Parissa patterissa oli kovasti ilmaa. Ilman poistamisen jälkeen tilanne on
se, että linjan ensimmäinen (tai viimeinen, en ole varma kumpiko se on)
patteri lämpenee, seuraava on haalea ja loput kylmiä. (Alussa kaikki
patterit olivat kylmiä).
Ihmeellistä on myös se, että noille kylmille pattereille tulevat putket ovat
myös viileät, vaikka tuo yksi patteri linjassa on aivan lämmin. Eikös tuo
vesi pitäisi kiertää myös noiden kylmien pattereiden juuressa takaisin
kattilaan, ja putkien tuntua lämpimiltä?
Kattilan paine oli 0.2bar eli liian alhainen. Kun järjestelmään lisää vettä,
kattilasta kuuluu ilmakuplien pulputusta.
Nostin paineen 0.7 bar:iin, ja paisuntasäiliöstä ei tule vettä vaan siellä
tuntuisi olevan esipaine tallella (kokeilin ennen veden lisäystä
järjestelmään). KV-pumppu alkaa kavitoimaan jos sen laittaa kolmoselle (tai
sitten laakerit on lopussa, veikkaan kuitenkin vesihöyryn aiheuttamaa
kavitointia (terävä metallinen ääni kuplien räjähtäessä)).
Luin että "kuollut" patteri voisi johtua sakasta joka on tukkinut alhaalla
olevan venttiilin. Termostaatin poisto ei vaikuta asiaan, eikä
patteriventtiilin liikuttaminen. Onko tuosta sakan poistosta olemassa
ohjetta kuvien kera?
Mitä muuta voisin vielä kokeilla ennen putkimiehen paikalla kutsua?
Ammattimiehiä on vaikea saada näille rassaus-keikoille :(
Kiitos neuvoista!
> tutullani on öljylämmitys OKT:ssa. Kattilahuone on alakerrassa,
> asuintilat yläkerrassa.
> LV-kuvien mukaan patterit ovat sarjassa, aina noin 4 huonetta per linja.
Mulla valitettavasti on samantyyppinen lämmityssysteemi.
> Parissa patterissa oli kovasti ilmaa. Ilman poistamisen jälkeen tilanne
> on se, että linjan ensimmäinen (tai viimeinen, en ole varma kumpiko se
> on) patteri lämpenee, seuraava on haalea ja loput kylmiä. (Alussa kaikki
> patterit olivat kylmiä).
Jotta lämmitys yleensä toimisi, on tärkeätä, että systeemissä ei ole
ilmaa ja että kiertoveden paine on riittävä.
> Ihmeellistä on myös se, että noille kylmille pattereille tulevat putket
> ovat myös viileät, vaikka tuo yksi patteri linjassa on aivan lämmin.
> Eikös tuo vesi pitäisi kiertää myös noiden kylmien pattereiden juuressa
> takaisin kattilaan, ja putkien tuntua lämpimiltä?
Sarjaan kytkettyjen patterien säätö on hiukan hermojakysyvä homma mutta
onnistuu kyllä.
Ensimmäiseksi pitää kaikki patteriventtiilit kiertää auki. Seuraavana
kaikkien patterien ohitusventtiilit pitää kiertää auki. Nyt pitäisi
pattereille menevien putkien lämmetä ja patterien jäähtyä.
Kun tilanne on tasoittunut, kannattaa alkaa varsinainen säätöhomma.
Koko säätöhomman ajan pidetään patteriventtiilit täysin auki ja säädetään
vain ohitusventtiileitä. Ensimmäiseksi säädetään veden kiertosuunnassa
ensimmäisen patterin ohitusventtiiliä kiinni hiukan, että patteri tuntuu
vähän lämpenevän ja patterilta seuraavalle menevä putki tuntuu myös
lämpimältä. Annetaan systeemin tasoittua jonkin aikaa ja tehdään sitten
samat temput kiertosuunnassa seuraavalle patterille. Sitten mennään
seuraavan patterin luokse ja tehdään samat temput. Kiertosuunnassa
viimeisen patterin jälkeen kiertovesi voi olla jo melko viileätä mutta
patterin pitäisi vielä lämmetä. Jos ei lämpene, on sitä edeltävien
pattereiden ohituksia avattava ja joka välissä on systeemin saatava
tasoittua. Kun kaikki patterit on saatu lämpenemään, voi
patteriventtiileillä saada huonelämpötilat aseteltua sopiviksi.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
- Riittääkö patteriventtiilin avaamiseksi sen "termostaatin" irroittaminen
venttiilistä?
- ohitusventtiili taitaa olla patterin alapäässä siellä tulpan alla?
Sulkeutuuko ohitusventtiili myötäpäivään kierrettäessä?
- onko mitään helppoa keinoa / nyrkkisääntöä jolla saan selville
virtaussuunnan (mikä on eka patteri)? Talo on rakennettu 80-luvulla ja
LV-kuvat on lyijykynällä tehdyt. Viivoissa ei ole nuolia osoittassa
virtaussuuntaa
Lämmin kiitos sinulle Kalevi neuvoistasi :)
"Kalevi Hautaniemi" <huu...@huuhaa.invalid> kirjoitti
viestissä:48bd756e$0$25390$9b53...@news.fv.fi...
Ei pitäisi tarvita (eikä kannata) ottaa irti, maksimille laitto riittänee.
> - onko mitään helppoa keinoa / nyrkkisääntöä jolla saan selville
> virtaussuunnan (mikä on eka patteri)?
Termostaatti on tulopuolella ... asia joka ei kyllä kerro patterien
järjestystä.
--
@jhol
> LV-kuvien mukaan patterit ovat sarjassa, aina noin 4 huonetta per linja.
> Parissa patterissa oli kovasti ilmaa. Ilman poistamisen jälkeen tilanne on
> se, että linjan ensimmäinen (tai viimeinen, en ole varma kumpiko se on)
> patteri lämpenee, seuraava on haalea ja loput kylmiä. (Alussa kaikki
> patterit olivat kylmiä).
> Ihmeellistä on myös se, että noille kylmille pattereille tulevat putket
> ovat myös viileät, vaikka tuo yksi patteri linjassa on aivan lämmin.
oletko ihan varma, että ne patterit todella ovat sarjassa ?
(= harvinainen 1-putkijärjestelmä) (usein grynderien suosima)
sillä
vaikuttaa hiukka oudolta, jotta voisiko yksi ainoa patteri jäähdyttää
kaiken veden noin totaalisesti ... JOS se vesi kiertää kunnolla
joten
todennäköisesti vesi ei kierrä juuri lainkaan
no jos ne patterit nyt kuitenkin ovat sarjassa, niin silloin
se lämpimin patteri on linjassa ekana
mutta
ns. "normaalisti" vesipatterit on kylläkin kytketty rinnan
(= yleisempi 2-putkijärjestelmä) ... kuhunkin eri linjaan
(= lämmityshaaraan)
> - onko mitään helppoa keinoa / nyrkkisääntöä jolla saan selville
> virtaussuunnan (mikä on eka patteri)? Talo on rakennettu 80-luvulla ja
No se eka patteri on tietysti se joka lämpenee... näin maalaisjärjellä
ajateltuna?
> Lämmin kiitos sinulle Kalevi neuvoistasi :)
Kuin myös... täytynee meidänkin säätää oma systeemimme. Ongelmana ei ole
niinkään ettei patterit lämpenisi vaan kiertovesipumppua pitää huudattaa
täysillä jotta vesi ylipäänsä kiertäisi. Pitää aika meteliä.
Ei liity tähän ongelmaan, mutta eräässä toisessa talossa (vm. -68) on
keskuslämmitys jossa kiertovesipumppua pätkitään termostaatilla. Homma on
syvältä, mutta toimii kuitenkin kun talo on lähinnä varastokäytössä.
Patterit on rinnan kytketty, kuristushanoilla ilman termostaatteja. Systeemi
kerää ilmaa pikku hiljaa pariin patteriin pannuhuoneen lähistöllä kunnes
ilmaa on pannuhuoneen puolella ja kiertovesipumppu käy "kuivana". Jos
pattereita muistaa ilmata n. kuukauden välein, ongelmaa ei ole. Patterit
tulevat siis ihan täyteen ilmaa. Herää kysymys, mistä tuo ilma pääsee
systeemiin? Järjestelmä on "viritys" jossa vanhaa öljy kattilaa ladataan
erillisestä lämpökeskuksesta joka lämmittää myös toista taloa. Koko
systeemin avopaisuntasäiliö on tuon toisen talon ullakolla n. 4 metriä
korkeammalla kuin ensin mainitun talon pannuhuone. Säiliössä on varmasti
vettä. Painetta luulisi siis olevan niin ettei ilma pyrkisi sisään
systeemiin? Itse arvelen, että tuleeko kiertopumpun käynnistyessä jokin
ejektori-ilmiö joka imee ilmaa sisään jostain?
Kiitos vastauksista,
Mika
Vesi kiertää huonosti.
> Ihmeellistä on myös se, että noille kylmille pattereille tulevat putket ovat
> myös viileät, vaikka tuo yksi patteri linjassa on aivan lämmin. Eikös tuo
> vesi pitäisi kiertää myös noiden kylmien pattereiden juuressa takaisin
> kattilaan, ja putkien tuntua lämpimiltä?
>
> Kattilan paine oli 0.2bar eli liian alhainen. Kun järjestelmään lisää vettä,
> kattilasta kuuluu ilmakuplien pulputusta.
> Nostin paineen 0.7 bar:iin, ja paisuntasäiliöstä ei tule vettä vaan siellä
> tuntuisi olevan esipaine tallella (kokeilin ennen veden lisäystä
> järjestelmään). KV-pumppu alkaa kavitoimaan jos sen laittaa kolmoselle (tai
> sitten laakerit on lopussa, veikkaan kuitenkin vesihöyryn aiheuttamaa
> kavitointia (terävä metallinen ääni kuplien räjähtäessä)).
>
Kysessä ilmeisesti Grundfossin pumppu. Se pumppu pitää ilmata, jos
verkostoon on päässyt ilmaa, koska sen pumpun "laakerirointi" perustuu
veden olemassaoloon.. Avaa se päädyssä oleva iso "ruuvi" ja laske ilmat
pihalle.
Onko kattiassa (Jämä ~vm -85) ilmausventtiiliä, vai tehdäänkö se aina
putkistoon asennetusta ilmausventtiiistä? Sellaista kun ei tuossa
pannuhuoneessa näyttäisi olevan, tai sitten en tunnista sitä.. Kattilassa
vaan pulputtaa ilma hetken aikaa aina kun/jos lisään järjestelmään vettä
pattereiden ilmaamisen jälkeen.
"JTM" <jukka...@surffi.fi> kirjoitti
viestissä:48bdbdc2$0$25390$9b53...@news.fv.fi...
olen varma, asia selviää sekä LV-kuvista että pattereille tulevista putkista
> sillä
> vaikuttaa hiukka oudolta, jotta voisiko yksi ainoa patteri jäähdyttää
> kaiken veden noin totaalisesti ... JOS se vesi kiertää kunnolla
>
> joten
> todennäköisesti vesi ei kierrä juuri lainkaan
niinpä. Onko kyseessä siis sakka siellä ohitusventtiilissä vai Kalevin
mainitsema säädön tarve?
> - Riittääkö patteriventtiilin avaamiseksi sen "termostaatin"
> irroittaminen venttiilistä?
Kyllä se riittää.
> - ohitusventtiili taitaa olla patterin alapäässä siellä tulpan alla?
> Sulkeutuuko ohitusventtiili myötäpäivään kierrettäessä?
Sulkeutuu kyllä kun kierrät myötäpäivään. Siellä tulpan alla on mulla 4
mm:n kuusiokoloavaimelle reikä josta kierretään.
- onko mitään
> helppoa keinoa / nyrkkisääntöä jolla saan selville virtaussuunnan (mikä
> on eka patteri)? Talo on rakennettu 80-luvulla ja LV-kuvat on
> lyijykynällä tehdyt. Viivoissa ei ole nuolia osoittassa virtaussuuntaa
Voisi hyvin lähteä ajatuksesta, että sinulla ollut ainoa lämmin patteri
olisi se ensimmäinen.
>
> Lämmin kiitos sinulle Kalevi neuvoistasi :)
Ole hyvä vain. Minä jouduin viime talvena tekemään tuon homman ja mulla
on sarjassa 7 patteria. Oli melkoinen talkoo.
> Kuin myös... täytynee meidänkin säätää oma systeemimme. Ongelmana ei ole
> niinkään ettei patterit lämpenisi vaan kiertovesipumppua pitää huudattaa
> täysillä jotta vesi ylipäänsä kiertäisi. Pitää aika meteliä.
>
Katso nyt kuitenkin ensin että kaikki patteriventtiilit ovat auki ja että
mikään pattereiden suluista ei ole kiinni. Sarjaan kytkettyjen
pattereiden ongelma on juuri se, että mikään muu venttiili ei saa olla
ihan kiinni, paitsi viimeisen patterin ohitusventtiili. Mieluiten hiukan
auki sekin.
> Ei liity tähän ongelmaan, mutta eräässä toisessa talossa (vm. -68) on
> keskuslämmitys jossa kiertovesipumppua pätkitään termostaatilla. Homma
> on syvältä, mutta toimii kuitenkin kun talo on lähinnä varastokäytössä.
> Patterit on rinnan kytketty, kuristushanoilla ilman termostaatteja.
> Systeemi kerää ilmaa pikku hiljaa pariin patteriin pannuhuoneen
> lähistöllä kunnes ilmaa on pannuhuoneen puolella ja kiertovesipumppu käy
> "kuivana". Jos pattereita muistaa ilmata n. kuukauden välein, ongelmaa
> ei ole. Patterit tulevat siis ihan täyteen ilmaa. Herää kysymys, mistä
> tuo ilma pääsee systeemiin? Järjestelmä on "viritys" jossa vanhaa öljy
> kattilaa ladataan erillisestä lämpökeskuksesta joka lämmittää myös
> toista taloa. Koko systeemin avopaisuntasäiliö on tuon toisen talon
> ullakolla n. 4 metriä korkeammalla kuin ensin mainitun talon pannuhuone.
> Säiliössä on varmasti vettä. Painetta luulisi siis olevan niin ettei
> ilma pyrkisi sisään systeemiin? Itse arvelen, että tuleeko kiertopumpun
> käynnistyessä jokin ejektori-ilmiö joka imee ilmaa sisään jostain?
Eihän tuossa pätkityssä kiertovesipumpussa muuta ongelmaa ole, kuin että
se aiheuttaa naksumista lämpöputkiin. Se oli aikoinaan paljonkin käytetty
systeemi. Tuo mainitsemasi rakennusvuosi oli juurikin sitä aikaa kun
noita tehtiin.
Vaikea tuohon ilman kerääntymiseen on muuta syytä keksiä kuin että
patteriverkko vuotaa jostain. Tavallisin tapaus on tihku jossain
kierreliitoksessa. Se vuotaa johonkin, vaikka lattiatäytteisiin, josta
sitä ei huomata.
> Katso nyt kuitenkin ensin että kaikki patteriventtiilit ovat auki ja että
> mikään pattereiden suluista ei ole kiinni. Sarjaan kytkettyjen
Minä en näistä mitään ymmärrä, mutta termostaattiventtiilin karan
juuttuminen tuotti ongelmia.
Viisaampani sitten neuvoi naputtelemaan karan päätä varovasti pienellä
vasaralla. Aukesihan se ja patteri alkoi lämmetä.
Ei sieltä sitä vettä tule, kuin tihkumalla. Laita vaikka ne hanskat
sitten... Lasket ilmaa niin kauan kunnes alkaa tulla vettä. Sitten sen
pumpun pitäis hiljentyä.
> Onko kattiassa (Jämä ~vm -85) ilmausventtiiliä, vai tehdäänkö se aina
> putkistoon asennetusta ilmausventtiiistä? Sellaista kun ei tuossa
> pannuhuoneessa näyttäisi olevan, tai sitten en tunnista sitä.. Kattilassa
> vaan pulputtaa ilma hetken aikaa aina kun/jos lisään järjestelmään vettä
> pattereiden ilmaamisen jälkeen.
>
Ei ainakaan mulla ole ilmausventtiiliä muuta kuin patterissa. Niistä
olen ilmaillut kun lorisee...
Mulla oli muuten vastaava ongelma kuin siellä. (Samanlainen
yksiputkijärjestelmä.) Mulla syynä oli väärinpäin pyörivä
kiertovesipumppu. (Kolmivaihepumppu tuottaa kolmanneksen virtauksesta,
jos se pyörii väärinpäin.) Edellinen omistaja oli tuon systeemin
turaillut kasaan, eikä ollut älynnyt tarkistaa pyörimissuuntaa.
Ihmetteli vaan kun ei makkarin patteri lämpene. Kun muutin tähän taloon,
niin ihmettelin vikaa ja tarkistin pumpun pyörimissuunnan. Sen jälkeen
on toiminut hyvin.
Siellä on todennäköisesti yksivaihepumppu ja se ei voi pyöriä
väärinpäin. (Jos se on se Grundfoss.) Ilmeisempää on että pumpussa on
ilmaa ja ei toimi.
Tuollainen yksiputkisysteemi toimii hyvin, kunhan veden virtausnopeus on
riittävä..
Eihän niitä pattereita sais olla sarjassa kuin enintään kolme tai
neljä... Mulla on kuusi patteria ja ne on kahdessa linjassa..
Eihän ainkaan oraksen yksiputkisysteemiä kannata/tarvitse mennä
säätelemään. Ne tukit on tehtaalla säädetty niin, että 30% kiertää
patterin kautta ja loput virtaa ohi.. Jos kierto on riittävä, niin se
systeemi toimii kyllä. (Ja jos patterin termari sulkeutuu, niin ohi
virtaa 100%.)
Siinä tapauksessa, että niitä pattereita on liikaa (yli neljä) linjassa,
niin sitten niitä ehkä joutuu säätämään...
pikku korjaus: " ... pattereille tulevAsta putkEsta ... sillä
ns. sarjaan kytketyssä yksiputkijärjestelmässä niille
pattereille tulee (ja "menee") vain YKS ainoo (ja sama)
putki
(kvv-valvojan huomautus: nuokin synsteemit on vain
ani-harvoin toteutettu juuri niin kuin net on suunniteltu,
joten net piirustukset eivät nyt todista - ainakaan mulle -
YHTÄÄN MITÄÄN)
> niinpä. Onko kyseessä siis sakka siellä ohitusventtiilissä vai Kalevin
> mainitsema säädön tarve?
no mä nyt en usko sakan haittaavan synsteemin toimintaa
(mutta täysin mahdotontahan sekään ei toki ole)
ilman asianmukaista säätöä tuo synsteemi ei toimi lainkaan
(nimittäin siten, kuin sen on suunniteltu toimivan) mutta
ekaks' on vesi saatava "oikeesti" kiertämään, tai
muutoin säätöyrityksistä ei oo' apuva
jos / KUN sun varoventtiilis' avautumispaine on 1,5 bar
(kuten yleensä) NIIN
paa nyt sinne synsteeemiin tuo 1,5 bar vesipainetta, jotta
siellä todella ees' ON sitä vettä (tarpeeks)
(ja se liika vesi lirisee sitten aikaa myöten varoventtiilistä
pihalle)
lisä-vettä
lorottaessas' - sen tuplasulkuventtiiliryhmän kautta -
JOS painemittarin osoitin hyppää hetkessä ylös, niin
sillon (kalvo)paisunta ei toimi,
jollonkas sen toiminta on ihan ekaks' fixattava
mutta
jos paine nousee vähitellen (tappiinsa), niin pytty toimii
ja voit alkaa kokeileen josko se pumppukin jo toimisi
ko'
pumppu ei nääs (yleensä) toimi, ellei painetta (= vettä)
oo' tarpeeks' (... vaan kavitoi ... ja lämpösessä veessä
se vasta kavitoikin)
siis järjestys:
1) painemittarin toimintakunnon tarkistus
2) paisuntapytyn toiminnan tarkistus
3) vettä (= painetta) synsteemiin "täysi määrä" (= 1,5 bar)
4) pumppu pyörimään (ilmaa! keskiruuvista jos tarpeen)
5) lämpö päälle (kattilaan) - ja mieluiten sekin täysille
6) patteriventtiilien säätö (hitain puuha) ekasta alkaen
ota myös huomioon, että tarttet pintalämpömittarin
jottas
voit todeta veden jäähtymän kussakin patterissa,
ja että
aina seuraavaan patteriin tulee hiukka jäähtyneempää vettä
ja siis
patterien (suhteellinen) lämmönluovutuspinta-ala kasvaa
kunkin linjan loppupäähän mennnessä
no ei sitä ruuvia ihan kokonaan irroteta ... hiukka vaan löysätään !
> Onko kattiassa (Jämä ~vm -85) ilmausventtiiliä, vai tehdäänkö se aina
> putkistoon asennetusta ilmausventtiiistä? Sellaista kun ei tuossa
> pannuhuoneessa näyttäisi olevan, tai sitten en tunnista sitä.. Kattilassa
> vaan pulputtaa ilma hetken aikaa aina kun/jos lisään järjestelmään vettä
> pattereiden ilmaamisen jälkeen.
tollasten synsteemien ilmaus tehdään tavallisesti
patterien ilmanpoistoruuveista (ja/tai varoventtiilin kautta)
ja kierto (pumppu) kannattaa aina pysäyttää patteri-ilmauksen
ajaksi , TAI
sulkea kyseinen patteriventtiili (muista sitten myös avata se!)
jos vesi nääs liikkuu, niin ne ilmakuplat menevät veden mukana
jos
putket on mustaa rautaa (kuten net "normaalisti" ovat)
niin
UUDENkin (hamppu- ja kitti)kierreliitoksen tihkuvuoto
ruostuu umpeen viimeistään parissa kuukaudessa
se on (lähes)
AINA! (= 95 %) paisunta-synsteemi, joka ei toimi,
jos / kun sitä vettä mystisesti katoaa "jonnekin"
ja ilmaa kertyy sen tilalle
( ja joskus se on varoventtiilin vuoto )
mustat lämmitysputket syöpyvät VAIN ulkoapäin
(jos esim. nousevakaraisen venttiilin karan juresta
pääsee vettä tihkumaan - ja muhimaan - putkieristeisiin)
No en ole koskaan kuulut, että kiertovesipumppu pysäytettäisiin
ilmauksen ajaksi?
tämä on varmaan jotain rintamamieshuumoria?
kerrostalojenkin pattereita olen joskus ilmannut....
... "oppia ikä kaikki" ... no onneksi on nää nyyssit
> tämä on varmaan jotain rintamamieshuumoria?
ehkäpä noin - sun taholtasi - ... tai sitten se on (= oli)
vain tollasta tietämättömyyttä
(eli: hyvä kuitenski, jottas tuokin asia nyt korjaantui)
> kerrostalojenkin pattereita olen joskus ilmannut....
hm ... ja siis turhaan ... ko?
joo ... mä oon toki hokannu', jottas
kerrostalojen putkien kimppuun päästetään usein
nykyäänkin hääräilemään ihan keitä tahansa
ja
ehkä juuri sen vuoksi net joudutaankin vaihtaan
(= uusimaan) usein jo n. 20 vuoden kuluttua
mikä ("turha") puuhastelu kustantaa jokaiselle,
kämppänsä jo yhteen kertaan maksaneelle osakkaalle
lisää n. 500 euroo / asunto-neliö
repiipä siitä sitten huumoria! ... jos tuo ketä naurattaa
hommat kandee osata tehdä aina kerralla ... siis kunnolla !
> Katso nyt kuitenkin ensin että kaikki patteriventtiilit ovat auki ja että
> mikään pattereiden suluista ei ole kiinni. Sarjaan kytkettyjen
> pattereiden ongelma on juuri se, että mikään muu venttiili ei saa olla
> ihan kiinni, paitsi viimeisen patterin ohitusventtiili. Mieluiten hiukan
> auki sekin.
>
??? Nyt ei kyllä avaudu... miten koko systeemi voisi toimia jos mikä tahansa
(mukaan lukien se viimeinen) olisi kiinni?
Systeemi toimii kyllä kuin junan vessa jos patteriventtiilit muistaa
naputella auki muutaman viikon välein talvella (jumittuvat). Tuo
säätömahdollisuus kiinnosti vain melun poistamiseksi, mutta ei sekään suuri
ongelma ole. Käsittääkseni putkimies aikoinaan sääti nuo kaikki pattereiden
ohitusventtiilit johonkin "standardi"asentoon.
> Eihän tuossa pätkityssä kiertovesipumpussa muuta ongelmaa ole, kuin että
> se aiheuttaa naksumista lämpöputkiin. Se oli aikoinaan paljonkin käytetty
> systeemi. Tuo mainitsemasi rakennusvuosi oli juurikin sitä aikaa kun
> noita tehtiin.
Jep... ajattelin vain tuon pätkimisen aiheuttavan jonkinmoisen
ejektori-ilmiön, joka "pumppaa" ilmaa sisään. Tuo naksuminen ei liene kovin
hyvä lattian alla olevan putkistonkaan kannalta, luulisi väsyttävän ja
nitkuttavan putkien liitoksia ajan kanssa > vuotoja.
>
> Vaikea tuohon ilman kerääntymiseen on muuta syytä keksiä kuin että
> patteriverkko vuotaa jostain. Tavallisin tapaus on tihku jossain
> kierreliitoksessa. Se vuotaa johonkin, vaikka lattiatäytteisiin, josta
> sitä ei huomata.
Kumma juttu jos se voi vuotaa ilmaa sisäänpäin, kun paisuntasäiliössä
kuitenkin on mistä ottaa. Ei sitä vettä kuitenkaan niin kovin usein ole
tarvinnut lisätä, pari kertaa vuodessa tuntuu normaalilta avopaisuntaisessa
systeemissä.
Mika
>> ihan kiinni, paitsi viimeisen patterin ohitusventtiili. Mieluiten
>> hiukan auki sekin.
>>
>>
> ??? Nyt ei kyllä avaudu... miten koko systeemi voisi toimia jos mikä
> tahansa (mukaan lukien se viimeinen) olisi kiinni? Systeemi toimii kyllä
> kuin junan vessa jos patteriventtiilit muistaa naputella auki muutaman
> viikon välein talvella (jumittuvat). Tuo säätömahdollisuus kiinnosti
> vain melun poistamiseksi, mutta ei sekään suuri ongelma ole.
> Käsittääkseni putkimies aikoinaan sääti nuo kaikki pattereiden
> ohitusventtiilit johonkin "standardi"asentoon.
Kun piirtelet pattereiden kytkennän paperille, huomaat että kaikkienkin
pattereiden ohitusventtiilit voivat olla kiinni ja silti kiertovesi
kiertää. Eri asia sitten on, että tuossa tapauksessa vain ensimmäinen
patteri lämpiää ja muut ovat kylmiä. Ohitusventtiileillä ei todellakaan
ole mitään 'standardiasentoa', jos olisi, tehtaat tekisivät
kuristuskappaleita ilman säätöä koska ne olisivat halvempia.
Siis vielä kerran, sarjaankytkettyjen patterien ympärillä on kolme
venttiiliä: patteriventtiili, joko termostaattinen tai manuaali,
menojohdossa. Paluujohdossa on sulkuventtiili (työkalukäyttöinen). Ja
edelliset ohittava työkalukäyttöinen ohitusventtiili on em. putkien
välissä. Jos ohitusventtiili on kokonaan auki patteri kylmenee koska
kiertovesi virtaa patterin ohi. Jos ohitusventtiili on ihan kiinni,
kaikki kiertovesi virtaa patterin läpi ja patteri lämpiää runsaasti
'varastaen' kiertosuunnassa seuraavilta pattereilta kaiken lämmön.
>
> Kumma juttu jos se voi vuotaa ilmaa sisäänpäin, kun paisuntasäiliössä
> kuitenkin on mistä ottaa. Ei sitä vettä kuitenkaan niin kovin usein ole
> tarvinnut lisätä, pari kertaa vuodessa tuntuu normaalilta
> avopaisuntaisessa systeemissä.
>
Kun en tiedä systeemistäsi tarkemmin, on hiukan vaikea sanoa. Mutta ihan
mahdotonta ei ole, että kattilasta paisuntasäiliölle menevä putki on
kattilakiven tukkima ja näinollen säiliössä oleva vesi ei pääse
verkostoon ollenkaan. Tuon voisit tietenkin testata ottamalla vaikka
jonkin patterin ilmausventtiilistä vettä muutaman litran ämpäriin ja
senjälkeen katsomalla onko paisuntasäiliössä vedenpinta laskenut ja miten
paljon.
no mä nyt piirtelin ... tai ainaski mä luulin piirteleväni
"kytkennän" : ... eli
patterit niinku' yhren ainoon putken perässä "sarjassa"
> ... Jos ohitusventtiili on ihan kiinni, kaikki kiertovesi virtaa
> patterin läpi ja patteri lämpiää runsaasti 'varastaen'
> kiertosuunnassa seuraavilta pattereilta kaiken lämmön ...
eli siis ... nyt tuon mun piirrokseni mukaan pähkäiltynä :
jos tuon linjassa ekan huoneen ohitusventtiili on ihan kii,
niin ...
... jos sen ekan huoneen patteritermostaatti toteaa ekan
sen huoneen olevan jo riittävän lämmin, niin sillon se sulkee
ko. patterin läpi virtaavan veden, jollonkas net linjassa
seuraavatkin huoneet jäävät myös? ilman lämpöä ... siis
noinkos se NYT menee
tai
jos sen viimosen huoneen ohitusventtiili on kokonaan kii,
niin ...
... jos sen vikan huoneen patteritermostaatti toteaa sen
viimosen huoneen olevan jo riittävän lämmin, niin sillon
SE sulkee tuon patterin läpi virtaavan veden, jollonkas
kaikkien samassa linjassa olevien edellistenkään
huoneiden pattereissa ei pääse kiertään enää mitään,
jollonkas se koko talo kylmenee taas myös ...
samassa sarjassa roikkumisen vaikeus ? ... hm ... ?
eli ... piirtelinköhämmä (= sarjotinko?) nyt oikein ?
>
> jos tuon linjassa ekan huoneen ohitusventtiili on ihan kii, niin ...
> ... jos sen ekan huoneen patteritermostaatti toteaa ekan sen huoneen
> olevan jo riittävän lämmin, niin sillon se sulkee ko. patterin läpi
> virtaavan veden, jollonkas net linjassa seuraavatkin huoneet jäävät
> myös? ilman lämpöä ... siis noinkos se NYT menee
Muistaakseni sanoin jossain vaiheessa, että vain viimeisen patterin
ohitusventtiili voi olla jopa kiinnikin, ei muut. Mutta kuten itsekin
toteat, seuraukset saattavat olla hankalia ja siksi se viimeinenkin
ohitus pitää olla vähintäänkin hiukan auki.
> jos sen viimosen huoneen ohitusventtiili on kokonaan kii, niin ...
> ... jos sen vikan huoneen patteritermostaatti toteaa sen viimosen
> huoneen olevan jo riittävän lämmin, niin sillon SE sulkee tuon patterin
> läpi virtaavan veden, jollonkas kaikkien samassa linjassa olevien
> edellistenkään huoneiden pattereissa ei pääse kiertään enää mitään,
> jollonkas se koko talo kylmenee taas myös ...
Juuri noin se on, ja siksi pitää kaikkien ohitusten olla hiukan auki.
Ainakin jos talossa on termostaattiset patteriventtiilit. Toisaalta, jos
kierto kokonaan loppuu, termostaattinen patteriventtiili avautuu ja talo
saa taas lämpöä...
> samassa sarjassa roikkumisen vaikeus ? ... hm ... ? eli ...
> piirtelinköhämmä (= sarjotinko?) nyt oikein ?
Kyllä olet aivan oikein kuvasi piirrellyt kun olet noihin johtopäätöksiin
päätynyt. Kaikki putkimiehetkään eivät tajua tätä systeemiä ja siksi
sarjaankytketyt patteriverkot ovat paljon harvinaisempia kuin
rinnankytketyt. Onneksi.