Puutalon uusi pinta ?
Kar.i
jonka ulkopinta ansaitsisi piristämistä.
Tuli mieleen vaihtoehtona uudelle maalille verhoilu jollain muulla
materiaalilla.
Ennenvanhaan oli mineriittiä,sitä kai ei enää ole,eikä se niin siistiäkään
olisi.
Mutta jossain näin jonkin jenkkiläisen dokumentin missä talo verhoiltiin
levyillä joissa oli "tiilipinta". Telkun kuvissa näytti hienolta,vaan mikä
lie totuus sitten...
Yritin googlettaa mutta ainoa minkä löysin oli Stonest.
Onko Suomessa tuollaisia saatavilla ?
Mitäköhän mahtaa maksaa ja millaisia ongelmia olisi tiedossa ?
Kokemuksia kellään ?
S Y-H
"Kar.i" <sas...@qwqkolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:gfbnj.288067$X01.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
toisella puolen oleva mummonmökki oli päällystetty punaisella peltilevyllä.
pihallakin kävin muutaman kerran, enkä huomannut pinnan olevan pellillä
päällystetty. Siinä kun oli aiemmin lautainen pystyrima-punamultaseinä.
Tosin en sitä nyt niin takkaan tiennyt katsoakaan Asia selvisi vasta kun
mökkinaapuri kolme vuotta sitten Pääsiäisenä alkoi kulottamaan ja tuli
karkasi vieressä olevan ulkorakennuksen alle, joka paloi maan tasalle ja
peltipinnasta paloi maali, mutta mökki säästyi. Varmaankin pellityksen
ansiosta.Sorapinnoitettu sokkelikin näyttää kyllä hienolta, mutta on jotain
kivilevyä.
Onko sellainen mitenkään järkevää?Siitä voi taas jokainen ilmaista omat
jyrkät mielipiteensä.
sauli
lmfmis
> "Kar.i" <sas...@qwqkolumbus.fi> kirjoitti
> viestissä:gfbnj.288067$X01.190...@reader1.news.saunalahti.fi...> Tuli vastaan puutalo,hyväkuntoinen,hieno sisältä,monimuotoinen ulkoa.
> > Mutta jonka ulkopinta ansaitsisi piristämistä.
> > Tuli mieleen vaihtoehtona uudelle maalille verhoilu jollain muulla
> > materiaalilla.
> > Ennenvanhaan oli mineriittiä,sitä kai ei enää ole,eikä se niin siistiäkään
> > olisi.
> > Mutta jossain näin jonkin jenkkiläisen dokumentin missä talo verhoiltiin
> > levyillä joissa oli "tiilipinta". Telkun kuvissa näytti hienolta,vaan mikä
> > lie totuus sitten...
Onhan tuota muovilevyjäkin (vinyyliä).
Varmaan näyttää hyvältä niin kauan kun ei kerro että se on pelitä/
muovia .-)
Kannattaa ajoittaa remontti niin että kaikki naapurit on
poissa...illuusio voi kestää pitkäänkin.
> Onko sellainen mitenkään järkevää?Siitä voi taas jokainen ilmaista omat
> jyrkät mielipiteensä.
Miltä tuntuu jos ostaisit muovi/pelti levyillä verhoillun talon?
Tyylikäs ja ajaton? :-)
Toisaalta:
...tänä syksynä (joka ei vielä talveksi ole muuttunut..) on meidän
puuverhoillun pihavajan pintalaudoitus tullut ihan laikukkaaksi
sienistä/homeesta/etc....kosteutta on riittänyt...sitä se
ilmastonmuutos teettää...
Olisiko muovi tässä suhteessa järkivalinta?
Kar.i
Miltä tuntuu jos ostaisit muovi/pelti levyillä verhoillun talon?
Tyylikäs ja ajaton? :-)
Ei mitään muovia tai peltiä,ei sellainen ollut tarkoitus. Kirjoitinko....
Siinä ohjelmassa oli jotain levyjä missä pinta oli oikeaa tiiltä,tosin
"hieman" ohkaisina siivuina.
Levyt itsessäänkin olivat jotain kiviainesta.
Ko. talo jota on ajateltu näyttää muutenkin enemmän kivitalolta kuin
puutalolta,mutta pinta on kuitenkin lopulta tehty raakaludasta kuin
kesämökit ikään.
Ainoa mitä löysin oli tosiaan Stonest.in sivut mutta siellä ei ihan
sellaista löytynyt mitä hain...
rtm
Stonel on ihan kotimainen yritys, http://www.stonel.fi/
Levyjen pinta on aitoa saumattua tiililaattaa.
RTM
--
*** Itseoppinut on oikea oppinut ***
*** muut ovat vain opetettuja. ***
Ari Järmälä
> Ennenvanhaan oli mineriitti,sit kai ei en ole,
On toki:
T. Ari Järmälä
Kar.i
"rtm" <ris...@sicom.fi> kirjoitti
viestissä:479ded38$0$23833$7b1e...@news.nbl.fi...
>
>>>
> Stonel on ihan kotimainen yritys, http://www.stonel.fi/
> Levyjen pinta on aitoa saumattua tiililaattaa.
>
> RTM
>
Nonniih,nyt alkoi löytyä oikeanlaista materiaalia,tällaisia hainkin.
Ja kotimainenkin vielä,mahtaneeko rangaista hinnassa...
Kiitoksia linkistä !!!!
Kvg ei auttanut hakusanoillani.
Ari H
> "rtm" <ris...@sicom.fi> kirjoitti
>> Levyjen pinta on aitoa saumattua tiililaattaa.
>
> Ja kotimainenkin vielä,mahtaneeko rangaista hinnassa...
Kun sen varmaan selvität, niin jos viitsit niin pistäpä (neliö?)hinta
tännekin sitten.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Janatuinen
> Tuli vastaan puutalo,hyväkuntoinen,hieno sisältä,monimuotoinen ulkoa.
> materiaalilla.
Tulee hirveä hökötys. Puutalon monimuotoinen kauneus katoaa
elementtipinnan alle. Tuo materiaalihan on teräselementti, joka on
pinnoitettu tiililaatalla.
Tiili ja elementti vaatii oman perustuksen. Puutalon seinä elää eikä
sovellu elementin kiinnitysalustaksi.
Maassamme on pilattu jo riittävästi puutaloja erilaisilla
levyverhouksilla. On mineriittiä, peltiä, karaattilevyä, vaneria,
lujitemuovia. Tiilikään ei aina istu puutaloon. Puuverhous lisäksi
toimii, eli suojaa, hengittää, näyttää hyvältä, on helppo pitää
kunnossa, jne. Suurin menetys verhoilumateriaalin vaihdossa olisi
kuitenkin talon arvon romahtaminen.
Ari H
> On 28 tammi, 04:39, "Kar.i"
>> Tuli vastaan puutalo,hyväkuntoinen,hieno sisältä,monimuotoinen ulkoa.
>> Tuli mieleen vaihtoehtona uudelle maalille verhoilu jollain muulla
>> materiaalilla.
>
> Tulee hirveä hökötys. Puutalon monimuotoinen kauneus katoaa
> elementtipinnan alle.
Puutalon kauneus toki katoaa, kun talo ei enää näytä puutalolta.
Mitä tulee tilalle, sehän on pelkästään suunnittelukysymys, eikä
mikään estä tekemästä monimutoisen kaunista tiiliverhoilua tai
rappausta.
> Tuo materiaalihan on teräselementti, joka on
> pinnoitettu tiililaatalla.
>
> Tiili ja elementti vaatii oman perustuksen. Puutalon seinä elää eikä
> sovellu elementin kiinnitysalustaksi.
Ihan vaan tiedoksesi: Kyllähän noita nykyään (enpä tiedä kuinka
kauan on ollut, mutta eivät ne nyt kai mitään ihan uusinta uutta
ole?) on useitakin systeemeitä, joissa voi tehdä esim. rappauksen
puurunkoiseen taloon tuuletusraolla, rappausaluslevyn päälle.
Ja tässä threadissa esitetty tuote (http://www.stonel.fi/) on
ilmeisesti vastaava systeemi, paitsi että sillä saa tiilipinnan.
Ja nämä tälläiset siis eivät vaadi mitään omia perustuksia, ja
kiinnitys sallii puurungon normaalin elämisen ilman ongelmia.
<clip>
> kunnossa, jne. Suurin menetys verhoilumateriaalin vaihdossa olisi
> kuitenkin talon arvon romahtaminen.
Eiköhän se kumminkin kaikkialla nouse... Pahimmillaan pysyy samana,
sillä harvassa ovat ne jotka ovat puuverhouksesta valmiita maksamaan
extraa... ;-) Poislukien tietysti jonkin sortin historiallista arvoa
omaavat rakennukset, mutta niissä yleensä viranomaisillakin on sitten
jo jotain sanomista asiaan, jos meinaa ulkonäköä radikaalisti muuttaa.
Janatuinen
> Puutalon kauneus toki katoaa, kun talo ei enää näytä puutalolta.
> Mitä tulee tilalle, sehän on pelkästään suunnittelukysymys, eikä
> mikään estä tekemästä monimutoisen kaunista tiiliverhoilua tai
> rappausta.
Näytäpä miten tiilielementtiin suunnitellaan vaikkapa aukkojen ja
nurkkien vuorilaudat, pysty- ja vaalaudoituksen yhdistelmät,
koristelaudat, jne.
> voi tehdä esim. rappauksen
> puurunkoiseen taloon tuuletusraolla, rappausaluslevyn päälle.
Rappaus on perinteisesti tehty puutaloon laudoituksen päälle ilman
rakoa.
Kar.i
"Janatuinen" <Pentti....@gmail.com> kirjoitti
viestissä:d6bd5a8f-6e3e-4cbd...@j20g2000hsi.googlegroups.com...
On 28 tammi, 21:58, Ari H
> Puutalon kauneus toki katoaa, kun talo ei enää näytä puutalolta.
> Mitä tulee tilalle, sehän on pelkästään suunnittelukysymys, eikä
> mikään estä tekemästä monimutoisen kaunista tiiliverhoilua tai
> rappausta.
Tässä tapauksessa ei ole kyse "puutalon kauneudesta" vaan päinvastaisesta.
Taisin aiemmin jo kirjoittaakin (tai sitten en) että tuo talo ei oikeasti
näytä puutalolta ollenkaan.
Olin esittelyssä ja kuulin useammankin esittelyssä kyselevän miksi tässä on
lautapinta.
Esittelijä vain kertasi ettei tiedä miksi tähän on valittu puupinta ja
puffasi että siksi tästä näin vähän pyydetäänkin...heh
Kyse on 80-luvun lopulla rakennetusta rinteeseen sijoitetusta polveilevasta
talosta.
Tuo Stonel ei ilmeisesti ole kovin raskas materiaali ja tuossa polveilevassa
pinnassa on toki paljon ikkunoita ja erkkereitä,mutta korkeutta ei ole
paljoa, joten painosta ei luulisi olevan suurempaa ongelmaa.
Joihinkin taloihin sopii puupinta,mutta tuohon se ei tunnu ollenkaan sopivan
Janatuinen
> Tässä tapauksessa ei ole kyse "puutalon kauneudesta" vaan päinvastaisesta.
Tuo aloituksen "puutalo, hyväkuntoinen" hämäsi ajatukset
perusteellisesti kuvittelemaan aitoa vanhempaa perinteistä puutaloa.
> Tuo Stonel ei ilmeisesti ole kovin raskas materiaali ja tuossa
> polveilevassa pinnassa on toki paljon ikkunoita ja erkkereitä,...
Puutalo elää ja teräs lämpölaajenee. Paino ei ollut mielessäni, vaan
eläminen, jossa mitat kertaavat liikkeet.
Makuni suosii sileää rapattua pintaa nimenomaan funktionaalisten
rakennusten pintana. Se on yleistynyt ilahduttavasti. Se tuo
rakennukselle ajatonta arvokkuutta ja oikeutta sen muodoille.
Toiminnallisesti vanhat rappauspinnat ovat olleet jees.
Tiiltä vieroksun pelkkänä verhouspintana ilman muuta rakenteellista
tehtävää. Herää kysymys, miksi elementin pinta on pitänyt jakaa juuri
tiiltä matkivaksi. Tulee lievästi sama maku kuin laatta- tai
puukuvioidusta muovipäällysteestä. Tiilen mitta tulee rakentamisen
teknikasta; muuraamisesta.
Stonel vaikuttaa sinänsä asiallisen näköiseltä verhoiluelementiltä
erityisesti kerrostalon päädyssä.
Ari H
>> polveilevassa pinnassa on toki paljon ikkunoita ja erkkereitä,...
>
> Puutalo elää ja teräs lämpölaajenee. Paino ei ollut mielessäni, vaan
> eläminen, jossa mitat kertaavat liikkeet.
Kannattaa tutustua siihen miten näissä verhoilulevyissä on tehty
kiinnitykset puurunkoon, jos asia kiinnostaa.
> Makuni suosii sileää rapattua pintaa nimenomaan funktionaalisten
> rakennusten pintana. Se on yleistynyt ilahduttavasti. Se tuo
> rakennukselle ajatonta arvokkuutta ja oikeutta sen muodoille.
> Toiminnallisesti vanhat rappauspinnat ovat olleet jees.
Jep, rapatussa on tiettyä ainutlaatuista tyylikkyyttä. Itse
haluan rapattuunkin hiukan monimuotoisuutta, esim. seinän
väristä poikkeavat ikkunan ympärykset toimivat rapatussakin
talossa (puutaloonhan ne syntyvät itsestään).
> Tiiltä vieroksun pelkkänä verhouspintana ilman muuta rakenteellista
> tehtävää. Herää kysymys, miksi elementin pinta on pitänyt jakaa juuri
> tiiltä matkivaksi.
Eihän ne ole "tiiltä matkivaa" (tai varmaan sellaisiakin hirvityksiä
on), vaan ohut siivu ihan aitoa, poltettua tiiltä. Eli kuviokin
tulee ihan siitä. Tai voisihan se kuvio olla jotain muutakin kuin
perinteinen tiilikuvio, mutta tiilenpalojen kanssa joku kuvio on
oltava.
> Tulee lievästi sama maku kuin laatta- tai puukuvioidusta
> muovipäällysteestä. Tiilen mitta tulee rakentamisen teknikasta;
> muuraamisesta.
Minkälainen pintakuviointi sitten sopisi tiilipinnoitettuun
verhoilulaattaan tai betonielementtiin? Minusta esim. neliön
muotoisista tiililaatoista tehdyt seinäpinnat näyttävät aika
tyhmiltä. Kyllä se tiilen mitat taitavat tulla osittain myös
esteettisistä seikoista, ts. tiilen mittasuhteet näyttävät
hyvältä, ja lisäksi silmä on tottunit niihin. Jokin muu
tiilikuvio näyttäisi ulkoseinässä tyhmältä, "poikkeavalta".
Janatuinen
>
> ... vaan ohut siivu ... tiiltä. Eli kuviokin
> tulee ihan siitä. Tai voisihan se kuvio olla jotain muutakin... mutta tiilenpalojen kanssa joku kuvio on
> oltava...Minkälainen pintakuviointi sitten sopisi tiilipinnoitettuun
> verhoilulaattaan tai betonielementtiin?
Jos tätä kommenttia tiivistäisi siten, että jättäisi vain asian, olisi
se pistettä ja kuviota...
kuten laattakuviota...tai tiililaattaa... tai jos elementtiin sopii
joku muu kuvio...
Tuukka L.
"lmfmis" <mika....@kolumbus.fi> wrote in message
news:b56bfa61-a085-41f0-9338-
>Olisiko muovi tässä suhteessa järkivalinta?
Rapakon toisella puolella ovat käyttäneet läpivärjättyä PVC:tä jo
vuosikymmeniä ja kaipa se pelittää.
Ilmasto-olosuhteet paikoin jopa Suomea vaativampia.
Eikä kyse ole siitä, etteikö jenkeillä olis omaakin puutavaraa mitä
ulkoseiniin laittaa. On jopa meikäläisiä säänkestävämpää kuten cedar (sitä
tuodaan meillekin juuri säänkestävyytensä vuoksi)
Tuukka L.
"Kar.i" <sas...@qwqkolumbus.fi> wrote in message
news:cSknj.288168$Hf3.2...@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> Miltä tuntuu jos ostaisit muovi/pelti levyillä verhoillun talon?
> Tyylikäs ja ajaton? :-)
Minä ostaisin oikein mielelläni. Tietäsin saavanin huolettoman pelin.
Vituttaa nämä puuverhoillut paskat, joita pitää huoltomaalata joka 3.
vuosi.... siltikään ei saa hyvää.
Mutta kun kaikkien paikkakuntien rakennusvalvonta ei ole vielä kovin
ajanmukaisia tai sukulaiset omistavat isoja sahoja tms. korruptiota. Niin
nykyaikaisten vaihtoehtojen käyttö kuten PVC-laudoitus on kiellettyä.
Perseestä.
Teuvo
Teuvo
> > Miltä tuntuu jos ostaisit muovi/pelti levyillä verhoillun talon?
> > Tyylikäs ja ajaton? :-)
> Vituttaa nämä puuverhoillut paskat, joita pitää huoltomaalata joka 3.
> vuosi.... siltikään ei saa hyvää.
Näin puhuu kokemuksen rintaäänellä mies, jolla on muovilla pinnoitettu
puutalo. Hän tietää, että muovi kestää säätä ja kenties senkin, että
puu kestää säätä. Yhdessä nämä eivät sitten viihdykään. Muovimaali
kyllä mielellään kestäisi aina pojalle asti, mutta kun märkä puu
ravistaa sen irti iholtaan. Miksi siis sotkettaisiin nämä toisilleen
perivieraat aineet pintakontaktiin. Muovillahan voi korvata puunkin.
Talon seinän suojelemiseksi sitten täytyy tehdä omat rakenteensa,
mutta nehän periaatteessa osataan. Ikävää, että meillä on tuollainen
metsäläisperintö, joka vaatii, että laudan on oltava puisen näköinen.
Muovista saisi helpommin muutakin.
Tuukka L.
"Teuvo" <Pentti....@gmail.com> wrote in message
news:b7b52edb-e7ea-47a4-bd5a-
>Talon seinän suojelemiseksi sitten täytyy tehdä omat rakenteensa,
>mutta nehän periaatteessa osataan. Ikävää, että meillä on tuollainen
Tarkoit ilmeisesti sitä, että laudoituksen ja tuulensuojan väliin pitää
osata jättää tuuletusrako?
Kerro välillä jotain uutta. Liekö Suomessa ollut enää viimeiseen 30 vuoteen
yhtään idioottia joka ei tietäisi, että ulkovuorauksen alle pitää jättää
tuuletusrako...
Teuvo
> Kerro välillä jotain uutta. Liekö Suomessa ollut enää viimeiseen 30 vuoteen
> yhtään idioottia joka ei tietäisi, että ulkovuorauksen alle pitää jättää
> tuuletusrako...
Niinpä niin, nykyään sellaisia seiniä ei muut teekään. Mutta älä sure.
Älä ainakaan paljoa, sillä et ole yksin.
Joskus kauan sitten, silloin kun muovi oli vielä plastiikkia, ei
tuuletusrakoa tarvittu. Kyllä silloinkin oli idiootteja, mutta ei niin
paljon. Ja ne jotenkin ikään kuin erottuivat joukosta.
Tuukka L.
>Joskus kauan sitten, silloin kun muovi oli vielä plastiikkia, ei
>tuuletusrakoa tarvittu. Kyllä silloinkin oli idiootteja, mutta ei niin
>paljon. Ja ne jotenkin ikään kuin erottuivat joukosta.
Kyllä se tuuletusrako silloinkin olisi ollut poikaa. Mutta maassa oli pula
rakennustarvikkeista ja kuten aina: oli kiire nostaa pystyyn sutta ja
sekundaa. Tuuletusraon tekeminen kun ottaa oman pienen lisäaikansa ja
tarvikkeetkin maksaa.
Teuvo
> Kyllä se tuuletusrako silloinkin olisi ollut poikaa. Mutta maassa oli pula
> rakennustarvikkeista ja kuten aina: oli kiire nostaa pystyyn sutta ja
> sekundaa. Tuuletusraon tekeminen kun ottaa oman pienen lisäaikansa ja
> tarvikkeetkin maksaa.
Eipä ole kiire näemmä hellittänyt, mutta aina vain kalliimmaksi tuo
suden tekeminen on saatu. Kaikki on suhteellista. Maalattiin männä
kesänä yksi torppa jo toiseen kertaan. Se ensimmäinen väri alkoi jo
haalistua. Ei ollut silloin akryyliä viime vuosisadan alussa, ei. Eikä
tule siihen seinään. Toisessa torpassa kesti välirauhan aikainen
alkuperäinen pintaväri ensimmäiseen lateksisivelyyn asti. Ei tainnut
olla panua, kun pojalle ei ole jäänyt kuin hetaleet niistä seitsemästä
lateksikerroksesta mitä vanha isäntä ehti levitellä.
Sanopa suoraan Tuukka, uskallatko tunnustaa, että et tiedä, miksi sitä
tuuletusrakoa ei ennen tarvittu. Eikä tarvinnut maalata uudestaan
alvariinsa, eikä tarvinnut uusia lautoja, vaan seinälauta kesti talon
iän. Siis vuosisadan vähintään.
Tuukka L.
>Eipä ole kiire näemmä hellittänyt, mutta aina vain kalliimmaksi tuo
>suden tekeminen on saatu. Kaikki on suhteellista. Maalattiin männä
>kesänä yksi torppa jo toiseen kertaan. Se ensimmäinen väri alkoi jo
>haalistua. Ei ollut silloin akryyliä viime vuosisadan alussa, ei. Eikä
>tule siihen seinään. Toisessa torpassa kesti välirauhan aikainen
>alkuperäinen pintaväri ensimmäiseen lateksisivelyyn asti. Ei tainnut
>olla panua, kun pojalle ei ole jäänyt kuin hetaleet niistä seitsemästä
>lateksikerroksesta mitä vanha isäntä ehti levitellä.
Sankarimaalareiden kertomuksissa aina noita ihmevärejä esiintyy. Siis
sellaisia, joita maalataan kerran vuosisadassa....jostain syystä tiede ei
ole onnistunut noita kehumiasi värejä tavoittamaan vaikka kuussakin on jo
käyty.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää. Todennäköisesti se torppa oli kuitenkin
maalattu 20-30 vuotta sitten ja väri oli aika karseassa kunnossa. Kun edes
punamulta ei kestä etelänseinällä loputtomasti. Sanokoon sankarimaalarit
mitä tahansa.
>Sanopa suoraan Tuukka, uskallatko tunnustaa, että et tiedä, miksi sitä
>tuuletusrakoa ei ennen tarvittu. Eikä tarvinnut maalata uudestaan
>alvariinsa, eikä tarvinnut uusia lautoja, vaan seinälauta kesti talon
>iän. Siis vuosisadan vähintään.
Veikkaan, että tiedän asiasta aika lailla enemmän kuin sinä joten ei kannata
yrittää tolla asenteella.
Ensinnäkin, ennen puuaines oli parempaa kuin nykyään. Toisekseen,
seinälaudat eivät ennenkään kestäneet vuosisatoja. Se on höpöpuhetta.
Kolmanneksi, seinälaudat olivat liki lankkuja (siis massiivisia). Puu oli
suhteessa halvempaa kuin nykyään, joten oli vara tuhlailla
materiaalivahvuuksissa.
Ja lopuksi, ihmisillä oli ennen aikaa. Joku öljymaalin hiertäminen kolmeen
kertaan ja 8 vuoden välein oli ihmisten mielestä Maailman tärkein asia ja
Elämän Päätehtävä. Ei ollut telkkaria ym. vaan oli vietettävä aikaa seinän
kimpussa tuhertamassa. Lisäksi kemikaaliturvallisuus oli liki tuntematon
käsite. Oli vara löträtä myrkkyjen ja liottimien kanssa ja pilata
ympäristöä.
Nykyajan ihmisen pitää vähän muutakin saada aikaiseksi kuin tuherrella
seinien kanssa. Liuottimiakaan ei saisi haihdutella. Ympäristö- ja
ihmisystävällisyys ovat tärkeitä asioita.
Siksi on lateksi maalit ja tuuletusraot. Ja aivan hyvin se yhdistelmä
pelittää. En käsitä mitä valitat. Lateksimaalatuista taloista löytyy 30
vuotta vanhoja yksilöitä ja niissä on vielä maali aivan kohtalaisessa
kunnossa. Eikä laudat ole lahoja.
Teuvo
>
> Todennäköisesti se torppa oli kuitenkin
> maalattu 20-30 vuotta sitten ja väri oli aika karseassa kunnossa. Kun edes
> punamulta ei kestä etelänseinällä loputtomasti.
En jaksa uskoa, että joku olisi salaa talon maalannut ja vieläpä niin,
että emme olisi sitä itse huomanneet. Punamullan ym. kestäminen on
aika suhteellinen juttu, mutta paljonko sitä siinä sitten tarvitsee
oikein olla jäljellä. Voin kertoa, että auringon puolella ei näy
yhtään, mutta varjossa rippeet. Seinän kuntoon punamullalla ei ole
vaikutusta.
>
> >Sanopa suoraan Tuukka, uskallatko tunnustaa, että et tiedä, miksi sitä
> >tuuletusrakoa ei ennen tarvittu.
>
> Veikkaan, että tiedän asiasta aika lailla enemmän kuin sinä joten ei kannata
> yrittää tolla asenteella.
Tähän asti hyvä yritys, mutta jatkossa väitteesi murenee pala palalta
>
> Ensinnäkin, ennen puuaines oli parempaa kuin nykyään. Toisekseen,
> seinälaudat eivät ennenkään kestäneet vuosisatoja.
> Kolmanneksi, seinälaudat olivat liki lankkuja (siis massiivisia). Puu oli
> suhteessa halvempaa kuin nykyään, joten oli vara tuhlailla
> materiaalivahvuuksissa.
Tässä on hyviä perusteluja. Ovat varmasti olleet tottakin.
>
> Ja lopuksi, ihmisillä oli ennen aikaa. Joku öljymaalin hiertäminen kolmeen
> kertaan ja 8 vuoden välein oli ihmisten mielestä Maailman tärkein asia ja
> Elämän Päätehtävä. Ei ollut telkkaria ym. vaan oli vietettävä aikaa seinän
> kimpussa tuhertamassa. Lisäksi kemikaaliturvallisuus oli liki tuntematon
> käsite. Oli vara löträtä myrkkyjen ja liottimien kanssa ja pilata
> ympäristöä.
> Nykyajan ihmisen pitää vähän muutakin saada aikaiseksi kuin tuherrella
> seinien kanssa. Liuottimiakaan ei saisi haihdutella. Ympäristö- ja
> ihmisystävällisyys ovat tärkeitä asioita.
Tämä on sitten sitä millä munaat itsesi. Nuo lotraukset ovat niitä
sinun sukupolvesi harhoja.
>
> Siksi on lateksi maalit ja tuuletusraot. Ja aivan hyvin se yhdistelmä
> pelittää. Lateksimaalatuista taloista löytyy 30
> vuotta vanhoja yksilöitä ja niissä on vielä maali aivan kohtalaisessa
> kunnossa. Eikä laudat ole lahoja.
Poikkeukset vahvistavat säännön. Hauskaa lotraamista vaan.
Tuukka L.
>On 4 helmi, 22:28, "Tuukka L."
>>
>> Todennäköisesti se torppa oli kuitenkin
>> maalattu 20-30 vuotta sitten ja väri oli aika karseassa kunnossa. Kun
>> edes
>> punamulta ei kestä etelänseinällä loputtomasti.
>
>En jaksa uskoa, että joku olisi salaa talon maalannut ja vieläpä niin,
>että emme olisi sitä itse huomanneet. Punamullan ym. kestäminen on
>aika suhteellinen juttu, mutta paljonko sitä siinä sitten tarvitsee
>oikein olla jäljellä. Voin kertoa, että auringon puolella ei näy
>yhtään, mutta varjossa rippeet. Seinän kuntoon punamullalla ei ole
>vaikutusta.
Täytyypä onnitella sinua. Taidat olla ensimmäinen yli 100 vuotias joka
täällä nyysseissä keikkuu? Ja noin pirtsakka vielä! Aika pappa!
Saako Pentti-Teuvo papalta kysyä, että kuinka paljon tarkkaan ottaen sitä
Korkiaa ikää olikaan? 120 vuotta vähintään? Pakko olla, koska olit
todistamassa torpan edellistä maalauskertaa yli 100 vuotta sitten.
> >Sanopa suoraan Tuukka, uskallatko tunnustaa, että et tiedä, miksi sitä
> >tuuletusrakoa ei ennen tarvittu.
Ennenvanhaan ei voinut edes käyttää, koska tuulensuojaksi ei ollut laittaa
kuin tervapaperia - jos sitäkään ja sen vuoksi oli laudoitus vedettävä
siihen pintaan iholleen. Eristeet oli sahanmuhia, joten talvivuosipuoliskon
kosteusrasitukset kertyivät yleensä siihen. Kosteusrasituskin talon sisältä
käsin oli vähäisempää (ei ollut suihkuja, juoksevia vesiä, saunoja....)
Ihmisen vapaa-aika meni ulkona puurtaessa. Taloon ehdittiin vain lepämään.
Tämäkin vähensin kosteusrasitusta.
Ei nuo vanhan ajan seinät silti aina niin hyvin toimineet, on niistä osa
mädäntynytkin. Ne vaan ei ole enää jäljellä vaan purettu huonoina pois. Sinä
näet vain ne hyvät, mitkä jäi jostain syystä jäljelle.
>Tähän asti hyvä yritys, mutta jatkossa väitteesi murenee pala palalta
Älä sinä lässytä vaan koitappa pistää välillä faktaa. Sinä näet
puurakennuksista vain ne talot, mitkä on jääneet henkiin 100-200 vuotta
kestäneen "evoluutiokarsinnan" tuloksena. Mädät paskat on jo aikaa sitten
purettu. Sama kuin me vuonna 2050 kiertelisimme 1970-luvun rakennuskannassa
ja keskustelisimme, että "onpas helvetin tiukkaa ja hyvää rakentamista ollut
1970-luvulla kun torpat on vielä 80 vuoden jälkeen näin hyvin pystyssä..."
Sinun "logiikassasi" ei ole järjen hituakaan. Pelkkää ääliömäistä
kuolaamista yhden asian perään ja ei edes faktat hallussa. Minä ainakin olen
lopen kyllästynyt teihin lateksivouhottajiin. Lateksi maali ei yhtään mitään
lahota, jos sitä osaa käyttää oikeisiin kohteisiin oikeilla tavoilla.
Suomessa on kymmeniä tuhansia taloja, jotka on maalattu niillä eikä MITÄÄN
ongelmaa.
>Tämä on sitten sitä millä munaat itsesi. Nuo lotraukset ovat niitä
>sinun sukupolvesi harhoja.
Jos ihan perinteisestä öljymaalista puhutaan, niin kyllä se on aika
vittumaista työstää. Sinä puhut tietysti jostain nykyaikaisista
modifioiduista alkydimaaleista muka "perinnemaaleina". Hah! Ei edes faktat
hallussa...
>Poikkeukset vahvistavat säännön. Hauskaa lotraamista vaan.
Enpä muista, että kovin montaa rivitaloa tms. joita olisin tarkastellut,
olisi noilla öljyväreillä maalattu viimevuosina. Ne on sentään kaupallisia
kohteita ja grynderi vastaa jäljestä 10 vuotta. Kaikissa niissä on maalit
seinissä ja laudat kunnossa. Joten älä jauha paskaa. Lateksilla toimii
maalina hyvin kun sitä käytetään oikeissa paikoissa.
Teuvo
> >...että emme olisi sitä itse huomanneet. Punamullan ym...
>
> ...Taidat olla ensimmäinen yli 100 vuotias...
Oletkos poju kysynyt joko ne ottaisi sinut kouluun takaisin. Lukutaito
näet avartaa... "emme" on monikkomuoto ja itseäni en teitittele. Ei
sitä torppaa koko heimo vahtinut, mutta kylänmiehet kyllä.
>
> > >Sanopa suoraan Tuukka, uskallatko tunnustaa, että et tiedä, miksi sitä
> > >tuuletusrakoa ei ennen tarvittu.
>
> Ennenvanhaan ei voinut edes käyttää, koska tuulensuojaksi ei ollut laittaa
> kuin tervapaperia - jos sitäkään ja sen vuoksi oli laudoitus vedettävä
> siihen pintaan iholleen.
Kyllä se tervapahvikin kesti. Varsinkin kun se usein oli umpinaisen
vinolaudoituksen alla.
> Eristeet oli sahanmuhia, joten talvivuosipuoliskon
> kosteusrasitukset kertyivät yleensä siihen.
Kertyivät ja kertyivät mutta mihin asti. Nyt kolahtaakin se viisasten
kivi otsaan. Eihän sinne seinään ihmeitä kosteuksi parane säilöä.
Joten poishan niiden oli tultava tai sitten seinä olisi ollut entinen
muutamassa vuodessa. Tätä kohtaa kannatta muistella toistekin.
> Kosteusrasituskin talon sisältä
> käsin oli vähäisempää (ei ollut suihkuja, juoksevia vesiä, saunoja....)
> Ihmisen vapaa-aika meni ulkona puurtaessa. Taloon ehdittiin vain lepämään.
> Tämäkin vähensin kosteusrasitusta.
>
On sentään pojulla ollut höröllään korvat kun ovat isommat ääneen
lukeneet. (Vrt. lukutaito ed.)
> Lateksi maali ei yhtään mitään lahota, jos sitä osaa käyttää oikeisiin kohteisiin oikeilla tavoilla. Suomessa on kymmeniä tuhansia taloja, jotka on maalattu niillä eikä MITÄÄN ongelmaa.
Se nyt vielä puuttuisi, että maali lahottaisi. Sen uskon, että
lateksia pitää silti osata käyttää. Muutenhan se on aika tuhoisa alla
olevan puun eliniälle.
> >Nuo lotraukset ovat niitä sinun sukupolvesi harhoja.
> Jos ihan perinteisestä öljymaalista puhutaan, niin kyllä se on aika
> vittumaista työstää.
Kuten itsekin kerroit, oli ihmisillä ennen tärkeämpääkin tekemistä
kuin seinän värjäily ja kaljan kittaus töllöttäessä. Ei se harmaa tai
punerva seinä naapuriakaan naurattanut.
> Enpä muista, että kovin montaa rivitaloa tms. joita olisin tarkastellut,
> olisi noilla öljyväreillä maalattu viimevuosina. Ne on sentään kaupallisia
> kohteita ja grynderi vastaa jäljestä 10 vuotta.
Arvaapa taas jos et tiedä, mitä varten nykymaalit on kehitetty. Siksi
olen ihastunut nykynuoriin. Kun käy heidän työmaallaan, eivät pidä
sentään esitelmää maaleista, mutta ei siellä panupurkkejakaan pyöri.
Maitopurkkeja ja värikaupan pussukoita ja pensseli emännän kourassa on
se maisema. Ei juuri ilkiä akryyleistä suutaan avata.
Että se härjistä puhuu, kuka härillä ajaa. Kyllä se korpee kun kuistin
pilarit pystyyn märkänee, mutta kyllä sipiria oppia tarjoo. Onko
sitten opin ottajia, se on sitten se toinen juttu. Mutta kerrohan
miten se pilari lateksoidaan sen 10 vuottakin kestäväksi.
nospa...@supertel.fi
>
> Että se härjistä puhuu, kuka härillä ajaa. Kyllä se korpee kun kuistin
> pilarit pystyyn märkänee, mutta kyllä sipiria oppia tarjoo. Onko
> sitten opin ottajia, se on sitten se toinen juttu. Mutta kerrohan
> miten se pilari lateksoidaan sen 10 vuottakin kestäväksi.
Öh.. tota, tehdään se pilari jostain muusta kuin puusta, vaikkapa
raudasta tai säänkestävästä betonista:-). Epoksilla pohjamaalaten
saisi vaikka pahviputkenkin helposti 10v kestäväksi, kun vaan laminoi
tarpeeksi paksusti lasi- tai hiilikuidun kanssa pohjamaaliksi sille
lateksille..
Meillä on kotona tutkittavissa 10+ vuoden takaisia maalauksia, pilarit
pelastuneet laholta ehkä siksi, että lateksi on kesinyt aikaa sitten
pois.. Pari vuotta sitten päälle vedetty petrooliöljymaali on vielä
siisti. Osa partsin kaidelaudoista pitäisi vaihtaa, seuraavat
kaidepuut jätän sitten maalaamatta, pelkkää öljykylläste tai
tervakellästettä. Maalit ei näytä suoralle sateelle alttiissa puussa
menestyvän, sienimyrkytetty kiinanpuuöljy+ehkä terva taitaa olla
toimivin käsittelyaine. Kestopuulle samaa tavaraa, sekään ei tykkää
etelä-auringosta ja kastumisesta, vaikka lahoa ei tulisikaan. Tai
muovipuukomposiittilautaa, eli lahoa *kele:-).
Teuvo
wrote:
> Epoksilla pohjamaalaten ... kun vaan laminoi
> paksusti lasi- tai hiilikuidun kanssa pohjamaaliksi sille lateksille..
Tuosta voisi päätellä, että lateksi on myrkkyä puulle, mutta ei kai
se sentään puuta syö.
> Meillä on kotona tutkittavissa 10+ vuoden takaisia maalauksia, pilarit
> pelastuneet laholta ehkä siksi, että lateksi on kesinyt aikaa sitten pois..
Korutont' on kertoma. Paras lateksiko on pois tippunut lateksi, huh.
Tuukka L.
>Kyllä se tervapahvikin kesti. Varsinkin kun se usein oli umpinaisen
>vinolaudoituksen alla.
Noista on kuitenkin turha jauhaa, koska NYKYÄÄN et SAA rakentaa noin. Vingu
mitä vingut, niin muhat eristeinä seinissä ovat MENNYTTÄ AIKAA.
Samoin tuulensuojan on täytettävä tietyt normit ja siitä on oltava VTT:n
testit ilmanpitäävydestä ja hengittävyydestä.
Etkä muuten rakenna kovin helpolla mitään painovoimaisia ilmanvaihtojakaan.
En usko, että kovinkaan monen kunnan rakennustarkastus hyväksyy sellaista
ulkovuoripiirustusta, jossa vedät nakilleen sen laudoituksen siihen
tervapaperin pintaan. Voithan yrittää. Lycka till!
Ja kun olet sen vitulleen rakennetun ulkovuoren onnistunut salaa sinne
rakentamaan ja myyt sen talosi - ja uusi omistaja vetää siihen lateksin ja
talo lahoaa, niin sinut grillataan oikeudessa ja maksat joka sentin sen
talon korjauksista. Joten onnea vaan! Rakentelleppa vaan niitä määrysten
vastaisia taloja ja maalaile niitä perinnehihhulimaaleillasi. Nykysukupolvi
kyllä grillaa sut raastuvassa. Osa talojen ostajista kuulemma jopa oikein
etsii "sakotuskohteita", jotka ostetaan ensin yhteen hintaan ja sitten
niistä kaivellaan viat esiin ja talo korjataan kuntoon myyjän piikkiin :)
>sitten opin ottajia, se on sitten se toinen juttu. Mutta kerrohan
>miten se pilari lateksoidaan sen 10 vuottakin kestäväksi.
Pilari vuorataan laudoilla, joiden alla on tuuletusrako. Niin minä tein ja
hyvä tuli.
S Y-H
viestissä:5jfrj.182$aa...@read4.inet.fi...
Kyllä ihmiset on sokeita, kun lehdet on väärällään juttuja huonosti (väärin)
rakennetuista taloista, eikä niistäkään kukaan joudu vastaamaan.
Kunnallisessa rakentamisessa se on paremminkin sääntö kuin poikkeus, että
kaikki tehdään kahteen kertaan, ja ainakin 10 vuoden kuluttua uusiksi kun
määrärahoja kiinteistöjen korjauksiin pyöritetään lautakunnissa vähintään 5
vuotta.Turha niistä määräyksistä on vouhkata. Oikeusteitse niitä rahoja saa
vain yksityinen henkilö, jos on varaa käydä oikeutta. Jos firma on ehtinyt
hukkaamiskieltoon ja jos nyt jotain olisi mitä hukata. muutakin kuin
ylettömät määrät velkaa.Onko tässä porukassa yhtäkään joka ei vain luule tai
ole kuullut , vaan omakohtaisesti tietää, että eim oikeusturva vakuutuksesta
olisi ollut jotain hyötyä ?
sauli
Tuukka L.
"S Y-H" <Taivaa...@maalari.fi> wrote in message news:ppyrj.294743
> Kunnallisessa rakentamisessa se on paremminkin sääntö kuin poikkeus, että
> kaikki tehdään kahteen kertaan, ja ainakin 10 vuoden kuluttua uusiksi kun
> määrärahoja kiinteistöjen korjauksiin pyöritetään lautakunnissa vähintään
> 5 vuotta.Turha niistä määräyksistä on vouhkata. Oikeusteitse niitä rahoja
> saa vain yksityinen henkilö, jos on varaa käydä oikeutta. Jos firma on
> ehtinyt hukkaamiskieltoon ja jos nyt jotain olisi mitä hukata. muutakin
> kuin ylettömät määrät velkaa.Onko tässä porukassa yhtäkään joka ei vain
> luule tai ole kuullut , vaan omakohtaisesti tietää, että eim oikeusturva
> vakuutuksesta olisi ollut jotain hyötyä ?
Olet oikeassa, että paljon tehdään nykyään sutta & sekundaa.
Sen sijaan olet määräysuskossasi väärässä - kuten niin moni muukin maamme
johtavista rakentamisteoreetikoista.
Ei määräyksiä (lisää) latelemalla saada pätkän vertaa parempaa rakentamista.
Osa määräyksistä on jopa (kirvesmiesten) kokemuksen ja järjen vastaisia - ja
siten ne heikentevät rakennustyötä suorittavan portaan uskoa
suunnittelijoiden fiksuuteen.
Suomessa tehdään aivan yhtä paljon kakkaa nykyään kuin ennen lamaa. Vaikka
meillä on vitusti lisää määräyksiä, joiden piti johtaa muka rakentamisen
laatuun. Laatu on yhtä paskaa keskellä noususuhdannetta kuin ennenkin.
Rakentamisesta vain on tullut hiton byrokraattista touhua.
Lisää määräyksiä niin vitusti, että kaikki rakentaminen muuttuu
mahdottomaksi. Silloin saadaan laatukin kohdilleen. Ei tuu
rakentamisvirheitä kun ei kukaan rakennakkaan!
Tästä voisin pitää puolen päivän luennon, että miksi Suomen systeemi ei tuu
ikinä tuottamaankaan mitään kummempaa laatua rakentamiseen, mutta mun
puolesta olkoon.