Uretaani lattiavalussa
Timppa
Olen kartoittanut vaihtoehdot seuraavasti:
1. EPS
2. XPS
3. Polyuretaani
1. Tavallista EPS styroxia ei taida saada haluamassani paksuudessa
(30-40mm)?
2. Solimate/Finnfoam ym. XPS löytyy kyllä neliöhinta n. 5?
3. Uretaanilevy kiinnostaisi koska sitä sattuisi saamaan sopivasti ja
lämmöneristyskyky olisi ok. Nyt vain mietityttää voinko käyttää kyseistä
pinnoittamatonta levyä valun sisässä.
Eli, imeekö uretaani vettä sisäänsä haitallisissa määrin vai voinko käyttää
sitä turvallisin mielin lattiassa? Entä onko puristuskestävyys OK. (jos
sillä jotain merkitystä tällä paksuudella on).
Timo
dyr
"Timppa" <Tim...@landia.se> wrote in message
news:xU__g.11662$lh4....@reader1.news.jippii.net...
> Pitäisi keksiä joku eriste liittolaatan ja pintaalaatan väliin.
> Olen kartoittanut vaihtoehdot seuraavasti:
>
> 1. EPS
> 2. XPS
> 3. Polyuretaani
>
Onko noissa OIKEASTI sen suurempia eroja lämmönjohtavuudessa7eristävyydessä?
Yleinen käsitehän on (ainakin meilläpäin ) että Finnfoam olisi jotenkin
ylivoimaisen eristävä, mutta kun kaivelin Finnfoamin, Solimaten ja
EPS-eristeiden sivuilta lämmönjohtavuusarvoja niin eipä niissä ainakaan
minun mielestä suuria eroja ole, lienevätkö sitten keskenään
vertailukelpoisia, kertokaas oppineemmat?
jubakko
Timppa kirjoitti:
Mitenkäs papu-sora sopisi tuonne väliin? Onko tuo välipohja vai
mikä?
-juba
Timppa
>>
>> 1. EPS
>> 2. XPS
>> 3. Polyuretaani
>>
>
> Onko noissa OIKEASTI sen suurempia eroja
> lämmönjohtavuudessa7eristävyydessä? Yleinen käsitehän on (ainakin
> meilläpäin ) että Finnfoam olisi jotenkin ylivoimaisen eristävä, mutta kun
> kaivelin Finnfoamin, Solimaten ja EPS-eristeiden sivuilta
> lämmönjohtavuusarvoja niin eipä niissä ainakaan minun mielestä suuria
> eroja ole, lienevätkö sitten keskenään vertailukelpoisia, kertokaas
> oppineemmat?
>
>
seuraavasti:
Polyuretaani 0,023 - 0,027
Mineraalivilla 0,033 - 0,045
Polystyreeni XPS 0,035 - 0,037
Polystyreeni EPS 0,037 - 0,045
Puukuitueristeet 0,041 - 0,050
Yksikkönä W/mK
Timo
dyr
> seuraavasti:
>
> Polyuretaani 0,023 - 0,027
> Mineraalivilla 0,033 - 0,045
> Polystyreeni XPS 0,035 - 0,037
> Polystyreeni EPS 0,037 - 0,045
> Puukuitueristeet 0,041 - 0,050
>
> Yksikkönä W/mK
>
... ja tuo polystyreeni XPS = Finnfoam ???
eli eipä kai kannata tuhlata rahojaan finnfoamiin, ainakaan eristävyyden
vuoksi, puristuslujuus on sitten erikseen...
Tuukka L.
"dyr" <d...@pp.inet.fi> wrote in message news:6y0%g.84$5B...@read3.inet.fi...
> Onko noissa OIKEASTI sen suurempia eroja
> lämmönjohtavuudessa7eristävyydessä? Yleinen käsitehän on (ainakin
> meilläpäin ) että Finnfoam olisi jotenkin ylivoimaisen eristävä, mutta kun
> kaivelin Finnfoamin, Solimaten ja EPS-eristeiden sivuilta
> lämmönjohtavuusarvoja niin eipä niissä ainakaan minun mielestä suuria
> eroja ole, lienevätkö sitten keskenään vertailukelpoisia, kertokaas
> oppineemmat?
>
Sama ilma niissä Finnfoameissa (XPS) on eristeenä kuin nk. Styroxissa (EPS)
Solurakenne on umpinaisempi XPS:ssä, mutta ei se eristävyyteen vaikuta. Ei
ne kaasut pääse EPS.ssäkään kovin lujaa likkumaan.
Itseasiassa XPS taitaa olla jopa hitusen huonompi eriste kuin EPS, koska
XPS:ssä on usein enempi sitä muovia. Sehän taas ei eristä pätkääkään, mutta
toki levy on kestävämpi . Sillä taas on merkitystä vain jos levy tulee
painon alle.
mi...@meilta.invalid
>> 3. Uretaanilevy kiinnostaisi koska sitä sattuisi saamaan sopivasti ja
>> lämmöneristyskyky olisi ok. Nyt vain mietityttää voinko käyttää kyseistä
>> pinnoittamatonta levyä valun sisässä.
>>
>> Eli, imeekö uretaani vettä sisäänsä haitallisissa määrin vai voinko käyttää
>> sitä turvallisin mielin lattiassa? Entä onko puristuskestävyys OK. (jos
>> sillä jotain merkitystä tällä paksuudella on).
>>
>> Timo
Polyuretaani on melkoisen umpisoluista. Veteen upotettuna
tilavuuspainon lisäys on reilusti alle 1%. Että sikäli sopii
lattiavalun sisään kyllä. Puristuslujuus on sidoksissa tilavuuspainoon
ja jonkinlainen ohjearvo voisi olla 50 kg/m3. Painavampi kestää
kävellä, kevyempi ei.
> Mitenkäs papu-sora sopisi tuonne väliin? Onko tuo välipohja vai
> mikä?
Papu on muuten ihan mukavaa ainetta kyllä, mutta välipohjaan en sitä
laittaisi. Alapohjaan kyllä. Syy on se, että papusoran
valmistusprosessi sisältää rikkihappoa, vähäisessä määrin kyllä, mutta
kuitenkin. Jos jäämiä on mukana, niiden joutuminen rakenteisiin ei
ennusta hyvää.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
jubakko
mi...@meilta.invalid kirjoitti:
Ahaa. Vanhempien talon välipohjassa on papua laattojen välissä,
ollut jo yli 30 vuotta. Väliseinät on visiin rakennettu alemman
laatan päälle ja sen vuoksi tuonne väliin pääsi vettä seinän
kohdalta kun pesukone laski alleen. Tuo taisi tapahtua kun itse olin
vielä juustona kaupan hyllyllä enkä tiedä miten paljon vettä sinne
pääsi, mutta ei noita lattioita ainakaan aukaistu. Rautaiset
vesiputket tulee tuon välipohjan läpi, eikä ne ainakaan ole
vuotaneet. Mitä muuta haittaa pavusta ja vedestä voisi olla
betonirakenteelle? Onkos tuo papu terveydelle haitallista suun kautta
nautittuna? Itse ainakin muistan napostelleeni sairaalan aulan kasvien
juurelta noita papuja. En nyt varmaan montaa niellyt, mutta suussa
kävi kuitenkin.
-juba
JukkaK
"dyr" <d...@pp.inet.fi> wrote in message
news:k_0%g.92$5B3...@read3.inet.fi...
>
> ... ja tuo polystyreeni XPS = Finnfoam ???
>
> eli eipä kai kannata tuhlata rahojaan finnfoamiin, ainakaan eristävyyden
> vuoksi, puristuslujuus on sitten erikseen...
Jeps ja hyvin yleinen harhaluulo on, että Finnfoam on "uretaania" ja siksipä
sitä suositaan mm. paikoissa joihin oikeasti pitäis laittaa (paljon
kalliimmat) polyuretaanilevyt.
No ne perinteiset styroxit olis vielä halvempia, joten itse asiassa sillä
Finnfoamilla vaan "kusettaa" itteensä mennen tullen palatessa, eli ostaa
huonompaa eristettä kalliimmalla hinnalla ;-)
JukkaK
Marko S
> Solurakenne on umpinaisempi XPS:ssä, mutta ei se eristävyyteen
> vaikuta. Ei ne kaasut pääse EPS.ssäkään kovin lujaa likkumaan.
>
Ero tulee siinä, että umpisoluinen ei vety kuten styroxi. Vetyttyään
eristeen eristekyky romahtaa.
Alus- ja pintalaattaa pitäisi pysyä aina kuvina joten styrox käy
minustakin ihan hyvin.
Finfoam ja Solimate on käypäistä takan kohdalle, ne kun kestävät hyvin
painetta ilman kokoon painumista.
Marko
Tuukka L.
"Marko S" <a.b@c.d> wrote in message
news:Zwi%g.40804$Nb2.7...@news1.nokia.com...
> Ero tulee siinä, että umpisoluinen ei vety kuten styroxi. Vetyttyään
> eristeen eristekyky romahtaa.
Kyllähän se umpisoluinenkin paineen alla vettyy. Solurakenne kun ei ole 100%
tiivis. Ne sovellutukset vaan on harvassa, missä täysin suljettua
solueristettä tarvitaan.
Normaalissa käytössä, routaeristämisessä yms. styrox ei taida vettyä sen
kummemmin kuin finnfoamikaan? Näin väittää ainakin jotkut
(valmistajavetoiset) tutkimukset.
> Finfoam ja Solimate on käypäistä takan kohdalle, ne kun kestävät hyvin
> painetta ilman kokoon painumista.
Styroxistakin löytyy paineenkestävämpiä laatuja, mutta rautakaupoista löytyy
varmemmin noita hienoja XPS-levyjä. Eihän sitä takan alle paljoa mene, joten
sitä sinne vaan.
Jotkut tosin hifistelevät tuossakin ja laittavat papuharkkoa, koska
pelkäävät Finnfoamien "sulavan" siellä takan alla :-)
Tuukka L.
niin apuna ollut rakennusmies kertoi, että jotkut "viimeisen päälle tekijät"
olivat perfektionismissaan laittaneet talon alapohjaankin "15 senttiä
Vinnvoamia - kun se on niin hyvväää tavaraa!"
Oli kuulemma mielenkiintoista leikellä niille tsijoonille putkille uria
siihen "hyvään tavaraan". Voin kuvitella. Styroxin urittaminen oli jo
tarpeeksi "mielenkiintoinen" kokemus sinänsä.
Ilkka P.
> Pitäisi keksiä joku eriste liittolaatan ja pintaalaatan väliin.
> Olen kartoittanut vaihtoehdot seuraavasti:
>
> 1. EPS
> 2. XPS
> 3. Polyuretaani
>
> 1. Tavallista EPS styroxia ei taida saada haluamassani paksuudessa
> (30-40mm)?
Lattiastyroksia saa tilaamalla ainakin 30-millisenä. Itse nuukailin ja
laitoin 30-milliset tavalliset styroksit välipohjaonteloiden päälle
enkä kalliimpia steppejä. Yläkerran lattia on vielä betonilla, ja
kopinat kuuluvat kyllä pelottavan hyvin alakertaan. Taisi tulla
säästettyä väärässä paikassa. Toivottavasti parketti aikanaan
vaimentaa.
> Eli, imeekö uretaani vettä sisäänsä haitallisissa määrin vai voinko käyttää
> sitä turvallisin mielin lattiassa?
Välipohjassa ei varmasti ime, ja maanvaraiseksi alapohjaksi
kuvailemasi liittolaatta + 30 mm eriste on aika erikoinen rakenne.
Välipohjaan suosittelen kyllä askelääneneristyslevyjä, vaikka
ovatkin kalliimpia kuin styroksi (ks. ed.).
- I
John Smith
"Ilkka P." <ilkk...@hotmail.com> wrote in message
news:1161677038.4...@i3g2000cwc.googlegroups.com...
Timppa wrote:
> Pitäisi keksiä joku eriste liittolaatan ja pintaalaatan väliin.
> Olen kartoittanut vaihtoehdot seuraavasti:
>
> 1. EPS
> 2. XPS
> 3. Polyuretaani
>
> 1. Tavallista EPS styroxia ei taida saada haluamassani paksuudessa
> (30-40mm)?
<Taisi tulla
<säästettyä väärässä paikassa. Toivottavasti parketti aikanaan
<vaimentaa.
Laita asianmukainen askeläänivaimennus parketin alle.
JukkaK
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:x0j%g.37$Vb4...@read3.inet.fi...
>
> Oli kuulemma mielenkiintoista leikellä niille tsijoonille putkille uria
> siihen "hyvään tavaraan". Voin kuvitella. Styroxin urittaminen oli jo
> tarpeeksi "mielenkiintoinen" kokemus sinänsä.
>
öööö????? Mitä tsiljoonia putkia siihen alapohjan eristeeseen pitää upottaa?
Yleensähän ne menee joko eristeen alla tai päällä, eikä siihen mitään uria
tartte.
JukkaK
John Smith
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> wrote in message
news:udl%g.40843$Nb2.7...@news1.nokia.com...
Lattialämmön runkovedot ainakin tulee siihen.
jkh
> upottaa? Yleensähän ne menee joko eristeen alla tai päällä, eikä siihen
> mitään uria tartte.
Meillä tehtiin niin, että kylmävesiputket laitettiin eristeen alle ja
lämpimät päälle siten, että päälimmäiseen styroksiin tehtiin suojaputken
vahvuiset urat, joihin nuo putket "upotettiin".
Tuohon hommaan löytyy kyllä oikea työkalukin (kolvin tapainen laite, johon
on saatavissa eri vahvuisia "kouruteriä", kuumana tuollainen terä sulattaa
styroksiin sopivan uran).
-jkh-
mi...@meilta.invalid
> Ahaa. Vanhempien talon välipohjassa on papua laattojen välissä,
> ollut jo yli 30 vuotta. Väliseinät on visiin rakennettu alemman
> laatan päälle ja sen vuoksi tuonne väliin pääsi vettä seinän
> kohdalta kun pesukone laski alleen.
...
> Itse ainakin muistan napostelleeni sairaalan aulan kasvien
> juurelta noita papuja. En nyt varmaan montaa niellyt, mutta suussa
> kävi kuitenkin.
No juu, toisenkinlaisia tarinoita olen kuullut. Mutta kuten sanoin,
happomäärät ovat pieniä. Jos ongelmia on, ne liittyvät ylijäämähapon
syövyttävään vaikutukseen. Happo on sitoutuneena rakeisiin ja jos
pitoisuus on oikea, vapaata happoa ei esiinny. Hapon pitoisuus on joka
tapauksessa kovin pieni, paljon pienempi kuin akkuhapossa. Niinollen
myrkyllisyys ei ole ongelma.
JukkaK
"jkh" <j...@invalid.com> wrote in message
news:dWl%g.40852$Nb2.7...@news1.nokia.com...
> lämpimät päälle siten, että päälimmäiseen styroksiin tehtiin suojaputken
> vahvuiset urat, joihin nuo putket "upotettiin".
>
Onko tuohon eristeeseen upottamiseen joku erityinen syy sen sijaan että olis
jättänyt sen putken siihen eristeen päälle ja valun sisään? Tuntuu vaan
itsestä täysin turhalta hommalta tommonen upottaminen. :-)
JukkaK
Ilkka P.
> Onko tuohon eristeeseen upottamiseen joku erityinen syy sen sijaan että olis
> jättänyt sen putken siihen eristeen päälle ja valun sisään?
Voi olla montakin hyvää syytä. Vesiputket menevät pakostakin
välillä ristiin, ja siihen vielä sähköputket,
lattialämmitysputket, raudoitusverkko (limityksissä ja varsinkin
nurkkakohdissa sekin moneen kertaan päällekkäin)... Lopputulos on,
että tällä tekniikalla tarvitaan vähintään 150 mm laatta, ennen
kuin kaikki saadaan mahtumaan. Meillä on 70 mm, ja kaikki putket on
roilottu eristeisiin. Siinä ei senkään jälkeen ollut milliäkään
ylimääräistä. Lattialämmitys tehtiin styroksin päälle
(suodatinkangas vielä välissä), ja raudoitusverkko tuli sen
päälle. Asentaja olisi luultavasti todennut vain että laitatte
varmaankin sitten itse, jos lattia olisi ollut putkien peitossa. Ja
lämminvesiputkien kohdalla lisäsyynä on, että kannattaahan niiden
ympärille jättää eristettäkin (tarvitseeko kertoa miksi?).
- I
Tuukka L.
> upottaa? Yleensähän ne menee joko eristeen alla tai päällä, eikä siihen
> mitään uria tartte.
>
> JukkaK
(Muistinvaraisesti:)
- vesijohdot
- alavetoiset sähköputket
- lattialämmön siirtoputket
- lattiakaivot ym. viemäridetaljit
ja oli varmaan jotain muutakin, en jaksa enää muistaa kun olen pyrkinyt
aktiivisesti unohtamaan.
Tuukka L.
> Onko tuohon eristeeseen upottamiseen joku erityinen syy sen sijaan että
> olis jättänyt sen putken siihen eristeen päälle ja valun sisään? Tuntuu
> vaan itsestä täysin turhalta hommalta tommonen upottaminen. :-)
>
No, kylmävesiputket tulee lähimmäs penkkaa (kuten varmaan järkikin sanoo)
Lämminvesiputkien suojaputkia taas lattialämmitystoimittaja ei salli
jätettävän pintaan 8 sentin laatalla.
Tietty voi valaa paksumman laatan, mutta silloin taas kärsii
lämmitysjärjestelmän vastenopeus.
Oli varmaan jotain muitakin syitä, esim. risteävät johdot ym.
Tuukka L.
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
> No, kylmävesiputket tulee lähimmäs penkkaa (kuten varmaan järkikin sanoo)
Eiku penkkaanhan ne tuli...tai jotain semmoista :-)
No, ainakin ne nousi sieltä jostain aina jossakin kohtaa.
Olis varmaan ollu helvetin *mielenkiintoista* tehdä toi homma finnfoamin
tms. kanssa!
JM
käynyt, koska eristeen tarkoitus on vain irroittaa ontelolaatta ja pintavalu
toisistaan (erilainen lämpökäyttäytyminen?). Koska halusin lattiapinnan
suunnitellulle tasalle, niin extrabetoni olisi maksanut lattiavaluun niin
paljon että lopullinen hintaero olisi ollut vain n. 100 euron luokkaa. Joten
päädyin 30mm finfoamiin ja 8cm lattiavaluun. Lämmöneristävyydelllä ei
juurikaan ole väliä jos alakerta on lämmin. Äänieristävyyskin on vain
silloin tärkeää jos alakertaan tulee makuuhuoneita. Lattian "kumina" loppui
vasta kun laittetiin askelvaimennusmatto ja laminaatti.
JM
"Timppa" <Tim...@landia.se> wrote in message
news:xU__g.11662$lh4....@reader1.news.jippii.net...