Pari kysymystä:
Onko kondenssiveden poisjohtamisessa käytettävän putken materiaalilla väliä?
Kuparia, muovia, puutarhaletkua...?
Ohjeessa (Fläkt) sanotaan, että kondenssivesiputki on johdettava
välittömästi koneen vierestä lämpöiseen tilaan katon läpi. Se ei ole
nyt mahdollista. Joudun vetämään 1,5 metriä ko. putkea(letkua?)
siporex yläpohjan ja villojen välissä. Mahtaako tästä tulla
ongelmaa ja minkälaista? Tuskin se siinä villojen alla jäätymän pääsee?
Yksi vaihtoehto (olisi helpoin toteuttaa) olisi johtaa ko. kondenssivesi
viemärin ilmastointiputken kylkeen. Mutta tuleeko tästä haju/bakteerihaitaa?
Nimittäin en olisi niin varma, että kondensivesiputken vesilukko (s-mutka)
on aina toimiva; ts. voisin kuvitella sen kesäaikana helpostiin kuivuvan
jolloin kai paskan haju ja bakteerit valtaisivat talomme? Vai?
Kunka paljon tuota kondenssivettä ylipäätään syntyy? Kesällä kait
aika vähän, entä pakkasella kun saunotaan? Mietin, että voisiko
ongelman ratkaisu olla sopiva astia välikatossa joka tyhjennettäisiin
aina siloin tällöin?
Vastauksista olisin hyvin kiitollinen. Ja eikun pitkää poranterää
lainaamaan ja kattoon reikää poraamaan...
... Ja villakin kuivunee itsekseen, yläpuolellaan olevaan tuuletustilaan.
Ei sitä satunnaisen, pikku vesilirun vuoksi kannata alkaa vaihtamaan.
> Pari kysymystä:
> Onko kondenssiveden poisjohtamisessa käytettävän putken materiaalilla
väliä?
> Kuparia, muovia, puutarhaletkua...?
> Ohjeessa (Fläkt) sanotaan, että kondenssivesiputki on johdettava
> välittömästi koneen vierestä lämpöiseen tilaan katon läpi. Se ei ole
> nyt mahdollista. Joudun vetämään 1,5 metriä ko. putkea(letkua?)
> siporex yläpohjan ja villojen välissä. Mahtaako tästä tulla
> ongelmaa ja minkälaista? Tuskin se siinä villojen alla jäätymän pääsee?
Muovia tai messinkiä, kierteillä ja vastalaipalla kumitiivistein varustettu
läpivientinippa, jossa sopiva yhde muoviletkulle. Riittävän
suurihalkaisijainen
muoviletku työnnetään tiiviisti yhteen päälle. Eristeen sisällä letkussa
koko
matkalla riittävän suuri kaato vedenpoistosuuntaan. Huonetilassa muoviletkun
pystyosaan, korkea S-mutka vesilukoksi (niittaa letku seinälle, vapaaseen
kohtaan) paikkaan jossa sitä voi vaivatta tarkastella, jonka jälkeen
poistoletkun pää viedään paikkaan johon vesi voidaan laskea.
Jos sellaista paikkaa ei ole niin ämpäri vain alle. Letku mieluiten
läpinäkyvää materiaalia, jotta voi jatkuvasti tarkkailla hajulukon
toimivuutta, so. sulkuveden määrää siinä. Jos vesi kuivuu, niin nosta
letkun
vapaa poistopää ylös ja lorauta lisää sulkuvettä letkun poistopäästä sisään.
> Yksi vaihtoehto (olisi helpoin toteuttaa) olisi johtaa ko. kondenssivesi
> viemärin ilmastointiputken kylkeen. Mutta tuleeko tästä
haju/bakteerihaitaa?
> Nimittäin en olisi niin varma, että kondensivesiputken vesilukko (s-mutka)
> on aina toimiva; ts. voisin kuvitella sen kesäaikana helpostiin kuivuvan
> jolloin kai paskan haju ja bakteerit valtaisivat talomme? Vai?
Tuo "viritys" ei ole vesi- ja viemärimääräysten mukaan sallittu.
Siitä voi lisäksi koitua melkoista haittaa. Kuten totesit, poistoletkun
hajulukko
voi kuivua. Tällöin viemärin tuuletusputkesta on suora yhteys iv-kojeeseen.
Viemäri-ilma sisältää sekä bakteereja että pieniä pitoisuuksia myrkyllisiä,
haisevia, että erittäin korrosoivia kaasumaisia yhdisteitä. Näiden päästessä
iv-kojeeseen on suuri riski, että ne joutuvat ilmanvaihdon mukana
huonetiloihin, ja aiheuttavat ihmisille - ties mitä. Toinen haitta on noiden
yhdisteiden kanssa kosketuksiin joutuvien iv-koneen metalliosien korroosio,
joka voi olla yllättävän suurtakin - riippuen pitoisuuksista iv-kojeessa.
(Kaasut tietysti laimenevat sekoittuessaan kojeen kautta kulkevaan suureen
ilmamäärään). Jos kondenssivesiyhde on iv-koneessa poistopuhaltimen
jälkeen, voi vain sen jälkeen oleva poistokanavaosuus korrosoiotua
jos iv-kone on aina jatkuvasti päällä, kuten sen kuuluisi olla.
Jos viet kondenssiveden poistoletkun pään viemärin tuuletusputkeen,
kannattaa hajulukko sijoittaa aina paikkaan, jossa sen vesimäärää voi
jatkuvasti tarkkailla.
> Kunka paljon tuota kondenssivettä ylipäätään syntyy? Kesällä kait
> aika vähän, entä pakkasella kun saunotaan? Mietin, että voisiko
> ongelman ratkaisu olla sopiva astia välikatossa joka tyhjennettäisiin
> aina siloin tällöin?
Kun kostean poistoilman lämpötila laskee (LTO-kennossa) sen sisältämä
vesihöyry kondensoituu jos/kun kastepiste alittuu. Miten paljon vettä
kondensoituu, riippuu ilmanvaihdon määrästä, poistoilman kosteusisällöstä,
korvausilman (ulko)lämpötilasta ja LTO laitteen toiminnasta. Veden
määrä saattaisi suurimmillaan olla teoriassa jopa 10-15 g/(m3 poistoilmaa)
eli jos ilmanvaihdon määrä on 300 m3/h niin kondenssiveden (max)
määrä voisi (teoriassa) olla jopa 3000 - 4500 g/h (..Hui..! laskinkohan
nyt oikein).
Käytännössä kondenssiveden määrä vaihtelee ulkolämpötilan mukaan
ja jää yleensä huomattavasti pienemmäksi, ollen suurimmillaankin vain
muutamia kupillisia, ja nekin vain pakkaskautena talvella.
(Mikään OK-kokoluokan LTO laite kun ... EI ... käytännössä toimi
lähelläkään valmistajien mainostamaa ... jopa: 80 % hyötysuhdetta).
Kondenssivesiämpäriä ei kuitenkaan kannata asentaa kuivaan,
valvomattomaan tilaan. Vedenpinta voi yllättäin päästä reunojen yli.
Xpert
... we have Xperties ...
Jos vati täyttyy, niin sitten voit miettiä mihin sen lirutat tai
vaihdatko alle isomman ämpärin. Poisjohtamiseen käy vaikkapa
puutarhaletku.
Meillä alkoi tulla kondenssivettä ensimmäisen kerran talvisaikaan
poistopuolelta kun saunottiin oikein kunnolla ja saunaosaston kuuma ja
kostea poistoilma jäähtyi lto-kennossa. Vettä tuli muutaman
ruokalusikallisen verran.
Tätä minä juuri epäilin.
LTO -vempaimen TODELLINEN hyötysuhde on ehkä 5 % suuruusluokkaa.
Puheet 80 % hyötysuhteista ovat täyttä UTOPIAA.
Xpert