Pesuhuonessamme on lattialämmitys ja lisäksi vesipatteri.
Kovilla pakkasilla lattia lämmitys ei tahdo riittää lämmitykseksi, lämpöä
n.17 astetta.
Vesipatteri on ylhäältä (tulevan veden ja termostaatin luota) vähän lämmin,
muuten ihan kylmä.
Miten patteria pitäisi säätää, jotta sen saisi lämmittämään?? Termostaatin
kääntely ei auta.
Patterissa on alhaalla lähtö (paluu putki, kylmä) jossa on sulku, jonka
pitäisi olla auki?
-PP
Ilmaus on varmaan tehty?
Venttiili voi olla jumissa tai termostaatti rikki. Termostaattia voi
elvyttää käyttämällä sitä pakkasessa. Sen säätöputken pitäis silloin
lyhetä. Kun tuot takaisin huoneilmaan sen pitäisi taas pidetä.
Venttiilin jumituksen poistaminen:
Irroita termostaatti (se voi olla kiinni esim. pienellä
kuusiokoloruuvilla patterin venttiilissä pannalla).
Siellä patterin venttiilissä on päässä pieni neula, joka liikkuu sisään
ja ulos. Sitä voi varovasti liikuttaa pihdeillä sisään ja ulos.
Sisäänpäin painettaessa täytyy käyttää hieman voimaa, arviolta noin
kilon punnuksen verrran. Sisään painessa voi myös käyttää tasaista
metallipintaa, kuten lenkkiavaimen kylkeä, jos pelkää että neula
vääntyy. Korva kiinni patterissa, pitäisi kuulua voimistuvaa kohinaa kun
patteriin virtaa vettä ulos-asennossa.
Virtauksen säätö (varoitus verkosto voi mennä sekaisin ja näin EI saa
tehdä talonyhtiössä) tapahtuu kierittämällä venttiilin ympärillä olevaa
sormuksen muotoista rinkulaa vetämällä sitä ulos päin varovasti
lukitushammastuksesta. Pane merkille minkä numeron kohdalla se oli,
jotta voit tarvittaessa palauttaa sen.
Syynä toimimattomuuteen voi olla myös että termostaatti ei enää toimi
lattialämmityksen vuoksi: se luulee että on lämpimempää kosta lattiasta
nousee lämmittävää ilmaa siihen. Asenna termostaatin tilalle sillon
tavallinen säätönuppi ilman termostaattia, tai laita sellainen
termostaatti jossa on johdon päässä haistelija. Haistelija sitten
sopivaan paikkaan.
Joskus pääsee helpommalla kun yksinkertaisti vain kolauttaa venttiilin
juureen _varovasti_ vasaralla pari kertaa.
Kysyn vielä muiltakin hieman off-topic: Onko muuta keinoa säätää
termostaatin ja venttiilineulan välistä etäisyyttä vai onko se aina
jokin standardi mitta? Termostaatin kun voi asentaa vain yhteen kohtaan.
Joo, sellainen mullakin on eteisen patterissa. Semmoinen limsapullon
kierrekorkin kokoinen kartio. Erittäin kätevän kokoinen.
ari
"Mikko Piri" <jok...@nomail.suomi.net> kirjoitti viestissä
news:43eb4650$0$17612$9b53...@news.fv.fi...
Oireet kertoo että mahdollisesti ei kunnolla.
> Virtauksen säätö (varoitus verkosto voi mennä sekaisin ja näin EI saa
> tehdä talonyhtiössä) tapahtuu kierittämällä venttiilin ympärillä olevaa
> sormuksen muotoista rinkulaa vetämällä sitä ulos päin varovasti
> lukitushammastuksesta. Pane merkille minkä numeron kohdalla se oli,
> jotta voit tarvittaessa palauttaa sen.
TA:n ventiili tarvitsee oman työkalun että näkee esisäädöt
Ventiilin jumituksen huomaa myös laittamalla paluuventiilin kiinni
(luultavasti 6-kolo/philips ruuvi), vääntämällä 'termostaatti' kiinni
asentoon tai pihdeillä painamalla neula sisäänpäin jolloin venttiili on
kiinni. Sitten avaa termostaattiventiilin yhdistäjän (se isompi mutteri
ventiilin ja patterin välissä, se on yleensä 'kartiomainen' sisältä).
Pienen veden purskahtamisen jälkeen ei vettä pitäis juurikaan tulla, jos
tulee se tarkoittaa että jompi kumpi ventiili on vieläkin aiki. Mutta
jos sieltä purskahtaa ilmaa ja/tai kuplivaa vettä niin kyse oli
mahdollisesti pelkästä ilma onjelmasta joilloin avaa paluu ja
termostaattiventiili peräjälkeen poistaaksesi loput ilmasta. Jos
radiaattori on 'perskaadolla' niin ilmajää lillumaan ventiilien päähän
ja vastaisen puolen ilmauksella ei tee mitään.
Siis jotenkin tähän tapaan itse rupeisin etsimään vikaa tai jotain
Hei !
Mikäli huoneessa on kylmempi, kuin halutaan niin sanoisin tuohon, että
1) virtaus on vajaa tai 2) tulevan veden lämpötila on liian alhainen
kovilla pakkasilla.
1) Kiertoveden virtauksen ollessa liian pieni ei tietenkään energiaa
siirry tarvittavasti huoneeseen.
Virtaus voi olla vajaa kiertovesipumpun säätimen takia tai mikäli
linjassa on linjansäätöventtiili niin se saattaa rajoittaa virtausta.
2) Kiertoveden lämpötilan tulisi kompensoitua ulkolämpötilan mukaisesti
shunttisäätimen jonkun hyväksi koetun kulmakertoimen mukaan
Näillä äsken olleilla pakkasilla nousi meikäläisen lähtövesi liki 60
asteiseksi kun se normaalisti on nollakelillä 40 asteista.
Kierron paluuvesi on hieman huonelämpötilaa korkeampi.
Sillä ei sinänsä ole merkitystä, että onko patterien yläosa lämmin ja
alaosa kylmä.
Merkitystä on sillä, että onko huoneen lämpötila haluttu.
Virtauksen ollessa riittävä ja tuloveden lämpötilan ollessa riittävän
kuumaa, patterin viileä alaosa todistaa, että termostaatti toimii ja
termostaattia nuoleva ilma on halutun lämpöistä. (siis huone halutun
lämpöinen)
PS
Korvalla kuulee yleensä jo veden suhinasta sen, että toimiiko patterisäädin.
terv; Risto
Voi myös olla että verkostoon joudutaan lisäämään vettä. Kerran talonyhtiön
ylintä patteria ilmastattessa ilmastusventtiilistä tuli pelkästää vähenevää
suhinaa, eikä vettä ollenkaan. Kuinka tuo veden lisäys tehdään en tiedä,
talonyhtiön huoltofirma teki.
Et kai tarkoita että vesi jäähtyisi lähes 20 astetta matkalla? Ehkä on iso
kiinteistö kyseessä....
kuvaamasi oire viittaa lähinnä siihen että patteriventtiili on kiinni
- eli ilmeisesti "jumissa" (vika voi toki olla myös termostaatti-
osassakin, mutta se on paljon harvinaisempaa)
jumi ei aukea issekseen, vaan se on "voimatoimin" poistettava:
irroita termostaattiosa patteriventtiilistä (kysy putkiliikkeestä tai
termostaatin maahantuojalta/valmistajalta miten/millä se onnistuu)
kun termostaattiosa on poistettu, niin venttiilin kara on näkyvillä;
se kara on pienen-pieni tappi, jonka pää pistää venttiilistä esille
muutaman (= 2-3) milliä
kun/jos kara pääsee akselinsa suuntaan liikkumaan vapaasti
sisään ja ulos, niin sen edestakainen liikerata on noin 4-5 mm pitkä
työnnä karaa jollain työkalulla muutamia kertoja sisäänpäin, niin
voit itse helposti todeta onko karan liike yllä mainitun pituinen
jolloin vika ei ole venttiilin karan jumittuminen (vai lyhempi,
jollon se kara on jumissa)
jumi aukeaa naputtelemalla varovasti mutta lujasti ja päättäväisesti
(- ja kauan - ) esim. isolla, raskaalla vasaralla karan päätä (pienellä
vasaralla naputellen voit vain saada vain karan pään lyttyyn
tai koko venttiilin muuten-vain rikottua)
aikasi naputeltua karan liikerata on lopultakin se vaadittu 4-5 mm
ja vesi alkaa virtaamaan patteriisi (lähes) esteettä
pihdeillä jos vedät karan päätä ulospäin (en suosittele!), niin saat
nykästyä sen karan kokonaan pois venttiilistä jolloin reiästä alkaa
suihkuamaan vettä lattialle
työnnä silloin kara äkkiä takaisin paikoilleen !
Tuossahan lukee että kovalla pakkasella vesi on lähtiessään 60,
nollakelillä 40. Sen miten paljon se laskee matkalla, olet kyllä arvannut.
En muista omakotitalossa nähneeni lähellekään 60 lukemia, illalla kattilan
lämpötilakin menee jo sen alle. Veikkaisin että alle 40 on pysynyt,
vesipatterit käytössä. Vesilattialämmityksellä lämpötilat lienevät selvästi
alempia (lämmittävän elementin pinta-ala on selvästi suurempi).
--
TiN
Hei !
Sanoin mielestäni asian ymmärrettävästi, mutta tässä lisää selityksiäni.
Shuntti säätää lähtöveteen 20 astetta lisää, kun ulkona pakkanen
kiristyy 27-28 asteen tienoille.
Vertailukohtana on nollakeli, jolloin lähtövesi on 40 asteista (kirkko
keskellä kylää), jolloin kiertoveden delta T= 20-25 astetta.
Kun ulkona on kesäkeli, sätyy shuntti kiinni ja tietysti suljen
patterilinjat ja kietovesipumpun.
Pattereiden virtaus yhdessä shuntin kanssa on säädetty sellaiseksi, että
koko kierron paluuvesi em. pakkasilla on 25-30 asteista palatessaan
shunttiventtiilille.
delta T = 30-35 astetta
S , että delta T ei ole vakio johtunee eri huonetilojen
lämmitystarpeesta ja patterikohtaisista termostaatti säätimistä.
Eri linjoista palaa tietysti eri lämpöistä vettä. Olen halunnut pitää
paluun melko alhaalla.
Lämmitän noin 750 kuutiometriä. Olotiloissa on 20-21astetta,
makuuhuoneissa 18-20 astetta ja autotallissa 14 astetta.
Shuntin säätimessä on vain yksi kiinteä kulmakerroin.
Varmaankin näitä säätöarvoja on yhtä monta, kuin on säätäjiä tai säätimiä.
Mielenkiintoisia asioita nämä kotisäätäjän jutut ja hyvä pureskella
toisten antamia kommentteja.
Ideani oli vain todistaa, että patterin alaosan ei tarvitse olla kuuma,
mikäli huoneeseen saadaan haluttu lämpötila.
Terv; Risto
Häh? Lukeehan siinä selvästi että paluuvesi on hieman huonelämpötilaa
korkeampi...joten en mielestäni ole arvannut.
Itsellä tällä hetkellä: Ulkolämpötila -11,81, lähtövesi 35,56, paluu 32,75.
Kokeileppa ihan ensiks vaan ottaa se termostaatti irti ja jos alkaa
lämpiään vika on siinä.
-30 asteen keleillä lattiaan näkyy menenän noin 40-asteista vettä. Lattian
pintalämpötila ei tietysti ole lähelläkään tuota. Ihmettelen, jos pienellä
40-asteisella patterilla pysyy sisälämpötila 20 asteen yläpuolella, kun
seinän takana on yli 50 astetta kylmempää. Hyvin eristetty mökki.
-jm
No ei ole eristyksissä kehumista sähkölaskusta päätellen, mutta ei ole
patteritkaan pieniä. Kolmenkympin pakkasia ei olla vielä koettu. Tarkemmin
ajatellen kovimmilla pakkasilla patteri tuntuu selvästi ihoa
lämpöisemmältä. Eli on varmaan yli 40.
Pitääpä mennä katsomaan lämmityskäyrää - eikös siitä näe suoraan menoveden
ja ulkolämpötilan suhteen?
Ja lisäksi vikana voisi olla sekin että patteri on perussäädetty liian
pienelle virtaukselle. Säätö tapahtuu siitä patterin lähtöputken
kulmasta. Avaa kansi. Tulee vähän vettä lattialle. Sisällä on iso ruuvi
jota avaamalla maksimivirtaus lisääntyy.
Jude
termostaattiventtiilillä varustetun vesipatterin perussäätö
suoritetaan nykyään sen varsinaisen termostaattiventtiilin sisällä
sijaitsevan - kierrettävän - esisäätö-osan ja rungossa olevan
esisäätöasteikon (N, 0...7) avulla ja perusteella seuraavasti
pienet patterit: merkkiviivan kohdalle kierretään numero 1...3
isommat patterit: merkkiviivan kohdalle kierretään numero 3...5
patterin virtauksen paluupuolella sijaitsevaa "säätö"venttiili(tulppaa)
ei kannata edes yrittää käyttää; sen säätöominaisuudet kun ovat
niin hulvattoman heikot;
tai jos joku vielä yrittää, niin sitä avataan noin yksi neljänneskierros
(ja enintään vain ½ kierrosta) "täysin-kiinni" asennosta