Paneelikaton maalaus
Katja Grahn
Meillä on olohuoneen katossa käytössä tummunut puupanelointi,
jonka haluaisimme maalata valkoiseksi. Katossa on kattolämmitys.
Mitä pitäisi ottaa huomioon? Sen verran neuvoja olen saanut että
katto pitää ensin pesta jollakin liuoksella ja maalata sitten
vesiohenteisella maalilla.
Mitä katon pesuun pitäisi käyttää? Pitääkö oksakohdat lakata oksalakalla
ennen maalausta? Käykö maalaamiseen mikä tahansa vesiohenteinen himmeä
sisäkattomaali vai pitääkö maalilla olla jotakin erityisominaisuuksia,
ettei se tummu kattolämmityksen vaikutuksesta?
Onko kokemuksia puupaneelikaton maalaamisesta?
T: Katja
--
---------------------------------------------------------------
Katja Grahn Jos ihmisen voisi risteyttää kissan
Kissanystävä kanssa, se jalostaisi ihmistä
ka...@clinet.eiroskia.fi mutta rappeuttaisi kissan.
http://www.clinet.fi/~katja Mark Twain
---------------------------------------------------------------
Elias Aarnio
>kgr...@cc.helsinki.fi (Katja Grahn) writes:
>
>> Meillä on olohuoneen katossa käytössä tummunut puupanelointi,
>> jonka haluaisimme maalata valkoiseksi. Katossa on kattolämmitys.
>
>Kattolämmitys!? Voisiko joku valaista mitä ideaa moisessa on?
No pullossakos sinä olet elänyt? Etuhan on tietysti se, että kun tulee
lämpösäteilyä sieltä katosta, niin tulee lämpimyyden tunne
alhaisemmalla huonelämpötilalla.
Ennenkuin maalaatte sen katon, selvittäkääpä se, mistä tummuminen
johtuu. Tuttu sähkömies kertoi törmänneensä tapaukseen, jossa meinasi
käydä hassusti. Niitä elementtejä sa1 Suomestakin 110V jännitteisiä.
Kytkentä menee luonnollisesti tällöin 2 sarjaan. Joku äkkiväärä
sähkäri oli mennyt "korjaamaan" alunperin oikein tehdyn kytkennän ja
lopputulos oli ollut tummuva katto.
Että sellasta.... :-)
EliasA
J. Skogstrand
viestissä:37a8225...@news.saunalahti.fi...
Viestissä ei sanottu, että katto olisi jo aiemminkin maalattu. Jos se on
ollut puupinnoilla tai vain uv-suojaamattomalla lakalla aiemmin vedetty,
niin enpä ihmettele ollenkaan, jos se on tummunut.
Mielenkiintoinen oli kuitenkin tuo kertomuksesi "Rrrane-rrremonttimiehestä",
joka panee kaikki uusiksi.
Välikö hällä, minulta saa hyviä ja bonuksin varustettuja Pohjantähti-yhtiön
kotivakuutuksia, muitakin tietysti ja mitoilleen sovitettuina! P. 040 568
8987.
Mac
Elias Aarnio <el...@mmmag.fi> kirjoitti viestissä:37a8225...@news.saunalahti.fi...
> On 04 Aug 1999 13:25:08 +0300, Henrik Ahlgren <pa...@iki.fi> wrote:
> >Kattolämmitys!? Voisiko joku valaista mitä ideaa moisessa on?
>
> No pullossakos sinä olet elänyt? Etuhan on tietysti se, että kun tulee
Ja paskat! Kattolämmityksessä ei ole mitään ideaa. Se todettiin jo 20v. sitten.
Ko. lämmitysmuoto on poikeuksellisen harvinainen nykyään, tunnetuista syistä johtuen.
-----
Jukka Marin
>Ja paskat! Kattolämmityksessä ei ole mitään ideaa. Se todettiin jo 20v. sitten.
>Ko. lämmitysmuoto on poikeuksellisen harvinainen nykyään, tunnetuista syistä johtuen.
Jotka olivat...?
-jm
EM
Mac <itt...@yahoo.uk.co> kirjoitti artikkelissa
<7og3lu$8km$1...@tron.sci.fi>...
Ja paskat! Kattolämmityksessä ei ole mitään ideaa. Se todettiin jo 20v.
sitten.
Ko. lämmitysmuoto on poikeuksellisen harvinainen nykyään, tunnetuista
syistä johtuen.
Täysin samaa mieltä :-). Kokemus on osoittanut, että kattolämmitys oli
susi jo syntyessään.
Terv. E Merta
Elias Aarnio
Nonniin poijaat - sitten niitä argumentteja pöytään. En minä mikään
kattolämmityksen puolustaja ole, mutta tuollainen perustelematon
heittely on todella tyhjänpuhumista. Mistä tuollaisen tyylin oikein
oppii?
Jotta en syyllistyisi samaan syntiin, kysynkin, mikä olisi
kokonaistaloudellisuudeltaan edullisin lämmitysratkaisu puutalon
kellarissa (kivijalassa) sijaitsevaan boilerihuoneeseen, jossa
huonosti eristetty betonilaatta lattiana ja jota käytetään ajoittain
askartelutilana? Ettei vain olisi vaikka infrapunaelementeillä
toteutettu kattolämmitys, joka kytketään tarpeen tullen päälle?
EliasA
Tomi Kalatie
Kattolammityksella varustetussa talossa asuneena en ole niista paska ominaisuuksista tietoinen.
Taitaa olla samanlaista yleistysta kuin maalampo jutut. Niitakin rakenteli suomessa kaikenlaiset asiaan perehtymattomat puoskarit, jonka seurauksena koko juttua kavahdetaan viela 20 vuotta myohemminkin.
/t
Petri
Tomi Kalatie <tomi.k...@lmf.ericsson.se.no.> wrote in article
<7oof63$35n$1...@ronto.lmf.ericsson.se>...
> Tjuu, olisi kiva kuulla miksi se kattolammitys on niin paska?
>
> Kattolammityksella varustetussa talossa asuneena en ole niista paska
ominaisuuksista tietoinen.
>
> Taitaa olla samanlaista yleistysta kuin maalampo jutut. Niitakin
rakenteli suomessa kaikenlaiset asiaan perehtymattomat puoskarit, jonka
seurauksena koko juttua kavahdetaan viela 20 vuotta myohemminkin.
>
> /t
>
ominaispiirteet siinäkin on: infrapuna -säteily ei mene esim. pöydän läpi,
joten talvella jalkoja saattaa kylmätä ruokapöydässä. Sehän riippuu myös
lattiaeristyksestä. Lattiat ei siinä muutenkaan paljoa lämpiä.
Lattialämmitys lähtee juuri päinvastoin; lämpö lähtee alhaalta ja nousee
ylös. Taidetaan nykyään laittaa enemmän lattialämpöjä.
Pauli Äkkinen
kattolämmityselementti on ohut, muovipintainen folio, jossa
lämmitysvastukset on puristettu muovipinnoitteen väliin. Kattopinnoite
kiinnitetään kattolämmityselementtien jälkeen 300mm jaolla asennettuihin
47x47mm rimoihin, joiden välissä on mineraalivilla.
Lämmön siirtyminen tapahtuu säteilemällä. Säteily muuttuu lämmöntunteeksi
iholla. On totta, että pöytälevy estää lämmön siirtymisen pöydän alla olevan
lattian osaan ja jaloissa tuntuu kylmä. Kattolämmityksen paras etu on
kuitenkin se, ettei huonetermostaatin lisäksi ole mitään muita näkyviä
lämmityslaitteita.
Jos talon lämmitys on toteutetaan täysin kattolämmityselementeillä, on syytä
asentaa koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla. Nykyisin asennetaan
kuitenkin niin paljon upotettavia spottivalaisimia, että
kattolämmityselementeille ei jää tilaa. Siksi se onkin enemmänkin
lisälämmönlähde täydentämässä esim. lattialämmitystä esim. isojen
ulkolasipintojen kohdalla.
Saneerauskohteissa olen huomannut, että tyytymättömyys kattolämmitykseen on
ollutkin oikeastaan enemmänkin ilmastoinnin puuttuminen, lämmitystehon väärä
mitoitus tai lämmityselementin rikkoontuminen. Tasaisessa
kättolämmityselementtien sijoituksessa ei kattoon jää juurikaan ns. vapaata
pintaa, joten esim amppelikoukkujen kiinnitys kattomateriaalin paksuutta
pidemmillä koukuilla yleensä on rikkonut koko elementin.
Pauli Äkkinen
http://www.kolumbus.fi/pauli.akkinen
T.Uusilehto
Henrik Ahlgren kirjoitti viestissä ...
>el...@mmmag.fi (Elias Aarnio) writes:
>
>Infrapunaelementti kuulostaa ihan järkevältä, olen itsekin harkinnut
>sellaista vaihtoehtoa vessaan, jota olen rakentamassa. Mitä järkeä
>olisi lämmittää keskuslämmityksellä huonetta, jossa käydään ehkä pari
>kertaa päivässä istumassa hetken aikaa, kun infrapunalla saa suoraa
>lämpösäteilyä välittömästi ja energiaa kuluu vain paskallakäynnin
>ajan.
>
Eihan se nyt ihan noin mene kuin ehka jossakin myyntimainoksessa;
Kylla tama puree energiaa ihan samalla tavoin kuin kaikki muutkin
lammitystavat talossa, eli talosi seinat sita lampoa ulos paastavat.
Jos vessasi ei lampiaisi kuin 'paskalla ollessasi' ,niin vesiputkesi
jaatyisivat jatkuvasti (talvisin) .
Jos olisi joskus omistanut lattialammityksella varustetun vessan
keraamisella lattiapinnoitteella,(hyva lammonsiirtyminen varpaisiin(-sta)
niin et paastelisi tuollaisia kommentteja .
terv.
Timo
Elias Aarnio
wrote:
>
>Henrik Ahlgren kirjoitti viestissä ...
>>el...@mmmag.fi (Elias Aarnio) writes:
>>
>>Infrapunaelementti kuulostaa ihan järkevältä, olen itsekin harkinnut
>>sellaista vaihtoehtoa vessaan, jota olen rakentamassa. Mitä järkeä
>>olisi lämmittää keskuslämmityksellä huonetta, jossa käydään ehkä pari
>>kertaa päivässä istumassa hetken aikaa, kun infrapunalla saa suoraa
>>lämpösäteilyä välittömästi ja energiaa kuluu vain paskallakäynnin
>>ajan.
>>
>
>
>Eihan se nyt ihan noin mene kuin ehka jossakin myyntimainoksessa;
>Kylla tama puree energiaa ihan samalla tavoin kuin kaikki muutkin
>lammitystavat talossa, eli talosi seinat sita lampoa ulos paastavat.
Timo, Timo - vähän tarkkuutta! Kukahan lainasi ja ketä?
EliasA
EM
Elias Aarnio <el...@mmmag.fi> kirjoitti artikkelissa
<37aeaac9...@news.saunalahti.fi>...
> Nonniin poijaat - sitten niitä argumentteja pöytään. En minä mikään
> kattolämmityksen puolustaja ole, mutta tuollainen perustelematon
> heittely on todella tyhjänpuhumista. Mistä tuollaisen tyylin oikein
> oppii?
> Jotta en syyllistyisi samaan syntiin, kysynkin, mikä olisi
> kokonaistaloudellisuudeltaan edullisin lämmitysratkaisu puutalon
> kellarissa (kivijalassa) sijaitsevaan boilerihuoneeseen, jossa
> huonosti eristetty betonilaatta lattiana ja jota käytetään ajoittain
> askartelutilana? Ettei vain olisi vaikka infrapunaelementeillä
> toteutettu kattolämmitys, joka kytketään tarpeen tullen päälle?
>
> EliasA
Kyllä se saattaa olla, mutta ei pidä sekoittaa rakenteen sisään asennettua
kattolämmityselementtiä kattopinnan alapuolella olevaan
infrapunalämmittimeen, niillä on ero kuin yöllä ja päivällä.
Fysiikan lakeja ei mikään kattolämmitys voi muuttaa ( lämmin ilma pyrkii
aina ylöspäin) suuri osa kattolämmityselementin energiasta siirtyy
kattorakenteisiin eikä huonetilaan. ( Tuhlaa energiaa.) Eristepaksuus
katossa pitäisi olla tuplat normaaliin verrattuna, jotta voitaisiin edes
osa lämmöstä pitää sisäpuolella ( johtuminen rakenteisiin).
Lämmitysenergiaa ei voi varastoida (ei ole varaavaa massaa - on aina
lämmitys päällä ).
Omasta mielestäni kattolämmitys on historiaa ja sinne se saa jäädäkkin.
Terv. E Merta
PS. Edullisin lämmitysratkaisu on laittaa pipo päähän, ennen kuin menee
askartelemaan.
EM
Henrik Ahlgren <pa...@iki.fi> kirjoitti artikkelissa ....
Snips
> Minä ymmärsin, että tuo puheena oleva kattolämmitys olisi joku
> kattopaneeleiden alle asennettu sähkövastus, samaan tapaan kuin
> lattialämmitys (jossa tietenkin on järkeä, lämpö nousee ylös...).
Ymmärsit ihan oikein
> Alkuperäinen kysymykseni oli ihan vilpitön - voisiko joku selittää,
> mikä on kattolämmityksen toimintaperiaate.
Toimintaperiaate on lämpösäteily. Muovikalvojen ja alumiinikalvon välissä
on sähkövastukset.
Kiinnitetää koolaukseen, ennen sisäverhouslevyn asennusta.
Terv. E Merta
Mac
Elias Aarnio <el...@mmmag.fi> kirjoitti viestissä:37aeaac9...@news.saunalahti.fi...
> On 9 Aug 1999 09:08:34 GMT, "EM" <me...@nettilinja.fi> wrote:
>
> >Mac <itt...@yahoo.uk.co> kirjoitti artikkelissa
> ><7og3lu$8km$1...@tron.sci.fi>...
> >
> >Ja paskat! Kattolämmityksessä ei ole mitään ideaa. Se todettiin jo 20v.
> >sitten.
> >susi jo syntyessään.
> Nonniin poijaat - sitten niitä argumentteja pöytään. En minä mikään
> kattolämmityksen puolustaja ole, mutta tuollainen perustelematon
Mua sanottiin jo 20v sitten Sir Macceks!
> heittely on todella tyhjänpuhumista. Mistä tuollaisen tyylin oikein
> oppii?
Faktat ja fysiikka ei muutu vaikka, kuinka nassutaistit tyyleistä!
> Jotta en syyllistyisi samaan syntiin, kysynkin, mikä olisi
> kokonaistaloudellisuudeltaan edullisin lämmitysratkaisu puutalon
> kellarissa (kivijalassa) sijaitsevaan boilerihuoneeseen, jossa
> huonosti eristetty betonilaatta lattiana ja jota käytetään ajoittain
> askartelutilana? Ettei vain olisi vaikka infrapunaelementeillä
> toteutettu kattolämmitys, joka kytketään tarpeen tullen päälle?
Tuu ny helvettiin sieltä kellarista, krillin vierestä!
Rakkotauti voi iskeä, jos on nuppi punaisena varpaat jäässä!
Elias Aarnio
>
>Elias Aarnio <el...@mmmag.fi> kirjoitti viestissä:37aeaac9...@news.saunalahti.fi...
>
>> Nonniin poijaat - sitten niitä argumentteja pöytään. En minä mikään
>> kattolämmityksen puolustaja ole, mutta tuollainen perustelematon
>
>Mua sanottiin jo 20v sitten Sir Macceks!
>
Mistäköhän ihmeen syystä?
>> heittely on todella tyhjänpuhumista. Mistä tuollaisen tyylin oikein
>> oppii?
>
>Faktat ja fysiikka ei muutu vaikka, kuinka nassutaistit tyyleistä!
>
Ei tässä mistään tyyleistä ole kysymys vaan siitä, että te
kattolämmityksen vastustajat ette saa kuin sammakoita suustanne.
Selkeistä faktoista ei ole mitään hajuakaan, argumenteista nyt
puhumattakaan.
Ei millään pahalla, mutta vaikuttaa tosi hataralta :-(
EliasA
Elias Aarnio
>
>
>Elias Aarnio <el...@mmmag.fi> kirjoitti artikkelissa
><37aeaac9...@news.saunalahti.fi>...
>> Nonniin poijaat - sitten niitä argumentteja pöytään. En minä mikään
>> kattolämmityksen puolustaja ole, mutta tuollainen perustelematon
>> heittely on todella tyhjänpuhumista. Mistä tuollaisen tyylin oikein
>> oppii?
>
>> Jotta en syyllistyisi samaan syntiin, kysynkin, mikä olisi
>> kokonaistaloudellisuudeltaan edullisin lämmitysratkaisu puutalon
>> kellarissa (kivijalassa) sijaitsevaan boilerihuoneeseen, jossa
>> huonosti eristetty betonilaatta lattiana ja jota käytetään ajoittain
>> askartelutilana? Ettei vain olisi vaikka infrapunaelementeillä
>> toteutettu kattolämmitys, joka kytketään tarpeen tullen päälle?
>>
>> EliasA
>
>Kyllä se saattaa olla, mutta ei pidä sekoittaa rakenteen sisään asennettua
>kattolämmityselementtiä kattopinnan alapuolella olevaan
>infrapunalämmittimeen, niillä on ero kuin yöllä ja päivällä.
Tässä näytetään taas kerran keskusteltavan sillä tavalla, että samalla
käsitteellä tarkoitetaan eri asioita. Minulle kattolämmitys tarkoittaa
yläkäsitettä, jonka alle voidaan ryhmitellä esim. infrapuna,
jännitekalvo, vesikiertoinen, jopa massavaraajin tai lämpöakuin
toteutettu kattolämmitys. E. Merta näyttää käyttävän
"rautakauppakieltä", jossa jokin yleisnimike omistetaan suurin
piirtein jonkun yksittäisen menetelmän nimeksi.
Ei tästä sen enempää. Hyvää syksyä kaikille keskustelijoille.
EliasA
EM
Elias Aarnio <eli...@utu.fi> kirjoitti artikkelissa
<37b2687...@news.utu.fi>...
> Tässä näytetään taas kerran keskusteltavan sillä tavalla, että samalla
> käsitteellä tarkoitetaan eri asioita. Minulle kattolämmitys tarkoittaa
> yläkäsitettä, jonka alle voidaan ryhmitellä esim. infrapuna,
> jännitekalvo, vesikiertoinen, jopa massavaraajin tai lämpöakuin
> toteutettu kattolämmitys. E. Merta näyttää käyttävän
> "rautakauppakieltä", jossa jokin yleisnimike omistetaan suurin
> piirtein jonkun yksittäisen menetelmän nimeksi.
Elias, Elias - Vähän tarkkuutta, keskustelu alkoi nimenomaan rakenteen
sisään asennettavasta kattolämmityksestä. Kohta varmaan laajennat
kattolämmitysnimikkeen alle maakaasun, turpeen, kaukolämmön jne.
Itse nimen omaan käytät " rautakauppakieltä" etkä yksilöinyt
kattolämmitysmuotoa kuten minä tein.
> Ei tästä sen enempää. Hyvää syksyä kaikille keskustelijoille.
Hyvää syksyä, myös sinulle. Asiat riitelee ei ihmiset :-).
> EliasA
Terv. E Merta
EM
Elias Aarnio <eli...@utu.fi> kirjoitti artikkelissa
> Ei tässä mistään tyyleistä ole kysymys vaan siitä, että te
> kattolämmityksen vastustajat ette saa kuin sammakoita suustanne.
> Selkeistä faktoista ei ole mitään hajuakaan, argumenteista nyt
> puhumattakaan.
He He .... Jos esim. lämpimän ilman kohoaminen ylöspäin ei ole faktaa,
niin mikä sitten ?. Ompas kumma, kun Turun suunnalla on erilaiset
luonnonlait.
> Ei millään pahalla, mutta vaikuttaa tosi hataralta :-(
Niin vaikuttaa!
> EliasA
Terv. E Merta
PS. Opiskele myös fysiikkaa, se on näemmä jäänyt hiukan vähiin.
Elias Aarnio
>
>
>Elias Aarnio <eli...@utu.fi> kirjoitti artikkelissa
><37b2687...@news.utu.fi>...
>
>
>
>> Tässä näytetään taas kerran keskusteltavan sillä tavalla, että samalla
>> käsitteellä tarkoitetaan eri asioita. Minulle kattolämmitys tarkoittaa
>> yläkäsitettä, jonka alle voidaan ryhmitellä esim. infrapuna,
>> jännitekalvo, vesikiertoinen, jopa massavaraajin tai lämpöakuin
>> toteutettu kattolämmitys. E. Merta näyttää käyttävän
>> "rautakauppakieltä", jossa jokin yleisnimike omistetaan suurin
>> piirtein jonkun yksittäisen menetelmän nimeksi.
>
>Elias, Elias - Vähän tarkkuutta, keskustelu alkoi nimenomaan rakenteen
>sisään asennettavasta kattolämmityksestä. Kohta varmaan laajennat
>kattolämmitysnimikkeen alle maakaasun, turpeen, kaukolämmön jne.
>Itse nimen omaan käytät " rautakauppakieltä" etkä yksilöinyt
>kattolämmitysmuotoa kuten minä tein.
>
Tuota noin - alkuperäisessä kysymyksessä puhuttiin vain
"kattolämmityksestä". Kommentoin sitä, että kannattaa selvittää
tummumisen syy ennen maalaamista siltä varalta että kysymys sattuisi
olemaan samanlaisesta tapauksesta kuin mistä olen kuullut:
tuplajännitteeseen asennetuista elementeistä.
Eikä tässä ole kysymys siitä, että Turussa olisi erilaiset luonnonlait
kuin esim. jossain Vantaanjoen suulla sijaitsevassa
varuskuntakaupungissa. Se, että lämpö karkaa ulkokattoon asennetusta
kattolämmityksestä helposti ulos, ei luonnollisestikaan tee
kattolämmitystä välttämättä huonoksi vaihtoehdoksi esim. autotalliin
jos välttämättä halutaan käyttää suoraa sähköä. Karkaahan sitä lämpöä
lattialaatastakin alaspäin. Kattolämmityksen tapauksessa karkaava
lämpö on sitten yläkerran lattiassa. Eikös se ole ihan OK?
>> Ei tästä sen enempää. Hyvää syksyä kaikille keskustelijoille.
>
>Hyvää syksyä, myös sinulle. Asiat riitelee ei ihmiset :-).
Näinhän se on, toivottavasti. Macin pois kellarista-kommenttiin ei voi
todeta muuta kuin että asenteen ei voi toivoa kuin leviävän :-)
EliasA
Marko Björkroth
pieni selvitys katto- ja lattialämmityksen toiminnasta olevan
paikallaan. Aiheesta ei-niin-kiinnostuneiden hermojen säästä-
miseksi vastaan kerralla useampaan viestiin.
Henrik Ahlgren wrote in message ...
>Minä ymmärsin, että tuo puheena oleva kattolämmitys olisi joku
>kattopaneeleiden alle asennettu sähkövastus, samaan tapaan kuin
>lattialämmitys (jossa tietenkin on järkeä, lämpö nousee ylös...).
>Alkuperäinen kysymykseni oli ihan vilpitön - voisiko joku selittää,
>mikä on kattolämmityksen toimintaperiaate
Lämpösäteily. Normaalin huoneläpötilan tienoilla säteily ja
konvektio (="lämpö nousee ylös") ovat suunnilleen yhtä merkittäviä.
Kattolämmityksen tapauksessa konvektio jää ymmärrettävästä
syystä pois kuvioista, joten lämpö siirtyy huoneeseen lähes 100 %
säteilynä. Kattolämmityksellä saavutetaan pystysuunnassa tasainen
lämpötilajakauma ja lattiakin lämpiää, koska säteilylämmönsiirto
katon ja lattian välillä on tehokasta (suuret pinta-alat).
Pieni triviatieto: tavallinen lämpöpatterikin (radiaattori) lämmittää
huonetta ensisijaisesti säteilyn avulla. Patteri sijoitetaan yl.
ikkunan alle, jotta sen tuottama lämpösäteily kompensoisi kylmän
lasipinnan vaikutuksen (lämpösäteilyn puute).
EM wrote in message <01bee338$0a6c5c60$0100007f@default>...
>Fysiikan lakeja ei mikään kattolämmitys voi muuttaa ( lämmin ilma pyrkii
>aina ylöspäin) suuri osa kattolämmityselementin energiasta siirtyy
>kattorakenteisiin eikä huonetilaan. ( Tuhlaa energiaa.) Eristepaksuus
>katossa pitäisi olla tuplat normaaliin verrattuna, jotta voitaisiin edes
>osa lämmöstä pitää sisäpuolella ( johtuminen rakenteisiin).
>Lämmitysenergiaa ei voi varastoida (ei ole varaavaa massaa - on aina
>lämmitys päällä ).
>
>Omasta mielestäni kattolämmitys on historiaa ja sinne se saa jäädäkkin.
>
>Terv. E Merta
No sitten pitäisi samaan romukoppaan heittää lattialämpökin - niin
paljon niillä on yhteistä.
Molempien varsinainen idea on suuren pinta-alan mahdollistama
alhainen lämmittimen lämpötila. Kattolämmityksessä katon lämpötila
on vain pari astetta huonelämpötilaa korkeampi, joten lämpöhäviöt
saadaan "normaalitasolle" pienellä eristepaksuuden lisäyksellä.
Molemmilla lämmitystavoilla on myös sama heikkous; ne vaativat
nykyaikaisen, hyvin eristetyn talon ja miel. koneellisen (tulo & poisto)
ilmanvaihdon. Kumpikaan ei siis sovi suurta lämmitystehoa vaativiin
kohteisiin (ilman lisälämmitystä, esim. sähkölämmitteiset ikkunat).
Lattialämmityksen tehoa rajoittaa pintalämpötila, yli 26 astetta
alkaa jo tuntua aika ikävältä normaalihuoneessa. Lisäksi suuret
lämpöhäviöt, esim. huoneeseen ilman esilämmitystä tuotava
korvausilma, saattavat aiheuttaa varsin ikävän lämpötila-
kerrostuman; lämmin ilma nousee kattoon ja n. 10 cm korkeudelle
lattian yläpuolelle muodostuu kylmän ilman kerros. Nilkat ja niska
ovat muuten ihmisen vedolle altteimmat ruumiinosat...
Varaavan massan puutteesta voi olla etuakin; lämpötilan säätö on
nopeaa ja energiaa voi säästää alentamalla lämpötilaa yöllä/talon
ollessa tyhjillään. Lattialämmityskin on useimmiten suora tai
ns. osittain varaava (= yhdistää varaavan ja suoran lämmityksen
huonot puolet).
Suomi vain on niin pieni maa, ettei tänne mahdu kuin yksi "totuus"
Niihän sitä rakennettiin koko maa täyteen "kestäviä" betonilähiöitä
- ja samalla unohdettiin kaikki paikalla/puurakentamisen taidot.
Marko
PS. Lattialämmitykselläkin oli aikoinaan huono maine, joka johtui
liian korkeista pintalämpötiloista ja puhki ruostuvista putkista.