Nyt kun ilmat alkavat kylmetä lienee syytä muistuttaa rakentajia tästä
sudenkuopasta, jolla on tässä maassa saatu uuteen ulkoseinään kosteus ja
homeongelmia.
Jos taloosi tulee sisäpuolinen vaakaeristys, älä asenna eristeitä ennen
lattiavalua jos valut sattuvat pakkaskaudelle.
Höyrynsulku (päärungon eristeitä vasten) sitävastoin on hyvä olla paikallaan
ja visusti teippailtuna ennen valua.
Kun lattiabetonit levitetään pakkaskaudella sisälle käy niin, että
rakennuksen sisäpuolinen vesihöyryn osapaine nousee ERITTÄIN korkeaksi.
Osapaineiden pyrkiessä tasaantumaan ulkoilman kanssa kosteus tunkeutuu
viileisiin ulkoseinärakenteisiin ja tiivistyy vedeksi höyrynsulun
sisäpintaan.
Rakennuksen ulkovaippaan tiivistyvän veden määrä tuollaisen lattiavalun
yhteydessä on helposti satoja litroja jos olosuhteet sattuvat olemaan
pahimmat mahdolliset.
Eikä kosteus välttämättä paljastu rakentajalle villojen ja höyrynsulun
rajapinnalta.
Sitten onkin valujen jälkeen hyvä levyttää seinät ... ja erinomaiset
keittoainekset hometalolle ovat kasassa.
P.Rasimus
proffa_tähän_se_hassu_merkki_taloproffa.fi
Kai tässä on joku koira haudattuna? Sultahan selkeesti loppuis työt, jos
kaikki tekis näin. ;-)
--
Teemu R.
P.Rasimus
> Jos taloosi tulee sisäpuolinen vaakaeristys, älä asenna eristeitä ennen
> lattiavalua jos valut sattuvat pakkaskaudelle.
Joo:
http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/msg/7fe1502051a1c7a0
Ja vaikka lattiavalusta olisikin jo aikaa, ylläri saattaa tulla siinä
vaiheessa kun laattaan saadaan lämpö.
Sitä ei voi kertarakentaja käsittää kuinka paljon siellä laatassa sitä
kosteutta on.
Petteri
Kauanko Petteri lopulta odottelit kuivattelun kanssa ennen levytyspuuhia?
P.rasimus
> Kauanko Petteri lopulta odottelit kuivattelun kanssa ennen levytyspuuhia?
En muista enää. Mulla kuivain oli yhtäjaksoisesti aika kauan päällä,
kuukauden, ehkä kahden. En muista mitä tein odotellessa. Pitäisi kaivaa
rakennuspäiväkirja esiin (joukko digikuvia). Mutta sitä tein, että
laitoin villat ja odotin päivän pari, otin pois ja katsoin, onko
kosteutta kondensoitunut. Kaipa sitten aloitin villoituksen, kun
kondensoitumista ei enää tapahtunut.
Tulihan siitä aikamoinen härdelli, jolta olisin luultavasti välttynyt,
jos olisin päässyt tekemään lattiavalua aiemmin, mieluiten kesällä.
Petteri
hm ... sisäpuolinen vaakaeristys ... ?
... mikä ja missä se semmonen kummajainen on ?
"vaaka-" ... ovatko nuo ylä-, väli- vai ehkä alapohjaeristeitä;
seinissä eristevillalevyt lienevät kuitenkin yhä pystyssä
mahtaako "sisäpuolisella vaakaeristeellä" olla jokin
tavanomaisempikin nimi
Jos ei ole tullut termit vaakakoolaus ja -villa (=eriste ;-) vastaan tähän
päivään mennessä, niin kannattaa lopettaa koko tämän ryhmän tilaus. Sinä
meinaan olet taatusti ainoa, joka ei hiffannut pointtia. Jos taas
lämpimiksesi saivartelet, niin suosittelen vaihtamaan tämän ryhmän tilauksen
ryhmään sfnet.keskustelu.huuhaa ;-)
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
T. Juha K
vaakakoolaus on toki mullekin tuttu termi; - vaakaeriste sen
sijaan ... kuten jo mainitsin - sijaitsee ainakin mun talossani
joko ylä-, väli- tai alapohjassa
mutta yritän kuitenkin innolla omaksua jatkuvasti lisää
tee-se-itse-ok-rakentajien yleisesti käyttämiä "uusio"termejä
muilta kokeneemmilta ja osaavammilta ... kuten esim. sinulta
ja sekin jäi mulle hieman epäselväksi, jotta miks' nimenomaan
tuo "sisäpuolinen" olisi niin ongelmallinen (=vaarallinen) ettäs'
se tulisi jättää asentamatta ... kun
mun käsittääkseni vesihöyry pysähtyy höyrynsulkuun
jos nimittäin seinässä sellainen on - ja OIKEASSA paikassa -
ja ellei sitä ole (jotkut kun luulevat yhä onnistuvansa pysäyttä-
mään diffuusiokosteuden pelkällä ruskealla käärepaperilla) niin ...
silloinhan kosteus muodostaa usein suurimman ongelman juuri
lähempänä lämpöeristeen ulointa pintaa ... jossa se saattaa
pakkasilla jopa JÄÄTYÄ jämähtää sinne eristeen sisään
" ... jos valut sattuvat pakkaskaudelle ..." kuten mainittiin
tiedän toki (muiden) kokemuksesta että ok-rakentamisessa
kyllä paljon sovelletaan ja sävelletään ... mutta
kukaan EI myöskään edes vihjassu', ettäs höyrynsulku olisi
asennettu seinään - riskaabelisti! muuten - tuon ongelmaksi
mahdollisesti muodostuvan "vaaka"eristeen ulkopuolelle ...
... keräämään kaikki lattiasta haihtuva kosteus "vaaka"villaan
"huu - ja - haa" ... h-hhaa
onko ristiinkoolaus sulle tuttu termi ?
entäpäs ristieriste ?
sijaitsisiskos' tuo sitten kirkon tornin huipussa
vaiko mahdollisesti hautuumaalla
Moi
Vasta tällä rakenteella talo tulossa.
Lattiavalut kuivu noin 2 kk (tehty kesäkuussa) ennen kuin suljettiin
ulkokuori.
ja pitää kyllä sanoa että kosteutta kyllä riiittää.
Olen käynyt tuulettamassa taloa aamulla ja illalla.
Ensimmäiset kylmemmät kelit ja ikkunat heti kosteus helmeilee.
varsinkin kun tehtiin laatoitus , jne ... töitä.
Lämmitys säädetty 20 asteeseen ja täys tuuletus aamuin illoin.
sen lisäksi että piipun pelti on koko ajan auki.
Toivottavasti nyt tuo tuuletus on riittänyt.
pian saan IV koneen käyttöön. pistän kyllä sen teho asentoon ja nostan
lämpöä vielä muutaman asteen.
Eli muille tällä rakenteella rakentajille.
korostan tehokkaan tuuletuksen järjestämistä.
varsinkin nyt kun ilmat kylmenee.
> vaakakoolaus on toki mullekin tuttu termi; - vaakaeriste sen
> sijaan ... kuten jo mainitsin - sijaitsee ainakin mun talossani
> joko ylä-, väli- tai alapohjassa
Järjen käyttö on ilmeisesti kielletty, koska se jättättäisi vähemmän tilaa
turhalle saivartelulle?
> mutta yritän kuitenkin innolla omaksua jatkuvasti lisää
> tee-se-itse-ok-rakentajien yleisesti käyttämiä "uusio"termejä
> muilta kokeneemmilta ja osaavammilta ... kuten esim. sinulta
Jos tosiaankin olit ällikällä yhdestä vaakaeristeestä, niin kyllä sun
osaamises pitäskin kyseenalaistaa ;-)
> kukaan EI myöskään edes vihjassu', ettäs höyrynsulku olisi
> asennettu seinään - riskaabelisti! muuten - tuon ongelmaksi
> mahdollisesti muodostuvan "vaaka"eristeen ulkopuolelle ...
> ... keräämään kaikki lattiasta haihtuva kosteus "vaaka"villaan
Hyvät ihmiset!
Laittakaa jatkossa kaikki ilmeisetkin detaljit näkyviin, jos haluatte
ove-lakin pysyvän kärryillä. Meille muille - kertarakentajillekin - alkaa
olla tuttuja tuollaiset yhdistelmät: vaakakoolaus+vaakavilla =>
höytynsulkumuovi mitä ilmeisimmin rungon ja koolauksen välissä.
Mainittakoon, että muovia tuohon väliin tarjoavat talotoimittajat ovat sen
verran tutkituttaneet tuota rakennetta, että voivat VTT:n lausuntoihin
vedoten ilmoittaa, ettei se tuossa kohtaa rakennetta ole "väärässä"
paikassa, josko ei klassisen rakennefysiikkateorian mukaan ihan parhaimmassa
mahdollisessakaan paikassa.
> äläkä nyt leiki tollasta tosikkoa Rauno;
Minä en ole tosikko - laulan mieskuorossa.
Aika ajoin on vain pakko ilmoittaa mahdollisille kertalukijoille, miten nuo
sun tarinasi pitää ymmärtää. Myönnän niissä joskus olevaksi asiaakin, mutta
riittävään saivarteluun käärittynä se saattaa jäädä - ja todennäköisesti
jääkin - ymmärtämättä. Yritän ikäänkuin maallikkoja suojellakseni laittaa
sinun juttuihisi varoitusteksitin: Ove-lan ohjeiden noudattaminen saattaa
vaarantaa...
> minähän yritän vain ylläpitää keskustelua
Aha.
"P.Rasimus" <panu.rasim...@luukku.Eiroskaa.com> wrote in message
news:43789e90$0$23968$f8ea...@news.gohome.fi...
>
> Jos taloosi tulee sisäpuolinen vaakaeristys, älä asenna eristeitä ennen
> lattiavalua jos valut sattuvat pakkaskaudelle.
Hyvähän se nyt on sanoa kun on ne eristeet jo siellä seinässä! ;-)
Toisaalta en ymmärrä miten niitä sieltä vois poiskaan jättää kun koko seinä
täytyy olla levytystä myöten valmis ennen lattiavalua. Tosin kyllä ei ole
höyrynsulkuakaan, vaan se ove-lan mainostama ruskea käärinpaperi eli X5
ilmansulkupaperi selluvillan suojana.
Siispä koskeeko mainitsemasi riski myös tätä rakennetta jossa on
vaakakoolaus&eriste sisäpuolella ja ilmansulkupaperi pinnassa levyn alla ja
koko seinä valmis ennen valua?
JukkaK
>> Jos taloosi tulee sisäpuolinen vaakaeristys, älä asenna eristeitä ennen
>> lattiavalua jos valut sattuvat pakkaskaudelle.
> ruskea käärinpaperi eli X5
> ilmansulkupaperi selluvillan suojana.
>
> Siispä koskeeko mainitsemasi riski myös tätä rakennetta jossa on
> vaakakoolaus&eriste sisäpuolella ja ilmansulkupaperi pinnassa levyn alla
> ja
> koko seinä valmis ennen valua?
Panun esiinnostama erityisongelma koskee ensisijaisesti - ja melkein
pelkästään - rakennetta, jossa höyrynsulkumuovi sijoitetaan pystyrungon ja
vaakakoolauksen väliin - siis pätkän matkaa sisäpinnasta lukien seinän
sisään.
Itselläni on paljonkin kokemuksia mainitusta rakenteesta, mutta mun
yhteistyökumppanit tietää riskin ja menettelevät Panun vinkittämällä
tavalla. Olen joitakin yksittäistapauksia kuitenkin tietooni saanut "toisen
käden tietona" ja silloin on jouduttu jopa vaakavilloituksia purkamaan ja
kiikuttamaan kaatopaikalle.
Selluvilla + ilmansulkupaperi on rakenteena vähemmän arka tuollaiselle,
koska rakenne pääsee paremmin kuivumaan.
Jos sulla tosiaan on laatat valettu jo kesäkuussa (!!!!!) ja olet siinä heti
alkuun kesä-heinä, ehkä pätkän elokuutakin tuuletellut läpivedolla kate
päällä ja sitten vielä pitkin syssyä laukannut tuulettelemassa taloasi - ja
VIELÄ pukkaa kosteutta, niin sulla on kyllä kosteusongelma ihan jossain
muualla kuin siellä laatan valussa. Ei siellä tilavuuttansa enempää vettä
voi olla - sielläkään. (Onhan siellä hiekkaa ja betoniakin joukossa? Meinaan
ettet pelkällä vedellä valanut lattioita? :-)
A
no hiemanpa tuokin on liian "yksinkertaistettua totuutta", sillä
ettei totuus kokonaan unohtuisi niin
mainittakoon nyt sitten sekin vielä, että arvio siitä
onko höyrynsulku tuossa kohtaa "väärässä vai oikeassa" paikassa
riippuu paljolti höyrynsulun eri puolille asennettujen
eristevillojen paksuudesta (- olettaen kuitenkin että höyrynsulku
todella on höyrynsulku eikä vain ruskea käärepaperi)
mikä on siis myöskin tiedettävä jos/kun "asiallista" kantaa otetaan
ja ristivilla -termin voit lisätä omaan "rakentajan tietosanakirjaasi"
Mikä tuollaisessa rakenteessa on se idea. Eikös höyrynsulku tulisi sijoittaa
heti sisäpintamateriaalin alle. Oon kyllä tuollaisia rakenteita nähnyt,
mutta se juju on jäänyt mysteeriksi.. ?
> Mikä tuollaisessa rakenteessa on se idea. Eikös höyrynsulku tulisi sijoittaa
> heti sisäpintamateriaalin alle. Oon kyllä tuollaisia rakenteita nähnyt,
> mutta se juju on jäänyt mysteeriksi.. ?
>
Ei tarvitse rikkoa höyrynsulkua esim.
sähköasennusten takia. (Eikä seinään tehtävien ripustusreikien takia
myöhemminkään).
Pete
>> Panun esiinnostama erityisongelma koskee ensisijaisesti - ja melkein
>> pelkästään - rakennetta, jossa höyrynsulkumuovi sijoitetaan pystyrungon
>> ja vaakakoolauksen väliin - siis pätkän matkaa sisäpinnasta lukien seinän
>> sisään.
>
> Mikä tuollaisessa rakenteessa on se idea. Eikös höyrynsulku tulisi
> sijoittaa heti sisäpintamateriaalin alle. Oon kyllä tuollaisia rakenteita
> nähnyt, mutta se juju on jäänyt mysteeriksi.. ?
Pari seikkaa, jotka itselle tulee heti mieleen:
* työjärjestys: höyrynsulkumuovi, laattaa, vaakakoolaus, väliseinärungot,
sähkötyöt, paljon muuta, vaakavilla, levytys => varsin mukavasti lomittuu
noin
* höyrynsulkumuovi säilyy ehyenä mm. sähkörasioiden kohdalla => rasiat eivät
aiheuta vetoisia kohtia
> Mikä tuollaisessa rakenteessa on se idea. Eikös höyrynsulku tulisi sijoittaa
> heti sisäpintamateriaalin alle. Oon kyllä tuollaisia rakenteita nähnyt,
> mutta se juju on jäänyt mysteeriksi.. ?
Selitykset jo saitkin. Ongelmatonhan rakenne olisi, jos se sisin 50mm
villa jätettäisiin pois (siis siitä muovin sisäpuolelta). Seinä
saattaisi tosin kumista hiukan ja eristepaksuus olisi ohuempi.
Petteri
Jossain välissä Oululainen Puutuomela teki tuota ristirunkoista sellaisella
rakenteella, että vaakakoolaus tehtiin 28*100 tavarasta ja villoitettiin
vain väliseinälähtöjen kohdalta (ääneneeristys). Tosin, jos olen oikein
ymmärtänyt - luopuivat tuosta kansanmallista ja - tekevät nykyään
vaakakoolausta vaakavilloitettuna.
hm ... ja pari seikkaa jotka mulle tulee mieleen (sähköasennusten
valvojana):
sähköputkitus / tai nykyisellä kiireellä hutastu pelkkä MMJ sijoittautuvat
kovin helposti sen "vaaka"eristeen taakse (=ulkopuolelle) ... eli seinässä
ns.
"eristekerroksen sisään" ... sähköasennusohjeiden ja -määräysten vastaisesti
Sähkörasiat voi tosin tehdä vedottomiksi perinteisemmässä ratkaisussakin
käyttämällä korotusrengasta.
> Sähkörasiat voi tosin tehdä vedottomiksi perinteisemmässä ratkaisussakin
> käyttämällä korotusrengasta.
Miten? Laittamalla korotusrengas siten, että se puristaa muovin rasian
ja itsensä väliin-kö? Johdon tai mieluummin putken vienti rasiaan
aiheuttaa kummiskin yhden muovin puhkaisun.
Petteri
Kiitos kaikille, saihan tuokin mysteeri selityksen.
"Petteri Soikkonen" <ijusth...@my.mail> wrote in message
news:dld5a7$a6m$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Miten? Laittamalla korotusrengas siten, että se puristaa muovin rasian
> ja itsensä väliin-kö? Johdon tai mieluummin putken vienti rasiaan
> aiheuttaa kummiskin yhden muovin puhkaisun.
>
No meillä ei tule siihen heti verhoilun takana olevan ilmansulkupaperiin
sähkörasioista tai putkista kyllä muuta kuin enintään ruuvinreijät.
Pinta-asennuksena tottakai!
Jo useamman asunnon kokemuksella voin väittää että siitä ulkoseinän
upotetusta pistorasiasta käy aina vetoa, oli tehty miten tahansa.
JukkaK
> Jo useamman asunnon kokemuksella voin väittää että siitä ulkoseinän
> upotetusta pistorasiasta käy aina vetoa, oli tehty miten tahansa.
Meillä sähkäri käytti ns. remonttirasiota ulkoseinien pistorasioihin
(Jukka-talon pienelementeissä ei ainakaan v. 2000 ollut sähköistystä
valmiina). Eristeet tietysti menevät vähän kasaan tuossa, mutta ei siitä
reikää muoviin tule kun varovasti tekee. Vähän alemmas tuli sitten
toinen reikä josta johto ulos ja putkitukseen lattiavalun alle.
--
Toni
"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> wrote in message news:CRAef.14884>
> Meillä sähkäri käytti ns. remonttirasiota ulkoseinien pistorasioihin
> (Jukka-talon pienelementeissä ei ainakaan v. 2000 ollut sähköistystä
> valmiina). Eristeet tietysti menevät vähän kasaan tuossa, mutta ei siitä
> reikää muoviin tule kun varovasti tekee. Vähän alemmas tuli sitten
> toinen reikä josta johto ulos ja putkitukseen lattiavalun alle.
> --
No vetääkö pakkasella?
JukkaK
Mielestäni ei, en kylläkään ole erikseen käynyt testaamassa jokaista
pistorasiaa. Miksi vetäisi jos höyrynsulussa ei ole reikää, 20cm
villakerros on vain aavistuksen lytyssä?
--
Toni
>>Ensimmäiset kylmemmät kelit ja ikkunat heti kosteus helmeilee.
>>varsinkin kun tehtiin laatoitus , jne ... töitä.
> päällä ja sitten vielä pitkin syssyä laukannut tuulettelemassa taloasi - ja
> VIELÄ pukkaa kosteutta, niin sulla on kyllä kosteusongelma ihan jossain
Kyllähän laatoitustyöt ovat nekin jonkinlainen "kosteusongelma". Ja
tuultetuksen teho vaihtelee paljon riippuen ulkona tapahtuvasta ilman
liikkumisesta, ei se ilma liiku ellei sitä liikuteta. Ja sen ulkoilman
pitää olla kuivaa, jotta se kuivaisi sisäilmaa.
Johan tuo on todettu jo aiemmin tällä palstalla, että paras aika kuivata
taloa olisi talvipakkanen, ei talo huimasti kuivu loppukesästä tai syksyllä.
Petteri
"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> wrote in message news:%yCef.14453>
> Mielestäni ei, en kylläkään ole erikseen käynyt testaamassa jokaista
> pistorasiaa. Miksi vetäisi jos höyrynsulussa ei ole reikää, 20cm
> villakerros on vain aavistuksen lytyssä?
> --
No kerro sitten kun olet käynyt testaamassa ;-) Siispä töpseli pois ja
kämmenselkätestiä peliin.
Yksi vedonlähde vois ainakin olla se putkitus jos tulee jostain kylmän tilan
puolelta. Meillä tässä v. 2000 kerrostalokämpässä vinkka käy ulkoseinän
rasiasta vaikka onkin pintaasennuksena tehty. Johdot menee upotettuna
jossain lattian alla.
Toinen mieleen tuleva juttu on se ilmarako joka jää sisäpintaan kun
villakerros on aavistuksen lytyssä. Siinähän on erinomainen kanava kylmälle
ilmalle joka löytyy sinne reitin esim. jostain seinän ja lattian
liitoskohdan rakosesta.
JukkaK
> Johan tuo on todettu jo aiemmin tällä palstalla, että paras aika kuivata
> taloa olisi talvipakkanen, ei talo huimasti kuivu loppukesästä tai
> syksyllä.
>
> Petteri
Ellei laita rankkaa lämmitystä.
Meillä oli kaukolämpöverkkoon kytkettävä iso puhallin, joka oli tarkoitettu
teollisuushallien lämmittämiseen.
Nimellisteho 60 kilowattia.
Alkusaunomisen jälkeen oli hankala löytää riittävän pientä tehoa ...
Sillä tavalla juuri. Mitä tarkoitat tuolla "yhden muovin puhkaisulla"?
Rasiaan viedessä puhkaisua ei tarvitse tehdä, itse rasiahan on siellä muovin
takana kuten johto/putkikin. Johto tahi putki kannattaa viedä alakautta
kohti sähköpääkeskusta. Jos sen tuottaa muovin läpi siinä kohtaa, mihin
valua tulee, niin kyllä siitä aika tiivis pitäisi tulla?
Älä viitsi.
> tuultetuksen teho vaihtelee paljon riippuen ulkona tapahtuvasta ilman
> liikkumisesta, ei se ilma liiku ellei sitä liikuteta. Ja sen ulkoilman
> pitää olla kuivaa, jotta se kuivaisi sisäilmaa.
Ulkoilman ei tarvitse olla kuivaa eikä se ikinä olekaan. Toki syksyisin,
ennen pakkasten tuloa, ulkoilman kosteus on varsin korkea ja kuivauskyky
huono. Mutta tässä tapauksessahan valu oli tehty (herranjumalasentään) jo
kesäkuussa, joten eipäs taannuta niin infantiiliksi, että väitettyä
olematonta kuivumista perustellaan myöhäissyksyn säillä. Sitäpaitsi
syksyllähän se homma pitää joka tapauksessa tehdä niin, että sisällä olevaa
ilmaa lämmitetään, jolloin sen kosteuskapasiteetti kasvaa. Ilmaa voi myös
kuivata kuivurilla.
Joka tapauksessa, seison edelleen mielipiteessäni, että jos valu on kerta
tehty muka jo kesäkuussa ja kesäkausi on sitä tilaa tuuleteltu, niin jossain
on rankasti vikaa jos edelleen väitetään "huuruja kertyvän ikkunoihin".
Kuinka paksu se valu oikein olikaan? 1,5 metriä "lattialaattaa"? :-)
Eikä minun tietääkseni Suomesta löydy yhtään täysin tuuletonta paikkakuntaa,
jossa ei 5 kuukauteen tuulisi kertakaan. Kenties osaat kertoa minulle, missä
sellainen ihme löytyy?
> Johan tuo on todettu jo aiemmin tällä palstalla, että paras aika kuivata
> taloa olisi talvipakkanen, ei talo huimasti kuivu loppukesästä tai
syksyllä.
Saahan sitä täällä todeta vaikka mitä eikä siitä humpuuki tiedoksi muutu.
Kaikkein paras aika kuivata jo perimätiedonkin mukaan on kevät (ja asialle
löytyy meteorologinen vahvistuskin). Ei siinä mitään, kyllä pakkaskuiva
ilmakin kuivaa kun sitä laskee aina sykleittäin sisään ja nostaa sen
lämpötilan +20 asteeseen - mutta keväällä tuokin on niin paljon helpompaa
kun ei tartte sitä lämmitystä harrastaa niin paljon ja tuultakin piisaa
useammin.
Nykyajan tekniikalla tosin paikat saadaan kuiviksi oli olosuhteet mitkä
tahansa. Jos ei itse osaa, niin yhteydenotto vaikkapa Muntersiin saattaa
kummasti helpottaa.
> Sillä tavalla juuri. Mitä tarkoitat tuolla "yhden muovin puhkaisulla"?
> Rasiaan viedessä puhkaisua ei tarvitse tehdä, itse rasiahan on siellä muovin
> takana kuten johto/putkikin. Johto tahi putki kannattaa viedä alakautta
> kohti sähköpääkeskusta. Jos sen tuottaa muovin läpi siinä kohtaa, mihin
> valua tulee, niin kyllä siitä aika tiivis pitäisi tulla?
Jos sen vie yläkautta, esim. jakorasiasta, kyllä se kertaalleen menee
muovin läpi, siitä tuo "yhden muovin puhkaisu".
Petteri
Älä vie yläkautta.
Ei sitä kosteutta lattivalusta enää niinkään tule , mutta on sitä
sieläkin yllättävän kauan. 12cm laatta kestää kuivua kohtalaisen
kauan.
Mutta laatoitus , muuraus , seinien kittaus ja maalaus jne.. töiden
jälkeen aina huomasi että ikkunat alkaa kosteus helmeileen.
Siis kuten alkuperäissä viestissä oli
----------------------------------------------------------
Eli muille tällä rakenteella rakentajille.
korostan tehokkaan tuuletuksen järjestämistä.
varsinkin nyt kun ilmat kylmenee.
----------------------------------------------------------
Nyt IV kone hyrskyttää ja lämmöt on nostettu 24 asteeseen.
muutama päivä näin varsinkin nyt kun naiset on urakalla tehneet
loppusiivousta.