Omatalo!
Markku Ylihonko
kuulla.
Name
yhteyden talotehtaaseen ja paketti saapui ilmoitettuna päivänä. Kaikki on
mennyt sujuvasti talotehtaan kanssa ja tarvikkeissa ei ainakaan vielä ole
ollut mitään huomauttamista. Meillä rakennusfirma rakentaa sisustusvalmiiksi
ja nyt alkaa olla kohta laatoitusvaihe edessä. Paljonhan tuossa
"valmistalo"rakentamisessa ratkaisee juuri pystytys-/rakennusporukan
ammattitaito, sillä saahan hyvätkin tarvikkeet pilalle huolimattomuudella.
Tarvikkeet siis ainakin ovat meidän tapauksessa olleet virheettömiä ja
laadukkaita talotehtaan osalta.
-Tarmo
thk
news:FRv5c.11625$g4.2...@news2.nokia.com...
Kuulostaa hyvältä projektilta. Aikataulukaan ei kuulosta yhtään pahalta.
Milloin olette ajatelleet muuttaa sisään? Meitä kiinnostaa myös tuollainen
paketti jossa rakennuttaja hoitas projektin ja itse osallistus lähinnä
sisätöihin. Onko sulla jotain kustannuslaskelmaa neliöhintojen
muodostumisesta eli vaikka et nyt olekaan vielä ammentanut kaivoa tyhjäksi
niin mitä tuollaisessa rakennustavalla tuli laskelmien mukaan neliöhinnaksi
valmiina?
Name
Meillä rakennusprojekti kestänee n.7kk. Juhannuksen aikoihin pitäisi päästä
muuttamaan. Rakentajan kanssa on sovittu hänen töiden osalta päivämäärä
milloin on valmista. Ylimenevästä ajasta "sakotetaan". Joku porukka pystyy
varmaan rakentamaan tiiviimmässäkin aikataulussa, mutta meillä on sovittu
näin.
Asuinneliöitä tulee yhteentasoon 128 ja lämmin AT+varasto samaan
rakennukseen eli yhteensä 173 neliötä. Lisäksi AK+varasto. Pikaisten
laskelmien mukaan tontin hinta pois lukien asuinneliön hinnaksi tulee n.1200
euroa. Tämä sisältää kaiken valmiiksi ja pihankin jokseenkin järjestykseen.
Varustuksena suorasähkö pattereilla, takkaleivinuuni, iv+lto,
mosaiikkiparketti jne.
Mielestämme ollut ainakin meille hyvä ratkaisu, sillä talon rakennushommaan
ei itsellä riittäisi aikaa ja taitoa.
Kohde on Oulun seudulla.
Petri Kärhä
news:b6n5c.481$NN2...@read3.inet.fi...
> Onko kellään kokemuksia Omatalon toimituksista? Ennen tilausta olisi hyvä
> kuulla.
No meille tuli sellainen (1,5 krs OTT 160) nelisen vuotta sitten. Joitain
sekalaisia havaintoja.
Omatalon suunnittelijat on kokolailla tumpeloita. Meillä oli esim.
kattotuolien välit arvottu ihan randomilla välillä 500 - 1200 mm.
Villoittaminen oli tosi keljua, kun kaikki levyt piti leikata. Lisäksi
taloon toimitettiin väärät kattotuolit (käsittääkseni tahallaan). Kuvien
mukaisilla kattotuoleilla yläkerrasta olisi tullut 30 cm leveämpi.
Ilmeisesti kattotuolit olisivat olleet sen verran kalliimmant, että
toimittivat vaan mitään ilmoittamatta halvemmat. Keljuin seuraus tuosta oli,
että yläkerran mitat ovat kaikki erilaisia kuin kuvissa. Parvekkeen
poikittaislyhty on myös suunniteltu päin P-tä. Lisäeristykset on toisella
puolella laitettu lyhtypukkien ulkopuolelle, toisella sisäpuolelle, mistä
syystä parvekkeen katto on tarkkaan katsoen epäsymmetrinen. Muutenkin kaikki
suunnitelmat oli ihan hanurista. Lattia olisi pitänyt valaa kahdessa erässä,
mikä maksaa aika paljon. Lattialiittymä on huonosti suunniteltu. Kaikki
detaljit on suunniteltu mahdollisimman hankalasti tehtäväksi. Kaiken
kaikkiaan tuli sellainen kuva, että Finndomolla on joku toisen vuosikurssin
teekkari teknisenä suunnittelijana. (Mitenkään teekkareita mollaamatta,
mutta pääsuunnittelijalla pitäisi olla jonkin verran kokemusta).
Toimitettava tavara on valittu halvimman mukaan. Joitain esimerkkejä:
Ulko-ovien karmit ovat sen laatuisia, etteivät ne kestä ulkoilmaa. Meillä
kesi maalit kahdesta ovesta irti kahden talven aikana, jonka jälkeen ne
maalattiin takuuna. Nyt pitäisi taas ruikuttaa ne maalaamaan, tällä kertaa
kaikki kolme ovea. Lisäksi ne karmit elää vuodenaikojen mukaan, mistä syystä
suurimman osan vuotta ovet saa paiskoa voimalla kiinni. K-raudan pakettiin
lisäämä paneli (STV 18*95) on nykysuositusten mukaan liian ohutta, lisäksi
se oli todella kehnolaatuista. Huomaa että se maininta "Perinteitä vaalien
aidosta sydänpuusta sydanpuoli ulospäin asennetusta ulkoverhouksesta" koskee
ainoastaan sitä pystylomalaudoitusta. Paneeli oli meillä sahattu sikinsokin
sydänpuoli ulos tai sisäänpäin, ja puu oli niin pehmeää (sellupuuta) että se
kypsähti ensimmäisen talven aikana maalaamattomana aika roisin näköiseksi.
Omatalot toimitetaan pienelementteinä, missä yhdistyy kaikki pitkästä
tavarasta rakentamisen ja elementtiasennuksen huonot puolet. Jos talossa on
"yläkerta" niin oikeasti siitä on asennuksen jälkeen vasta alustava
hahmotelma. Kaikki työ jää sinulle. Yläkertaa varten tarvitaan
jokatapauksessa nosturi, mikä vähän vesittää sitä hyötyä, että pienelementit
saa asennettua miesvoimin. Kuitenkin kostruktioon tulee elementtien haitat,
eli jos perustukset eivät ole mitoissaan, niin elementit eivät jousta
pätkääkään. Pitkästä tavarasta saat tehtyä tarvittaessa perustusten
muotoisen talon.
Ovet toimitetaan kiinni elementeissä. Tästä kannattaisi sopia, että ne
toimitetaan irrallaan. Nimittäin pienet elementit ei asentaessa pysy
suorana, mistä syystä ovista tulee kierot. Jos katsot tarkkaan papereita,
niin ovien "käyntisäätö" kuuluu sinulle. Käytännössä tämä tarkoittaa että
kieroon asennetut ovet on irroitettava, ruuvinreiät tilkittävä ja ovet
asennettava uudelleen. Kannattaa tehdä kerralla kunnolla.
Omatalo käyttää ohuempia ikkunoita kuin muut pakettitoimittajat. Kannattaa
käydä katsomassa valmista taloa ja miettiä pitääkö niistä. Syy tähän on se,
että ikkunat on upotettu myös sisäpuolelta elementin sisään. Tällä
säästetään varastoinnissa vaivaa, kun elementtien väliin ei tarvitse laittaa
kalikoita. Vastaavasti sinulle tulee lisää työtä, kun joudut ennen
listoitusta asentamaan ikkunoiden syvennyksiin smyygilistat.
Hyvää meidän Omatalossa on lähinnä kantava linja keskellä. Talo on jämäkämpi
kuin esim vastaavat Kastellit. Ja arkkitehdit niillä on vissiin aika hyviä,
kun ne voittaa asuntomessuja. Ikkunoiden korkeusasemat tosin kannattaa
tarkastaa (huomaa, että valmistalo ei ole papereiden näköisesti
kaksiulotteinen). Omatalo näköjään joihinkin taloihin asentaa kaikki ikkunat
samaan korkoon, joka määräytyy keittiön työtasojen mukaan. Olkkarien ja
vastaavien tilojen ikkunat saisivat mielellään olla vähän alempana, jotta
lapsetkin näkisivät ulos ilman tuolia.
Näin kiteytettynä: en suosittele Omataloa edes pahimmalle vihamiehelle.
Kannattaa ottaa joko pitkästä tavarasta tehty talo (itse suunniteltu tai
vaikkapa Kastelli) tai suurelementtitalo. Yksikerroksisia Omataloja nyt
jotenkin voi harkita.
Pete
Petteri Soikkonen
news:c3978f$gov$1...@epityr.hut.fi...
> Näin kiteytettynä: en suosittele Omataloa edes pahimmalle vihamiehelle.
Petri on kyllä Omatalo-myyjän pahin painajainen, näitä Omatalo-haukkuja on
Petriltä tullut tälle palstalle jo useita kertoja (google löytää lisää),
ehdinkin tätä viestiä jo odotella ja olisin jo kohta perään kysellyt ;)
Pienelementtiratkaisun huono puoli (yleisenä, ei omatalo-) toteutuksena on
joustamattomuus. Meille omilla suunnitelmilla omataloa ei olisi voinut edes
tulla. Piti olla suurelementti- tai paikalla rakennettu.
Petteri
Name
kun on saatu kokenut porukka töihin. Sokkelinvaluporukka on tehnyt paljon
pohjia Omataloille ja rakentaja on toiminut pitkään Omatalon
elementinpystytysporukassa, joten mitään sovitusongelmia ei ole esiintynyt.
Eikö tuota kattotuolihämminkiä huomannut jo asennusvaiheessa, että siihen
olisi voinut puuttua? Meillä on yksitasoinen rakennus ja siinä ei ole ollut
kattorakenteissaan mitään poikkeavaa ja jopa olohuoneen ikkunoiden alareuna
on laskettu alas. Noista puun laatuongelmista johtuvia (tulevia?) ongelmia
ei tietysti vielä tiedä, mutta toistaiseksi kaikki näyttää siis ihan
normaalilta. Kaikissa aiemmissa asunnoissani on vuodenaikojen mukaan
tapahtunut muutoksia mm.ovissa, mutta eiköhän se ole normaalia
puurakenteissa. Meidän talo on kahden valmiin mallipiirrustustalon
yhdistelmä, joten se vaikuttanee siihen ettei yllätyksiä rakenteissa ja
rakentamisessa ole ilmennyt. Eri juttu voi olla rakentajan omien
piirrustusten mukaan tehdyssä talossa.
-Tarmo
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote in message
news:c3978f$gov$1...@epityr.hut.fi...
Petri Kärhä
"Name" <na...@nokia.com> wrote in message
news:h7W5c.11767$g4.2...@news2.nokia.com...
> Eikö tuota kattotuolihämminkiä huomannut jo asennusvaiheessa, että siihen
> olisi voinut puuttua? Meillä on yksitasoinen rakennus ja siinä ei ole
ollut
Olisi niistä kai pitänyt aikoinaan valittaa, mutta kun en ajoissa huomannut.
Väärät kattotuolit huomasin vasta pari vuotta asennuksen jälkeen kun
tekemään yläkertaan väliseiniä. Alkoi tuntua ihmeelliseltä, kun kaikki mitat
heittää suunnitelmista. Minkäs sille enää siinä vaiheessa voi. Kattotuolien
päällä on ruoteet ja tiilet, lisäksi tuulensuojalevyt ja villat on
asennettu. Ei niitä enää siinä vaiheessa voi vaihtaa. Mainasin vaatia niistä
korvauksia, mutta arvelin saantimahdollisuudet aika heikoiksi, kun ei sieltä
yläkerrasta puutu huoneistoalaa, vaan hyvin matalaa tilaa.
Vaihtelevat kattotuolien välit on ihan selvä suunnitteluvirhe, mutta mistä
siinäkään rahaa vaatisi. Ei missään papereissa lukenut että talo
suunniteltaisiin jotenkin hyvin tai niin että sen viimeistely olisi helppoa
ja halpaa. Ja tässä vähän sama juttu. Siinä vaiheessa kun mokan huomaa, niin
kattotuolien päällä on jo niin paljon rojua, ettei asialle voi mitään.
Pete
Rauno Kangas
news:c39m55$r5a$1...@epityr.hut.fi...
> Vaihtelevat kattotuolien välit on ihan selvä suunnitteluvirhe, mutta mistä
> siinäkään rahaa vaatisi. Ei missään papereissa lukenut että talo
> suunniteltaisiin jotenkin hyvin tai niin että sen viimeistely olisi
helppoa
> ja halpaa. Ja tässä vähän sama juttu. Siinä vaiheessa kun mokan huomaa,
niin
> kattotuolien päällä on jo niin paljon rojua, ettei asialle voi mitään.
Tekisi mieleni kyseenalaistaa väite suunnitteluvirheestä, jonka seurauksena
kattotuolijako vaihtelisi satunnaisluvun omaisesti 500...1200 mm.
Tietääkseni Sonkajärvellä käytetään Vertex-suunnittelujärjestelmää (jolla
piirrän myös itse), jolla tuon tyyppisen suunnitteluvirheen aikaansaaminen
vaatii erinomaisen paljon ja kaikenlisäksi määrätietoista työtä - vahingossa
sellaisen synnyttäminen ei onnistune. Uskoisin, että ristikkojaon eläessä
sille löytyisi luonnollinen selitys ja perusteltu syy.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
TaloHöpsö
> lisäämä paneli (STV 18*95) on nykysuositusten mukaan liian ohutta, lisäksi
> se oli todella kehnolaatuista. Huomaa että se maininta "Perinteitä vaalien
> aidosta sydänpuusta sydanpuoli ulospäin asennetusta ulkoverhouksesta" koskee
> ainoastaan sitä pystylomalaudoitusta. Paneeli oli meillä sahattu sikinsokin
> sydänpuoli ulos tai sisäänpäin, ja puu oli niin pehmeää (sellupuuta) että se
> kypsähti ensimmäisen talven aikana maalaamattomana aika roisin näköiseksi.
Ihan vaan huomiona:
STV 18*95
S = käyttö => sisäkäyttöön
T = ponttimuoto => täysponttinen
V = sauman tai profiilin muoto => viisto
jolloin koko 18 * 95 on ihan ok => sisäkäyttöön. Sitä ei edes ole
tarkoitettu käytettäväksi ulkona. Ulkoverhouslautojen paksuudet
normaalisti 21 - 28 mm.
Jollekin on käynyt pieni fiba kyseisen panelin kanssa.
Rauno Kangas
news:150da4ec.04031...@posting.google.com...
> "Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote in message
news:<c3978f$gov$1...@epityr.hut.fi>...
> > suurimman osan vuotta ovet saa paiskoa voimalla kiinni. K-raudan
pakettiin
> > lisäämä paneli (STV 18*95) on nykysuositusten mukaan liian ohutta,
lisäksi
> > se oli todella kehnolaatuista. Huomaa että se maininta "Perinteitä
vaalien
> > aidosta sydänpuusta sydanpuoli ulospäin asennetusta ulkoverhouksesta"
koskee
> > ainoastaan sitä pystylomalaudoitusta. Paneeli oli meillä sahattu
sikinsokin
> > sydänpuoli ulos tai sisäänpäin, ja puu oli niin pehmeää (sellupuuta)
että se
> > kypsähti ensimmäisen talven aikana maalaamattomana aika roisin
näköiseksi.
>
> Ihan vaan huomiona:
> STV 18*95
> S = käyttö => sisäkäyttöön
> T = ponttimuoto => täysponttinen
> V = sauman tai profiilin muoto => viisto
Elementtimiehet pruukaavat käyttää UYV-panelia (ulkokäyttöön, puolipontti,
vino)ja sekin useimmiten perinteiseen ajatteluun hieman erikoisemmilla
mitoilla (tehollinen leveys kait 99 mm), jotat mahtuisi moduulimitoituksen
siunaukselliseen maailmaan. Kun se lisäksi lykätään pystyyn, niin
elementtisaumoista voidaan jättää jälkiasennukseen 1 tai kaksi lautaa.
Toisaalta nuo paksuusmitat tulevat siitä, että jostain raaka-aineesta vain
syntyy jotain:
38 mm sahatavarasta saa kaksi 17,3 mm paksua verhouslautaa, jos joka toinen
tehdään väärinpäin (tuota sitten myydään 18 mm tavarana, kun toleranssi
+-1mm sen sallii).
44 mm sahatavarasta saa kaksi 20,3 mm paksua verhouslautaa, jos joka toinen
tehdään väärinpäin; tai kaksi 19,3 mm verhouslautaa, jos kaikki laudat pitää
höylätä oikeinpäin (karhennin vie kummastakin laudasta lopulle millin).
50 mm sahatavarasta saa sitten kaksi 21 mm tai nuukemmin jopa 22,5...22,7 mm
(=23 mm) ihan oikeinkin tehden.
Tuosta vain seuraa, että oikeinpäin tehden 21*120 ulkoverhouslautaan menee
13,6% enemmän puuta kuin joka toinen lauta väärinpäin tehden. Tässä olisi
taas yksi paikka aloittaa keskustelu moraalista asiantuntijan (talotehdas)
ja amatöörin (talopakettiostaja) välisessä kaupankäynnissä.
Lisättäköön vielä, että rakennusalan yleisten laatunormien mukaan 5"
ulkoverhouslaudan pitää olla vähintään 21 mm ja 4" ulkoverhouslaudan
vähintään 19 mm paksua, jotta sitä kehtaa ulkoverhoukseksi sanoa. Nuo
pienelementtimiesten suosimat 18...19 mm panelit ovat siis nippa-nappa
normien minimisuositusten mukaisia.
Jokohan tuo tuli sotkettua - entuudestaan selvä juttu :-)
Petri Kärhä
Äh, kävi mulla moga koodin kanssa. Kyllä se oli ulkokäyttöön tarkoitettua
panelia. Kuusesta tehtyä ja puolipontilla. Mutta siis liian ohutta ja
heikkolaatuista.
Pete
"TaloHöpsö" <hel...@hotmail.com> wrote in message
news:150da4ec.04031...@posting.google.com...
Talojaska
>
> Äh, kävi mulla moga koodin kanssa. Kyllä se oli ulkokäyttöön tarkoitettua
> panelia.
Mikäs se oikea koodi sitten oli? Meinaan jos tuo S-kirjain koodissa STV 18*95
tosiaan tarkoittaa että sisäkäyttöön, niin sen tyypin käyttökohteita löytyy
täältä http://tinyurl.com/284q6
Jos olikin U niinkuin ulkokäyttöön, ja koodi UTV 18*95, niin tuon paneelin
käyttökohteita kerrotaan täällä.
http://tinyurl.com/yu6nz
Minusta nuo molemmat näyttävät olevan sisäkäyttöön tarkoitettuja ohut-
paneeleja. Eihän sillä tietysti muuta merkitystä ole, mutta jos alat
lähiaikoina rakentaa sitä oikeata taloa itsellesi ja laitat vaikka
vanhan Omatalon myyntiin, niin tulen sitten tinkimään tuon kevytpääl-
lystetyn talon hintaa.
> Mutta siis liian ohutta ja heikkolaatuista.
Muistetaan tämä sitten, kun tulen ostajana potkiskelemaan kivijalkaa :-)
> Pete
Jaska