ilmanvaihtoputkien asennus (veloduct)
T Soukko
Mitä täytyy ottaa huomioon varmistettaessa, että ilmanvaihtoputket on
kunnolla asennettu (veloduct järjestelmä)? ABB:n kotisivuilla ja
asennusohjeessa sanotaan mm. seuraavaa:
-Kanavan ja kanavaosan välinen liitos ei vaadi lisätiivistysaineita.
-kaikki jatkokset lukitaan niiteillä, tai itseporautuvilla ruuveilla
lukumäärä alle 250 mm putkissä vähintään 3 kpl/liitos
-jos kanavistossa on tyyppihyväksymättömiä osia, ne on tiivistettävä samaan
tiiviysluokkaan muun kanaviston kanssa. Niitinreunaliitos tiivistetään
tiivistysaineella. Tiivistemateriaalin on oltava vanhenemista kestävää ja
elastista.
-100-160 mm putkella max kannakeväli on 6 metriä
jne...
Tarkoittaako tuo sitä, että käytettäessä vain Veloduct järjestelmän
tyyppihyväksyttyjä osia liitoksia ei tarvitse millään lailla tiivistää,
riittää, että työntää putken liittimeen ja niittaa sen paikoilleen vähintään
kolmella niitillä? Eikö pop niittien kohdalla tule vuotoa? Vai onko
järjestelmässä ominaisuus tuon estämiseksi, vai onko nuo niitit jotenkin
erilaisia.
kyselee Tero
Markku
lisätiivistystä niin esim. hienon hienoa puhallusvillapölyä saattaapi ilmaantua
tuloilman mukana.
-Markku
t...@pp.nic.fi
> Laita ilmastointiteippi tai vastaava jokaiseen liitokseen. Jos et tee tätä
> lisätiivistystä niin esim. hienon hienoa puhallusvillapölyä saattaapi
ilmaantua
> tuloilman mukana.
Tämä ei kuitenkaan ole pakollista vai? Eli veloduct järjestelmä täyttää
tyyppihyväksyntävaatimukset ilman tuotakin?
t.Tero
Petri Kärhä
> -Kanavan ja kanavaosan välinen liitos ei vaadi lisätiivistysaineita.
Periaatteessa ei vaadi. Jatkososissa (kulmat, T-kappaleet sun muut) on
kumitiivisteet, jotka hoitaa tiivistyksen. Popniitin varsi katkeaa, niin
että niitin keskelle ei jää reikää. Itse laitoin jatkosten ympärille
vielä varmuuden maksimoimiseksi ilmastointiteipin, mutta täytyy sanoa,
että se on aika iso homma. Runkoon kiinnitetyn putken taakse ei saa
teipattua, joten käytännössä teippi on asennettava ennen putkiston
kiinnittämistä runkoon.
Ainoa poikkeus on putken kylkeen asennettavat lähtökaulukset vai mitä ne
nyt on. Sellaiset, missä putken kylkeen näiverretään reikä, minkä päälle
niitataan sivulle lähtevä lähtökaulus. Nämä liitokset on varmistettava
liimalla.
> -kaikki jatkokset lukitaan niiteillä, tai itseporautuvilla ruuveilla
> lukumäärä alle 250 mm putkissä vähintään 3 kpl/liitos
Hassua kun jannut urakalla tekee, niin kaikki nuo ruuvit on sen
liitoksen näkyvällä puolella. Putken takana, minne niitit pitäisi
laittaa ennen kuin putken kiinnittää runkotolppiin, ei ole ruuvin ruuvia
:-) Minusta niitä niittejä pitää muuten olla neljä?
> jne...
Tärkein osa hommaa lienee kuitenkin, että putket tulee eristettyä
suunnitelmien mukaan. Kylmissä tiloissa menevät putket pitää kaikki
eristää, ettei putkien sisälle tule kondensiota. Huonetiloissa menevät
kylmää ilmaa kuljettavat putket pitää eristää, ja pinnalle laittaa
höyrynsulku, jottei putki hikoa ulkopuolelta, jolloin vesi valuisi
villoihin sun muihin ikäviin paikkoihin.
Minä eristin sisätiloissa ilmastointikoneelle tulevan raitisilmaputken
ja koneelta lähtevän jäteilmaputken. Sisällä kulkevat huoneisiin menevät
ja niistä tulevat putket jätin eristämättä. Puolen vuoden tarkkailun
aikana en ole havainnut niissä kondenssiongelmia. Periaatteessa
niistäkin kai raitista ilmaa kuljettavat putket pitäisi eristää, koska
LTO-kone lämmittää pahoilla pakkasilla niissä kulkevan ilman vain noin
+5 asteeseen.
Yksi tarkastettava asia lienee järjestelmän meteli. Konetta pitäisi
käyttää ennen kuin pinnat laitetaan kiinni. Putkiston ja talon puurungon
väliin voisi olla hyvä laittaa jotain pehmikettä, esim. solumuovia,
jottei hurina pääse talon runkoon. Huoneiden välillä ei saisi olla
suoraa putkiyhteyttä (esim. makkareiden välillä) ettei huudot kuulu
muihin huoneisiin. Koneen hurina voi kuulua häiritsevästi huoneisiin,
mikäli viimeinen alasotto huoneeseen tehdään 90 asteen mutkalla
T-kappaleen sijaan. Jne. Koekäyttö voisi olla paikallaan. Valitettavasti
vaan koneen sähköt vedetään paikalleen yleensä vasta siinä vaiheessa kun
kaikki paikat on kiinni ja seinätkin on jo maalattu.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Tero Soukko
Kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta. Urakoitsija asensi putket ja tekee
tulevaisuudessa säädöt, eristäminen jää meille.
Lisäkysymys: jos laitetaan 10 cm eristettä kahdesta 5 cm levystä, voiko myös
alempi kerros olla foliopintainen vai aiheuttaako tuo jotain ongelmia? Tai
pitäisikö sisemmän villan folio asettaa putkea vasten? Kyseessä on Isoverin
lasivilla.
t.Tero
Petri Kärhä wrote:
>
> Hassua kun jannut urakalla tekee, niin kaikki nuo ruuvit on sen
> liitoksen näkyvällä puolella. Putken takana, minne niitit pitäisi
> laittaa ennen kuin putken kiinnittää runkotolppiin, ei ole ruuvin ruuvia
> :-) Minusta niitä niittejä pitää muuten olla neljä?
ABB:n sivuilta löytyvässä PDF muotoisessa asennusohjeessa sanotaan 3 ruuvia
(tosin tuo on melko epäselvää tekstiä (pieni fontti?)), toisaalta siinä
kyllä puhutaan niiden asentamisesta pareittain, niin että kaksi on aina
vastakkain.
t.Tero
Lauri Uusitalo
> Kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta. Urakoitsija asensi putket ja tekee
> tulevaisuudessa säädöt, eristäminen jää meille.
Onpas hassua, että urakoitsija jätti tuon eristämisen teille ;)
Jos tämä "veloduct" tarkoittaa kierresaumaputkea niin laita
vulkanoituvaa (kallista) teippiä saumoihin niin tulee hyvä, kait.
Lauri
Petri Kärhä
> Onpas hassua, että urakoitsija jätti tuon eristämisen teille ;)
Näinhän ne aina tekee. Se on niin keljua puuhaa, ettei
ilmastointiasentajat sitä mielellään tee :-) Vielä hankalampaa se
varmaan on kun putket on pultattu paikalleen. Se saattaisi olla
helpompaa, jos putkia eristäisi asennuksen yhteydessä.
T Soukko
> ilmastointiasentajat sitä mielellään tee :-) Vielä hankalampaa se
> varmaan on kun putket on pultattu paikalleen. Se saattaisi olla
> helpompaa, jos putkia eristäisi asennuksen yhteydessä.
Meillä on sen verran väljä käyttöullakko ja talo on yhdessä tasossa, että
ainakin kuvittelen tuon homman sujuvan kohtalaisen helposti. Tosin muutamia
ongelmapaikkoja varmasti tulee. Höyrysulun tiivistäminen ilmanvaihtokoneelle
tulevien putkien kohdalla sen sijaan oli tuskaa... harmitti etten tehnyt
suurempaa teknistä tilaa ja asennuttanut konetta sellaiseen paikkaan että
joka puolella on riittävästi väljää... no se tuli teipattua, mutta muutamaan
kertaan tuota ja muita paikkoja teipatessa on kyllä käynyt mielessä onko
täysin tiivistä taloa olemassakaan. Ehkä jos joku hommat hyvin osaava
rakentaa itselleen ja tekee kaiken itse, mutta muiden jälkiä paikatessa on
kyllä ollut ongelmia useammin kuin kerran.
t.Tero
Marko Björkroth
>
> T Soukko wrote:
>
> > -Kanavan ja kanavaosan välinen liitos ei vaadi lisätiivistysaineita.
>
> Periaatteessa ei vaadi. Jatkososissa (kulmat, T-kappaleet sun muut) on
> kumitiivisteet, jotka hoitaa tiivistyksen. Popniitin varsi katkeaa, niin
> että niitin keskelle ei jää reikää.
On noita niittejä reiällistäkin mallia eli kannattaa olla tarkkana.
> Itse laitoin jatkosten ympärille
> vielä varmuuden maksimoimiseksi ilmastointiteipin, mutta täytyy sanoa,
> että se on aika iso homma. Runkoon kiinnitetyn putken taakse ei saa
> teipattua, joten käytännössä teippi on asennettava ennen putkiston
> kiinnittämistä runkoon.
Teippien puuttumisesta ei tarvitse kauheasti ottaa paineita. Jos
kanavien päät on kolhittu ruttuun tai kumitiivisteet saadaan muuten vain
rikottua / laitettua rullalle, niin silloin kanaviston saa tiivistettyä
teipillä - väliaikaisesti. IV-teipin liima kuivuu ja kaikki vähänkin
rasitukselle alttiit paikat (paikat, joissa ilmanpaine pyrkii kanavasta
ulos) aukeavat parissa vuodessa.
> > -kaikki jatkokset lukitaan niiteillä, tai itseporautuvilla ruuveilla
> > lukumäärä alle 250 mm putkissä vähintään 3 kpl/liitos
Kannattaa mieluummin käyttää niittejä. Ruuvien kärjet ovat ikäviä
kanavanpuhdistusvälineiden kannalta.
Marko
Petri Kärhä
> Kannattaa mieluummin käyttää niittejä. Ruuvien kärjet ovat ikäviä
> kanavanpuhdistusvälineiden kannalta.
Kas kun tulikin puheeksi - Mun pitäisi jollain aikavälillä rassata
ilmastointiputkista rakennuspölyt pois. Onnistuuko tämä kotikonstein?
Järjestelmässä on 160 mm, 120 mm ja 100 mm putkia. Kaikkiin putkiin
pääsee käsiksi venttiilien tai irroitettavien laippojan kautta. Olen
miettinyt, että sähkömiehen vaijeriin voisi saada jotain kiinni, jota
rassaisi putkessa. Vai saako jostain ihan oikeita putkien
nuohousvälineitä? Millaisia ne ovat? Mitä nuohous maksaa tilattuna, eli
kannattaako edes vaivautua itse tekemään?
Marko Björkroth
>
> Marko Björkroth wrote:
>
> > Kannattaa mieluummin käyttää niittejä. Ruuvien kärjet ovat ikäviä
> > kanavanpuhdistusvälineiden kannalta.
>
> Kas kun tulikin puheeksi - Mun pitäisi jollain aikavälillä rassata
> ilmastointiputkista rakennuspölyt pois. Onnistuuko tämä kotikonstein?
> Järjestelmässä on 160 mm, 120 mm ja 100 mm putkia. Kaikkiin putkiin
> pääsee käsiksi venttiilien tai irroitettavien laippojan kautta.
Kuinka pitkiä kanavia siellä on? Käsipelilläkin puhdistus onnistuu
hyvin, esim. nihkeällä rätillä varren päässä, mutta tällaisella
menetelmällä ei yllä kuin muutaman metrin päähän - tai lähimpään mutkaan
saakka.
> Olen
> miettinyt, että sähkömiehen vaijeriin voisi saada jotain kiinni, jota
> rassaisi putkessa.
Pelkkä rassaaminen ei riitä, vaan irroittettu lika pitäisi saada myös
kuljetettua pois kanavasta.
>Vai saako jostain ihan oikeita putkien
> nuohousvälineitä? Millaisia ne ovat?
Nuohuosvälineitä... huokaus. Eihän siitä tosiaan niin kauaa ole, kun
puhdistus oli nuohoojien monopoli. Nykyään on erikoistuneita
kanavapuhdistusliikkeitä ja menetelmät ovat kehittyneet vauhdilla.
Puhdistettavaan kanavaan liitetään aina suodattimilla varustettu
alipaineistuslaite, jolla kanavaan kehitetään riittävän kova ilmavirta,
~10 m/s, irronneen lian poiskuljettamiseksi. Lika irroitetaan yleensä
pyörivällä, vaijerikäyttöisellä harjalla. Lyhyissä kanavanpätkissä
voidaan käyttää harjan pyörittämiseen porakonettakin, mutta suuremmissa
kanavissa tarvitaan järeämmät laitteet. Isoimmissa koneissa harjaa
pyörittää kanavaan työnnettävä pneumaattinen tai hydraulinen moottori ja
lisäherkkuna saattaa olla jopa videokamera työn etenemisen valvontaan.
Laitteet ovat pienten valmistusmäärien takia tosi kalliita, joten ei
niitä kotikäyttöön kannata harkita.
> Mitä nuohous maksaa tilattuna, eli
> kannattaako edes vaivautua itse tekemään?
Johan heitit pahan... toimistorakennusten kustannusarvioissa käytetään
yleensä metrihintaa (joka on varsin alhainen, mutta isosta talosta voi
toisaalta löytyä useampi kilometri kanavaa...), mutten oikein usko, että
omakotitalon kustannukset voi laskea samalla kaavalla. Pari ukkoa ja
luultavasti pari tuntia siihen tarvitaan eli ei se ilmaista voi olla.
Puhdistusliikkeitä löytyy ihan puhe-elinluettelon keltaisilta sivuilta.
Ja kannattaa tosiaan katsella mahdollisimman tuoretta luetteloa.
-> puhdista itse, jos pääset kunnolla kanaviin käsiksi. Jos et pääse
niin silloin on vähemmän vaihtoehtoja - vaijerikoneilla pääsee parin
mutkankin taakse ja jopa 30 m päähän yhdestä aukosta...
Marko