Radonkaivon rakentaminen
Pertti Ronkainen
Tarkoituksena on rakentaa kaivo keskelle taloa poistamaan kosteutta
maavaraisen laatan alta.
Periaate on selvillä, mutta mitat (mm. kivitilan koko, poistoletkun
halkaisija) hakusessa...
Nim. MahtaakoEdesToimia
ait...@eispammia.cc.tut.fi
: Mistä löytyy tietoa radonkaivon rakentamisesta?
: Tarkoituksena on rakentaa kaivo keskelle taloa poistamaan kosteutta
: maavaraisen laatan alta.
: Periaate on selvillä
Periaate on selvillä?
Kosteus poistetaan salaojituksella.
Radon (=kiviaineksen atomien hajoamisen yhteydessä vapautuva KAASU)
poistetaan tuulettamalla.
Pertti Ronkainen
<ait...@eispammia.cc.tut.fi> wrote in message
news:8o5oic$4sh$1...@baker.cc.tut.fi...
Niinpä, vaan kun on laatan alla oleva täyttömaa aivan muuta kuin sen pitäisi
olla, eli se on hienorakeista santaa.
Salaojitus on (nyt) tehty, mutta sehän ei estä kapillaarista kosteuden
nousua.
Tarkoitus olisi nimenomaan tällä kaivolla saada jonkinlainen ilmavirtaus
aikaan laatan alle. Muunlaisen tuuletuksen järjestäminen ei onnistune, koska
laatta on maanvarainen...(?)
Tämä idea on peräisin ympäristötarkastajalta... Parempia ehdotuksia....?
kalevi hautakangas
että laatan alla on riittävä sorapatja.Imuri putkien päähän ja
poisto riittävän kauas talosta.
Kysy lisätietoja esim. Kyrönlahden Porakaivolta 03-3782700
Lue http://www.kyronlahdenporakaivo.fi
Terveisin Kallu
Pertti Ronkainen kirjoitti viestissä <8o5phc$egq$1...@nntp.teliafi.net>...
Kare Pietilä
> Mistä löytyy tietoa radonkaivon rakentamisesta?
>
> Tarkoituksena on rakentaa kaivo keskelle taloa poistamaan kosteutta
> maavaraisen laatan alta.
>
> halkaisija) hakusessa...
>
> Nim. MahtaakoEdesToimia
Hetkinen, eikös radonkaivon idea ole se, että johonkin tehdään melko
hermeettinen (ilmatiivis) kaivo, jonka pohja on selkeästi ylempänä
kuin pohjavesi. Kaivoon imaistaan sitten kohtuullinen alipaine, joka
kerää maankuoressa hitaasti nousevan radonin suhteellisen laajalta
alueeelta kaivoon asumusten sijaan. Eihän tuo tuollaisenaan mihinkään
kosteusongelmaan auta - ja jos tuon konstruktion kehittämisellä päätyy
johonkin, niin ei sitä ainakaan radonkaivoksi voi enää kutkua...
--
No sig today.
Matti
Kare Pietilä <kpie...@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:39A77036...@cc.hut.fi...
Radonkaivo talon sisällä= radonimuri. Lisätietoja ja teko-ohjeita löytyy
säteilyturvakeskukselta. Mutta mieti, mitä tapahtuu korvausilman kanssa,
siinähän on myös aina kosteutta, kesällä paljonkin, ja joutuessaan kylmän
maapohjan kanssa tekemisiin, tapahtuu tiivistymistä? Kosteuden määrä
vain kasvaa?
Onko kapillaarinen kosteus teillä tosiongelma? Eihän se kosteus
määrättömästi
nouse hiekassakaan. Kyselepäs myös kosteusvahinkojen korjaajilta, esim.
Munters tai
Fuktor. Nekin tekevät alustan kuivausta imurilla, mutta korvausilma on
käsittääkseni
kuivattua. Työkaverilla oli joskus sellaiset kotonaan pari viikkoa, meteli
oli kai
melkoinen. Ja hinta on sellainen että nitroa on parempi olla lähellä, koska
yleensä
vakuutusyhtiöt on maksajana...
t. Matti
Pertti Ronkainen
"Matti" <matti....@kolumbus.fi> wrote in message
news:8ob9fb$qmk$1...@news.kolumbus.fi...
>
> Radonkaivo talon sisällä= radonimuri. Lisätietoja ja teko-ohjeita löytyy
> säteilyturvakeskukselta. Mutta mieti, mitä tapahtuu korvausilman kanssa,
> siinähän on myös aina kosteutta, kesällä paljonkin, ja joutuessaan kylmän
> maapohjan kanssa tekemisiin, tapahtuu tiivistymistä? Kosteuden määrä
> vain kasvaa?
Kiitos täsmennyksestä, kyseessä on siis radonimuri.
Tarkoitus on laittaa huippuimuri katolle ja ohjata ilma (=kosteus) taivaan
tuuliin.
Eli eikös silloin, ainakin teoriassa, ilmavirta kuivata maaperää?
> Onko kapillaarinen kosteus teillä tosiongelma? Eihän se kosteus
> määrättömästi nouse hiekassakaan.
Askarteluhuoneen laatan kosteus oli jotain 98% luokkaa, laatan paksuus
noin 20 senttiä. Jos kuivatus kestää sentin per viikko ja ite maksaa,
niin ei kestä persaukset.
Hormin, joka on laatan päällä, pinnassa ei rappaus kestä.
Laatan alta kaivoin laudankappaleita ja jotain vanhaa kortetta tms.
ja nää oli homeen täysin kyllästämiä...
t. pertti
Arska
rakennettu talo on hometalo.
Ainut oikea tapa on rakentaa tuuletettu alapohja joko liittolevyllä tai
ontelolaatalla silloin ei ole kosteus , home ja radonongelmia.
Salaoja ei poista diffuusio ja kapillaarista kosteutta talon alta vaan
poistaa veden eli jos kaivat talon viereen kuopan jonka syvyys on hieman
anturan alapinnnan alapuolella ja sieltä löytyy vettä niin sen salaoja vie
pois.
Eli maanvaraisessa talossa talon alla on ikuinen kosteus vaikka olisi
minkälaisia sorakerroksia , rakentamisen jälkeen sinne jää väkisin jotain
eloperäistä ja myöhemmin muurahaiset ym. kaivaa tunneleita talon alla
jolloin sinne tulee mädäntyviä eläimiä ja hometta.
Sokkelin ja laatan välistä saumaa ei kukaan pysty rakentamaan täysin
kaasutiiviiksi jolloin asunnon alipaine imee nämä home ja mätä kaasut
asuntoon josta johtuu asunnon ominaishaju sitten ihmetellään kun on
kaikenlaista vaivaa ja sairautta.
Tästä ylöspäin talo tehdään massiivihirrestä tai puurunko ja selluvilla , ei
mineraalivillaa ja muovikalvoa joka on toinen paha virhe 60-luvulta
eteenpäin.
On se vaan merkillistä kun Suomessa osattiin tehdä terveitä taloja satoja
vuosia, mutta mikä ihme on suomalaisten päässä naksahtanut 60 luvulla ja
miksi perusvirheitä ei vielä edes 2000 luvulla tajuta ?
Petri Kärhä
> Koittakaan nyt hyvät ihmiset tajuta että maanvaraisen laatan päälle
> rakennettu talo on hometalo.
> Ainut oikea tapa on rakentaa tuuletettu alapohja joko liittolevyllä tai
> ontelolaatalla silloin ei ole kosteus , home ja radonongelmia.
Olisin kyllä hivenen eri mieltä. Kyllä maanvaraisen laatankin saa toimimaan, jos
sen tekee huolellisesti. Laatan alta on poistettava kaikki mömmö ja laitettava
tarpeeksi paksu kerros soraa. Soran pitää olla salaojasoraa, jotta se ei nosta
kosteuksia laattaan. Näiden lisäksi salaojituksen on oltava tip top kunnossa.
Valitettavan usein vaan ryssitään kaikki nämä kohdat. Salaojitus tehdään päin
p...ttä, anturamuotin kappaleet jätetään hiekan sekaan, ja soraksi laitetaan
halvempaa mömmöhiekkaa salaojasoran sijaan ja sitäkin liian vähän. Sitten kun
vielä ryssitään seinäelementtien liittyminen sokkeliin, niin kosteudet nousee
katolle asti. Keskusteltavassa kohteessa muuten, kosteuden ei pitäisi nousta
hormiin. Hormin alle kuuluu tehdä kosteuskatko esim. kattohuovalla. Samoin
pitäisi menetellä kaikkien rakenteiden kanssa jotka tulee kiinni laattaan,
huolimatta siitä mitä materiaalia ne on.
> Tästä ylöspäin talo tehdään massiivihirrestä tai puurunko ja selluvilla , ei
> mineraalivillaa ja muovikalvoa joka on toinen paha virhe 60-luvulta
> eteenpäin.
On se kumma miten tosta selluvilla/hirsi/höyryluttomuudesta on tullut jo
lähestulkoon uskonto. Viime viikolla luin juuri jostain asumislehdesta (oisko
ollut Talo ja Koti tai joku vastaava) artikkelin moisesta mysteeriosta. Kovasti
oli allergiat ja kaikki hävinnyt kun muutettiin hengittävään taloon. No en minä
sitä epäile, mutta muutama muu homma meni vähän yli. Mm. se, että
selluvillatalossa ilmastoinniksi riitti pelkkä koneellinen poisto, kun
vuorivillatalossa ei riittänyt edes koneellinen poisto ja tulo lämmön
talteenotolla. Hohoijaa, ketkähän noita juttuja oikein kirjoittaa. Vai
mahtaakohan seinät tosiaan falskata niin paljon, että lause on totta.
Pilkutarkka kun olen, niin tutkailin jutussa olevaa kuvaa suurennuslasilla.
Nurmikot oli vedetty kiinni sokkeliin ilman patolevyä ja sokkeli näytti aika
märältä. Ei ollut kyllä kaikki muukaan kohdallaan, koska sinisen paneloinnin
alaosa kellersi aika rankasti. Vieläköhän ne allergiat on kurissa muutaman
vuoden päästä, kun höyrynsulkupaperi (jos asennettu) alkaa homehtumaan?
Viime viikolla oli hesarin yleisönosastossa muoviteollisuuden keskusliiton
hätähuuto. Muovit alkaa rakennuksessa olla ilmeisesti niin pannassa, että alkaa
bisnekset kärsiä. Muovi jäänee inkvisition hampaisiin. Käy sama kuin
lastulevyille aikoinaan. Ihan hyvä tuote hylätään täysin, ja aletaan käyttämään
uusia ihmemateriaaleja.
> On se vaan merkillistä kun Suomessa osattiin tehdä terveitä taloja satoja
> vuosia, mutta mikä ihme on suomalaisten päässä naksahtanut 60 luvulla ja
> miksi perusvirheitä ei vielä edes 2000 luvulla tajuta ?
Työvoiman kustannukset nousivat yli äyräidensä kasvaneiden verojen ja
sotumaksujen takia. Vähenevillä maksettavissa olevilla palkoilla ei saa enää
kunnon porukkaa töihin. Ja niillä joita saa, ei ole aikaa tehdä töitä kunnolla.
Suurin osa mokista on teko tai suunnitteluvirheitä. Markkinoilla olevista
yleisesti käytössä olevista rakenneratkaisuista en usko kovinkaa monesta
löytyvän mitään vikaa, jos rakenteet tehdään niin kuin ne on suunniteltu.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Sampsa
<clipeti claps>
> Työvoiman kustannukset nousivat yli äyräidensä kasvaneiden verojen ja
> sotumaksujen takia. Vähenevillä maksettavissa olevilla palkoilla ei saa enää
> kunnon porukkaa töihin. Ja niillä joita saa, ei ole aikaa tehdä töitä
> kunnolla.
> Suurin osa mokista on teko tai suunnitteluvirheitä. Markkinoilla olevista
> yleisesti käytössä olevista rakenneratkaisuista en usko kovinkaa monesta
> löytyvän mitään vikaa, jos rakenteet tehdään niin kuin ne on suunniteltu.
>
Ei 1960-luvulla ollut rakentamisen ongelmana pilviin nousseet palkat.
Palkat toki nousivat esim. muurareilla niin paljon (ja muurareilla oli
paljon valtaa tiilestä tehtyjen kerrostalojen työmailla), että
rakennusteollisuus halusi elementtirakentamisen mahdollisimman nopeasti
yleiseen käyttöön.
Palkkakustannusten nousua pahempia ongelmia aiheutti ammattitaitoisen
työvoiman puute, elementtirakentamisen osaamattomuus ja epämääräinen
kähmintä rakentamisessa ja aluerakentamissopimukset.
Nykypäivänä rakennettujen elementtitalojen laatutaso on aivan toista, kuin
-60, -70 ja -80 luvuilla(-60 luvulla elementtejä tehtiin työmaalla säiden
armoilla ties millä betonilla!). Tosin kiire on tänä noususuhdanteenakin
aiheuttanut laatutasojen alenemista. Huhujen mukaan rakennusliikkeet
tilaavat betonielementtinsä tehtailta 2-laatuna...
Paljon on kuitenkin opittukin: kosteiden tilojen vedeneristäminen on
kehittynyt huimasti, tasakattojen vedeneristeet tehdään kunnolla,
elementtien liitosratkaisut ja suunnitteluratkaisut muutenkin kehittyneet,
elementtituotanto on parantunut ja siirtynyt laatuajatteluun, elementtien
asennus osataan työmaalla ym..
Sampsa Pesonen
sampsa....@hit.fi
http://www.hit.fi/~sipesone
Pertti Ronkainen
"Arska" <Ar...@vaan.fi> wrote in message
news:KOoq5.1333$V2.2...@uutiset.nic.fi...
> Koittakaan nyt hyvät ihmiset tajuta että maanvaraisen laatan päälle
> rakennettu talo on hometalo.
Kyllähän mä sen nyt tiedän, tai tiedän ainakin sen, että se on riski.
Mutta tähän tilanteeseen se ei enää auta, vaan jotenkin pitäis
keplotella eteenpäin. Eli on ole rakentanut, vaan onneton ostin
mokoman virityksen.
> Ainut oikea tapa on rakentaa tuuletettu alapohja joko liittolevyllä tai
> ontelolaatalla silloin ei ole kosteus , home ja radonongelmia.
> Salaoja ei poista diffuusio ja kapillaarista kosteutta talon alta vaan
> poistaa veden eli jos kaivat talon viereen kuopan jonka syvyys on hieman
> anturan alapinnnan alapuolella ja sieltä löytyy vettä niin sen salaoja vie
> pois.
Tämä on tehty ja auttanee osaltaan myös täytehiekan kuivumista...?
> Eli maanvaraisessa talossa talon alla on ikuinen kosteus vaikka olisi
> minkälaisia sorakerroksia , rakentamisen jälkeen sinne jää väkisin jotain
> eloperäistä ja myöhemmin muurahaiset ym. kaivaa tunneleita talon alla
> jolloin sinne tulee mädäntyviä eläimiä ja hometta.
> Sokkelin ja laatan välistä saumaa ei kukaan pysty rakentamaan täysin
> kaasutiiviiksi jolloin asunnon alipaine imee nämä home ja mätä kaasut
> asuntoon josta johtuu asunnon ominaishaju sitten ihmetellään kun on
> kaikenlaista vaivaa ja sairautta.
Tämän torjumiseksi onkin tarkoitus kaivaa kuoppa keskelle taloa, täyttää se
kivillä (/lecasoralla) ja letkulla ja imurilla aiheuttaa alipainen laatan
alle ja imeä
kaasut katolle..
-pertti ronkainen
Ossi Haapakoski
>Koittakaan nyt hyvät ihmiset tajuta että maanvaraisen laatan päälle
>rakennettu talo on hometalo.
Nyt alkoi Arska provosoimaan siihen malliin että minäkin kiinnostuin.
>Ainut oikea tapa on rakentaa tuuletettu alapohja joko liittolevyllä tai
>ontelolaatalla silloin ei ole kosteus , home ja radonongelmia.
Kyllä näitä rossipohjiakin on osattu tehdä väärin - hyviä esimerkkejä
on nähty mm. Remontti-Reiskan ohjelmassa, kun lattiaa on ensin luultu
maavaraiseksi, mutta tarkemmassa tutkimuksessa huomattu talon alla
oleva "uima-allas". En minä kuitenkaan tuomitsisi kaikkia
tuulettuvalla alapohjalla varustettuja taloja hometaloksi.
>Salaoja ei poista diffuusio ja kapillaarista kosteutta talon alta vaan
>poistaa veden eli jos kaivat talon viereen kuopan jonka syvyys on hieman
>anturan alapinnnan alapuolella ja sieltä löytyy vettä niin sen salaoja vie
>pois.
Niinpä.
>Eli maanvaraisessa talossa talon alla on ikuinen kosteus vaikka olisi
>minkälaisia sorakerroksia , rakentamisen jälkeen sinne jää väkisin jotain
>eloperäistä ja myöhemmin muurahaiset ym. kaivaa tunneleita talon alla
>jolloin sinne tulee mädäntyviä eläimiä ja hometta.
Ja tuulettuvan alapohjan allako tätä ei tapahdu? Miten voit olla varma
siitä, ettei sinun talossasi imuri vedä ilmaa lattialaatan raoista?
Kyllä se maaperäkuivaa maavaraisen laatan alla, toisaalta muurahaisten
on siellä vaikea elää ilman happea - toisin on kun tuuletus pelaa
alapohjassa.
>Sokkelin ja laatan välistä saumaa ei kukaan pysty rakentamaan täysin
>kaasutiiviiksi jolloin asunnon alipaine imee nämä home ja mätä kaasut
>asuntoon josta johtuu asunnon ominaishaju sitten ihmetellään kun on
>kaikenlaista vaivaa ja sairautta.
Näinhän se on jos perustus on tehty väärin - sama ongelma kaikilla
rakenteilla väärin tehtynä.
>Tästä ylöspäin talo tehdään massiivihirrestä tai puurunko ja selluvilla , ei
>mineraalivillaa ja muovikalvoa joka on toinen paha virhe 60-luvulta
>eteenpäin.
No meitä on jokaiseen junaan, vielä terveellisempää on asua teltassa,
mutta jostain syystä se on talvella vähäistä suomen oloissa.
>On se vaan merkillistä kun Suomessa osattiin tehdä terveitä taloja satoja
>vuosia, mutta mikä ihme on suomalaisten päässä naksahtanut 60 luvulla ja
>miksi perusvirheitä ei vielä edes 2000 luvulla tajuta ?
Niin on merkillistä - sekin on, etteivät jotkut huomaa eroa 60-luvulla
rakennetun "lapionpistoperustuksen" ja nykyisen perustustavan välillä.
Ossi
Pertti Ronkainen
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:39AA2BE2...@pop.hut.fi...
...
> Olisin kyllä hivenen eri mieltä. Kyllä maanvaraisen laatankin saa
toimimaan, jos
> sen tekee huolellisesti. Laatan alta on poistettava kaikki mömmö ja
laitettava
> tarpeeksi paksu kerros soraa.
>Soran pitää olla salaojasoraa, jotta se ei nosta
> kosteuksia laattaan. Näiden lisäksi salaojituksen on oltava tip top
kunnossa.
> Valitettavan usein vaan ryssitään kaikki nämä kohdat. Salaojitus tehdään
päin
> p...ttä, anturamuotin kappaleet jätetään hiekan sekaan, ja soraksi
laitetaan
> halvempaa mömmöhiekkaa salaojasoran sijaan ja sitäkin liian vähän.
Kuvailet juuri meidän taloa. Paitsi, että osalta taloa puuttui salaojitus
kokonaan ja
loppuosalta salaoja kaatoi keskelle taloa.
>Sitten kun
> vielä ryssitään seinäelementtien liittyminen sokkeliin, niin kosteudet
nousee
> katolle asti.
>Keskusteltavassa kohteessa muuten, kosteuden ei pitäisi nousta
> hormiin. Hormin alle kuuluu tehdä kosteuskatko esim. kattohuovalla. Samoin
> pitäisi menetellä kaikkien rakenteiden kanssa jotka tulee kiinni laattaan,
> huolimatta siitä mitä materiaalia ne on.
Niin pitäisi, vaan kun ei ole tehty.
Ja tällasta viritelmää korjailen. Koko laatan alaista savea/hiekkaa en lähde
vaihtamaan soraan. Tällä imurilla + salaojituksella toivon auttavani
tilannetta sen verran, että talo ei heti mätäne käsiin...
- Pertti Ronkainen
Mika Markkanen
"Pertti Ronkainen" <pertti.r...@novogroup.com> wrote in message
news:8oct7j$1l9$1...@nntp.teliafi.net...
Radonkaivon ja -imurin toimintaperiaatteet löytyvät säteilyturvakeskuksen
sivuilta: http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/
ja sieltä kohdat "Radon" ja edelleen "Radonkorjaukset ja
uudisrakentaminen". Löytyy sieltä kaikkea muutakin radontietoa.
Radonimurin idea on tuottaa laatan alle lievä alipaine sisätilan paineeseen
verrattuna, jolloin radonpitoisen ilman virtaus maaperästä sisätiloihin
estyy. Kyse ei siis varsinaisesti ole tuuletuksesta. Riittävän alipaineen
muodostumista varten tarvittavat ilmavirtaukset (->puhallintehot) ovat aika
pieniä, joten tuskin radonimurilla on sanottavaa merkitystä
kuivatusmielessä. Jos virtaus pakotetaan - vaikkapa sitten
kuivatusmielessä - liian suureksi tehokkaalla puhaltimella niin vaarana on,
että anturan alitse kulkeva korvausilma voi talvella aiheuttaa routimista
tai vesiputkien jäätymistä.
t. Mika
Matti
Mika Markkanen <mika.ma...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:2Xcr5.399$ZR3....@read2.inet.fi...
>
> "Pertti Ronkainen" <pertti.r...@novogroup.com> wrote in message
> news:8oct7j$1l9$1...@nntp.teliafi.net...
> >
> sivuilta: http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/
> ja sieltä kohdat "Radon" ja edelleen "Radonkorjaukset ja
> uudisrakentaminen". Löytyy sieltä kaikkea muutakin radontietoa.
>
> Radonimurin idea on tuottaa laatan alle lievä alipaine sisätilan
paineeseen
> verrattuna, jolloin radonpitoisen ilman virtaus maaperästä sisätiloihin
> estyy. Kyse ei siis varsinaisesti ole tuuletuksesta. Riittävän alipaineen
> muodostumista varten tarvittavat ilmavirtaukset (->puhallintehot) ovat
aika
> pieniä, joten tuskin radonimurilla on sanottavaa merkitystä
> kuivatusmielessä. Jos virtaus pakotetaan - vaikkapa sitten
> kuivatusmielessä - liian suureksi tehokkaalla puhaltimella niin vaarana
on,
> että anturan alitse kulkeva korvausilma voi talvella aiheuttaa routimista
> tai vesiputkien jäätymistä.
> t. Mika
>
Pertti,
Ehdotus, "jäitä hattuun". Eli jos talosi salaojakorjaus on tehty äskettäin,
anna sille pari
vuotta aikaa korjata kosteustilannetta, ja tarkista sitten kosteusprosentti
uudestaan.
Sillä aikaa voisit tarkistaa, paljonko kosteus voi edes teoriassa nousta
kapillaarisesti, sillä voihan uunisi/takkasi pinnat rapista muistakin
syistä.
> Voisit aikasi kuluksi tiivistää kaikki laatan läpiviennit ja laatan/seinän
väliset raot, kuten esim. STUK neuvoo tekemään radonin takia, niin
tunkkaisuus voi vähentyä. JA, kuulemma,
nykyisin pitäisi olla ilmanvaihtoa. Onhan sinulla ilmanvaihtokone olemassa,
käynnissä ja säädetty? Minimissään jo jokunen raitisilmaventtiili
raikastaisi paljon ilmaa.
Jos laatan läpi tuleva kosteus on ongelma, onko myös lattiamatot/ parketti
irti/ homeessa?
> t. Matti
>
>
Pertti Ronkainen
>
> Mika Markkanen <mika.ma...@pp.inet.fi> kirjoitti
> viestissä:2Xcr5.399$ZR3....@read2.inet.fi...
> >
> > "Pertti Ronkainen" <pertti.r...@novogroup.com> wrote in message
> > news:8oct7j$1l9$1...@nntp.teliafi.net...
> > >
'Jäitä hattuun' - hyvä ehdotus.
Meillä on vaan tällä hetkellä remppa päällä mm. kosteusvahinkojen takia ja
laattaan on porattu reikä, kun tutkittiin voisiko kosteus johtua
vesiputkesta.
Ja ennen kuin ko. reikä laitetaan umpeen ( ja lattiapinta päälle), voisi ko.
systeemin
virittää samalla vaivalla..
Ilmanvaihto on tällä hetkellä olematon, joten huippari ja tuloventtiilit
ovat tulossa.
Osassa taloa ( taloa on laajennettu ), siis tässä uudessa osassa oli yhden
huoneen lattiassa
muovimatto, joka oli kauttaaltaan märkä ja homeessa. Se on nyt revitty pois
ja sitä
kautta tapahtunee kuivumista myös.
Miten voin tarkistaa kapillaarisen kosteuden nousun teoriassa?
t. pertti r.
kalevi hautakangas
Eikö olisi paljon järkevämpää poistaa radonkaasu talon
alta rakennuksesta poispäin!!Putket talon alle ja imuri
10 metriä talosta.Ei ainakaan radonkaasu pääse yhtä
helposti asukkaiden harmiksi.
Ajatelkaapa tätä.
Mika Markkanen
"kalevi hautakangas" <kalevi.ha...@SPAM.sci.fi> wrote in message
news:8olmqr$n4e$1...@tron.sci.fi...
Heti aluksi on sanottava, että kyllä toimivan radonkorjauksen voi noinkin
tehdä. MUTTA aika hankalalta ja kalliilta kuulostaa....
Ensinnäkin 10 metriä vaakaputkea pihalle: jättäisitkö maan pinnalle
puutarhan koristeeksi? Et varmaankaan, joten siis maan alle piiloon. Mutta
kun tahtoo tuo maa hieman liikkua talvella, eikä kiinteä putki sitä oikein
kestä. Joten ei muuta kuin kaivamaan piha auki ja putkikaivanto routarajan
alapuolelle (tai sitten ainakin paljon styroxia).
Toiseksi, jos se puhallin laitetaan sinne 10 m päähän pihalle niin sinne
täytyy siis vetää myös sähköt. No, saahan sen maakaapelin asennettua kun
kerran kaivantokin kaivetaan....
Kolmanneksi, sinne pihalle täytyy sitten rakentaa jokin säänkestävä koppi
sähköpuhallinta varten. Tai jos koppia ei halua rakentaa niin voisihan sen
upottaa maahan parin kaivonrenkaan avulla ja päälle sitten sateen kestävä
kansi (tosin en tiedä kauanko sähköpuhallin kestää tuollaisissa kosteissa,
kylmissä olosuhteissa)..
Neljänneksi, onko se kovin mukavaa kun siellä puutarhassa kuuluu jatkuva
puhaltimen - jollei pörinä niin ainakin surina?
Viidenneksi, entä mitä sitten kun se ainoa mahdollinen puhallinkopin paikka
pihalla sattuu olemaan juuri lasten hiekkalaatikon vieressä? Ei kai niitä
radonpitoisia ilmoja viitsisi siihen päästää? No, eihän se tietysti mikään
ongelma ole, jatketaan rakentamista: puutarhan koristeeksi vielä pieni
pystytorni että saadaan putken pää korkealle ja radonpitoiset ilmat paremmin
sekoittumaan taivaan tuuliin eikä pihalle pyörimään.....
Paljonkohan tuolla kaikella saisikaan työtä ja rahaa palamaan???? Mutta
olisihan se toki näyttävä (ja jopa toimiva) systeemi jota kelpaisi
kavereille insinööritaitojen helmenä esitellä (pihatornin sopivalla
suunnittelulla saisi lisänäyttävyyttä; miten olisi malli öljynporaustorni?
Se pystyputki sinne metallisten ristikkorakenteiden keskelle......)
Tjaa-a. Kyllä suora pystyputki katolle ja sinne pieni puhallin on paljon
näppärämpää. Tarvikekulut luokkaa pari tonnia korkeintaan. Sietä korkealta
katolta puhaltimen ääni ei kuulu ja radonpitoinen poistoilma taatusti häipyy
taivaan tuuliin eikä jää asukkaiden riesaksi.
Mika
Petri Kärhä
> Paljonkohan tuolla kaikella saisikaan työtä ja rahaa palamaan???? Mutta
> olisihan se toki näyttävä (ja jopa toimiva) systeemi jota kelpaisi
> kavereille insinööritaitojen helmenä esitellä (pihatornin sopivalla
> suunnittelulla saisi lisänäyttävyyttä; miten olisi malli öljynporaustorni?
> Se pystyputki sinne metallisten ristikkorakenteiden keskelle......)
Näyttävä, mutta ei se varmaan toimisi. Pari pointtia: Putkien asentaminen
lattian alle koko kämpän alueelle on jälkikäteen ihan mahdoton homma.
Radonkaivossa selvinnee pienemmillä piikkauksilla ja kaivuilla. Eikös
radon-alueilla muuten ole tapana asentaa putket hiekan sekaan jo
rakennusvaiheessa? Sitten jos radonia tulee sisään, niin putkien ulostuloon
laitetaan imuri.
Toinen ongelma on hallittu korvausilman saanti. Ilma kun kulkee useinmiten
ympyrää ihan niinkuin sähkökin. Jos radonkaivo on keskellä taloa, niin
korvausilma tulee suht' tasaisesti laatan reunoilta ja koko laatan alus kuivuu.
Jos taas talon toiselle puolelle kaivetaan lattian alle sen verran putkea kuin
kivuttomasti saadaan, niin korvausilma pitäisi vetää talon toiselta puolelta
hiekan läpi. Sanomattakin on selvää, että ilma tulee mieluummin putken vierestä,
eikä talon alus kuivatu ollenkaan.
Matti
ja kun kosteus on jo tehnyt pahojaan, ja tupa on täynnä korjausmiehiä,
joilla on kova vauhti päällä ja toivottavasti käytännön kokemusta
kosteusasioista, niin ehdotus: Soitat maanantaina lähialueen isoimpaan
insinööritoimistoon ja revit sieltä jonkun tosi miehen, joka osaa sanoa
miten
kosteus ja rakennusvirheet taklataan. Kyllä luulisi niiden antavan paikan
päällä
neuvoja, kun ei tarvitse antaa kirjallisesti, (eikä joutua myöhemmin
vastuuseen
mistään). Vaikka ko tosi mies kehtaisi ottaa 400 / tunti niin sillä voit
välttää monta paljon kalliimpaa
mokaa korjauksessa. Perustelu: korjausmiestesi kokemustieto ei välttämättä
riitä
joka paikassa. Sinulla lienee kuitenkin arvokas remppa menossa.
Radonimurille sopivaa reikää lattiassa ei kannata surra, niitä saa kyllä
lisää. Jos se on
keskellä lattiaa, niin se on melko käyttökelvoton. Tarinaa voi jatkaa, jos
asut
radon alueella, tai edes hiekkaharjulla. Miten on?
t. Matti
Mika Markkanen
> Näyttävä, mutta ei se varmaan toimisi. Pari pointtia: Putkien asentaminen
> lattian alle koko kämpän alueelle on jälkikäteen ihan mahdoton homma.
> Radonkaivossa selvinnee pienemmillä piikkauksilla ja kaivuilla. Eikös
> radon-alueilla muuten ole tapana asentaa putket hiekan sekaan jo
> rakennusvaiheessa? Sitten jos radonia tulee sisään, niin putkien
ulostuloon
> laitetaan imuri.
> Toinen ongelma on hallittu korvausilman saanti. Ilma kun kulkee useinmiten
> ympyrää ihan niinkuin sähkökin. Jos radonkaivo on keskellä taloa, niin
> korvausilma tulee suht' tasaisesti laatan reunoilta ja koko laatan alus
kuivuu.
> Jos taas talon toiselle puolelle kaivetaan lattian alle sen verran putkea
kuin
> kivuttomasti saadaan, niin korvausilma pitäisi vetää talon toiselta
puolelta
> hiekan läpi. Sanomattakin on selvää, että ilma tulee mieluummin putken
vierestä,
> eikä talon alus kuivatu ollenkaan.
>
Kyse oli radonimurin teosta taloon jälkikäteen, jolloin laatan alle
järjestetään yksi imupiste. Uutta rakennettaessa on parempi asentaa
tehokkaampi imuputkisto täyttöhiekkaan mutta jälkikäteen se on mahdotonta,
niin kuin oikein toteat. Yhden imupisteen ratkaisussa imupiste tulee
sijoittaa melko keskelle rakennusta, jotta alipaineistus (tästä on kyse, ei
varsinaisesti tuuletuksesta) jakaantuu mahdollisimman tasaisesti koko
rakennuksen alalle eikä yhdelle laidalle (=korvausilman saanti tasaista,
niin kuin sanot). Helpoiten tämä onnistuu tekemällä reikä lattialaatan läpi
ja sieltä putki suoraan katolle. Mutta kyllä vastaava ratkaisu onnistuu myös
sokkelin läpi: sopivalla porauskalustolla (timanttipora, porakaivon
porauskalusto) sokkelin läpi reikä ja täyttösoraa pitkin edelleen lähelle
talon keskipistettä. Reikään työnnetään umpiseinäinen putki (Uponal tms) ja
tiivistetään sokkelin läpivienti, jolloin imupiste on talon keskellä eikä
laidalla. Tämäntyyppisiä ratkaisuja on toteutettu ja ne toimivat niinkuin
tavallinen laatan läpi tehty radonimuri, mutta se on vain kallimpi tapa
toteuttaa sama asia. Ratkaisu voi olla käyttökelpoinen jos jostain syystä
(tilaratkaisut) läpivientiä laatan läpi ja pystyputkea katolle ei voida
mielekkäällä tavalla järjestää. Eli kyllä se hieman pilke silmäkulmassa
kuvaamani "insinöörityön helmi" saataisiin teknisesti toimimaan, mutta
varmastikaan se ei olisi taloudellisesti ja esteettisesti järkevä ratkaisu.
Mika
Nobody
> Kannattaisikohan nyt kuitenkin ensin, niinkuin joku jo ehdottelikin,
> odotella pari vuotta, josko korjattu salaojitus ratkaisisi asian.
> Nimittäin jos talon alla on savipatja, ja salaojitus on upotettu
> tarpeeksi syvälle, niin parissa vuodessa talon alta pitäisi kaiken
> kosteuden valua saven pintaa pitkin salaojiin. Tämän jälkeen talon alle
> nousee kosteutta oletettavasti aika hankalasti, koska kosteuden pitää
> nousta salaojatasosta hiekkamössöä pitkin ylämäkeen.
Jos kaikki maa talon alla todella ON savea,
ei kosteus todellakaan enää "nouse", koskapa savi on varsin tiivistä.
Sen sijaan ... hienossa hiesussa ja hiekassa
saattaa "kapillaarinen veden nousu" olla parhaimmillaan jopa 8 metriä.
Niin että ... enpä menisi "vannomaan" ....
Nobody
Face your Fears ....
... Live your Dreams ...
Sampsa
>
> Jos kaikki maa talon alla todella ON savea,
> ei kosteus todellakaan enää "nouse", koskapa savi on varsin tiivistä.
>
> Sen sijaan ... hienossa hiesussa ja hiekassa
> saattaa "kapillaarinen veden nousu" olla parhaimmillaan jopa 8 metriä.
>
> Niin että ... enpä menisi "vannomaan" ....
>
>
Jos kaikki maa talon alla rodella ON savea, niin kosteus kyllä nousee.
Savesta rakenteeseen. Savessa ei kai tapahdu kapillaarista vedennousua,
mutta kyllä se kosteus pyrkii tasoittumaan.
Ja noin ylipäätään: ei kai kukaan ole pelkän saven päälle ole perustanut?
Sellaisen tempauksen seuraukset huomaa melko äkkiä.
Ossi Haapakoski
>Savesta rakenteeseen. Savessa ei kai tapahdu kapillaarista vedennousua,
>mutta kyllä se kosteus pyrkii tasoittumaan.
>
>Ja noin ylipäätään: ei kai kukaan ole pelkän saven päälle ole perustanut?
>Sellaisen tempauksen seuraukset huomaa melko äkkiä.
Alkuperäisessä viestissä ei tainnut olla kerrottu perustamistapaa,
mikähän se mahtaa olla?
Savimaalla pitää varmistua siitä, että savikerros pysyy ehjänä tai
saattaa seurata ongelmia. Kotikylällä rakensivat rivitalon paikkaan,
jossa oli vanha pieni savikuoppa, paikka on tasamaalla mutta 50m
päästä lähtee nousemaan pieni mäki. Vaikka salaojitus on talon
ympärillä kunnossa, kyseisen savikuopan kohdalla taloon nousee
kosteutta.
Ossi
Sampsa
> >Jos kaikki maa talon alla rodella ON savea, niin kosteus kyllä nousee.
> >Savesta rakenteeseen. Savessa ei kai tapahdu kapillaarista vedennousua,
> >mutta kyllä se kosteus pyrkii tasoittumaan.
> >
> >Ja noin ylipäätään: ei kai kukaan ole pelkän saven päälle ole perustanut?
> >Sellaisen tempauksen seuraukset huomaa melko äkkiä.
>
> Alkuperäisessä viestissä ei tainnut olla kerrottu perustamistapaa,
> mikähän se mahtaa olla?
>
Oli kerrottu. En kyllä muista mikä perustamistapa oli, muttei sillä ole
väliä. Tuo ylläoleva juttu koski Nobodyn kommenttia kaikesta talon alla
olevasta maasta.
> Savimaalla pitää varmistua siitä, että savikerros pysyy ehjänä tai
> saattaa seurata ongelmia. Kotikylällä rakensivat rivitalon paikkaan,
> jossa oli vanha pieni savikuoppa, paikka on tasamaalla mutta 50m
> päästä lähtee nousemaan pieni mäki. Vaikka salaojitus on talon
> ympärillä kunnossa, kyseisen savikuopan kohdalla taloon nousee
> kosteutta.
>
Totta. Savikerrosten ympäristöolosuhteiden muutos aiheuttaa usein saven
kuivumista ja näin monesti painumia.
Toisaalta. Oikein toteutettu pohja- ja maarakentaminen estää _aina_
kapilaarisen vedennousun, sekä kosteus ja vesivauriot parustusrakenteissa.
(Ellei sitten johda katon sadevesiä suoraan sokkeliin...)
Tontille tulee olla tehtynä kuivaussuunitelma, josta ilmenee kaatojen
suunnat ja jyrkkyydet, sekä avo- ja salaojitukset ja valuma-alueet.
Ja vielä: Ei kai kukaan ole suoraan saven päälle perustanut/perustamassa?
M. Saren
<Pine.SGI.4.10.100090...@maanantai.hit.fi>:
>On Wed, 6 Sep 2000, Ossi Haapakoski wrote:
>Ja vielä: Ei kai kukaan ole suoraan saven päälle
>perustanut/perustamassa?
Meidän talo on ihan sinisen saven päällä. Jotain kiviä on anturan alla,
mutta ei paksulti kuitenkaan.
Ollut siinä 49 vuotta ja ihan suorassa...
Tuleva autotallilaajennus tehdään myös leveillä anturoilla savipohjan
päälle, jotta pintapaine pysyy pienenä. Salaojittava kerros tulee tietty
alle.
Varmaan puolet suomea on savea, joten on sille pystyttävä rakentamaan....
tv mika
Nobody
> Ja vielä: Ei kai kukaan ole suoraan saven päälle perustanut/perustamassa?
Taidat olla melko "uusi" rakentajana ... ?
Nobody
Sampsa
> sipe...@hit.fi (Sampsa) wrote in
> >Ja vielä: Ei kai kukaan ole suoraan saven päälle
> >perustanut/perustamassa?
>
> Meidän talo on ihan sinisen saven päällä. Jotain kiviä on anturan alla,
> mutta ei paksulti kuitenkaan.
>
> Ollut siinä 49 vuotta ja ihan suorassa...
>
Onhan toi mahdollista, mutta en kyllä suosittele uutta taloa noin
tekemään.
> Tuleva autotallilaajennus tehdään myös leveillä anturoilla savipohjan
> päälle, jotta pintapaine pysyy pienenä. Salaojittava kerros tulee tietty
> alle.
>
Jos kerran on ennenkin tehty kyseiselle tontille, niin siitä vaan, kunhan
suunnitelmat on ammattilainen tehnyt.
> Varmaan puolet suomea on savea, joten on sille pystyttävä rakentamaan....
>
>
Useimmiten taidetaan kuitenkin paaluttaa tai stabiloida tai suorittaa
massanvaihtoja. Savi on kuitenkin melko heppoinen alusta.