Sari
Paaluja tulee noin 20 kpl ja 15 metrin syvyyteen.
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
> Paaluja tulee noin 20 kpl ja 15 metrin syvyyteen.
Parhaaseen ja edullisempaan vaihtoehtoon tulee näköjään aina
eri vastaus, riippuen keneltä kysyy. Meillä arkkitehti,
rakennesuunnittelija ja energiasuunnittelijat ovat maavaraisen
laatan kannalla (ulkonäön, kustannusten ja
energiataloudellisuuden takia vastaavasti) kun taas oikeasti
taloja rakennuttava urakoitsija on ehdottomasti
ontelolaattoilla tehdyn tuulettuvan alapohjan kannalla
kustannusten ja putkistohuollon takia: huonosti kantavalla
maaperällä putkirikot ovat varsin todennäköisiä.
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@hut.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
------------------------------------------------------------------------
Arithmetic is being able to count up to twenty without taking off your
shoes. -- Mickey Mouse
> energiataloudellisuuden takia vastaavasti) kun taas oikeasti
> taloja rakennuttava urakoitsija on ehdottomasti
> ontelolaattoilla tehdyn tuulettuvan alapohjan kannalla
> kustannusten ja putkistohuollon takia: huonosti kantavalla
> maaperällä putkirikot ovat varsin todennäköisiä.
Kokemuksesta voin nyt sanoa, että kyseinen perustus todella on kallein
vaihtoehto. En sitä uskonut ennekuin itse tein. Paaluperustus
ontelolaatoilla ja tuulettuvalla alapohjalla maksaa noin kaksi kertaa
enemmän kuin pikkusokkelilla, harkoilla ja hiekkatäytöillä tehty
matalaperustus. Tai ei nyt ehkä ihan kahta kertaa, maksaa se täyttöhiekkakin
aika hunajaa. Mutta ainakin 50% enemmän. Lopullisissa kustannuksissa tämän
merkitys on noin 5-10 %. Ei nyt järin merkittävää siis.
Paalutetussa ontelolaattarakenteessa on omat hyvät puolensa, minkä takia
edelleenkin tekisin sellaisen vaikka se onkin kallis:
1) Paalutettavat tontit tuppaavat olemaan halvempia, koska ihmiset pelkäävät
paalutusta. Paalutus on itse asiassa aika pieni toimenpide ja varsin hauskaa
katseltavaa.
2) Peruskallioon asti paalutettu perustus pysyy taatusti paikallaan. Toisin
on esim. siltin varaan tehdyn matalaperustuksen kanssa. Yhtään tällaista en
ole nähnyt, jossa ei olisi tiiliverhoilut vähintään muutamasta kohtaa halki.
3) Tuulettuva alapohja toimii kosteusteknisesti paremmin. Täyttöhiekaksi
laitetaan matalaperustuksissa usein hienoa hiekkaa salaojasoran sijaan, mikä
aiheuttaa kosteuden nousemista lattiaan ja puurunkoon, mikäli salaojitus
pettää. Ja pettäähän se aikaa myöten varmasti.
4) Putket pääsee jälkikäteen huoltamaan. Tässäkin ryhmässä kuultiin muutama
viikko sitten, mikä merkitys tällä on. Viemärin kaivaminen esiin olohuoneen
lattian kautta maksaa maltaita.
5) Viemärit ja vesijohdot voi myös asentaa jälkikäteen, mikä on huomattava
etu rakennusvaiheessa. LVI-asentajaa ei tarvitse saada työmaalle juuri
tiettynä päivänä vaan putket voi asentaa koska huvittaa. (Meillä on tällä
hetkellä perustukset valmiit, talopaketti pystyssä, mutta LVI-asentaja on
edelleen hakusessa).
6) Lattaian alle "unohtuneet" rakennusjätteet on helppo hakea jälkikäteen
pois. Täyttöhiekan sekaan jätetyt väliseinien sahanpurut haisevat, ja niiden
poisto onkin jo vähän mutkikkaampaa.
Ja sitten jos jotain menee pahasti pieleen, niin senkin voi korjata.
Kaivetaan vaan talon alta ja ympäriltä kaikki maat pois. Talo jää
nököttämään paalujen varaan ja maatäytöt voi aloittaa alusta. Tämä olisi
ollut huomattava etu esim. myllypurossa. Ei tarvitsisi purkaa yhtä ainoaa
taloa.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246