
tai lyijyakkuihin) sekä hyvät välit lupaviranomaisiin.
> Itsellä tulee voimaloista mieleen vaan joku pienoishakepowerpläntti, tiisselivoimala, vesivoimala (jos olis pikku joen rannalla)? Aurinko ja tuulihan nyt on nykytekniikalla ihan aut öv pisnes, kun niitten tuottamaa energiaa ei voi mihinkään säilöä heikkotuottoisten aikojen ja jaksoen yli.
onnistut yhdistämään sähkö- ja lämpövoimalan samaan kattilaan, niin se
voisi olla ihan järkevä vaihtoehto. Valmisvaihtoehdot ei vissiin sähköä
tuota, vaan pelkkää lämpöä.
https://centralboiler.com/
https://i.ytimg.com/vi/_PL0yBdvSxA/maxresdefault.jpg
Diesel on luultavasti liian kallis. Varavoimaksi olen itsekin
suunnitellut 10 kW aggregaattia, mutta kun sellaisen hankintahinta on
jotain 2000,- eur ja käyttötarve ehkä pari kertaa vuosikymmenessä, niin
melko kalliitkin pilaantuneet pakasteet mä ostan uusiksi tolla rahalla.
Vähän kun etukäteen varautuu, niin ei juomavesi lopu sähkökatkon
yllättäessä, lämmintä tulee tupaan varaavalla takalla ja ruoka lämpenee
kaasugrillissä tai trangialla.
Vesivoimasta juuri luin artikkelin, kuinka se voidaan yhdistää tuuli- ja
aurinkosähköön. Hyvällä kelillä pumpataan ylijäämäsähköllä vettä
jonnekin korkealla sijaitsevaan altaaseen. Huonolla kelillä juoksutetaan
vettä alempana sijaitsevaan altaaseen ja pyöritetään generaattoria.
Niin tai näin, ei liene ihan ilmaista rakentaa luotettavasti toimivaa
voimalaitosta, joka toimii ilmaisella energialla ja tuottaa 10 kW
huipputehon. Jos pitäisi ilman sähköliittymää pärjätä, niin ehkä
mielummin hakisin mallia kesämökkien 12 V aurinkopaneelisysteemeistä.
Talon ja käyttöveden lämmitys puulla, kaasuhella ja nuukasti LED-valoja,
niin et sitä sähköä oikeastaan tarvikaan kovin paljoa. Porakaivopumppu
tarvii useamman kilowatin käynnistyäkseen, mutta muutenhan isossakaan
omakotitalossa ei välttämättä tarvi kovin isoja sähkötehoja.
-Asko
Asko
Jan 12, 2018, 1:30:54 PM1/12/18
to
On 12.1.2018 19:14, MStr wrote:
> Itsellä on tarkoitus lähivuosina hankkia vuorokauden kulutuksen verran,
> jolloin voi leikata kulutushuiput (ruoka uunissa ja sauna päällä
> lämmityskaudella) alas keskikulutukseen.
Jossain oli hiljattain puhetta, että sähkölaitoksetkin ryhtyisivät
> Itsellä on tarkoitus lähivuosina hankkia vuorokauden kulutuksen verran,
> jolloin voi leikata kulutushuiput (ruoka uunissa ja sauna päällä
> lämmityskaudella) alas keskikulutukseen.
veloittamaan huipputehon mukaan. Oliko tuo uusi käytäntö tulossa peräti
jo tänä keväänä jollain sähkölaitoksella voimaan. Kuulosti melko
ankaralta se käytäntö, että huipputeho mitataan tammikuun pakkasilla
tunnin tarkkuudella ja sen mukaista huipputehomaksua sitten maksellaan
koko loppuvuosi.
Kyllä pistää miettimään, että kannattaako sähköhellaa, astianpesukonetta
ja pyykinpesukonetta enää käyttää samanaikaisesti - ainakaan kovilla
pakkasilla. Jos se huipputehomaksu näyttelee kovinkin merkittävää osaa
tulevaisuuden sähkölaskuissa, niin joku tuollainen akustosysteemi
saattaisi olla ihan houkutteleva vaihtoehto. Toisaalta, jos saisi esim.
lämminvesivaraajaan lisää älyä, että se toimii vain silloin kun muu
kulutus on alhaista, niin sekin olisi jo puoli voittoa ja tuollainen
"300 ltr vesiakku" mulla on jo valmiiksi olemassa - vain se ohjausäly
puuttuu.
Onhan niitä nytkin jo olemassa tuntisähkösopimuksia ja vissiin jotain
hälyttimiäkin jotka kertoo minuutilleen, että milloin pitää käynnistää
pesukoneet, mutta itse ainakin koen tuollaisen elämän vähän turhan
hankalaksi. Minulla ei ole edes erihintaista yösähköä, vaan käytämme
pesukoneita ihan silloin kun itse ehdimme.
-Asko
Asko
Jan 12, 2018, 1:46:00 PM1/12/18
to
On 12.1.2018 20:31, Asko wrote:
> Jossain oli hiljattain puhetta, että sähkölaitoksetkin ryhtyisivät
> veloittamaan huipputehon mukaan. Oliko tuo uusi käytäntö tulossa peräti
> jo tänä keväänä jollain sähkölaitoksella voimaan.
Jaa, se on on jo ollutkin voimassa puolisen vuotta:
> Jossain oli hiljattain puhetta, että sähkölaitoksetkin ryhtyisivät
> veloittamaan huipputehon mukaan. Oliko tuo uusi käytäntö tulossa peräti
> jo tänä keväänä jollain sähkölaitoksella voimaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9797317
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=25729.0
-Asko
uno...@hotmail.com
Jan 13, 2018, 10:52:13 AM1/13/18
to
Mitenhän olisi ihan dieselvoimala, ja sitten lämmön talteenotto? Eikös näillä päästä pirun korkeisiin hyötysuhteisiin? Kyllä noi aurinkosähköt ainakin tulee vielä nykyhinnoilla pirun kalliiksi, mutta yksi muutaman kilowatin tuulivoimala voisi vielä mahtua vähän päälle kymppitonnin budjettiin dieselgeneraattorin lisäksi. Niitähän voi kyllä ajan mittaan lisätä järjestelmään.
Olisi siis vaikka se 10 kW:n dieselgeneraattori. Sitten pakokaasut menee isoon lämmönvaihtimeen meneviin kupariputkistoihin. Siis siirretään sen aggren pakokaasunlämmöt veteen, lämpövaraajaan. Sitten taas siihen varajaan tulisi talon vesikiertoisin systeemin kierukat ja tuon lämpövaraajan vesi kiertäisi vielä kierukkana käyttövesivaraajaan.
Mitä kaikkea KOKO sähköjärjestelmään tarvitsisi? Varmaan pitää olla joku keskusaivo, joka kontrolloi kokonaisuutta.
Olisi siis vaikka se 10 kW:n dieselgeneraattori. Sitten pakokaasut menee isoon lämmönvaihtimeen meneviin kupariputkistoihin. Siis siirretään sen aggren pakokaasunlämmöt veteen, lämpövaraajaan. Sitten taas siihen varajaan tulisi talon vesikiertoisin systeemin kierukat ja tuon lämpövaraajan vesi kiertäisi vielä kierukkana käyttövesivaraajaan.
Mitä kaikkea KOKO sähköjärjestelmään tarvitsisi? Varmaan pitää olla joku keskusaivo, joka kontrolloi kokonaisuutta.
Juhani Varemo
Jan 13, 2018, 1:05:57 PM1/13/18
to
ei pysty kilpailemaan ellei lähtökohtana oleva energialähde ole luokkaa
'ilmainen'.
Hyötysuhteeltaan parhaiden, todella suurten dieseleiden polttoainetarve on
parhammillaan luokkaa 200 g/kWh akseliteholle. Jos polttoöljy maksaa 90
senttiä litralta niin karkeasti pelkkä polttoainekulu kWh:lle on vajaa 20
senttiä... siitä vielä pois generaattorin häviöt, laitteiston ylläpito- ja
huoltokulut jne. Edullisempaa on ostaa sähkö sähkönä ja polttaa öljy muuten
hyvällä hyötysuhteella mutta edullisella laitteistolla jos lämpöä tarvitaan.
Töpselisähkö lienee hinnaltaan alle puolet itse kehrätystä ellei käytettävää
polttoainetta saa oikeasti edullisesti.
Edes lähelle tuollaista ominaiskulutusta on turha haaveilla pääsevänsä
jollain pienellä halvalla kiinan dieselillä ja vastaavalla generaattorilla.
Eivät ne missään tapauksessa edes kestä jatkuvaa käyttöä. Vuodessa on vajaat
9000 tuntia ja tuohon tuntimäärään voi kypsyä jo laadukkaampikin kone... jos
ajattelee auton keskinopeudeksi vaikka 55 km/h niin tuo tuntimäärä vastaa
noin 500 000 km ajoa. Vaikka olisi uusi Scania tai Sisun kone käytettävissä
niin parissa vuodessa olisi täyden koneremontin paikka. Ei ole halpaa lystiä
ei.
Jos homma olisi kannattavaa niin kyllähän sitä tehtäsiin ihan
businessmielessä jo.
Luultavasti tällä hetkellä kannattavinta on mahdollisuuksien mukaan
minimoida sähkön käyttö ja tuottaa lämpö tapauskohtaisesti mahdollisimman
edullisella tavalla, on se sitten jokin lämpöpumppu, hakepannu tms.
Asko
Jan 13, 2018, 2:43:24 PM1/13/18
to
On 13.1.2018 20:05, Juhani Varemo wrote:
> Jos homma olisi kannattavaa niin kyllähän sitä tehtäsiin ihan
> businessmielessä jo.
Juuri näin. Tuo laskelma koneremontin tarpeesta on hyvä pointti, eli
> Jos homma olisi kannattavaa niin kyllähän sitä tehtäsiin ihan
> businessmielessä jo.
huoltotarpeet on aina muistettava, kun laskee takaisinmaksuaikoja mille
tahansa monimutkaiselle järjestelmälle.
Sen vuoksi en minäkään ottanut maalämpöä uudehkoon 180 m2 talooni, vaan
ihan suora sähkö. Maalämpö olisi EHKÄ maksanut itsensä takaisin 20
vuodessa, JOS siihen ei olisi tullut tuona aikana kalliita vikoja.
Minulla on kuitenkin sille rahalle käyttöä enemmän nyt lasten ollessa
pieniä, kuin sitten 20 vuoden päästä kun lainakin on jo maksettu. Nyt
kun vuosittainen sähkönkulutus on jäänyt vain 12 - 14 MWh tienoille
suoralla sähkölläkin, niin maalämpö tuskin olisi maksanut itseään
takaisin ennen hajoamistaan.
Mitä tulee dieselistä tehdyn sähkön hintaan, samaa olen minäkin kuullut
että se on kallista touhua (ellei saa dieseliä jostain ilmaiseksi).
Muutenhan maaseudulla hyrräisi traktorigeneraattorit tai aggregaatit
joka pihassa, mutta kun eivät hyrrää, niin ei ilmeisesti kannata edes
löpöllä.
Menee varmasti pieleen, mutta koitanpa nyt itsekin jotain hintaa
laskea... Tukeudun Juhanin autovertaukseen ja 50 km/h keskinopeuteen.
Tuossa nopeudessa henkilöauto vaatii ehkä sen about 10 kW tehoa
kulkeakseen ja kuluttaa ehkä 4 ltr satasella, eli 2 litraa tunnissa.
Tunnissa kulutetaan siis 10 kWh ja tunti maksaa dieselin hinnoilla noin
2,70 eur. Tästä tulee siis hinnaksi 27 c/kWh, jonka on ainakin samaa
suuruusluokkaa Juhanin kertoman 20 c/kWh kanssa.
-Asko
Juhani Varemo
Jan 13, 2018, 3:46:42 PM1/13/18
to
Sen verran lisään vielä että joissakin tapauksissa aggregaattisähkö voi olla
kannattavaa. Tällöin kysymys on tilanteesta jossa vuoden mittaan tarvitaan
suuria tehoja mutta hyvin lyhyitä aikoja.
Tällöin sähköliittymän koko pitäisi olla suuri ja siitä maksettaisiin
kohtuuttoman suurta liittymä- ja perusmaksua ympäri vuoden vaikka tarve
olisi vaikkapa vain päiviä. Silloin kannattaa pitää 3x25 A liittymää ja isoa
aggregaattia tuottamaan ne hetkelliset suuret tehot. Esim 3x100 A liittymä
maksaa 10 vuoden mittaan aivan kiitettävästi.
kannattavaa. Tällöin kysymys on tilanteesta jossa vuoden mittaan tarvitaan
suuria tehoja mutta hyvin lyhyitä aikoja.
Tällöin sähköliittymän koko pitäisi olla suuri ja siitä maksettaisiin
kohtuuttoman suurta liittymä- ja perusmaksua ympäri vuoden vaikka tarve
olisi vaikkapa vain päiviä. Silloin kannattaa pitää 3x25 A liittymää ja isoa
aggregaattia tuottamaan ne hetkelliset suuret tehot. Esim 3x100 A liittymä
maksaa 10 vuoden mittaan aivan kiitettävästi.
MStr
Jan 14, 2018, 12:08:44 PM1/14/18
to
perusmaksuja aika pitkään), jos siis sitä tarvitaan edes hetkellisesti.
Ja varsinkin jos tarvitaan hetkellisesti niin nopeasti kuormaan reagoiva
kone ei ole ihan yksinkertainen.
Erityisesti pienemmät aggregaatit saattavat kyykähtää jos mennään
nollasta maksimikuormaan kovin nopeasti. Tuollaisesta 3x75A koneesta ei
ole kokemuksia.
++MStr
MStr
Jan 14, 2018, 12:27:51 PM1/14/18
to
On 13.1.2018 21:43, Asko wrote:
> Sen vuoksi en minäkään ottanut maalämpöä uudehkoon 180 m2 talooni, vaan
> ihan suora sähkö. Maalämpö olisi EHKÄ maksanut itsensä takaisin 20
> vuodessa, JOS siihen ei olisi tullut tuona aikana kalliita vikoja.
> Minulla on kuitenkin sille rahalle käyttöä enemmän nyt lasten ollessa
> pieniä, kuin sitten 20 vuoden päästä kun lainakin on jo maksettu. Nyt
> kun vuosittainen sähkönkulutus on jäänyt vain 12 - 14 MWh tienoille
> suoralla sähkölläkin, niin maalämpö tuskin olisi maksanut itseään
> takaisin ennen hajoamistaan.
Suora sähkö on investointina halpa ja ylläpito helppoa jos on patterit
> Sen vuoksi en minäkään ottanut maalämpöä uudehkoon 180 m2 talooni, vaan
> ihan suora sähkö. Maalämpö olisi EHKÄ maksanut itsensä takaisin 20
> vuodessa, JOS siihen ei olisi tullut tuona aikana kalliita vikoja.
> Minulla on kuitenkin sille rahalle käyttöä enemmän nyt lasten ollessa
> pieniä, kuin sitten 20 vuoden päästä kun lainakin on jo maksettu. Nyt
> kun vuosittainen sähkönkulutus on jäänyt vain 12 - 14 MWh tienoille
> suoralla sähkölläkin, niin maalämpö tuskin olisi maksanut itseään
> takaisin ennen hajoamistaan.
laittanut. Jos on rakenteisiin laitettu niin ylläpito voi olla
yllättävän kallista, kuten moni kattolämmityksen valinnut huomasi
aikoinaan. Lattialämmityksen korjaus ei ole ihan halpaa myöskään.
Jos ei ole aivan kamala sokkelo, niin ilmalämpöpumppu varmasti kannattaa
noillakin kulutuksilla.
++MStr
Asko
Jan 14, 2018, 2:01:47 PM1/14/18
to
On 14.1.2018 19:28, MStr wrote:
> Jos ei ole aivan kamala sokkelo, niin ilmalämpöpumppu varmasti kannattaa
> noillakin kulutuksilla.
Minun itsekurilla sitä tulisi varmaan käytettyä kesällä viilentämiseen,
> Jos ei ole aivan kamala sokkelo, niin ilmalämpöpumppu varmasti kannattaa
> noillakin kulutuksilla.
joten siinä se rahallinen kannattavuus sitten katoaa.
Toisaalta, asumismukavuus voi joissain tapauksissa parantua tonnin
sijoituksella. Paitsi meillä, jossa takka lämmittää mukavammin ja
kesällä on mahdollisuus tuulettaa läpivedolla saasteetonta ilmaa.
-Asko
Ari Saastamoinen
Jan 14, 2018, 7:24:55 PM1/14/18
to
Asko <as...@noname.invalid> writes:
> Minun itsekurilla sitä tulisi varmaan käytettyä kesällä
> viilentämiseen, joten siinä se rahallinen kannattavuus sitten katoaa.
Ei se lämmitys yhtään sen kalliimmaksi tule, jos samaa laitteistoa
> Minun itsekurilla sitä tulisi varmaan käytettyä kesällä
> viilentämiseen, joten siinä se rahallinen kannattavuus sitten katoaa.
käyttää kesällä viilentämiseen. Lämmitys- ja viilennyskulut ovat
kaksi eri asiaa, ja nyt vain olet päättänyt, että toista noista ei voi
tehdä lainkaan.
> kesällä on mahdollisuus tuulettaa läpivedolla saasteetonta ilmaa.
aika harvassa Suomessa on päivät kun ulkoilma on liian kuumaa).
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
MStr
Jan 15, 2018, 12:22:28 PM1/15/18
to
On 14.1.2018 21:01, Asko wrote:
> On 14.1.2018 19:28, MStr wrote:
>> Jos ei ole aivan kamala sokkelo, niin ilmalämpöpumppu varmasti
>> kannattaa noillakin kulutuksilla.
>
> Minun itsekurilla sitä tulisi varmaan käytettyä kesällä viilentämiseen,
> joten siinä se rahallinen kannattavuus sitten katoaa.
Myös viilennykseen se on paljon kannattavampi kuin siirrettävät
> On 14.1.2018 19:28, MStr wrote:
>> Jos ei ole aivan kamala sokkelo, niin ilmalämpöpumppu varmasti
>> kannattaa noillakin kulutuksilla.
>
> Minun itsekurilla sitä tulisi varmaan käytettyä kesällä viilentämiseen,
> joten siinä se rahallinen kannattavuus sitten katoaa.
jäähdytyskoneet... Jos ei viilennä niin ei tule kulujakaan.
Asumismukavuudesta kannattaa ehkä maksaa jotain.
> Toisaalta, asumismukavuus voi joissain tapauksissa parantua tonnin
> sijoituksella. Paitsi meillä, jossa takka lämmittää mukavammin ja
> kesällä on mahdollisuus tuulettaa läpivedolla saasteetonta ilmaa.
liikeelle niin takan lämpö jakautuu paremmin. Edellisessä talossa oli
iso leivinuuni-takka jonka ohitse lämpöpumppu puhalsi...
Läpivedolla ei saa viileämpää kuin ulkona ja vedon tunne on ikävä.
Saasteettomuusolettama muuttuu kun siitepölyallergia saapuu. Meillä
suodattimen kautta tuleva ilma on "parempaa" kuin suoraan ulkoa.
++MStr
MStr
Jan 15, 2018, 12:27:21 PM1/15/18
to
On 15.1.2018 2:24, Ari Saastamoinen wrote:
> Tuolla menetelmällä ei saa kämppääsi ulkoilmaa viileämmäksi. (Tosin
> aika harvassa Suomessa on päivät kun ulkoilma on liian kuumaa).
Kyllä niitä liian lämpimiä päiviä ainakin etelässä on ollut, jos siis
> Tuolla menetelmällä ei saa kämppääsi ulkoilmaa viileämmäksi. (Tosin
> aika harvassa Suomessa on päivät kun ulkoilma on liian kuumaa).
tykkää nukkua viileähkössä.
Elokuun kosteat kelit saa mukavammiksi ihan pienellä viilennyksellä
koska se kuivattaa ilmaa. Ja tuulettamalla ei se onnistu, koska saa vain
lisää lämmintä kosteaa ilmaa.
++MStr
Asko
Jan 15, 2018, 1:31:05 PM1/15/18
to
On 15.1.2018 19:23, MStr wrote:
> Myös viilennykseen se on paljon kannattavampi kuin siirrettävät
> jäähdytyskoneet...
Toki. Siirrettävät koneet puhaltavat kuumaa ilmaa pihalle, jolloin
> Myös viilennykseen se on paljon kannattavampi kuin siirrettävät
> jäähdytyskoneet...
jostain tulee jatkuvasti lämmintä korvausilmaa tilalle. Useimmissa
tapauksissa on vaan letku heitetty ulos tuuletusikkunasta ja se sama
kuuma ilma tulee samasta tuuletusikkunasta takaisinpäinkin.
Kun taas erillisellä ulkoyksiköllä varustettu ilmalämpöpumppu ainoastaan
kierrättää huoneessa jo olevaa ilmaa. Ei siis tuo ilmaa sisään eikä vie
ulos.
> Jos ei viilennä niin ei tule kulujakaan.
> Asumismukavuudesta kannattaa ehkä maksaa jotain.
kerrostaloyksiössä, jonka molemmat ikkunat suoraan etelään ja
tuulensuojassa sisäpihalla. Vuokrakämpässä ei kuitenkaan tullut
ilmalämpöpumppua haikailtua.
Nyt asun kaksikerroksisessa omakotitalossa, jossa saan yläkertaan ison
ikkunaruudun kokoisen läpivedon - hyttysverkolla varustettuna. Jos
ulkona on illalla varjossa 23 C, niin mulla on yläkerran makuuhuoneissa
sama.
> Takan kanssa ilmalämpöpumppu on todella oivallinen, laitaa ilmaa
> liikeelle niin takan lämpö jakautuu paremmin. Edellisessä talossa oli
> iso leivinuuni-takka jonka ohitse lämpöpumppu puhalsi...
riittävän tasaisesti tuokin on lämpöä jakanut. Tälläkin hetkellä se
puskee huoneisiin +17,3 C raitisilmaa, vaikka ulkona on -5,3 C.
Huoneista imettävä jäteilma lienee jossain +22 C hujakoilla.
> Läpivedolla ei saa viileämpää kuin ulkona ja vedon tunne on ikävä.
loppuillan ulkoilmasta tuleva 23 C puhallus tuntuu vaan mukavan
virkistävältä. Toki lämpöpumpulla saisi makuuhuoneen niin kylmäksi kuin
haluaisi, mutta minulle riittää suomalaisen suviyön kylmyys.
> Saasteettomuusolettama muuttuu kun siitepölyallergia saapuu. Meillä
> suodattimen kautta tuleva ilma on "parempaa" kuin suoraan ulkoa.
siitepölystä. Toisaalta, tuo aika on yleensä juhannuksen molemmin
puolin, jolloin on jopa kylmempää kuin jouluna, eikä vielä tarvi pitää
ikkunoita auki. Ympärivuorokautiselle läpivedolle on enemmän tarvetta
vasta heinä-elokuussa, kun siitepölyaika alkaa olla ohi.
-Asko
Juhani Varemo
Jan 15, 2018, 2:28:35 PM1/15/18
to
Hinnoista ei suurempaa kokemusta, mutta pikaisesti laskin ensimmäisen
netistä löytämäni sähköntarjoajan hinnastosta että esim 3x25 / 3x100
liittymän
- perusmaksu 2,52 / 20,16 per kk
- siirron perusmaksu 8,15 / 80 per kk
- liittymän hinta 1875 / 6500
Eli kymmenessä vuodessa kuukausimaksut ovat 1280 / 12000 ja liittymän
hankintahinnan ero on 4600 e.
Eli joku 15 000 olisi noilla eroa. Voi olla että jossain muualla nuo erot
ovat vielä suurempia, esim maaseudulla jossa pitäisi vahvistaa
jakeluverkkoa, muuntajia jne viimeiset 5 km ennenkuin 3x100 A saadaan sinne
joen taakse viimeisen pellon kulmaan :-( Mulle on jäänyt jostain mieleen
että ao. tapauksessa pelkkä liittymän ostohinta olisi ollut kymppitonnin
luokkaa.
Noita isoja aggregaatteja olen toisinaan nähnyt sora-asemilla, ruokkimassa
murskaimien ja seulojen sähkömoottoreita. Työmaat ovat kuitenkin aikanaan
siirtyviä, ja sijaitsevat yleensä paikoissa joissa ei valmista riittävän
järeää sähköverkkoinfraa välttämättä ole lähelläkään.
Asko
Jan 16, 2018, 11:11:35 AM1/16/18
to
On 15.1.2018 21:28, Juhani Varemo wrote:
> Noita isoja aggregaatteja olen toisinaan nähnyt sora-asemilla, ruokkimassa
> murskaimien ja seulojen sähkömoottoreita. Työmaat ovat kuitenkin aikanaan
> siirtyviä, ja sijaitsevat yleensä paikoissa joissa ei valmista riittävän
> järeää sähköverkkoinfraa välttämättä ole lähelläkään.
Luulisi tuossa olevan bisnesideaa kehitellä suoraan
> Noita isoja aggregaatteja olen toisinaan nähnyt sora-asemilla, ruokkimassa
> murskaimien ja seulojen sähkömoottoreita. Työmaat ovat kuitenkin aikanaan
> siirtyviä, ja sijaitsevat yleensä paikoissa joissa ei valmista riittävän
> järeää sähköverkkoinfraa välttämättä ole lähelläkään.
polttomoottorikäyttöinen murskain. Tarve lienee tasaiselle
pyöritykselle, jolloin pyörimisenergian muuntaminen sähkön kautta
takaisin pyörimisenergiaksi kuulostaa pähkähullulta välivaiheelta.
-Asko
Ari Saastamoinen
Jan 16, 2018, 2:41:34 PM1/16/18
to
Asko <as...@noname.invalid> writes:
> Luulisi tuossa olevan bisnesideaa kehitellä suoraan
> polttomoottorikäyttöinen murskain. Tarve lienee tasaiselle
> pyöritykselle, jolloin pyörimisenergian muuntaminen sähkön kautta
> takaisin pyörimisenergiaksi kuulostaa pähkähullulta välivaiheelta.
En usko, että tuossa on minkäännäköistä markkinarakoa. Sähkömoottori
> Luulisi tuossa olevan bisnesideaa kehitellä suoraan
> polttomoottorikäyttöinen murskain. Tarve lienee tasaiselle
> pyöritykselle, jolloin pyörimisenergian muuntaminen sähkön kautta
> takaisin pyörimisenergiaksi kuulostaa pähkähullulta välivaiheelta.
on kaikissa ominaisuuksissa polttomoottoria parempi - eritoten
tuollaisissa käyttötilanteissa, joissa kierronnopeus on oletettevasti
pieni, ja käyttöympäristö erittäin pölyinen. Sähkömoottori on
pienempi. Siinä on ainoastaan muutama liikkuva osaa, pari laakeria ja
se varsinainen työakseli, joten tuo on huomattavasti helpompi
pölysuojata ja korjata jos se vikaantuu. Sähkömoottori on tehokkaampi
eritoten pienillä kierroksilla. Se aiheuttaa vähemmän tärinöitä. jne...
Juhani Varemo
Jan 16, 2018, 3:19:30 PM1/16/18
to
Ilmeisesti on kuitenkin etunsa tuossa 'kootussa ratkaisussa', työmaalla voi
olla puolentusinaa murskaa, seulaa, konetta ja kuljetinta, työmaatiloja,
korjauspajaa ym joissa myös kaivataan sähköä työhön, huoltoon ja
lämmitykseen, samoin työmaan valaistukseen ja sellaiseen. Ehkä on
yksinkertaisempaa huoltaa ja ylläpitää yhtä aggregaatin konetta kuin viittä
konekohtaista dieseliä. Myös kylmäkäynnistys- ja vastaavat murheet ovat
sähkön kanssa pienempiä.
Koneet eivät kuitenkaan viihdy koko ikäänsä yhdellä ja samalla työmaalla,
seuraavalla työmaalla voi ollakin järeät kiinteät sähköt tarjolla.
Sitä en tiedä että onko noita kaksoisversioina, ts samaa konetta voi käyttää
joko sähköllä tai omalla polttomoottorillaan, aivan kulloisenkin tilanteen
mukaan. Isoja ja monimutkaisia vehkeitä joka tapauksessa.
Asko
Jan 18, 2018, 12:22:23 PM1/18/18
to
On 16.1.2018 22:19, Juhani Varemo wrote:
> joissa myös kaivataan sähköä työhön, huoltoon ja
> lämmitykseen, samoin työmaan valaistukseen ja sellaiseen. Ehkä on
> yksinkertaisempaa huoltaa ja ylläpitää yhtä aggregaatin konetta kuin viittä
> konekohtaista dieseliä. Myös kylmäkäynnistys- ja vastaavat murheet ovat
> sähkön kanssa pienempiä.
No joo, tuossa on ihan hyvä pointti. Toisaalta, sen ainoan
> joissa myös kaivataan sähköä työhön, huoltoon ja
> lämmitykseen, samoin työmaan valaistukseen ja sellaiseen. Ehkä on
> yksinkertaisempaa huoltaa ja ylläpitää yhtä aggregaatin konetta kuin viittä
> konekohtaista dieseliä. Myös kylmäkäynnistys- ja vastaavat murheet ovat
> sähkön kanssa pienempiä.
polttomoottorin vikaantuessa koko työmaa seisoo. Mutta kai noille
isoillekin koneille saa varaosia alle viikon toimitusajalla.
-Asko
Juhani Varemo
Jan 18, 2018, 5:09:49 PM1/18/18
to
Asko wrote:
> No joo, tuossa on ihan hyvä pointti. Toisaalta, sen ainoan
> polttomoottorin vikaantuessa koko työmaa seisoo. Mutta kai noille
> isoillekin koneille saa varaosia alle viikon toimitusajalla.
En minä noista niin tarkkaan tiedä, kunhan olen joskus uteliaisuuttani
> No joo, tuossa on ihan hyvä pointti. Toisaalta, sen ainoan
> polttomoottorin vikaantuessa koko työmaa seisoo. Mutta kai noille
> isoillekin koneille saa varaosia alle viikon toimitusajalla.
sivusta seurannut kun olen jotain sorajalostetta hakenut.
Taitavat nuo isot systeemit olla aika luotettavia, luotettavampia kuin
pienemmät. Varman haetaan laina- tai vuokrakone tilalle jos remontti
vaikuttaa yhtään pidemmältä. Ei noiden päivävuokrat oikeasta paikasta
kysyttynä muihin tuollaisen toiminnan kuluihin verrattuna niin korkeita ole.
Ja toisekseen jos yksikin tärkeimmistä laitteista seisoo niin kyllä se
tuotanto joka tapauksessa melkein seisoo kokonaan. Sama pätee vaikka linjaa
ruokkivaan tärkeimpään lastauskoneeseenkin jne.
Tietysti jos on kokonaan rinnakkaisia linjoja niin silloin toisella voidaan
ajaa vaikka toista korjataan.... harvalla taitaa näin olla.
Kalusto ja käyttövoima valitaan tietenkin sen mukaan missä ja miten
pääasiassa toimitaan. Jos toiminta vivahtaa vähänkin pidempään paikalla
pysyvään kaivosmaiseen toimintaan niin silloin (valtakunnan) sähkö taitaa
olla ykkösvalinta. Jatkuvasti ympäri maakuntaa siirreltävät ovat yleensä
dieselillä.
Toisaalta tarvittavat tehot ovat melkoisen suuria, helposti murskain joku
2-300 kW, iso seula 150 kW ja sitä rataa. Puoli megawattia hukkuu tuolla
helposti.
CBI Magnum kantomurskainta kerran katselin sopivan matkan päästä työssään,
kunnioituksella. Joku 40 tonninen kone, jossa Cat C-27 antoi akselilta
hippasen päälle tylyt 1000 hv :-|
Olkoon Voima Kanssasi. Tuolla voi tutustua lähemmin.
http://www.cbi-inc.com
Lopetan tähän, ei ole rakentamiskeskustelua (paitsi maanrakennus :-))
MStr
Jan 20, 2018, 12:24:09 PM1/20/18
to
> Eli kymmenessä vuodessa kuukausimaksut ovat 1280 / 12000 ja liittymän
> hankintahinnan ero on 4600 e.
>
> Eli joku 15 000 olisi noilla eroa.
Jos ei ole tuon enempää eroa, niin ei kannata. Koneen, sen tarvitseman
> hankintahinnan ero on 4600 e.
>
> Eli joku 15 000 olisi noilla eroa.
tilan ja liittämisen hinta on ainakin tuon verran. Eli kannattaa ottaa
se 3x100A liittymä ja loppuraha rahastoon voimakone investoinnin sijaan.
Tämä siis jos olisi jatkuvasti 3x25A ja tilapäisesti tarvetta 3x100A.
++MStr
0 new messages