Painesäiliön eristäminen
JM
Olen (uudelleen) eristämässä puulämmitteisen 1 1/2-kerroksisen,
hirsirunkoisen, noin v1950 rakennetun talon yläkerrassa sijaitsevaa
ylipaisuntasäiliötä. Paisuntasäiliö on vanhanmallinen, rautainen, ylähäällä
ilmaputki sekä sivuilla sisäänmeno ja ulostuloputket.
Tila on kylmä, säiliö sivuseinän ulkopintaa vasten ja katon muodostamassa
kolmion muotoisessa, nykyään tuulettuvassa tilassa.
Lattiassa on vielä purut.
Olen ajatellut käyttää uretaanivaahtoa ja "liimata" sillä kiinni säiliön
pintaan styroksilevyjä ja paikata välit vielä uretaanivaahdolla. Putkiin
käyttäisin vielä perinteisiä putkieristys- eristeitä.
Onko tästä mitään vaaraa ruostumiselle tms. Vanhat eristeet oli naruilla
kiinnisidottuja villoja (kivi/lasi).
Muita hyviä kokemuksia, ideoita, kommentteja kaivaten....
juha
Kallu
> Hei!
> Olen (uudelleen) eristämässä puulämmitteisen 1 1/2-kerroksisen,
> hirsirunkoisen, noin v1950 rakennetun talon yläkerrassa sijaitsevaa
> ylipaisuntasäiliötä. Paisuntasäiliö on vanhanmallinen, rautainen, ylähäällä
> ilmaputki sekä sivuilla sisäänmeno ja ulostuloputket.
> Tila on kylmä, säiliö sivuseinän ulkopintaa vasten ja katon muodostamassa
> kolmion muotoisessa, nykyään tuulettuvassa tilassa.
> Lattiassa on vielä purut.
Paisuntasäiliö kylmässä tilassa, niinkö? Vaarallinen tapaus. Sehän voi
talvella vaikka jäätyä. Vesi kun ei paisuntasäiliössä juurikaan liiku.
Vai onko kyseessä jonkinlainen lämminvesivaraaja? Silloinhan jäätymisvaaraa
ei tietenkään ole. Jos vesi kiertää koko ajan ja on lämmintä.
Nykyisin käytetään ns. kalvopaisuntasäiliötä joka voi olla samassa
tilassa kuin kattilakin. Silloin se ei pääse jäätymään ja hapen pääsy
patterikiertoon estyy. Suosittelen.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
JM
> talvella vaikka jäätyä. Vesi kun ei paisuntasäiliössä juurikaan liiku.
Kyllä, kylmä tila, johon vielä lisäsin tuuletusta. Ollut siellä jo 20v, eikä
ongelmia. Kyseessä olisi vain parempi eristäminen.
> Vai onko kyseessä jonkinlainen lämminvesivaraaja? Silloinhan
jäätymisvaaraa
> ei tietenkään ole. Jos vesi kiertää koko ajan ja on lämmintä.
Ei :-)
> Nykyisin käytetään ns. kalvopaisuntasäiliötä joka voi olla samassa
> tilassa kuin kattilakin. Silloin se ei pääse jäätymään ja hapen pääsy
> patterikiertoon estyy. Suosittelen.
Jeps, olen kuullut moisista, mutta en ole valmis vielä kustantamaan
moista....toimii (ainakin toiminut) hyvin tähän asti.
juha
Kallu
>> Nykyisin käytetään ns. kalvopaisuntasäiliötä joka voi olla samassa
>> tilassa kuin kattilakin. Silloin se ei pääse jäätymään ja hapen pääsy
>> patterikiertoon estyy. Suosittelen.
> Jeps, olen kuullut moisista, mutta en ole valmis vielä kustantamaan
> moista....toimii (ainakin toiminut) hyvin tähän asti.
Ehkäpä se tila, missä säiliö nyt on, ei olekaan niin kylmä kuin
luulet. Muuta selitystä tuohon en keksi. Avopaisuntasäiliö on
menneiden aikojen keksintö ja jopa tietyissä tilanteissa
vaarallinenkin.
Olen itse asunut vuosikymmenet sitten omakotitalon yläkerrassa
vuokralla. Eräässä vaatekaapissa oli juurikin tuollainen
avopaisuntasäiliö. Se oli oikein mukava asukas kyllä vuosien ajan,
kunnes eräänä päivänä kattilavesi pääsi kiehahtamaan. Arvaapa oliko
nuori vaimoni innoissaan kun makuukamarimme lattialle valui
mustaa, kiehuvaa vettä.
Vuokraisännän vastaukset myöhemmin tapauksesta kysyessäni olivat
vältteleviä. En vieläkään tiedä väänsikö hän kattilaveden
termostaattia itse, tekikö sen joku muu, vai oliko termostaatti
hajonnut. Joka tapauksessa seurauksena oli hirveä ruljanssi kun
lattiapinnoitteet ja alakerran katto meni uusiksi.
JM
> luulet. Muuta selitystä tuohon en keksi. Avopaisuntasäiliö on
> menneiden aikojen keksintö ja jopa tietyissä tilanteissa
> vaarallinenkin.
Totta, en tiedä varmasti kuinka kylmäksi tila talvella laskee. Lisäksi vielä
säiliö on seinää vasten, joka oli aikaisemmin eristetty 100mm puruilla ja
nyt eristän sen 150mm mineraalivillalla, joten tilan lämpö laskee
todennäköisesti vanhastaan.
> Olen itse asunut vuosikymmenet sitten omakotitalon yläkerrassa
> vuokralla. Eräässä vaatekaapissa oli juurikin tuollainen
> avopaisuntasäiliö. Se oli oikein mukava asukas kyllä vuosien ajan,
> kunnes eräänä päivänä kattilavesi pääsi kiehahtamaan. Arvaapa oliko
> nuori vaimoni innoissaan kun makuukamarimme lattialle valui
> mustaa, kiehuvaa vettä.
Tollasta en kyllä kovinäkkiä saa tapahtumaan (puilla). Olen suunnittelemassa
myös suojaa vuotoja vastaan säiliön ympärille.
Otan kyllä osaa :-) tota olen itsekkin pelännyt.
> Vuokraisännän vastaukset myöhemmin tapauksesta kysyessäni olivat
> vältteleviä. En vieläkään tiedä väänsikö hän kattilaveden
> termostaattia itse, tekikö sen joku muu, vai oliko termostaatti
> hajonnut. Joka tapauksessa seurauksena oli hirveä ruljanssi kun
> lattiapinnoitteet ja alakerran katto meni uusiksi.
Uskon.
Kerrotko vielä mielipiteesi uretaani+styrox eristyksestä. Kyseessä siis
mahdollisimman tehokas eristys.
juha
Jouni Saari
"JM" <n...@mails.here> kirjoitti
viestissä:41170542$1...@news.dnainternet.net...
> Kerrotko vielä mielipiteesi uretaani+styrox eristyksestä. Kyseessä siis
> mahdollisimman tehokas eristys.
>
Styrox ja vuorivilla on suunnilleen yhtä hyviä eristeitä saman paksuisina.
YMpäristöään lämpimämmän tankin eristäminen on helppoa millä vaan
eristeellä, ei tarvita höyrysulkuja. Kylmän tankin kohtaalla olisi paras
käyttää jotain hyöryä pitävää eristettä (SPU, polyeteenivaahto), styrox on
muuten hengittävä eriste, eli höyryt menee siitä läpi.
SPU on tehokkain eriste, vuorivilla ja styrox suunnilleen puolet saman
paksuisina.
Eristeitä voi vaikka laittaa päällekkäin erilaisia jne.. Siis vaikka 50mm
SPU-levyt tai styroksit ensin kiinni tankkiin ja päälle niin paljon kuin
sopivasti mahtuu villaa. Koska tankki ei varmaankaan ole koskaan ympäröivään
ilmaan nähden kastepistettä viileämpi, niin ei tarvitse huolehtia ilma- ja
höyrytiiviydestä, paperi riittää villan päälle uloimmaksi suojaksi ja styrox
kelpaa sellaisenaan ilman alumiineja.
Kallu
> Styrox ja vuorivilla on suunnilleen yhtä hyviä eristeitä saman paksuisina.
> YMpäristöään lämpimämmän tankin eristäminen on helppoa millä vaan
> eristeellä, ei tarvita höyrysulkuja. Kylmän tankin kohtaalla olisi paras
> käyttää jotain hyöryä pitävää eristettä (SPU, polyeteenivaahto), styrox on
> muuten hengittävä eriste, eli höyryt menee siitä läpi.
Kyllä kaksikomponenttiuretaani on ylivoimainen eristyskyvyltään muihin
nähden. Tällä palstalla oli keväällä keskustelua siitä, mistä
ko. tavaraa saa. En jaksa enää muistaa, mutta yritä googlettaa jos
vaikka löytäisit sen säikeen.
Styroxkin on melko hyvä lämmöneriste kyllä, mutta ongelmaksi muodostuu
saada se riittävän tiiviisti säiliötä vasten. Villa on helppo saada
säiliötä vasten kyllä, muutan se on kolmikon heikoin eriste. Lisäksi
villaeristeen pitää olla kuiva, muuten se ei eristä juuri lainkaan.
Kallu
> Tollasta en kyllä kovinäkkiä saa tapahtumaan (puilla). Olen suunnittelemassa
> myös suojaa vuotoja vastaan säiliön ympärille.
> Otan kyllä osaa :-) tota olen itsekkin pelännyt.
Mikä sinut saa luulemaan ettei kattilasi puilla lämmitettäessä pääse
kiehumaan? Minusta asia on juurikin toisin päin, että puilla
lämmitettäessä se vasta helposti kiehuukin. Öljykattilassa on sentään
termostaatti, mutta puun palaminen on melko hankala hallittava. Ehkäpä
opit ajan kanssa itse sen hallitsemaan, mutta ota huomioon että
tietyissä tilanteissa puita voi heitellä pesään ihan joku muu kuin
sinä itse. Kuivaa tai märkää, koivua tai kuusta.
> Kerrotko vielä mielipiteesi uretaani+styrox eristyksestä. Kyseessä siis
> mahdollisimman tehokas eristys.
Kyllä uretaani, varsinkin kaksikomponenttinen, on paras eriste mitä
tiedän. Eikä styroxkaan huono ole. Lisää aiheesta myöhemmin.
JM
> > Kerrotko vielä mielipiteesi uretaani+styrox eristyksestä. Kyseessä siis
> > mahdollisimman tehokas eristys.
> Styrox ja vuorivilla on suunnilleen yhtä hyviä eristeitä saman paksuisina.
> YMpäristöään lämpimämmän tankin eristäminen on helppoa millä vaan
> eristeellä, ei tarvita höyrysulkuja. Kylmän tankin kohtaalla olisi paras
> käyttää jotain hyöryä pitävää eristettä (SPU, polyeteenivaahto), styrox on
> muuten hengittävä eriste, eli höyryt menee siitä läpi.
Eli, kannattaisiko uloimmaksi kerrokseksi asentaa muovikalvo?
> SPU on tehokkain eriste, vuorivilla ja styrox suunnilleen puolet saman
> paksuisina.
> Eristeitä voi vaikka laittaa päällekkäin erilaisia jne.. Siis vaikka 50mm
> SPU-levyt tai styroksit ensin kiinni tankkiin ja päälle niin paljon kuin
> sopivasti mahtuu villaa. Koska tankki ei varmaankaan ole koskaan
ympäröivään
> ilmaan nähden kastepistettä viileämpi, niin ei tarvitse huolehtia ilma- ja
> höyrytiiviydestä, paperi riittää villan päälle uloimmaksi suojaksi ja
styrox
> kelpaa sellaisenaan ilman alumiineja.
Itselle kertynyt "varastoon" ylimääräisiä 100mm ja 50mm styroxlevyjä ja sen
takia olen kallistumassa niihin. Noi SPUt on aika kalliita, olettaen että ne
olivat niitä, mitä paikallinen rautakauppias suositteli. Taisivat olla
jossain 20e/levy. Koko oli jotain 240cm * 50cm.
juha
JM
> Mikä sinut saa luulemaan ettei kattilasi puilla lämmitettäessä pääse
> kiehumaan? Minusta asia on juurikin toisin päin, että puilla
> lämmitettäessä se vasta helposti kiehuukin. Öljykattilassa on sentään
> termostaatti, mutta puun palaminen on melko hankala hallittava. Ehkäpä
> opit ajan kanssa itse sen hallitsemaan, mutta ota huomioon että
> tietyissä tilanteissa puita voi heitellä pesään ihan joku muu kuin
> sinä itse. Kuivaa tai märkää, koivua tai kuusta.
En tarkalleen tiedä mistä johtuu, mutta ainakin meillä on aika iso
vesivaraaja (en tiedä tarkkaa litramäärää), koko noin 2m x 3m x 2.5m.
Olen yrittänyt lämmittää joskus kattilaa kuumaksikin, mutta olen kyllästynyt
touhuun itse ennemmin, kuin kattilan lämpö olisi noussut yli 85c:n. Itse
lämmityskattilan veden lämpötila ei tunnu nousevan yli 75c:n (mittarin
mukaan) sitten millään.
Olen sopinut vaimon kanssa vielä, että lämmitämme ennemmin useammin
sopivasti, kuin kerran kauheasti. Olen ainakin siinä uskossa, että
kattilanikin tykkää tästä enemmän (JÄMÄ AP 135).
juha
OKN
> vesivaraaja (en tiedä tarkkaa litramäärää), koko noin 2m x 3m x 2.5m.
No melkoinen on varaaja!!! 15 kuutiota. Tarkistappa mitat, tollanenhan
tarvii lämmittää kerran talvessa...
Meilläkin varaajan "laatikko" on osapuilleen tuon kokoinen, mutta ei siellä
sisällä ole kuin reilun 3 kuutiota vetävä pönttö. Loput on eristettä.
> Olen yrittänyt lämmittää joskus kattilaa kuumaksikin, mutta olen
kyllästynyt
> touhuun itse ennemmin, kuin kattilan lämpö olisi noussut yli 85c:n. Itse
> lämmityskattilan veden lämpötila ei tunnu nousevan yli 75c:n (mittarin
> mukaan) sitten millään.
Nyt sitten on joko mittari rikki tai lämmitystavassa pahasti parantamisen
varaa. Tai vaihtoehtoisesti kattilasi hyötysuhde on kovin kovin huono. Mulla
on parikymmentä vuotta vanha Jämä (hyötysuhde on mitä on), ja kyllä mä saan
sen veden sinne 95 korville ilman kummempia tuskia. Tietysti jos varaaja on
todellakin 15 kuutiota niin voi olla...
> Olen sopinut vaimon kanssa vielä, että lämmitämme ennemmin useammin
> sopivasti, kuin kerran kauheasti. Olen ainakin siinä uskossa, että
> kattilanikin tykkää tästä enemmän (JÄMÄ AP 135).
Kattila itsessään tykkää kyllä siitä, että pidetään tasaista lämpöä. Kunhan
se tasainen lämpö on sitten yli 65C. Sitä alemmassa lämpötilassa noki alkaa
karstoittua kattilan pintaan (=kastepiste, vesi+tuhka=inhaa mömmöä->hikeä ja
kyyneleitä) ja hyötysuhde laskea. Puhtaasti hyötysuhteen kannalta taas
kattilan vesi saisi olla mahdollisimman kylmää. Mutta kyllä siis kaiken
kaikkiaan paras olisi, jos saatte pidettyä kattilan veden lämmön välillä
65...75C.
Olli
Pasi Maliniemi
käyttämällä Sauna-Satu polyuretaanilevyä. Muistaakseni suurin syy minkä
vuoksi päädyin Sauna-Satuun oli lämmönkestävyys. Styroksilevylle ja
routaeristeenä käytettävälle polyuretaanille ei annettu takuuta että
levy kestää vielä kun lämpötila lähentelee sataa astetta, mikä
vesivaraajassa voi sattua. Halpaahan tuo Sauna-Satu ei missään nimessä ole.
Kiinnitin levyt "kiilaamalla" ulkopuolelta varaajaa vasten. Lopuksi
tiukka kierros alumiiniteippiä saumakohtien ympärille. Oma logiikkani
oli että parempi olla liimaamatta, jos varaaja joskus alkaa vuotamaan
niin pääseepähän vuotovesi ainakin suoraan alapuolella olevaan
lattiakaivoon eikä jää eristeiden sisään muhimaan.
-Pasi
JM
> tarvii lämmittää kerran talvessa...
> Meilläkin varaajan "laatikko" on osapuilleen tuon kokoinen, mutta ei
siellä
> sisällä ole kuin reilun 3 kuutiota vetävä pönttö. Loput on eristettä.
Joo, olet tässä oikeassa. Siitä on kohta 25 vuotta, kun olen nähnyt sen
avonaisena. En kuitenkaan usko, että mitoissa olisi yli 50cm/sivu heittoa.
Se oli aika jätti, kun se sinne pistettiin.
> Nyt sitten on joko mittari rikki tai lämmitystavassa pahasti parantamisen
> varaa. Tai vaihtoehtoisesti kattilasi hyötysuhde on kovin kovin huono.
Mulla
> on parikymmentä vuotta vanha Jämä (hyötysuhde on mitä on), ja kyllä mä
saan
> sen veden sinne 95 korville ilman kummempia tuskia. Tietysti jos varaaja
on
> todellakin 15 kuutiota niin voi olla...
Itse epäilen, että meidän puuliiterissä olisi parantamisen varaa. Siis puut
saattavat olla liian kosteita.
> Kattila itsessään tykkää kyllä siitä, että pidetään tasaista lämpöä.
Kunhan
> se tasainen lämpö on sitten yli 65C. Sitä alemmassa lämpötilassa noki
alkaa
> karstoittua kattilan pintaan (=kastepiste, vesi+tuhka=inhaa mömmöä->hikeä
ja
> kyyneleitä) ja hyötysuhde laskea. Puhtaasti hyötysuhteen kannalta taas
> kattilan vesi saisi olla mahdollisimman kylmää. Mutta kyllä siis kaiken
> kaikkiaan paras olisi, jos saatte pidettyä kattilan veden lämmön välillä
> 65...75C.
Lisäksi, joku on sanonut, että kupariputket (mm lämminvesikierukka) alkaa
"kulumaan" tms kuumemmalla lämpötiloilla.
juha
Jouni Saari
"JM" <n...@mails.here> kirjoitti
viestissä:4117a79c$1...@news.dnainternet.net...
>
> Eli, kannattaisiko uloimmaksi kerrokseksi asentaa muovikalvo?
>
>
Ei minusta, eihän tankki ole kosteassa tilassa, eikä sen lämpötila ole
oikeastaan koskaan ympäristöä kylmempi. Ympäristöään lämpimämpi kohde pysyy
kuivana ilman höyrysulkuja. (Talokin pysyisi, jos sinne ei rakenna suihkua
ja tuo ihmisiä asumaan..)
Esim kylmä ilmanvaihtoputki, joka menee lämpimän tilan läpi pitää eristää ja
höyrysuluttaa kunnolla, muuten sen eristeet kastuu. Tässä tapauksessa
kaiketi tankki on yleensä hiukan lämpimämpi kuin ilma ulkopuolella.
Riippuu ihan tankin muodoista, Sauna-Satu olisi neliskanttiseen hyvä ja
helppo laittaa, 30mm levy vastaa noin 70mm villaa ja levyt on helppo
teippailla alumiinifolioistaan kiinni ja pontitkin taitaa auttaa hommaa. On
vaan kallista kamaa, villaa saa samalla rahalla paljon enemmän kuin tuon
70mm. Lieriömäiseen tankkiin villa taitaa olla helpoin, tai "telttapatja",
eli joku solumuovimatto tai levy. Villan taas voi pyörittää ja kiinnittää
vaikka narulla tai rautalangalla, paksu paperi tai vastaava päälle. Itse
laittaisin Sauna-Satua ja päälle villaa, molempia kun on nurkissa valmiina,
niin ei tarvitsisi mennä eristeostoksille..
ask@kolumbus.fi ove
> makuukamarimme lattialle valui mustaa, kiehuvaa vettä.
> lattiapinnoitteet ja alakerran katto meni uusiksi.
innostus olisi kai ollut vieläkin suurempi
jos vesi olisi valunut suoraan sänkyyn ... joten
jokaisen tee-se-itte-putkimiehen kannattanee siis "ihan itte"
asentaa kaikki mökkinsä varo- ja ylivuotoputket ...
... valuttamaan "ihan itte" valitsemaansa paikkaan ...
eli siis ... hm ... yläkerran makuukammarinsa lattialle ?
täysin idioottivarma synsteemikö ei muka toimisi
sääliä vai empatiaa ?
JM
Suunnitelmat muuttuivatkin, kun aloin tekemään eristystä. Tila on liian
pieni ja pölyinen, että saisin eristettyä kunnolla säiliön. Jo ensimmäinen
styrox lähti seinästä irti, mutta kyllä se nyt siellä paikallaan on.
Aloin suunnittelemaan, että tekisin koko tilasta lämpimän. Pistän vinoa
kattoa vasten tuuletusrimat,tuulensuojan ja 100mm kivivillaa ja
bitumipaperin + mahdollisesti jonkun päällysteen. Teen seinään vielä toisen
100mm tai 50mm eristyksen sisäseinään. Sisäseinän alareunaan teen tien
lämpimälle ilmalle säiliön tilaan ja sisäseinän yläreunaan tien ulos.
Samalla saan vielä säiliöstä helpommin uusittavan sitten tulevaisuudessa
(kai silloin on jo palattu näihin vanhoihin, heh)
Pistänkö sisäseinälle vielä bitumipaperin?
Kiitos auttaneille, mutta vielä lisäkommentteja tähän kaipaan.
juha
Jouni Saari
"JM" <n...@mails.here> kirjoitti
viestissä:4119018f$1...@news.dnainternet.net...
> >
>
> Pistänkö sisäseinälle vielä bitumipaperin?
>
Taitaa olla muovin paikka. Sisäseinällä pitäisi olla höyrysulkua enemmän
kuin ulkopuolella. Bitumipaperi ei ole höyrysulku, toki sekin riittänee, jos
tilaan ei pääse kosteutta ja huonetiloihin päin on jo valmiiksi höyrysulut.
(Voi olla jopa parempi..)
JM
> Taitaa olla muovin paikka. Sisäseinällä pitäisi olla höyrysulkua enemmän
> kuin ulkopuolella. Bitumipaperi ei ole höyrysulku, toki sekin riittänee,
jos
> tilaan ei pääse kosteutta ja huonetiloihin päin on jo valmiiksi
höyrysulut.
> (Voi olla jopa parempi..)
Aikaisemmat noin 55 vuotta on seinissä ollut oksapahvilla eristetty
sahanpuru (100mm).
Kannattaako paisuntasäiliö vielä vuorata jollakin? Vai onko hyvästä, että se
lämmittää mahdollisesti omalla lämmöllään vielä tilaa, jossa sijaitsee? Tila
on todennäköisesti irtiruuvattavan seinän takana, jossa ilmatiet ainoastaan
säiliölle ja pois.
juha
Jouni Saari
"JM" <n...@mails.here> kirjoitti
viestissä:411a3abd$1...@news.dnainternet.net...
>
> Kannattaako paisuntasäiliö vielä vuorata jollakin? Vai onko hyvästä, että
se
> lämmittää mahdollisesti omalla lämmöllään vielä tilaa, jossa sijaitsee?
Tila
> on todennäköisesti irtiruuvattavan seinän takana, jossa ilmatiet
ainoastaan
> säiliölle ja pois.
>
Jos tila on lämpöeristetty ja pysyy lämpimänä, en keksi syitä nykertää
mitään ylimääräistä säiliön pintaan. Ei taida lämpöhukka olla mitenkään
merkittävää, eikä kondessi tai muukaan syy vaadi mitään? PAisuntasäiliö
taitaa jakoa tapauksessa ehtiä jäähtyä nopeammin kuin nesteet liikku
edestakaisin.
Höyrysulkujen osalta miettisin hetken, että lämpimästä kylmään on koko
matkan sopivasti harveneva rakenne tai ainakin kastepisteet kaukana
rakenteista. Jos siis välipohja on hengittävä, ei sen ulkopuolelle kuulu
höyrysulkua kylmälle puolelle. Eli höyrysulku lämpimälle puolelle, ja
ainakin tuuletusta pitää miettiä, kun lisäeristetään reippaammin rakenteen
ulkopintaa. Siis lämmittämätön vintti on tavallaan eristeen keskellä, muovi
voikin tarkemmin ajatellen toimia väärin ja kerätä kosteutta, jos lämpimään
päin on paksulti hengittävästi (=höyryä läpäisevää) eristettyä seinää.
Silloin siis tilanne vastaa höyryn kulun kannalta sitä, että muovi on
lähellä eristeen ulkopintaa, jolloin riskinä on kondenssi muovin pintaan,
kun talon sisältä pääsee höyryt viileälle vintille, muttei enää ulos saakka.
Eli pitää pähkäillä kokonaisuus, kun lisäeristetään vanhaa taloa.
Jouni