Maalämpö ja yösähkö
jkole
ja 2-tariffimittauksen. Talossa on rakennuskuutioita 900 ja arvioitu
lämmitysenergian kulutus 55000-60000kWh/vuosi. Vaikka maalämpöpumppu
jurnuttaisi tasaisesti ympäri vuorokauden, ainakin nykyisillä sähkön
hinnoilla ja 1/3 säästöllä 2-tariffi tulisi halvemmaksi. Mutta voisiko
yösähkön osuutta lisätä? Iso varaaja, lämpötilan nostaminen aamuyöstä?
Päivän lisälämmitystarpeen pystyn paikkaamaan tulisijoja käyttämällä.
Kuinka iso varaaja olisi tarpeen? oma koulufysiikka on päässyt
unohtumaan enkä osaa moisia laskea. Talo on vanha. Lämmönjako
suurensuurin 3-levyisin vesipatterein.
--
Posted via http://www.mphelsinki.net
Tapio Lindström
Ainakin Ouman:in lämmönsäädintä käyttämällä on mahdollisuus
muuttaa pumpun käyttäytymistä tariffin mukaan. Käytännössä
mahdollisuutena on lähinnä pudottaa lämmitysverkoston
lämpötilaa kalliimman tariffin aikana.
Parasta olisi varata kiviseiniin ja/tai lattialaattaan, mutta
jos noita ei ole niin varaajan mitoitus samalla periaatteella
vaan kuin sähkölämmitteisissä taloissa. Tämä tietenkin edellyttää
että lämpöpumppu on riittävän tehokas, jotta se normaalilämmön
lisäksi kykenee varaamaan 2-tariffin aikana.
-- T.
Matti
kuin sähkövastuksilla koska maksimilämpötilat mitä maalämpökoneesta saa
lämpöjohtoverkon varaajaan on siinä +55 asteen paikkeilla tai sitten pitää
olla aika iso varaaja ja vesikiertoinen lattialämmitys .2- tariffi ja
vuodenaika tariffissa on senverran korkeammat perusmaksut että ne syö tuon
halvan ajan säästön,luulisin.
Terv Matti
"jkole" <sfnetg...@mphelsinki.net> kirjoitti
viestissä:WCRV9.174$mX...@read3.inet.fi...
Matti
"Tapio Lindström" <tapio.l...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:3E280070...@nokia.com...
> jkole wrote:
>> Ainakin Ouman:in lämmönsäädintä käyttämällä on mahdollisuus
> muuttaa pumpun käyttäytymistä tariffin mukaan. Käytännössä
> mahdollisuutena on lähinnä pudottaa lämmitysverkoston
> lämpötilaa kalliimman tariffin aikana.
Maalämpökoneet ,ainakin Ekowell,luultavasti muitakin on varustettu
2-osaisilla termostaateilla jotka molemmat voi säätää haluttuun lämpötilaan
ja termostaatin vaihto ohjataan kellolla,yleensä juuri yö/päivätariffin
mukaan.Itse olen käyttänyt yösähkö aikaan toisen termostaatin asetusarvona
+55 astetta ja muun ajan toinen termostaatti pitää varaajan +45
asteessa.Lämpöjohtoverkon menoveden lämpö näköjään riittää kun on + 40
astetta,tällä huonelämpö pysyy +22 asteessa.Jos koneessa ei ole tätä
mahdollisuutta niin ihan hyvin voi myös varaajaan sijoittaa pari
termostaattia ,ns ylä ja ala termostaatti ja niiden ohjauksen vaihto esim
tariffikellon releeltä,tämähän on se perinteinen yö/päivä sähkön ohjaustapa.
Matti
Jari Kaponen
tavalla
> kuin sähkövastuksilla koska maksimilämpötilat mitä maalämpökoneesta saa
> lämpöjohtoverkon varaajaan on siinä +55 asteen paikkeilla tai sitten pitää
> olla aika iso varaaja ja vesikiertoinen lattialämmitys .2- tariffi ja
Tulistimen kanssa saa päälle 80 asteista. Tosin on mahdollista tai jopa
todennäköistä, että lämpökerroin laskisi, koska maapiirin lämpö laskisi yön
aikana pitkän yhtämittaisen käynnin vuoksi ja toisaalta varaajalle menevän
veden lämpötila nousisi. Maapiirin ja varaajakierron lämpötilaerihan
vaikuttaa oleelisesti pumpun lämpökertoimeen eli hyötysuhteeseen.
> vuodenaika tariffissa on senverran korkeammat perusmaksut että ne syö tuon
> halvan ajan säästön,luulisin.
Älä luule! Kyllä maalämmön yhteydessä kaksiaikatariffi on silti kannattava,
vaikka järjestelmä ei olisikaan varaava. Näin ainakin Espoon Sähkön
tariffeilla. Täällä on tarjolla kaksiaikatariffi mutta ei
vuodenaikatariffia.
Viimeksi kuluneen vuoden kulutus mittarin lukuvälillä 10.9.2001 - 5.9.2002
oli
arkipäivä 4191 ja muu aika 7787
Tämän hetken hinnat arkipäivä 8,53 c/kWh, muu aika 5,70 c/kWh. Perusmaksu on
6,54 ?/kk
Kuluneen vuoden kulutus nyky hinnoin aikasähkönä perusmaksuineen olisi 802
?/vuosi
Yleissähkön tariffi siirtomaksuineen ja veroineen on 7,75 c/kk ja perusmaksu
3,68 ?/kk. Näillä hinnoilla viime vuitonen kulutuksemme olisi maksanut 929
?.
**** Aikasähkö on tullut siis 127 ? halvemmaksi! ****
Huomaa, miten suuri osa kulutuksesta on muuta aikaa kuin arkipäiviä klo
7-20. Tämä yhtiö on vuosi vuodelta nostanut yösähkön hintaa suhteessa
päiväsähköön, mutta on toisaalta pidentänyt "yötä".
Lämmitykseen kuluneen energian määrää en ole pystynyt mittaamaan, muuten
kuin vähentämällä kojekohtaisia kulutuksia. Laskennallinen arvioni on, että
kokonaiskulutuksesta 4000 kWh on muuta kuin lämmitystä (LTO kuluneen vuotena
pienellä teholla vajaat 30% tuosta). Kun jaan tämän kulutuksen
yö/päiväsähkön toteutuneen kulutuksen suhteessa, ja vähennän sen mitatun
päiväsähkön määrästä, jää päivätariffisen lämmityssähkön määräksi 2800
kWh/a. Tämä kerrottuna päivä- ja yösähkön hinnanerolla (8,53 c/kWh - 5,70
c/kWh) tulee vuosisäästöksi kokonaan varaavassa järjestelmässä 78 ?. Tuolla
rahalla pitäisi rakentaa parin kuution varaaja lämmitettävään tilaan (tai
häviöttömänä sen ulkopuolelle).
Käytettävissä olisi betonilattia, johon voisi yrittää varata lämpöä yöllä.
Siinä saattaisi tulla ongelmaksi säädön puute lämmön luovutuksessa. Eniten
lämpöä saataisiin aamulla ja aamupäivällä, eli juuri silloin kun huoneilma
saisi olla viileimmillään. Jonkin asteinen hyöty siitä voisi olla, jos
varaamiseen olisi riittävän älykäs säätö, joka ulkoilman perusteella
valitsisi ennakon, kuinka kauan ennen yösähköjakson päättymistä lattiaa
aletaan varaamaan.
Vielä referenssitietoja lukemien tueksi:
Talo valmistunut 1998, lämmin pinta-ala 175 m2. Alakerta Lecatherm 300,
puoliksi maan sisällä, yläkerta eristämätön hirsi 205mm, alapohjassa strox
200mm, yläpohjassa lasivilla 350 mm toistaiseksi täynnä ilmavuotoja ja
kondenssiongelmia, yms. Lämpöpumppuna Lämpö-Ässä 15V, maapiiri 2*170m
lenkkeinä hietamoreenissa keskimäärin 1m syvällä pohjaveden rajassa.
Perheessä 4 henkeä.
Matti
> Tulistimen kanssa saa päälle 80 asteista. Tosin on mahdollista tai jopa
> todennäköistä, että lämpökerroin laskisi, koska maapiirin lämpö laskisi
yön
> aikana pitkän yhtämittaisen käynnin vuoksi ja toisaalta varaajalle menevän
> veden lämpötila nousisi. Maapiirin ja varaajakierron lämpötilaerihan
> vaikuttaa oleelisesti pumpun lämpökertoimeen eli hyötysuhteeseen.
Niinhän saa Ekowell koneestakin,siinä vaan on tulistinpiiri pelkästään
lämpimän käyttöveden kehittämistä varten,teoriassa tietysti ison varaajan
menovesi vois olla vaikka tuon 80 astetta kunhan varaajalta tuleva paluuvesi
ei ylitä 55 astetta .Tässä ainakin on niin tehokas kiertopumppu koneen ja
varaajan välillä että lähtö ja paluun välinen lämpötilaero on muutaman
asteen.Tulipahan vielä kokeiltua sekin että hidastin tuon kiertopumpun
pyörimisnopeutta että vois kasvattaa lämpötila eroa suuremmaksi mutta koneen
korkeapainesuoja toimi ja toppas siihen.Tuolle tulistinpiirille sensijaan ei
mitään rajoituksia ole,kaasu tulee koneesta yli 120 asteisena ja kaipa se
lämpiää vaikka siihen mutta tässä on tosiaan siinä piirissä vain lämpimän
käyttöveden lämmönvaihdin ,varsinaiselle varaajan (lämpöjohtoverkon) vedelle
on toinen,suurempi lämmönvaihdin ja siihen on tuo
lämpötilarajoitus.Oliskohan Lämpö-Ässä tehnyt fiksummin tämän?
>
> Tämän hetken hinnat arkipäivä 8,53 c/kWh, muu aika 5,70 c/kWh. Perusmaksu
on
> 6,54 ?/kk
Täällä Kymenlaakson alueella :arkipäivä 7,1snt/kwh,muu aika
3,8snt/kwh.Perusmaksu 17euroa/kk.on näköjään eroa tariffeissa,
tosin nämä on listahintoja,sain niistä hieman alennusta kun uhkailin vaihtaa
yhtiötä.Mulla on vuodenaika tariffi.
> Yleissähkön tariffi siirtomaksuineen ja veroineen on 7,75 c/kk ja
perusmaksu
> 3,68 ?/kk. Näillä hinnoilla viime vuitonen kulutuksemme olisi maksanut 929
Kymenlaakson yleistariffi : 7 snt/kwh ,perumaksu 5 euroa/kk
www.ksoy.fi
>>
> Käytettävissä olisi betonilattia, johon voisi yrittää varata lämpöä yöllä.
> Siinä saattaisi tulla ongelmaksi säädön puute lämmön luovutuksessa. Eniten
> lämpöä saataisiin aamulla ja aamupäivällä, eli juuri silloin kun huoneilma
> saisi olla viileimmillään. Jonkin asteinen hyöty siitä voisi olla, jos
> varaamiseen olisi riittävän älykäs säätö, joka ulkoilman perusteella
> valitsisi ennakon, kuinka kauan ennen yösähköjakson päättymistä lattiaa
> aletaan varaamaan.
Tässä meidän koneessa on kaksiosainen termostaatti,mä olen pitänyt yö
asetuksena tuon +55 ja päivä +45 ,käytännössä alle 10 asteen pakkasilla
menee iltapäivä kahden tienoille ennenkuin kone alkaa käydä ,varaaja on vain
1100 litraa,siinä tietysti suurempi varaaja parantaisi yösähkön hyötyä.Mutta
kun lämmitykseen ja lämpimän veden kehittämiseen menee vuodessa n 5000kwh
niin ei siinä rahallisesti enää ihmeitä säästy.Mutta jos uutta rakentaisin
niin vähän erilailla,nyt on vesikeskuslämmitys patterit,ilman muuta
vaihtaisin vesikiertoiseen lattialämmitykseen,siinä on aika mukavasti
varaavaa massaa ja vois käyttää alhaisemmalla lämmöillä.
Meillä tämä torppa 175 lämmitettävä ala,rakennettu -87 ,lämpöpumppu
investoitiin -98 .LTO kojeena Fläktin ristilevykenno systeemi,säästää aika
mukavasti sekin,nyt ulkona on -4 astetta niin sisään tuleva ilma on +
18,seinät tässä on Makrotalon elemetteja.Maaputkisto on savimaassa 2X200m
,kävi muuten viime viikolla parhaimmillan - 4 asteessa ,nyt on noussut +1
asteeseen,tämä on koneelta maahan lähtevän nesteen lämpötila.
Terv Matti
Tapio Lindström
>
> Tulistimen kanssa saa päälle 80 asteista. Tosin on mahdollista tai jopa
> todennäköistä, että lämpökerroin laskisi, koska maapiirin lämpö laskisi yön
> aikana pitkän yhtämittaisen käynnin vuoksi ja toisaalta varaajalle menevän
> veden lämpötila nousisi. Maapiirin ja varaajakierron lämpötilaerihan
> vaikuttaa oleelisesti pumpun lämpökertoimeen eli hyötysuhteeseen.
Ei maapiirin lämpötilan pitäisi ratkaisevasti laskea yhtämittaisen
käynnin vuoksi, koska piirin pitää olla mitoitettu talon käyttämään
tehoon. Varaajan lämpötilassa pystyy säätämään paljon enemmän
lämpötilaero kasvattavaa muutosta, joka heikentää hyötysuhdetta.
> Älä luule! Kyllä maalämmön yhteydessä kaksiaikatariffi on silti kannattava,
> vaikka järjestelmä ei olisikaan varaava. Näin ainakin Espoon Sähkön
> tariffeilla. Täällä on tarjolla kaksiaikatariffi mutta ei
> vuodenaikatariffia.
Mutta kannattaako säästö maalämmössä mukavuuden kannalta? Massan
lämmittämisen säätäminen lämpötilan mukaan on muutenkin hankalaa,
eikä siihen kaipaa vuorokausitariffeja sotkemaan kuvioita entisestään.
2-aikatariffilämmityksessä talo tuppaa arkisin olemaan lämpimin
silloin kun siellä ei olla.
> Talo valmistunut 1998, lämmin pinta-ala 175 m2. Alakerta Lecatherm 300,
> puoliksi maan sisällä, yläkerta eristämätön hirsi 205mm, alapohjassa strox
> 200mm, yläpohjassa lasivilla 350 mm toistaiseksi täynnä ilmavuotoja ja
> kondenssiongelmia, yms. Lämpöpumppuna Lämpö-Ässä 15V, maapiiri 2*170m
> lenkkeinä hietamoreenissa keskimäärin 1m syvällä pohjaveden rajassa.
> Perheessä 4 henkeä.
Miksi valitsin noin ison lämpöpumpun? Eikö pykälää pienempikin olisi
riittänyt?
Kondenssiongelmat kiinnostavat minuakin. Lähes ainoa kohta jota
en valvonut tarkkaan oli talon harjan rakentaminen kun en uskaltanut
kiivetä sinne ilman kunnon tikkaita. Niinpä ensimmäisen pakkasjakson ja
tasoitetöiden jälkeen lorahti vettä (muutamassa kohdassa max pari
desiä), joka näkyi muutamana läikkänä höyrynsulkumuovin päällä
lähellä talon keskikohtaa.
Jouduin sitten katolle jäässä ja pakkasessa... Timpuri oli
järkeillyt parannusta harjarakenteeseen, johon olin hankkinut
hienot muoviset harjaksilla varustetut kattotuuletustiivisteet,
eli harja oli vedetty kuvia tiiviimmäksi ja tuuletus lähes umpeen.
Harja sitten korjattiin kuvien mukaiseksi tuossa pakkasjakson
alkupuolella, jolloin tein edelleen tasoitehommia (vettä iso
ämpäri seiniin joka päivä...). Nyt sitten pakkasten jälkeen
lorahti jälkeen, ja tässä ihmettelen että jäätyikö vesi ennen
korjausten tekoa ja eikö tuuletus vieläkään riittänyt.
Korjauksiin ryhdyttäessä rakenne (tuulesuojalevy yms.) oli ylhäältä
katsottuna aivan siisti ja kuiva. Ilmastointiputket ja yläpohja
on asiallisesti eristetty ja yläpohjan höyrynsulkua lähes
vainoharhaisesti tiivistetty. Sisäkatto pitäis saada umpeen,
mutta pitänee edelleen odottaa kylmiä säitä ja ryhtyä
viimeistelemään tasoitetyötä...
-- T.
Jari Kaponen
"Tapio Lindström" <tapio.l...@nokia.com> wrote
> Ei maapiirin lämpötilan pitäisi ratkaisevasti laskea yhtämittaisen
> käynnin vuoksi, koska piirin pitää olla mitoitettu talon käyttämään
> tehoon. Varaajan lämpötilassa pystyy säätämään paljon enemmän
> lämpötilaero kasvattavaa muutosta, joka heikentää hyötysuhdetta.
Minun mielestä (en siis tiedä) sillä hyvinkin voi olla vaikutusta,
jakautuunko käyntijaksot tasaisin välein, vai käykö kone monta tuntia
putekeen. Lämmön siirtyminen maasta muoviputken läpi nesteeseen on kuitenkin
hidasta, ja harvakseen olevien käyntijaksojen välillä lämpötilaero maan ja
nesteen välillä ehtii tasaantua. Tämän huomaa käytännössäkin kovalla
pakkasella, pitkän käyntijakson aikana. Kyllä maapiirin lämpötila silloin
laskee asteen kymmenesosia palatakseen taas lepojakson aikana.
Kun kyselin rakentaessani asiaa SLP:ltä (Lämpö-Ässän valmistaja), olivat he
vakaasti sitä mieltä, että yösähkön perään ei kannata lähteä kikkailemaan
varaajan kanssa, ottamatta kantaa siihen, olisiko kaksiaikatariffi siitä
huolimatta edullisempi. En enää muista perusteluja. Myös sähköyhtiö piti
yksiaikatariffia ehdottomasti parempana ratkaisuna, ja siksi aloinkin tehdä
tarkempia laskelmia.
> Mutta kannattaako säästö maalämmössä mukavuuden kannalta? Massan
> lämmittämisen säätäminen lämpötilan mukaan on muutenkin hankalaa,
> eikä siihen kaipaa vuorokausitariffeja sotkemaan kuvioita entisestään.
> 2-aikatariffilämmityksessä talo tuppaa arkisin olemaan lämpimin
> silloin kun siellä ei olla.
Olen samaa mieltä. Espoon hinnoilla kaksiaikatariffi on ilman muuta
kannattava, eikä se edellytä vesivaraaja sen parmmin kuin pelaamista
huonelämpöjen kanssa. Mun laskelmanihan osoitte, että nämä varaajakikat
antaisivat varsin vaatimattoman lisähyödyn.
> Miksi valitsin noin ison lämpöpumpun? Eikö pykälää pienempikin olisi
> riittänyt?
Tähän mennesä saamani kokemuksen mukaan pienempikin olisi riittänyt. Olin
vähän pelokas hirsirungon lämmönhukkamisesta, mutta eipä tuolla näytä olevan
dramaattista vaikutusta. Toinen syy teholuokan valintaan oli varautuminen
liäsrakentamiseen. Ullakolla on tilaa parille huoneelle ja
ryömintätilassakin on valtaosaltaan täysi huonekorkeus odottamassa lämmön
tarvetta.
Jari Kaponen
> Niinhän saa Ekowell koneestakin,siinä vaan on tulistinpiiri pelkästään
> lämpimän käyttöveden kehittämistä varten,teoriassa tietysti ison varaajan
> menovesi vois olla vaikka tuon 80 astetta kunhan varaajalta tuleva
paluuvesi
> ei ylitä 55 astetta .Tässä ainakin on niin tehokas kiertopumppu koneen ja
> varaajan välillä että lähtö ja paluun välinen lämpötilaero on muutaman
> asteen.Tulipahan vielä kokeiltua sekin että hidastin tuon kiertopumpun
> pyörimisnopeutta että vois kasvattaa lämpötila eroa suuremmaksi mutta
koneen
> korkeapainesuoja toimi ja toppas siihen.Tuolle tulistinpiirille sensijaan
ei
> mitään rajoituksia ole,kaasu tulee koneesta yli 120 asteisena ja kaipa se
> lämpiää vaikka siihen mutta tässä on tosiaan siinä piirissä vain lämpimän
> käyttöveden lämmönvaihdin ,varsinaiselle varaajan (lämpöjohtoverkon)
vedelle
> on toinen,suurempi lämmönvaihdin ja siihen on tuo
> lämpötilarajoitus.Oliskohan Lämpö-Ässä tehnyt fiksummin tämän?
Lämpö-Ässän V-malleissa tulistin on rakennettu lämminvesivaraajan
sisäpintaan. Varaaja sijaitsee kompuran yläpuolella, eikä varaajakierrossa
ole kiertovesipumppua. Tähän mallin ei ole mielkästä rakentaa erillistä
varaajaa. Ilman varaajaa olevaan malliin en ole tutustunut. Koska valmistaja
ei usko kaksiaikatariffin edullisuuteen ison varaajan kanssa, ei sen eteen
liene kummempia tehty.
Jari Kaponen
> > riittänyt?
Kaivoin viiden vuoden takaisen tarjouksen esiin ymmärtääkseni itseäni... Sen
lisäksi, mitä edellä jo kerroin, SLP:n pienitehoisin malli oli vain 2.000 mk
valitsemaani edullisempi.
Harri Ilmari Toivonen
"Jari Kaponen" <kap...@yahoo.com> wrote in message
news:b0h1kt$pu9$1...@news1.songnet.fi...
>
> "Tapio Lindström" <tapio.l...@nokia.com> wrote
>
> > Ei maapiirin lämpötilan pitäisi ratkaisevasti laskea yhtämittaisen
> > käynnin vuoksi, koska piirin pitää olla mitoitettu talon käyttämään
> > tehoon. Varaajan lämpötilassa pystyy säätämään paljon enemmän
> > lämpötilaero kasvattavaa muutosta, joka heikentää hyötysuhdetta.
>
> Minun mielestä (en siis tiedä) sillä hyvinkin voi olla vaikutusta,
> jakautuunko käyntijaksot tasaisin välein, vai käykö kone monta tuntia
> putekeen. Lämmön siirtyminen maasta muoviputken läpi nesteeseen on
kuitenkin
> hidasta, ja harvakseen olevien käyntijaksojen välillä lämpötilaero maan ja
> nesteen välillä ehtii tasaantua. Tämän huomaa käytännössäkin kovalla
> pakkasella, pitkän käyntijakson aikana. Kyllä maapiirin lämpötila silloin
> laskee asteen kymmenesosia palatakseen taas lepojakson aikana.
>
> Kun kyselin rakentaessani asiaa SLP:ltä (Lämpö-Ässän valmistaja), olivat
he
> vakaasti sitä mieltä, että yösähkön perään ei kannata lähteä kikkailemaan
> varaajan kanssa, ottamatta kantaa siihen, olisiko kaksiaikatariffi siitä
> huolimatta edullisempi. En enää muista perusteluja. Myös sähköyhtiö piti
> yksiaikatariffia ehdottomasti parempana ratkaisuna, ja siksi aloinkin
tehdä
> tarkempia laskelmia.
Samansuuntaisia kokemuksia minullakin. Vaikka laskennallinen hyöty
energianmäärissä mitattuna näyttäisikin pientä hyötyä 2-tariffin eduksi, se
ei kerro koko totuutta ainakaan kun lähestytään mitoitusrajoja eli niitä
kylmiä ilmoja, jolloin sitä energiaa kuluu kaikkein eniten.
Mahdollisimman tasainen kulutus on varmasti parempi tapa säästää energiaa ja
siksi laitoin Ouman ulkolämpötilan hidastuksenkin maksimiinsa eli 20
tuntiin. Meillä on kuitenkin varaavaa massaa niin paljon, että ei kannata
juuri nostaa/laskea menoveden lämpötilaa lyhyen lämpötilan muutoksen ajaksi.
> > Mutta kannattaako säästö maalämmössä mukavuuden kannalta? Massan
> > lämmittämisen säätäminen lämpötilan mukaan on muutenkin hankalaa,
> > eikä siihen kaipaa vuorokausitariffeja sotkemaan kuvioita entisestään.
> > 2-aikatariffilämmityksessä talo tuppaa arkisin olemaan lämpimin
> > silloin kun siellä ei olla.
>
> Olen samaa mieltä. Espoon hinnoilla kaksiaikatariffi on ilman muuta
> kannattava, eikä se edellytä vesivaraaja sen parmmin kuin pelaamista
> huonelämpöjen kanssa. Mun laskelmanihan osoitte, että nämä varaajakikat
> antaisivat varsin vaatimattoman lisähyödyn.
Meillä on ainakin ollut ongelmia huoneenlämpötilakompensoinnin kanssa eli
kun ylä- ja alakerrassa on huonekompensointianturit poistoilmaputkissa, niin
esimerkiksi saunan lämmittäminen nostaa huoneenlämpötilaa niin paljon
seuraavan vuorokauden ajaksi, että lattialämmitys kytkeytyy melkein kokonaan
pois, joka oli kyllä osittain tavoitekin ja sinänsä OK! Ongelma on vain
siinä, että Oumanissa (täystehoinen maalämmitys valittuna) säädin ei kytke
pumppua päälle ollenkaan vaikka varaajan yläosan lämpötila putoaisi 40
asteeseen, kun huonekompensoinnin takia ei lämmitykseen kulu juuri energiaa.
Em. ongelma liittyy myös tuohon Oumanin (yöpudotukseksi nimettyyn?!?)
päiväpudotukseen, jota tässä on sivuttu pariin kertaan eli se
kello-ohjelmalla ohjelmoitu toiminto. Jos on täystehoinen maalämpö-kone,
huonekompensoinnit ja pudotat päiväksi menovettä niin varaajan lämpötila
saattaa laskea tosi alas ilman, että kompura edes käynnistyy, mikä on kyllä
vain ja ainoastaan Oumanin kummallisuus eikä sinänsä liity pumppuun.
Oumanin mukaan tähän on tulossa korjaus tänä keväänä, mutta kyllä ihmetyttää
tämä logiikka! (Osatehoisessa maalämmityksessä logiikka laittaa pumpun
päälle myös silloin, kun varaajan yläosan lämpö laskee asetellun rajan ali.)
Tämä Oumanin PID-säätimeksi kutsuttu P-säädin ei ole kyllä juurikaan sovellu
lattiapiirien kanssa täystehoiseen maalämpöön ainakaan nykyisellään! (Ei
tästä sen enempää, mutta onhan se hauska, kun luulin ostavani oikean PID:n,
mutta tässä ei ole edes mahdollista asetella talon suuruusluokkaa olevia
aikavakioita! Minua ei juurikaan kiinnosta optimoida PID-säädintä johonkin
shunttimoottorin liikeiden minimoitiin?!? Eikä juurikaan lohduta kuulla,
että suurin osa ei kuitenkaan osaisi PID-säädintä säätää ja se on hankalaa
(=aikaa vievää) ammattilaisellekin.)
Harri
Jari Kaponen
> Meillä on ainakin ollut ongelmia huoneenlämpötilakompensoinnin kanssa eli
> kun ylä- ja alakerrassa on huonekompensointianturit poistoilmaputkissa,
niin
> esimerkiksi saunan lämmittäminen nostaa huoneenlämpötilaa niin paljon
> seuraavan vuorokauden ajaksi, että lattialämmitys kytkeytyy melkein
kokonaan
> pois, joka oli kyllä osittain tavoitekin ja sinänsä OK! Ongelma on vain
> siinä, että Oumanissa (täystehoinen maalämmitys valittuna) säädin ei kytke
> pumppua päälle ollenkaan vaikka varaajan yläosan lämpötila putoaisi 40
> asteeseen, kun huonekompensoinnin takia ei lämmitykseen kulu juuri
energiaa.
Meillä on Oumanin ilmeisesti yksinkertaisin malli, joka kiinnitetään suoraan
shuntin päähän. Siinä ei moisisa hienouksia ole. Vähän vastaava ilmiö on
silti tuttu. Nimittäin tulisijat vaikuttavat suoraan seinässä oleviin
huonetermostaatteihin. Koko talossa on klinkkerilattiat, jotka tuntuvat
paljaaseen jalkaan kylmältä, juuri silloin, kun talo on lämpimimmillään.
Varaaja pysyy kuitenkin lämpimänä. Olen korjannut ongelmaa siirtelemällä
termostaatteja eri paikkoihin. Viisaampi olisi tietysti pohtinut asian jo
suunnitteluvaiheessa.
Toni Arte
Minä taas ratkaisin ongelman siten, että hankin säätöautomatiikkaan
(mulla on Promix, joka kutakuinkin vastaa tätä Oumanin yksinkertaisinta
mallia) sisälämpöanturin. Menoveden lämpöä ohjataan edelleen pääasiassa
ulkolämmön mukaan, mutta jos sisälämpö ylittää/alittaa tavoitelämmön,
niin korjataan vastaavasti menoveden lämpöä. Esim. jos tavoite on +22
astetta ja sisällä on +23, niin pudotetaan menoveden lämpöä asteella
siihen verrattuna mitä pelkkä ulkolämpötilan tieto antaisi.
Toimii kuin junan vessa.
--
Toni
erkki kukkonen
> Viisaampi olisi tietysti pohtinut asian jo
> suunnitteluvaiheessa.
viisaskaan suunnittelija ei ole mikään selvänäkijä
mahdoitko mainita että oh:n lattiaan tuleekin klinkkerit
eikä uivaa PDF-pahvilaminaattia tai tammiparkettia
Tapio Lindström
Itse asiassa tätä joutuu miettimään jo kun valitsee
toimittajaa lattialämmitykselle. Lämpö ei välttämättä
riitäkään, jos putkitusta ei saa tiheämmäksi tai piirejä
lisättyä. Myös lattiamateriaalia voi joutua vaihtamaan.
-- T.
Jari Kaponen
> > eikä uivaa PDF-pahvilaminaattia tai tammiparkettia
>
> Itse asiassa tätä joutuu miettimään jo kun valitsee
> toimittajaa lattialämmitykselle. Lämpö ei välttämättä
> riitäkään, jos putkitusta ei saa tiheämmäksi tai piirejä
> lisättyä. Myös lattiamateriaalia voi joutua vaihtamaan.
Kyllä mainitsin lattiamateriaaleista sekä LVI- suunnittelijalle että
lattialämpöputkien toimittajalle. Termostaatien sijainnissa tein kyllä
yhdessä kohdassa itse mokan, kun poikkesin suunnitelmasta. Toissa
kerroksessa suunnittleijakin oli lipsauttanut termostaatin tulisijan
viereen.