Oikeaoppinen salaojitus
Petri Kärhä
Villatyyppi kun ei todistettavasti ratkaise ollenkaan talon taipumusta
homehtua. Eikä sikseen kyllä valittu talopakettikaan. Ne on kaikki ihan
toimivia ratkaisuja, ei niitä muuten saisi myydä. Voitaisiin vaihteeksi
virittää keskustelua asioista, jotka ihan oikeasti vaikuttaa talon
kosteustekniseen toimintaan. Aloitetaanpas vaikka kaikkien homepommien
äidistä, eli salaojituksesta.
Salaojituksen tekohan on yksinkertaista. Sokkelin seinänvierustat
kaivetaan auki niin, että salaojat saadaan asennettua noin 30 cm alimman
kuivana pidettävän tason alapuolelle. Tämä alin taso on joko alin
perustuksen betonirakenne tai ryömintätilan pohja. Kaivannon pohjalle
laitetaan salaojasoraa, minkä jälkeen asennetaan putket, peitetään ne
puoliväliin, ja kutsutaan tarkastaja ihailemaan kaunista käden jälkeä.
Tarkastuksen jälkeen putkien päälle laitetaan lisää salaojasoraa, joka
tasataan. Tasatulle salaojasorapatjalle asennetaan routasuojalevyt,
jotka taas peitetään (ohuella) kerroksella salaojasoraa. Kohtia, jotka
tähän mennessä voi ryssiä:
1) Salaojat voi asentaa liian korkealle. Sokkelivalun jäljiltä maanpinta
on tavallisesti sokkelin alapinnan tasossa. Mikäli säästetään
kaivinkonekuluissa ja tasataan alusta putkille tähän tasoon, tulevat
putket noin 40 cm liian korkealle. Ai että harmittaa kun ryömintätilaan
ilmestyy seuraavana keväänä järvi. Liian korkealla olevat putket
nostavat myös routasuojalevyjä ylöspäin. Äkkiä huomataan, että
maanpintakin tulee liian korkealle. Sokkelia pitäisi jäädä näkyviin noin
40 cm, mikä käy äkkiä vaikeaksi.
2) Salaojasora on kalliimpaa kuin hieno hiekka. Lisäksi se tasaantuu ja
tiivistyy huonommin, mistä syystä esim. styroksien alle läntätään joskus
hienompaa hiekkaa. Tätähän ei pitäisi missään tapauksessa tehdä, koska
tuo hieno hiekka-aines kulkeutuu pikku hiljaa veden mukana
salaojaputkiin ja tukkii ne. Toinen pointti on, että jos
seinänvierustoja joskus joudutaan aukomaan, niin eri hiekkalajit
sekoittuvat, ja mössöä ei voi enää käyttää salaojitukseen.
3) Espoossa salaojien tarkistus ei ole pakollista, joten kaivannot voi
myös täyttää suoraan tarkastamatta. Oman edun nimissä tarkastaja olisi
kuitenkin hyvä kutsua tontille. (Jaa miten niin ei ole pakollista: No
kun pakolliset tarkastukset luetellaan rakennusluvassa. Espoon kaupungin
lomakepohjasta on listasta unohtunut salaojatarkastus pois).
Tästä eteenpäin on ainakin kaksi vaihtoehtoa:
Minä tein salaojituksen rakennesuunnittelijan kuvien mukaan niin, että
salaojasoran päälle tuli viimeiseksi kerrokseksi savensekaista multaa
sokkelin viereen asti. Sokkelin pintaan asennettiin ennen maatöitä
Delta-patolevy, joka estää kosteuden siirtymisen mullasta sokkeliin.
Toinen tapa on jatkaa maatäyttöjä ylös asti hiekalla, niin että talon
ympärille jää noin puolen metrin hiekkakaista (pystysalaojitus).
Tässäkin tapauksessa kai yleensä käytetään patolevyä, joskin olen sitä
mieltä, että se on turhaa, mikäli käytetään ylös asti salaojasoraa.
Uudet mahdollisuudet mogata tässä vaiheessa:
4) Patolevyn voi asentaa väärin päin, kuten mm. erään
rannikkokaupunkimme rakennusvalvonnan päällikölllä huhujen mukaan on.
(Oikeaoppisesti ne nystyrät tulee sisäänpäin).
5) Patolevyn voi katkaista liian alhaalta. Se kannattaa jättää
rakennusvaiheessa liian korkeaksi, ja tasata yläreuna vasta
pihanviimeistelyn jälkeen pari senttiä maan pinnan yläpuolelta. Se ei
ainakaan minun mielestäni kuivata yhtään mitään, jos patolevyn yläreuna
haudataan maan alle.
Osaakos joku sanoa, mitä noilla erilaisilla ylempien kerrosten
toteutustekniikoilla tavoitellaan? Itse järkeilin omassa ratkaisussamme
homman niin, että seinän viereen asti tuleva savi/multa estää sadeveden
valumisen salaojiin. Mikäli pystysalaojitus jatkuisi pintaan asti, niin
esim. viistosateella salaojiin valuisi sadevettä. Voisikos joku tuota
jälkimmäistä vaihtoehtoa kokeillut valaista, että mihin sillä pyritään?
Tietääkö joku elävästä elämästä muita tapoja ryssiä salaojitus? Noista
esitetyistä mogista minä olen henk.koht. nähnyt neljä, ja se
viimeinenkin on varsin varma huhu :-)
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Markku Seppänen
viestissä:398ADDAE...@pop.hut.fi...
[klipetiklips...]
> Osaakos joku sanoa, mitä noilla erilaisilla ylempien kerrosten
> toteutustekniikoilla tavoitellaan? Itse järkeilin omassa
ratkaisussamme
> homman niin, että seinän viereen asti tuleva savi/multa estää
sadeveden
> valumisen salaojiin. Mikäli pystysalaojitus jatkuisi pintaan asti,
niin
> esim. viistosateella salaojiin valuisi sadevettä. Voisikos joku tuota
> jälkimmäistä vaihtoehtoa kokeillut valaista, että mihin sillä
pyritään?
Itse suosin ko. ratkaisua, käytän sokkelimuurin vieressä n. 30-50 cm
sora- tai luonnokivireunusta. Sehän läpäisee kyllä vettä, joka aikanaan
kulkeutuu salaojiin, ja tätähän ei periaatteessa pitäisi sallia. Jos
"mullitus" viedään sokkeliin asti sillä on kuitenkin paha tapa sotkea
rankkasateilla ulkoverhousta roiskeilla, esim. tiiliverhouksen alimpia
tiilikertoja. Lisäksi luoonokivetys on huolitellun näköinen. Sataahan
sinne, mutta vähän. Vesien johtaminen pitää olla kylllä muuten hoidettu;
kaadot kunnossa ja kattovedet viemäröintiin tai loiskekouruilla 2-3-
metriä poispäin.
> Tietääkö joku elävästä elämästä muita tapoja ryssiä salaojitus? Noista
> esitetyistä mogista minä olen henk.koht. nähnyt neljä, ja se
> viimeinenkin on varsin varma huhu :-)
No yksi tapa on unohtaa putkikanaalien salaojitus. Itse olen kuullut
rivitalokohteesta pääkaupunseudulla; eri talojen välisten lämpökanaalien
(+muitakin johtoja) salaojitus oli tehty, mutta loppupäätä ei rakennettu
kaivoon ollenkaan eli ojitus oli ummessa. Johdot ruostuivat viidessä
vuodessa; jätettiin maahan ja vedettiin uudet. Korjaushinta taisi olla
yli puoli miljoonaa
markku
Markku Aho
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:398ADDAE...@pop.hut.fi...
> toteutustekniikoilla tavoitellaan? Itse järkeilin omassa ratkaisussamme
> homman niin, että seinän viereen asti tuleva savi/multa estää sadeveden
> valumisen salaojiin. Mikäli pystysalaojitus jatkuisi pintaan asti, niin
> esim. viistosateella salaojiin valuisi sadevettä. Voisikos joku tuota
> jälkimmäistä vaihtoehtoa kokeillut valaista, että mihin sillä pyritään?
>
> esitetyistä mogista minä olen henk.koht. nähnyt neljä, ja se
> viimeinenkin on varsin varma huhu :-)
>
>
> --
> Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
> Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
> Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
> http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
>
>
Salaojista
Ylempien kerrosten toteutustekniikoista olen itse
rivitaloasunto-osakeyhtiössämme ollut toteuttamassa jälkimmäistä tapaa eli
soraa 50 cm rakennuksen seinustalla. Itselleni keksin seuraavat perustelut:
karkea sora / sepeli ei ole routiva maa-aines toisinkuin se toinen ja
sorareunus seinällä ei houkuttele vaimoa perustamaan kukkapenkkiä tai
kasvimaata - jota täytyy kesäisin oikein letkulla kastella - seinään kiinni
ja lisäksi vaalea tiiliseinä säilyy puhtaampana kuin mullalla olevan maan
kanssa.
Mokista senverran, että asunto-osakeyhtiössämme (rakennettu -89) on vesien
johtaminen toteutettu seuraavasti: salaojaputket on sokkelipalkkien
alapinnan alapuolella kuten pitääkin. Katolta tulevat vedet on johdettu
rännissä kaivoon rännin alla ja siitä umpinaisella putkella eteenpäin kuten
ilmeisesti pitääkin, mutta ... voi hemmetin hemmetti kattovesien umpiputki
on jossain välissä yhdistetty salaojaputkeen.
En tiedä oliko silloin tapana tehdä noin, mutta maalaisjärki sanoisi ettei
ole kovin viksua. Voin sieluni silmin nähdä kuinka katolta tulviva
vesipaljous esim tänään ukkosmyrskyssä sai salaojaputket tulvimaan ja satoja
pikku suihkulähteitä ilmestyy rakennustemme ryömintätilan (tuulettuva
alapohja) reunustoille.
No onneksi yhtiössämme on senverta fiksua porukkaa, että ongelma on havaittu
ja enemmistö on jopa korjaamisen kannalla eikä se käsittääkseni ole hirmu
kallista tahi mahdotonta.
make
T.Uusilehto
Petri Kärhä kirjoitti viestissä <398ADDAE...@pop.hut.fi>...
>Alkaa pikkuhiljaa tympimään kinastelu villatyypeistä ja talopaketeista.
>Villatyyppi kun ei todistettavasti ratkaise ollenkaan talon taipumusta
>homehtua. Eikä sikseen kyllä valittu talopakettikaan. Ne on kaikki ihan
>toimivia ratkaisuja, ei niitä muuten saisi myydä. Voitaisiin vaihteeksi
>virittää keskustelua asioista, jotka ihan oikeasti vaikuttaa talon
>kosteustekniseen toimintaan. Aloitetaanpas vaikka kaikkien homepommien
>äidistä, eli salaojituksesta.
>
Eikos se "aloitus" pitaisi tapahtua ensin talon rakennuspaikan valinnasta.
Siinahan se suurin moka tehdaan ihan ensimmaiseksi. Kunnollinen paikka ei
vaadi lainkaan salaojitusta.
Ihmiset suorastaan rakastaa menna toistensa lahelle, ja yleensa johonkin
pellolle
tehdylle alueelle. Suuri kysymys kuuluu: Miksi? Koska olettehan te nyt
viisaita aikuisia
ihmisia.
Timo
teepee
T.Uusilehto <ti...@nic.net.fi> wrote in message
news:peXi5.3167$T2.6...@uutiset.nic.fi...
> Eikos se "aloitus" pitaisi tapahtua ensin talon rakennuspaikan valinnasta.
> Siinahan se suurin moka tehdaan ihan ensimmaiseksi. Kunnollinen paikka ei
> vaadi lainkaan salaojitusta.
> Ihmiset suorastaan rakastaa menna toistensa lahelle, ja yleensa johonkin
> pellolle
> tehdylle alueelle. Suuri kysymys kuuluu: Miksi? Koska olettehan te nyt
> viisaita aikuisia
> ihmisia.
>
>
> Timo
>
Hyvä Timo!
Olen täysin samaa mieltä kanssasi, ennen rakennettiin mäen päälle, kalliolle
tai kunnon soramaalle jossa vedenkapillaariinen nousu oli vähäistä. Siihen
vielä tuulettuvalla alapohjalla talo jossa on oikea kivijalka(siis KIVI). Ei
pitäisi olla ongelmia sen jälkeen...
Välillä tulee mietittyä kuinka ne osasivat tehdä 1700-luvulla
kaksiseinämäistä salaojaputkea ;-)))
Teepee
Xpert
>Eikos se "aloitus" pitaisi tapahtua ensin talon rakennuspaikan valinnasta.
>Siinahan se suurin moka tehdaan ihan ensimmaiseksi. Kunnollinen
>paikka ei vaadi lainkaan salaojitusta.
>Ihmiset suorastaan rakastaa menna toistensa lahelle, ja yleensa
>johonkin pellolle
>tehdylle alueelle. Suuri kysymys kuuluu: Miksi? Koska olettehan te nyt
>viisaita aikuisia ihmisia.
Rakennuspaikka-asia on totta, mutta - mielestäni kuitenkin hurskastelua.
Eivät ihmiset "rakasta" noita paikkoja - muita vain ei ole käytettävissä,
kiitos nykyisen kaavoituspolitiikan, josta on keskusteltu jo aikaisemminkin.
Miksi pientalot rakennetaan suon silmään? Koska niille korkeimmille
kukkuloille on kaavoitettu kaikkein korkeimmat kerrostalot. Miksi? Koska
tällä tavoin saadaan "tasaiseen" ja muutoin latteaan "maisemaan" sitä
taarvittavaa "vaihtelua" , lainatakseni suoraan erään kaavoittajan
ajatuksia.
Määritelmä: kaavoittaja = maisema-arkkitehti.
No, talo on joka tapauksessa tehtävä siihen, missä tontti sijaitsee,
ei asialle mitään mahda - tai sitten ei tehdä ollenkaan. Ja jos halutaan
mennä asiassa vielä hieman pidemmälle, niin - talo on sillä tontillakin
tehtävä siihen kaavassa "rakennuspaikaksi" rajatulle alueelle, joka on
juuri ja juuri niin suuri että rakennusoikeuden kokoinen talo siihen
kohtaa mahtuu. Ei siis voi edes omalla tontilla valita parasta tai
korkeinta paikkaa. Voi .... että kaikki suohon omakotinsa rakentavat
oikein rakastavat kaavoittajaa.
Jopa pohjatutkimuskin menettää alkuperäisen merkityksensä, koska
talon paikkaa ei voi pohjatutkimuksen perusteella valita eli muuttaa
metriäkään toiseen paikkaaan. Peruskuoppa on joka tapauksessa
kaivettava siihen yhteen ja samaan paikkaan, olipa siinä sitten
millainen suon silmäke tahansa. ..... Hurskastelua ... tai sanoisinko
....idealistista kokemattomuutta
Xpert
T.Uusilehto
Xpert kirjoitti viestissä <8misju$18l$1...@news.kolumbus.fi>...
>
>Eivät ihmiset "rakasta" noita paikkoja - muita vain ei ole käytettävissä,
>kiitos nykyisen kaavoituspolitiikan, josta on keskusteltu jo
aikaisemminkin.
>
Vaikken mielellani kommentoi "nimettomille" , niin poikkeus nyt tallakertaa;
Se ei nyt ihan noin homma ole. Kaytettavissa kylla on paikkoja, paljon ja
hyvia.
Kaikki lahtee harmi kylla taas tasta rakentajasta itsestaan. On "pakko"
saada rkioski
toiselle puolelle, ja elokuvateatteri toiselle. Lisaksi kauppatori yhdella
sivulla olisi hyva olla,
seka paljon naapureita aitaan kiinni, joita sitten kylla kuukauden paasta
kirotaan,
ja he kun viela toimivat oto-poliiseinakin siina samalla .
Viela talon paikka olisi saatava mielellaan ilmaiseksi, tai ainakin
halvalla. Laadusta
ei haluta tassa kohtaa maksaa juuri mitaan ?
Voitte olla varmoja etta pinta-alaa meidan suomessa kylla riittaa.
Asukastiheytta en
tarkkaan enaan tieda, mutta arvaisin sen olevan jossakin 5-6 henkea per
neliokilometri .
Eli, kaikki tahan aiheeseen liittyva ihmisten jatkuva valitus, saa oman
suupieleni vain
pikkuisen hymyyn . Pitaa siis osata ajatella , ja ITSE .
Timo
Xpert
>Voitte olla varmoja etta pinta-alaa meidan suomessa kylla riittaa.
Kommenttini koski vain aihetta: "Oikeaoppinen salaojitus"
ja siinä esitettyjä ajatuksia.
Salaojaongelmia ei liene siellä .... muualla .... jossa on sitä
lääniä .... josta voi valita .... rakennuspaikkansa ... mäen päältä.
Xpert
........joten siitä vain salaojittamaan ......
T.Uusilehto
Xpert kirjoitti viestissä <8mk24b$ns1$1...@news.kolumbus.fi>...
>
>Kommenttini koski vain aihetta: "Oikeaoppinen salaojitus"
>...............
Ookei !
Timo
Ryydis
teepee <tee...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:8mhfjg$cl2$1...@tron.sci.fi...
> Välillä tulee mietittyä kuinka ne osasivat tehdä 1700-luvulla
> kaksiseinämäistä salaojaputkea ;-)))
Onkos sellaisella kaksiseinämäisellä putkella, siis jossa sisäpuoli on
sileä, mitään käytännön merkitystä muuhun kuin myyjän lompakon paksuuteen??
>
> Teepee
>
>
--
- Ryydis
Ne tekee, jotka osaa. Muut opettaa.
Petri Kärhä
> Se ei nyt ihan noin homma ole. Kaytettavissa kylla on paikkoja, paljon ja
> hyvia. Kaikki lahtee harmi kylla taas tasta rakentajasta itsestaan. On "pakko"
>
> saada rkioski toiselle puolelle, ja elokuvateatteri toiselle. Lisaksi
> kauppatori yhdella
> sivulla olisi hyva olla, seka paljon naapureita aitaan kiinni, joita sitten
> kylla kuukauden paasta
> kirotaan,
Tiedä sitten kirjoitteletko sinä Turusta vai Tampereelta vai jostain aivan
muualta, mutta kyllä pääkaupunkiseudulla aletaan tonttien kanssa kaivella
laarinpohjia. Taajamien läheltä on kaikki helposti rakennettavat tontit
rakennettu. Taajamien ulkopuolella olisi metsää, mutta kun ei ole sähköjä,
kunnallistekniikkaa, eikä kaavaa. Kaavoitetut tontit ovat usein paalutettavia
tai louhittavia. Maapohjat on kosteita ja maalajit vettä vetämättömiä.
Yksi yliveto kohde on minun mielestäni Finnoontien varteen rakennettava
KK-market. Se nousee meinaan ihan aidolle suolle. Muutaman vuoden päästä sitten
nähdään että joko nyt mentiin liian pitkälle.
Petri Kärhä
> sora- tai luonnokivireunusta. Sehän läpäisee kyllä vettä, joka aikanaan
> kulkeutuu salaojiin, ja tätähän ei periaatteessa pitäisi sallia. Jos
> "mullitus" viedään sokkeliin asti sillä on kuitenkin paha tapa sotkea
> rankkasateilla ulkoverhousta roiskeilla, esim. tiiliverhouksen alimpia
> tiilikertoja. Lisäksi luoonokivetys on huolitellun näköinen. Sataahan
Joo, olen kyllä tietoinen roiskevesiongelmasta, ja aion minäkin sen hoitaa.
Mullat tulee kiinni sokkelin päällä olevaan patolevyyn. Kunhan tästä
kerkiän, niin silpaisen seinän vierustan mullista 10 cm kerroksen pois ja
korvaan sen luonnonkivillä, laatoilla tai vastaavalla. Muuten, tällä
hetkellä, kun seinän vierusta on mullalla, ja vielä ilman nurmikkoa, niin
sokkeli pysyy kuitenkin täysin puhtaana. Tämä hoituu 60 cm räystäillä ja
sadevesikouruilla.
> sinne, mutta vähän. Vesien johtaminen pitää olla kylllä muuten hoidettu;
> kaadot kunnossa ja kattovedet viemäröintiin tai loiskekouruilla 2-3-
> metriä poispäin.
Ulospäin kaato toimii tehokkaammin, jos vettä kuljettavana kerroksena on
savea?
> No yksi tapa on unohtaa putkikanaalien salaojitus. Itse olen kuullut
> rivitalokohteesta pääkaupunseudulla; eri talojen välisten lämpökanaalien
> (+muitakin johtoja) salaojitus oli tehty, mutta loppupäätä ei rakennettu
> kaivoon ollenkaan eli ojitus oli ummessa. Johdot ruostuivat viidessä
> vuodessa; jätettiin maahan ja vedettiin uudet. Korjaushinta taisi olla
> yli puoli miljoonaa
Mielenkiintoinen vikamekanismi. Kaikki kaivannothan (mm. viemäri, sähkö)
kannattaa kyllä muutenkin sorastaa, jotta ne kuivattavat tonttia. Nurmikot
saa joissain tapauksissa voimaan paremmin. Ja kanaaleihin voi sittemmin
purkaa kaikki ongelmalliset salaojat, joita ei saa purettua avo-ojiin.
Kytkentä yön hämärissä ettei vesilaitos näe ;-)
Sain muuten yhden henk'koht vastauksen, jossa tuli esiin yksi aika tärkeä
mokaamismahdollisuus. Salaojaputkethan ovat varsinaisesti pelkkää
muoviteollisuuden myyntihömpötystä. 95% tapauksista, niissä ei mene ikinä
pisaraakaan vettä. Vesi kulkee sorastuksen alla savi- tai silttipatjaa
pitkin. Poikkeuksena tietysti hiekkamaat. Yksi tärkeimmistä asioista
salaojituksessa onkin muokata maan pinta niin, että savipatja viettää pois
talon alta ja mieluiten salaojien purkukohtaan. Olen valitettavasti nähnyt
myös yhden työmaan, jossa talon alle kaivettiin kovera kuoppa, joka sitten
sorastettiin. Salaojitus purkautuu avo-ojiin vasta kun tuo kuoppa on täynnä
vettä.
T.Uusilehto
Petri Kärhä kirjoitti viestissä <398E6439...@pop.hut.fi>...
.............Taajamien läheltä on kaikki helposti rakennettavat tontit
>rakennettu. Taajamien ulkopuolella olisi metsää, mutta kun ei ole sähköjä,
>kunnallistekniikkaa, eikä kaavaa. Kaavoitetut tontit ovat usein
paalutettavia
>tai louhittavia. Maapohjat on kosteita ja maalajit vettä vetämättömiä.
>
Tiedan, ja juurihan paasin sanomasta etta laadusta pitaa maksaa, ja ihmiset
eivat halua maksaa...ja sitten on kova valitus ?
>Yksi yliveto kohde on minun mielestäni Finnoontien varteen rakennettava
>KK-market. Se nousee meinaan ihan aidolle suolle. Muutaman vuoden päästä
sitten
>nähdään että joko nyt mentiin liian pitkälle.
>
Niinpa se !
Timo
Petri Kärhä
> Tiedan, ja juurihan paasin sanomasta etta laadusta pitaa maksaa, ja ihmiset
> eivat halua maksaa...ja sitten on kova valitus ?
Miksi pitäisi valittaa, en minä ainakaan valita, vaikka me rakennettiin
paalutettavalle savitontille. Rakentaminen maksaa aina, tavalla tai toisella.
Vieläpä niin, että ihmisiltä nyhdettävissä olevan rahan määrä on vakio.
Hiekkamaalle on varmaan aika unelmaa rakentaa. Salaojitus toimii
automaattisesti, lattian voi tehdä maanvaraisena, ja rakennus on suht' helppoa
tehdä painumattomaksi. Valitettavasti tästä saa maksaa. Ei kukaan hölmö myy
tällaisia tontteja halvalla.
Me saatiin kohtuuhintaan paalutettava tontti, joka on vanhaa pellonpohjaa. Ihan
hyvin sen sai rakennettua, ja lopputulos on hyvä, jopa erinomainen. Paalutettu
talo ei taatusti painu. Lisäksi paalutettaessa tulee yleensä automaattisesti
tuulettuva alatila. Homma maksaa: Paaluperustus maksaa noin 100 tonnia enemmän
kuin maanvaraisesti tehtävä perustus. Toisaalta tämän hinnan saa usein pois
tontin hinnassa (ainakin me saatiin).
Savipohjaisella tontilla kosteudenhallinta on otettava vakavasti. Tämäkin
maksaa hiukan, ainakin päänvaivaa. Toisaalta puutarha on helpompi tehdä ja
siitä tulee parempi. Metrin peltomultakerros ja sen päälle silmän lumeeksi
Kekkilää on ihan toista kuin metri hiekkaa tai mursketta, ja sen päälle pari
kymmentä senttiä Kekkilää..
Noin mutupohjalta muutamia rakennuskeissejä seuranneena veikkaisin, että
hyvälle hiekkamaalle rakennettaessa, ja paalutettaessa/louhittaessa,
rakentamisen kokonaiskustannukset ovat suunnilleen samat. Kustannusten
jakautuminen tontin ja rakennuskustannusten kesken vain vähän vaihtelee.
T.Uusilehto
Petri Kärhä kirjoitti viestissä <398EAF6D...@pop.hut.fi>...
......................................
>Hiekkamaalle on varmaan aika unelmaa rakentaa. Salaojitus toimii
>automaattisesti, lattian voi tehdä maanvaraisena, ja rakennus on suht'
helppoa
>tehdä painumattomaksi. Valitettavasti tästä saa maksaa. Ei kukaan hölmö myy
>tällaisia tontteja halvalla.
>
>Me saatiin kohtuuhintaan paalutettava tontti, joka on vanhaa pellonpohjaa.
Ihan
>hyvin sen sai rakennettua, ja lopputulos on hyvä, jopa erinomainen.
Paalutettu
>talo ei taatusti painu. Lisäksi paalutettaessa tulee yleensä
automaattisesti
>tuulettuva alatila. Homma maksaa: Paaluperustus maksaa noin 100 tonnia
enemmän
Hep hep,, ala nyt viela innostu noin kovin !
Nuo tiedot tiedat vasta muutaman kymmenen vuoden kuluttua miten olette
onnistuneet .
Timo
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Hiekkamaalle on varmaan aika unelmaa rakentaa. Salaojitus toimii
>automaattisesti, lattian voi tehdä maanvaraisena, ja rakennus on suht' helppoa
>tehdä painumattomaksi. Valitettavasti tästä saa maksaa. Ei kukaan hölmö myy
>tällaisia tontteja halvalla.
>
>Me saatiin kohtuuhintaan paalutettava tontti, joka on vanhaa pellonpohjaa. Ihan
>hyvin sen sai rakennettua, ja lopputulos on hyvä, jopa erinomainen. Paalutettu
>talo ei taatusti painu. Lisäksi paalutettaessa tulee yleensä automaattisesti
>tuulettuva alatila. Homma maksaa: Paaluperustus maksaa noin 100 tonnia enemmän
>kuin maanvaraisesti tehtävä perustus. Toisaalta tämän hinnan saa usein pois
>tontin hinnassa (ainakin me saatiin).
Kyllähän meillekkin yritettiin ensin vaatia paaluttamista ja sen
jälkeen reunavahvistettua laattaa, mutta kumpikaan niistä ei ole hyviä
meidän tontilla, jossa kantava kuorikerros on 130-150cm ja alla noin 8
metriä savea. Paalutuksessa on varmistettava viemäreiden
paikallapysyminen maaperän painuessa kuivumisesta johtuen ja
reunavahvistettu olisi aiheuttanut turhan pistekuorman.
Suunnittelijamme päätyivät kairaustulosten perusteella
suodatinkankaaseen ja "normaaliin" 60cm anturaperustukseen vaikka 44cm
olisi laskelmien mukaan riittävä anturaleveys, lisäksi talosta tehtiin
mahdollisimman kevyt eli puuvuori + peltikatto
>Savipohjaisella tontilla kosteudenhallinta on otettava vakavasti. Tämäkin
>maksaa hiukan, ainakin päänvaivaa. Toisaalta puutarha on helpompi tehdä ja
>siitä tulee parempi. Metrin peltomultakerros ja sen päälle silmän lumeeksi
>Kekkilää on ihan toista kuin metri hiekkaa tai mursketta, ja sen päälle pari
>kymmentä senttiä Kekkilää..
Tärkeintä on tosiaan muotoilla "perusmaan" pinta kuperaksi rakennusten
alla kuten aiemmin kirjoitit ja asentaa ne salaojat oikein siihen
pintaan kaivettuihin uriin ennen perustushiekan ajoa.
Ossi
Petri Kärhä
> ...metriä savea. Paalutuksessa on varmistettava viemäreiden
> paikallapysyminen maaperän painuessa kuivumisesta johtuen ja
> reunavahvistettu olisi aiheuttanut turhan pistekuorman.
> Suunnittelijamme päätyivät kairaustulosten perusteella
> suodatinkankaaseen ja "normaaliin" 60cm anturaperustukseen vaikka 44cm
> olisi laskelmien mukaan riittävä anturaleveys, lisäksi talosta tehtiin
> mahdollisimman kevyt eli puuvuori + peltikatto
Ihan mielenkiinnosta, mitenkäs tuo perustustavan muutos nyt ratkaisee tuon
viemäriongelman? Kai se perustus suunniteltiin niin, että talo pysyy paikallaan? Vai
oletettiinko siihen jokin tietty painuma, joka on sama kuin viemäreiden painuma?
Viemäreiden painuminen suhteessa taloon on yksi todellinen ongelma, jonka minä
tiedostan paaluperustuksessa. Onneksi ryömintätilassa on hyvät huoltotilat.
Ontelolaattojen alapinnasta maan sisään menevän pystysuoran viemäruiputken liitokset
pääsee tarkastamaan helposti ja tarvittaessa jatkamaan.
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Ossi Haapakoski wrote:
>> ...metriä savea. Paalutuksessa on varmistettava viemäreiden
>> paikallapysyminen maaperän painuessa kuivumisesta johtuen ja
>> reunavahvistettu olisi aiheuttanut turhan pistekuorman.
>> Suunnittelijamme päätyivät kairaustulosten perusteella
>> suodatinkankaaseen ja "normaaliin" 60cm anturaperustukseen vaikka 44cm
>> olisi laskelmien mukaan riittävä anturaleveys, lisäksi talosta tehtiin
>> mahdollisimman kevyt eli puuvuori + peltikatto
>
>Ihan mielenkiinnosta, mitenkäs tuo perustustavan muutos nyt ratkaisee tuon
>viemäriongelman? Kai se perustus suunniteltiin niin, että talo pysyy paikallaan? Vai
>oletettiinko siihen jokin tietty painuma, joka on sama kuin viemäreiden painuma?
Kyllähän se talo pysyy paikallaan, siis antura on huomattavasti
riittävää leveämpi ja lisäksi on vielä suodatinkangas. Jos maaperän
savi kuivuu vuosien saatossa salaojituksesta ja sadevesiviemäröinnistä
johtuen, kaikki painuu samassa suhteessa.
>Viemäreiden painuminen suhteessa taloon on yksi todellinen ongelma, jonka minä
>tiedostan paaluperustuksessa. Onneksi ryömintätilassa on hyvät huoltotilat.
>Ontelolaattojen alapinnasta maan sisään menevän pystysuoran viemäruiputken liitokset
>pääsee tarkastamaan helposti ja tarvittaessa jatkamaan.
Meidän alueemme on alettu rakentaa 1989 ja yhteen paalutettuun taloon
on jouduttu tekemään viemäriremontti painuman vuoksi, koska viemäreitä
ei ollut sidottu laattaan - niin siinä oli maavarainen laatta, joten
tarkastuksia ja huoltoja ei tietenkään voinut suorittaa.
Ossi
Jukka
Petri Kärhä wrote in message <398ADDAE...@pop.hut.fi>...
>kosteustekniseen toimintaan. Aloitetaanpas vaikka kaikkien homepommien
>äidistä, eli salaojituksesta.
>
Asun 22v. vanhassa talossa, suht savisella tasamaalla (vanhaa peltoa), jossa
ei ole minkäänlaista salaojitusta. Ainakaan tähän päivään mennessä ei ole
mitään merkkejä homehtumisesta/lahoamisesta. Lattiana on maanvarainen
betonilaatta, ei mikään valesokkeliratkaisu vaan lattiataso on n. 50cm
korkeudella maanpinnasta. En sitten tiedä mitä tuossa on tehty väärin, kun
rakenteet on vielä kunnossa ;-) Rakentamisessa mukana olleen henkilön mukaan
talon alle on ajettu "meleko rajusti hiekkaa".
Suunnittelin n. vuosi sitten salaojitusta, mutta luovuin ajatuksesta, kun
näyttää toimineen hyvin jo parikymmentä vuotta ilmankin. Sen sijaan
leikkasin pihamaata jonkin verran ja kaivoi tontin reunaan ihan oikean ojan,
johon menee sadevettä heti kunnolla. Ihmetyttääkin että on nykyään vissiin
unohtunut tuommoinen perinteinen avo-oja kokonaan. Voi kyllä johtua siitäkin
ettei kaupunkien kaavatonteilla oikein ole mihin tehdä niitä ojia.
Kuitenkin tuo salaojitusvimma tuntuu vähän oudolta, kun taloja on tehty jo
satoja vuosia ilman salaojia, ja vieläkin ovat pystyssä.
Jukka
Toni
Petri Kärhä wrote in message <398EAF6D...@pop.hut.fi>...
>Hiekkamaalle on varmaan aika unelmaa rakentaa. Salaojitus toimii
>automaattisesti, lattian voi tehdä maanvaraisena, ja rakennus on suht'
helppoa
>tehdä painumattomaksi. Valitettavasti tästä saa maksaa. Ei kukaan hölmö myy
>tällaisia tontteja halvalla.
Vaimon serkku rakensi toissavuonna Säkylään, joka on tunnettu harjuistaan.
Kunnan tontti keskustan tuntumassa, maaperä pelkkää hiekkaa. Kyllä siinä
kelpaa. Hän tosin laittoi salaojatkin, vaikka kunnan rakennustarkastajakaan
ei
niitä olisi vaatinut.
>Me saatiin kohtuuhintaan paalutettava tontti, joka on vanhaa pellonpohjaa.
Ihan
>hyvin sen sai rakennettua, ja lopputulos on hyvä, jopa erinomainen.
Paalutettu
>talo ei taatusti painu. Lisäksi paalutettaessa tulee yleensä
automaattisesti
>tuulettuva alatila. Homma maksaa: Paaluperustus maksaa noin 100 tonnia
enemmän
>kuin maanvaraisesti tehtävä perustus. Toisaalta tämän hinnan saa usein pois
>tontin hinnassa (ainakin me saatiin).
Eipä tuo tuulettuva alatila mitenkään automaattinen ole. Meidän pellolla
jokainen
talo on paalutettu (ja niitä on parikymmentä), ja hyvin harvassa on käytetty
sokkelipalkkeja ja ontelolaattoja. Kukaan ei ole tilannut tehdastekoisia
sokkelipalkkeja, joillakin on kyllä valettu ne paikan päällä, ja päälle
laitettu
ontelolaatat. Mutta kaikkein yleisin on ihan paalujen päälle valettu
reunavahvistettu laatta, meilläkin on sellainen. Jotkut ovat tilanneet
valimosta
sokkelin ulkoreunan (10cm betonia + 10cm styrox), ja tämän sisäpuoli on
sitten valettu
betonia täyteen. Tästä tulee samanlainen reunavahvistettu laatta, mutta
ulkopuoli
on sileä tehtaassa tehty.
Meillä oli kulunut noin 200000mk, kun työmaa oli siinä vaiheessa että taloa
päästiin pystyttämään (sis. liittymät).
>Savipohjaisella tontilla kosteudenhallinta on otettava vakavasti. Tämäkin
>maksaa hiukan, ainakin päänvaivaa. Toisaalta puutarha on helpompi tehdä ja
>siitä tulee parempi. Metrin peltomultakerros ja sen päälle silmän lumeeksi
>Kekkilää on ihan toista kuin metri hiekkaa tai mursketta, ja sen päälle
pari
>kymmentä senttiä Kekkilää..
Meilläkin on hyvää peltomultaa varmaan puoli metriä ja paikoitellen
enemmänkin.
Toisaalta puhtaaseen hiekkaan on helppo tehdä näyttäviä kiveyksiä tai
betonilaatoituksia,
multaan/saveen niitä saa perustaa aika pitkään, hartaasti ja syvälle.
--
Toni
Deflator
> Villatyyppi kun ei todistettavasti ratkaise ollenkaan talon taipumusta
> homehtua. Eikä sikseen kyllä valittu talopakettikaan. Ne on kaikki ihan
> toimivia ratkaisuja, ei niitä muuten saisi myydä. Voitaisiin vaihteeksi
Heh :-)
Tota noin, oletko koskaan jutellut rakentamisen korjausneuvojien kanssa?
Kyllä talopaketeista vielä nykyäänkin löytyy ns. riskiratkaisuja ja hometta.
Mm. eräs uusin villitys, ulkoseinän höyrynsulun sijoittaminen 50 mm syvyyten
ohuen villakerroksen alle (=vitsinä on välttää reikien tekoa höyrynsulkuun
sähkö ym. putkituksia tehtäessä), on aiheuttanut homevaurioita.
Höyrynsulku-villansisään rakennehan levisi Tanskan kautta Ruotsiin ja sieltä
meille.
> Tarkastuksen jälkeen putkien päälle laitetaan lisää salaojasoraa, joka
> tasataan. Tasatulle salaojasorapatjalle asennetaan routasuojalevyt,
> jotka taas peitetään (ohuella) kerroksella salaojasoraa. Kohtia, jotka
> tähän mennessä voi ryssiä:
Routasuojalevyn päälle salaojasoraa? Miksi? Ennemin savea ja kallistukset
talosta poispäin! 1:20 vähintään eli ruotsalainen tiukempi suositus.
> 5) Patolevyn voi katkaista liian alhaalta. Se kannattaa jättää
> rakennusvaiheessa liian korkeaksi, ja tasata yläreuna vasta
> pihanviimeistelyn jälkeen pari senttiä maan pinnan yläpuolelta. Se ei
> ainakaan minun mielestäni kuivata yhtään mitään, jos patolevyn yläreuna
> haudataan maan alle.
Yläreuna pitäisi listoittaa tippalistalla suojaan ylhäältä tulevaa multaa
vastaan. Aina ei näe niin tehtävän. Ja kyllä sen listan ja levy voi jättää
maan sisään, vitsinähän ei ole yrittää järjestää mitään tiukkaa ilmankiertoa
sinne vaan mahdollinen vesihöyry kondensoituu patolevyyn ja valuu anturan
kautta salaojaan. .
> Tietääkö joku elävästä elämästä muita tapoja ryssiä salaojitus?
Isojen puiden istuttaminen liian lähelle ja ns. halvan peltosalaojaputken
käyttäminen.
Deflator
> ole kovin viksua. Voin sieluni silmin nähdä kuinka katolta tulviva
> vesipaljous esim tänään ukkosmyrskyssä sai salaojaputket tulvimaan ja
satoja
> pikku suihkulähteitä ilmestyy rakennustemme ryömintätilan (tuulettuva
> alapohja) reunustoille.
80-luvulla oli tapana tehdä huonosti valvotuissa kohteissa. Nykyään
rakennusmääräykset jopa kieltävät moisen puoskaroinnin.
Deflator
> Viemäreiden painuminen suhteessa taloon on yksi todellinen ongelma, jonka
minä
> tiedostan paaluperustuksessa. Onneksi ryömintätilassa on hyvät
huoltotilat.
> Ontelolaattojen alapinnasta maan sisään menevän pystysuoran viemäruiputken
liitokset
> pääsee tarkastamaan helposti ja tarvittaessa jatkamaan.
Paljonko se muoviviemäri nyt painuisi? Sehän päinvastoin keventää kuormaa
kohdaltaan! (pääasiallisesti kaasuja täynnä)
Saa olla tosi vetelää savilillinkiä tai merenpohjaa, ennenkuin painuu!
Deflator
> Kyllähän meillekkin yritettiin ensin vaatia paaluttamista ja sen
> jälkeen reunavahvistettua laattaa, mutta kumpikaan niistä ei ole hyviä
> meidän tontilla, jossa kantava kuorikerros on 130-150cm ja alla noin 8
> paikallapysyminen maaperän painuessa kuivumisesta johtuen ja
> reunavahvistettu olisi aiheuttanut turhan pistekuorman.
>
> Suunnittelijamme päätyivät kairaustulosten perusteella
> suodatinkankaaseen ja "normaaliin" 60cm anturaperustukseen vaikka 44cm
> olisi laskelmien mukaan riittävä anturaleveys, lisäksi talosta tehtiin
> mahdollisimman kevyt eli puuvuori + peltikatto
Savikerroksen vetisyydestä riippuen, talo tulee kyllä silti painumaan.
Viemärin painumisteoriaa en suoraan sanoen jaksa käsittää? Valuraudastako ne
viemäriputket ovat?
Markus Peuhkuri
> Viemärin painumisteoriaa en suoraan sanoen jaksa käsittää?
> Valuraudastako ne viemäriputket ovat?
Veikkaisin painumisen aiheuttajaksi vääränlaista putkiojan
täyttöä. Eli oja täytetään raskaammalla materiaalilla
(betonikurat yms.) kuin mitä siinä tai ympäristössä alunperin
oli. Nämä sitten painaa putket alas. Meillekin pohjatutkija
suositteli kevennettyä täyttöä. Pitää vielä tarkista mitä se
tarkoittaa (lecasoraa?).
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Petri Kärhä
> Paljonko se muoviviemäri nyt painuisi? Sehän päinvastoin keventää kuormaa
> kohdaltaan! (pääasiallisesti kaasuja täynnä)
Pointti on siinä, että savimaan pinta on vuosien saatossa asettunut tietylle
korkeudelle. Maa on tasapainossa ympäristön kanssa. Nyt kun siihen rakennetaan
niin ajotiet, kaapelikanaalit ja viemärit alkavat kuivattaa maata. Varsinkin
soralla täytetty viemärikaivanto on tehokas salaojittaja, kun se viettää
alaspäin ja syvälle. Maaperän kuivuessa, maan pinta painuu pikkuhiljaa alaspäin.
Kuinka syvälle painuminen ulottuu, on henkimaailman asioita.
Viemäriputki painuu tietysti maaperän mukana, mutta talo pysyy paalujen varassa
paikallaan. Kun viemäriputken alkupää on kannakoitu ontelolaattaan ja toinen pää
painuu maaperän mukana alaspäin, niin pystysuoran putken muhvit aukeavat, eikös
niin? Tästä syystä on hyvä asentaa putket niin, että tuon kohdan tarkastus ja
korjaus on helppoa.
> Saa olla tosi vetelää savilillinkiä tai merenpohjaa, ennenkuin painuu!
Täällä on pariinkin otteeseen puhuttu kohteista, joissa näin on käynyt. Maaperän
painuminen lienee aika yleistä. Se tuleeko vaurioita riippuu käytetyistä
rakenneratkaisuista.
Petri Kärhä
Petri Kärhä
Petri Kärhä
> Mm. eräs uusin villitys, ulkoseinän höyrynsulun sijoittaminen 50 mm syvyyten
> ohuen villakerroksen alle (=vitsinä on välttää reikien tekoa höyrynsulkuun
> sähkö ym. putkituksia tehtäessä), on aiheuttanut homevaurioita.
> Höyrynsulku-villansisään rakennehan levisi Tanskan kautta Ruotsiin ja sieltä
> meille.
En usko, ennen kuin näen. Onko esittää jotain todisteita? Tai onko joku muu
kuullut vastaavasta?
> Routasuojalevyn päälle salaojasoraa? Miksi? Ennemin savea ja kallistukset
> talosta poispäin! 1:20 vähintään eli ruotsalainen tiukempi suositus.
Savi saattaa tulla kauhasta liian isoina klimppeinä, jotka helposti ruhjaisevat
routasuojalevyt atomeiksi. 10 cm kerros sepeliä painaa levyt tiiviisti pohjaa
vasten, jolloin ne kestävät paremmin.
Mulla on kallistukset noin 1:5, mahtaakohan riittää :-) Kunnolla kallistettu
tontti, jossa ei ole yhtään suoraa kohtaa on itse asiassa aika komean näköinen.
Maanpinta on vaihtelevaa ja talo korostuu, kun se on pienellä kummulla. Ainoiksi
haittapuoliksi olen havainnut, että pihakeinu on vaikea asentaa ja kroketin
peluu on vaik... öh siis mielenkiintoista.
> Yläreuna pitäisi listoittaa tippalistalla suojaan ylhäältä tulevaa multaa
> vastaan. Aina ei näe niin tehtävän.
En tehnyt minäkään. En ole vieläkään vakuuttunut, että siitä listasta olisi
mitään hyötyä. Poisjättämiselle näen yhden perusteen: konvektio kuivattaa sen
ilmaraon.
> Ja kyllä sen listan ja levy voi jättää
> maan sisään, vitsinähän ei ole yrittää järjestää mitään tiukkaa ilmankiertoa
> sinne vaan mahdollinen vesihöyry kondensoituu patolevyyn ja valuu anturan
> kautta salaojaan. .
Jos sen jättää maan sisään, niin päällimmäinen maakerros tulee sokkeliin kiinni.
Mikäli tämä kerros on hyvin vettä johtavaa, esim. hienoa hiekkaa tai multaa,
niin tulos ei ole paras mahdollinen. Patolevy estää osan kosteudesta siirtymästä
sokkeliin, mutta ei kaikkea. Siks' toisekseen, se pintakerros siinä kaikkein
märin on.
mika....@hut.fi
"Ryydis" <ryy...@netti.fi> wrote:
>
>
> teepee <tee...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:8mhfjg$cl2$1...@tron.sci.fi...
> > Välillä tulee mietittyä kuinka ne osasivat tehdä 1700-luvulla
> > kaksiseinämäistä salaojaputkea ;-)))
>
> Onkos sellaisella kaksiseinämäisellä putkella, siis jossa sisäpuoli on
> sileä, mitään käytännön merkitystä muuhun kuin myyjän lompakon
paksuuteen??
Jos ajattelet kumpaa pintaa pitkin kevyt kiinteä materiaali vaeltaa
paremmin, niin on se sileä parempi.
Lisäksi kaksiseinäinen putki on asennettaessa kestävämpää lytistymistä
vastaan ja jäykempänä helpompi asentaa suoraksi, ettei jää vesi
seisomaan.
Itse en säästäisi tuossa putkessa - ainakaan asuintalon alla. Varastot
ja pellot erikseen.
tv mika
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Nobody
> Viemärin painumisteoriaa en suoraan sanoen jaksa käsittää?
Jotta viemärit saadaan "upotettua" maahan, on niitä varten
kaivettava "kuoppa". Kaikki tiivistämätön "täyttömaa"
painuu aina, ja tässä tapauksessa putket niiden mukana.
"Vaaka"putkien painumisesta ei liene niinkään kyse (jos ne
on pantu kuopan pohjalle) kuin rakennuksesta tulevasta
"pysty"putkesta (tai maahan viistosti suht. korkealta
tulevasta viemäriputkesta) joka saattaa irrota liitoksestaan
(tai viisto putki jopa katketa) kun maa painuu.
Tuollaisia vaurioita sattuu silloin tällöin. Viimeksi eräässä
kerrostalossa Lauttasaaressa, sokkelin läpi tuleva viemäriputki
katkesi ulkopuolella olevan maan painuessa. Ja sitten eräässä
uudessa päiväkodissa, rossipohja-lattian läpi maahan menevä
viemäriputki irtosi talon alla pysty-liitoksestaan ... ja paskat
meni puolen vuoden ajan talon alle... ja hoitsut ihmetteli, että
mikä täällä päiväkodissa oikein haisee...
Nobody
Deflator
> Pointti on siinä, että savimaan pinta on vuosien saatossa asettunut
tietylle
> korkeudelle. Maa on tasapainossa ympäristön kanssa. Nyt kun siihen
rakennetaan
> niin ajotiet, kaapelikanaalit ja viemärit alkavat kuivattaa maata.
Varsinkin
> soralla täytetty viemärikaivanto on tehokas salaojittaja, kun se viettää
> alaspäin ja syvälle. Maaperän kuivuessa, maan pinta painuu pikkuhiljaa
alaspäin.
> Kuinka syvälle painuminen ulottuu, on henkimaailman asioita.
Kuka käskee täyttämään ne kanaalit soralla? (joo, rakennusvalvonta ja järjen
pimennys ehkä...)
Onneksi rakennusvalvonta ei ollut hereillä 70-luvulla ja siksipä vanhempieni
kotitalon viemärit eivät tiedä salaojaefektistä mitään. Kaivannot täytettiin
savella eikä millään salaojasoralla. Viemäreiden päällä ei ole mitään muuta
kuin nurmikko, ajotie on muualla ja niin pitää savikolla ollakin, opettivat
faija ja faijanfaija. Eivät ole painuneet viemärit eikä taloakaan muuten
paalutettu. Talo on painunut 30-vuodessa ehkä hitusen, mutta kun se
viemäriputki on asennettu fiksusti, on sisäänpainumisvaraa kymmeniä
senttejä.
Jostain kumman syystä vanhat osasivat rakentaa, nykyään tämä näyttää olevan
yhtä pelleilyä teknologian kanssa. Vaan arvaahan sen, kun porukka ei tee
muuta kuin pelleilee päivät pitkät joitakin wap-puhelimia riplaten.
Deflator
Nobody <yellow...@hotmail.com> wrote in message
news:8mulv5$c3t$1...@news.kolumbus.fi...
> Deflator kirjoitti
> > Viemärin painumisteoriaa en suoraan sanoen jaksa käsittää?
>
> Jotta viemärit saadaan "upotettua" maahan, on niitä varten
> kaivettava "kuoppa". Kaikki tiivistämätön "täyttömaa"
> painuu aina, ja tässä tapauksessa putket niiden mukana.
Eihän sen putken alapuolelta ole maata liiemmin möyritty vai onko? Ja jos
on, rakentamisohjeethan käskevät tiivistämään sen.
> "Vaaka"putkien painumisesta ei liene niinkään kyse (jos ne
> on pantu kuopan pohjalle) kuin rakennuksesta tulevasta
> "pysty"putkesta (tai maahan viistosti suht. korkealta
> tulevasta viemäriputkesta) joka saattaa irrota liitoksestaan
> (tai viisto putki jopa katketa) kun maa painuu.
Kuka käskee tekemään typeryksiä savimaalla? Voihan sen viemäriputken
samantien vetää vaikka vintille purkamaan, pumppu väliin, jos kerran ideana
on tavoitella Rakentamisen Toilailun Suomen Ennätystä.
> Tuollaisia vaurioita sattuu silloin tällöin. Viimeksi eräässä
> kerrostalossa Lauttasaaressa, sokkelin läpi tuleva viemäriputki
> katkesi ulkopuolella olevan maan painuessa. Ja sitten eräässä
> uudessa päiväkodissa, rossipohja-lattian läpi maahan menevä
> viemäriputki irtosi talon alla pysty-liitoksestaan ... ja paskat
> meni puolen vuoden ajan talon alle... ja hoitsut ihmetteli, että
> mikä täällä päiväkodissa oikein haisee...
Kaupallisissa kohteissa moista menoa en ihmettele yhtään, siellä on kaikki
mahdollista työmoraalin vähyydestä johtuen.
Deflator
> En usko, ennen kuin näen. Onko esittää jotain todisteita? Tai onko joku
muu
> kuullut vastaavasta?
Juttelen jonkun kanssa joka on ollut purkamassa niitä seiniä kun ongelmia on
ollut (kaikki seinät eivät ota ongelmaa, riippuu asujista, paikasta,
ilmanvaihdosta, ilmastosta jne).
Ilmeisesti Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa rakenne ei tuota ongelmia, ilmasto
on siellä vähän toisen tyyppinen kuin suurimissa osissa Suomenniemeä.
> Savi saattaa tulla kauhasta liian isoina klimppeinä, jotka helposti
ruhjaisevat
> routasuojalevyt atomeiksi. 10 cm kerros sepeliä painaa levyt tiiviisti
pohjaa
> vasten, jolloin ne kestävät paremmin.
Lapio on keksitty. Tuo "painaa levyt" juttusi on humpuukia, kyllä sen
painamisen hoitaa mikä tahansa ilmaa raskaampi.
> En tehnyt minäkään. En ole vieläkään vakuuttunut, että siitä listasta
olisi
> mitään hyötyä. Poisjättämiselle näen yhden perusteen: konvektio kuivattaa
sen
> ilmaraon.
Ei listaa tarvita, jos levyn jättää rumasti näkyviin. Konvektiota siellä ei
juuri esiinny kasteen, tasalämpöisyyden ja raon kapeuden vuoksi. Ehkä
tekemäsi ratkaisu auttaa kuivattamaan sen ylimmän 20 cm sokkelista, millä ei
tietenkään ole mitään merkitystä, ei varsinkaan kellariratkaisuissa.
> Jos sen jättää maan sisään, niin päällimmäinen maakerros tulee sokkeliin
kiinni.
Siksipä juuri se lista tarvitaan.
> Mikäli tämä kerros on hyvin vettä johtavaa, esim. hienoa hiekkaa tai
multaa,
> niin tulos ei ole paras mahdollinen. Patolevy estää osan kosteudesta
siirtymästä
> sokkeliin, mutta ei kaikkea. Siks' toisekseen, se pintakerros siinä
kaikkein
> märin on.
Miten sinne kosteutta menee, jos se lista on paikallaan, kallistukset tehty
ja sadevesikaivot käytössä? Ja pitkät räystäät.
Xpert
>Mm. eräs uusin villitys, ulkoseinän höyrynsulun sijoittaminen 50 mm
syvyyten
>ohuen villakerroksen alle (=vitsinä on välttää reikien tekoa höyrynsulkuun
>sähkö ym. putkituksia tehtäessä), on aiheuttanut homevaurioita.
Höyrynsulun sijoittaminen 50mm syvyyteen ON toimiva ratkaisu
kunhan rakenne tehdään MUUTOINKIN oikein. En ole kuullut
yhdestäkään tapauksesta, jossa se olisi oikeasti aiheuttanut
homeongelmia. Sössiä tietenkin voi minkä tahansa rakenteen
- sopimattomalla työmoraalilla - ja ylenkatsomalla annettuja ohjeita:
"kyllä minä nämä asiat tiedän, kun olen jo 30 vuotta rakentanut"
- asenteella.
Nobody's perfect, so I must be ...
...Nobody
Ossi Haapakoski
>>
>> Kyllähän meillekkin yritettiin ensin vaatia paaluttamista ja sen
>> jälkeen reunavahvistettua laattaa, mutta kumpikaan niistä ei ole hyviä
>> meidän tontilla, jossa kantava kuorikerros on 130-150cm ja alla noin 8
>> metriä savea. Paalutuksessa on varmistettava viemäreiden
>> paikallapysyminen maaperän painuessa kuivumisesta johtuen ja
>> reunavahvistettu olisi aiheuttanut turhan pistekuorman.
>>
>> Suunnittelijamme päätyivät kairaustulosten perusteella
>> suodatinkankaaseen ja "normaaliin" 60cm anturaperustukseen vaikka 44cm
>> olisi laskelmien mukaan riittävä anturaleveys, lisäksi talosta tehtiin
>> mahdollisimman kevyt eli puuvuori + peltikatto
>
>Savikerroksen vetisyydestä riippuen, talo tulee kyllä silti painumaan.
>Viemärin painumisteoriaa en suoraan sanoen jaksa käsittää? Valuraudastako ne
>viemäriputket ovat?
Kyllähän painumaa on odotettavissa verrattuna 200m päässä olevaan
peruskallioon, mutta talo on paikallaan verratessa ympäröivään
maanpintaan - Siis meidän anturaperustuksessa.
Kuten Petri jo yritti selventää, paalutetussa perustuksessa talo lepää
peruskallion varassa ja ympäröivä maaperä kuivuu ja tiivistyy eli
"painuu", siitä johtuen viemäri laskeutuu suhteessa taloon. Jos asiaa
ei ole huomioitu kuten Petrillä, saattaa tulla ongelmia.
Tähän kuivumiseen on suurin tekijä pois johdetuilla pintavesillä, kun
aiemmin alue on ollut esim peltoa jonka avo-ojissa on seissyt lähes
aina vettä, maaperä on pysynyt kosteampana.
Kuivumisen vaikutus taitaa olla luokkaa 10cm / 30v, mutta sattuessaan
viemäriliitokseen jota ei ole sidottu laattaan...
Ossi
Petri Kärhä
> Lapio on keksitty.
Meidän talossa on seinän vierustaa pikaisesti laskettuna noin 50 m. Koko
matkalla on routasuojalevyt ulotettu 1,5 m päähän seinästä. Jollain muulla
saattaa olla aikaa täyttää kaivanto lapiolla, minulla ei ollut.
> Tuo "painaa levyt" juttusi on humpuukia, kyllä sen
> painamisen hoitaa mikä tahansa ilmaa raskaampi.
Tietysti hoitaa. Mutta hiekka tai sepeli putoaa kauhasta silleen nätisti, että
siitä saa muokattua tasaisen kerroksen. Levy pitää hajotessaan sellaisen
selkäpiitä karmaisevan ja päähän ottavan rasahduksen. Meillä niitä ei juuri
kuulunut, paitsi kun vahingossa astui väärään kohtaan.
> Miten sinne kosteutta menee, jos se lista on paikallaan, kallistukset tehty
> ja sadevesikaivot käytössä? Ja pitkät räystäät.
No ei mene sitten.
Petri Kärhä
> Kuka käskee täyttämään ne kanaalit soralla? (joo, rakennusvalvonta ja järjen
> pimennys ehkä...)
Harvoin ne savipellot, joille rakennetaan, on täydellistä savea. Routa nostaa
pelloilla kiviä pintamaan sekaan. Pudotapas vahingossa savimöykun mukana 30 kg
kivi viemäriputken päälle ja mieti sitten, mitä merkitys sillä soralla on.
Vinkkinä voisin sanoa, että sorastus liittyy pikkaisen siihen routasuojalevyjen
päälle laitettuun hiekkaan.
Peltotontteja on muutenkin kyllä hyvä kuivattaa. Nurmikoisat ja istutuksista
tulee paremmat. Me vetäistiin tästä syystä aika tuhdit sorat. Joudun
mahdollisesti johtamaan sinne viemärikaivantoon autotallin salaojankin, mistä
syystä sen on hyvä vetää.
> Jostain kumman syystä vanhat osasivat rakentaa, nykyään tämä näyttää olevan
> yhtä pelleilyä teknologian kanssa. Vaan arvaahan sen, kun porukka ei tee
> muuta kuin pelleilee päivät pitkät joitakin wap-puhelimia riplaten.
Ennenhän kaikki oli niin pirun hyvin. Kaikki vuosisadan vaihteessa rakennetut
talotkin ovat säilyneet täysin kuivina ja kunnossa aina tähän päivään asti.
Markku Seppänen
Deflator <x...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:bSjk5.3322$7g1....@nntpserver.swip.net...
[klipetiklips...]
> Routasuojalevyn päälle salaojasoraa? Miksi? Ennemin savea ja
kallistukset
> talosta poispäin! 1:20 vähintään eli ruotsalainen tiukempi suositus.
[klipetiklips...]
Ruotsalaiset ja ulkomongolialaiset suositukset voi unohtaa; aivan
kotimainen RakMk:n jumalansana määrää kaadoksi vähintään 1:20.
markku
Nobody
>Kuka käskee täyttämään ne kanaalit soralla?
>(joo, rakennusvalvonta ja järjen pimennys ehkä...)
No kaikki materiaalin siirrossa löystynyt täyttömaa painuu
kyllä, joten eipä siis kovin paljoa auta, vaikka käyttäisit
kaivantojen täyttöön kuopasta nostamiasi savikakkuja.
Viemäriputkien sijoituksessa ja asennuksessa ei ainakaan
asentaja ota tuota asiaa yleensä huomiooon, joten se
jää suunnittelijan harteille ... jos noita harteita on.
Näistä ihan selvistä asioista on turha trollata... käytä
ammatti- ja trollaustaitosi todellisiin asia-virheisiin.
Deflator
> Harvoin ne savipellot, joille rakennetaan, on täydellistä savea. Routa
nostaa
> pelloilla kiviä pintamaan sekaan. Pudotapas vahingossa savimöykun mukana
30 kg
> kivi viemäriputken päälle ja mieti sitten, mitä merkitys sillä soralla on.
Viemäriputken alkutäyttö kuuluu työohjeiden mukaan tehdä lapiotyönä eikä
millään kaivinkoneella. Haluan nähdä sinun nostavan lapiolla 30 kg kiven :-)
Sinulla on kyllä ihmetyötekniikat, Petri. Joka paikkaan ei tarvitse mennä 10
tonnin kaivinkoneen kanssa möyrimään ja rikkomaan sokkelit, routasuojalevyt,
putket ja kanavistot. Lapio on vanha keksintö ja täyttöhommat sujuvat kyllä
silläkin. Hiki siinä saattaa tulla, mutta eipä tarvitse käydä sinä päivänä
sitten punttisalilla tyhjää toimittamassa.
> Peltotontteja on muutenkin kyllä hyvä kuivattaa. Nurmikoisat ja
istutuksista
> tulee paremmat. Me vetäistiin tästä syystä aika tuhdit sorat. Joudun
> mahdollisesti johtamaan sinne viemärikaivantoon autotallin salaojankin,
mistä
> syystä sen on hyvä vetää.
Vanhemmilla on peltotontti eikä sitä ole sen kummemin kuivateltu. Näkyy
vähän liiankin hyvin nurmea pukkaavan.
> > Jostain kumman syystä vanhat osasivat rakentaa, nykyään tämä näyttää
olevan
> > yhtä pelleilyä teknologian kanssa. Vaan arvaahan sen, kun porukka ei tee
> > muuta kuin pelleilee päivät pitkät joitakin wap-puhelimia riplaten.
>
> Ennenhän kaikki oli niin pirun hyvin. Kaikki vuosisadan vaihteessa
rakennetut
> talotkin ovat säilyneet täysin kuivina ja kunnossa aina tähän päivään
asti.
Isoisänisänisäni rakentama talo on edelleen pystyssä ja voi hyvin.
Rakentamisvuosi 1865.
Deflator
> kyllä, joten eipä siis kovin paljoa auta, vaikka käyttäisit
> kaivantojen täyttöön kuopasta nostamiasi savikakkuja.
Totta, mutta se ei muuta viemäriputken asemaa toisin kun sinä väitit. Mikäli
maa on painunut kaivontojen tms. kohdalta, sitä tuodaan siihen vain lisää
(tai tehdään jo alkuvaiheessa 10% ylitäyttö, putkikaivantojen päällähän
tiivistyksen kanssa kannattaa olla varovainen (ei suuria koneita) tai antaa
luonnon hoitaa hommat.
Deflator
> matkalla on routasuojalevyt ulotettu 1,5 m päähän seinästä. Jollain muulla
> saattaa olla aikaa täyttää kaivanto lapiolla, minulla ei ollut.
Lapiolla se alkutäyttö silti kuuluisi tehdä, oli sitä seinustaa sitten 10
tai 100 m. Jos ei ole itsellä aikaa, niin sitten olisi syytä palkata
rakennusmies lapioimaan.
> Tietysti hoitaa. Mutta hiekka tai sepeli putoaa kauhasta silleen nätisti,
että
> siitä saa muokattua tasaisen kerroksen. Levy pitää hajotessaan sellaisen
> selkäpiitä karmaisevan ja päähän ottavan rasahduksen. Meillä niitä ei
juuri
> kuulunut, paitsi kun vahingossa astui väärään kohtaan.
Älkää nyt h-tissä ihmiset tästä Kaivinkoneella-Joka-Paikkaan-Petristä oppia
ottako. Varsinkin jos teillä on kellarillinen talo, on Petrin metodit
suorastaan vaarallisia, monta kellaria on särjetty, kun on menty raskailla
koneilla liian lähelle.
Deflator
> kunhan rakenne tehdään MUUTOINKIN oikein. En ole kuullut
> yhdestäkään tapauksesta, jossa se olisi oikeasti aiheuttanut
> homeongelmia. Sössiä tietenkin voi minkä tahansa rakenteen
> - sopimattomalla työmoraalilla - ja ylenkatsomalla annettuja ohjeita:
> "kyllä minä nämä asiat tiedän, kun olen jo 30 vuotta rakentanut"
> - asenteella.
Ok, sinä siis menet takuuseen rakenteesta?
Tarkennatko vielä, mitä tarkoittaa "tehdään muutoinkin oikein"?
Miten se pitää sinun ohjeiden mukaan tehdä, väännä kaikkien viihdykkeeksi
oikein rautalangasta.
Esitä myös, miten rakenteeseen väjäämättä kertyvä kosteus hallitaan ja
toisaalta pääsee kuivumaan nopeasti? (niin ettei haittoja synny)
Sitten mennään askel eteenpäin tarkastelussa:
Tähän mennessä olemme olettaneet, että rakenne on 100% oikein tehty ja
höyrytiivis. Nyt asumisen 1. vuoden aikana tapahtuu moka: perheen isäntä
vetää poralla vähän liian pitkäksi eli höyrynsulkuun asti. Syntyy reikä eli
ilmaa rupeaa vuotamaan.
Elikkä miten rakenne toimii, jos siellä on vähän fuskua? Hyvään rakenteeseen
kuuluu mielestäni sekin, että se on vähän niinkuin "idootinkestävä". Saa
olla pientä sähkörasian reikää tms. eikä vielä ole katastrofikäsillä.
Tämän mielestäni esi-isät ymmärsivät hyvin massiivihirsi ym. yksiaineisilla
rakenteillaan. Idiootinarkoja taloja ei kannata rakentaa, koska jonain
päivänä siihen kuitenkin muuttaa idiootti asumaan :-)
Ps. Minä olen muuten nähnyt erään "homekotelo"-rakenteeksi ristimäni
seinärakenteen purettuna ja siinä seinässä kyllä oli jo homeen hajua (eihän
nämä nykymuodin seinät edes kovin vanhoja olekaan, joten niitä ei yleensä
pureta homeen vaan esim. laajennuksen tm syyn vuoksi.
Deflator
Markku Seppänen <markku....@mail.suomi.netSPAMNJET> wrote in message
news:8n0ne2$lep$1...@news.kolumbus.fi...
> Ruotsalaiset ja ulkomongolialaiset suositukset voi unohtaa; aivan
> kotimainen RakMk:n jumalansana määrää kaadoksi vähintään 1:20.
>
Niinpäs onkin nykyään, vanha oli 1:50. On näköjään viimein saatu kopioitua
ruotsalaisesta määräyskokoelmasta Suomeen (kuten niin moni muukin
rakenneratkaisu)
Nimeäpäs Markku jokin Suomessa kehitetty rakenneratkaisu? :-)
Tiedät varmaan esim. sen, ketkä ja kuka esimerkiksi kehitti ja testasi
nykyaikaisen routasuojaustekniikan pientaloihin? Tiedätkö mikä
rakenneratkaisu saapui Suomeen v. 1940 eräiden "ulkomongolialaisten"
valmistalojen muodossa?
Rakennemääräyksemme ovat täynnä "ulkomongoliasta" kopioituja ideoita, niin
se vaan näyttää olevan.
Nobody
>> No kaikki materiaalin siirrossa löystynyt täyttömaa painuu kyllä...
>Totta, mutta se ei muuta viemäriputken asemaa toisin kun sinä väitit.
Kylläpä vain muuttaa (oletettavasti paikoillaan pysyvän rakennuksen
suhteen), nimittäin - pystyputkien - jotka painuvat maan mukana
ja painuvaan maahan (usein pakostakin) sijoitettujen - sokkelin läpi
tuotujen - viistoputkien. Mutta ei tietenkään sen kaivannon pohjalla
kulkevan, makaavan vaakaviemärin, jota sinä ilmeisesti tarkoitat.
Viemäriputket kasataan yhteen pikku pätkistä (kumitiivistein) ja
jokaisessa liitoksessa on kyllä (reilusti) liikkumisvaraa, joten
katkeamisviat ovat todellakin harvinaisia.
Niitä kuitenkin silloin tällöin esiintyy, mutta en ole vielä koskaan
törmännyt niihin ok-talossa.
Ok-rakentajilla on joko paremmat suunnitelmat, parempi työmoraali
ja/tai paremmat työmiehet, kuin joillakin isoilla ammattirakentajilla,
yritysten nimiä kuitenkaan tässä yhteydessä mainitsematta.
Jos rakennus painuu samaa tahtia täyttömaan kanssa, ei aiheutune
mitään ongelmia.
Nobody
Nobody
>Esitä myös, miten rakenteeseen väjäämättä kertyvä kosteus hallitaan
>ja toisaalta pääsee kuivumaan nopeasti? (niin ettei haittoja synny)
Rakenteeseen ei "vääjäämättä" kerry kosteutta. Teoria kosteuden
siirtymisestä diffuusiolla (tai konvektiollakaan?) ei näytä olevan
kaikkien keskustelijoiden hallussa.
Seinän kosteustekninen toimivuus on aivan helppo karkeasti
selvittää 1-dimensionaalisin-kin laskelmin, kunhan suunniteltu
rakenne tiedetään. Kylmäsiltojen (koolausten yms) kohdalla
laskelmat on tietenkin tarkistettava käyttäen oikeita lähtöarvoja.
Edellytys on : riittävän paksu lämmöneristys kosteussulkukerroksen
ulkopuolella, jolloin pelkäämääsi kosteutta ei kerry (=kondensoidu).
Ilman suhteellinen kosteus villassa höyrynsulun sisäpuolella asettuu
pinnan lämpötilaa vastaavaan arvoonsa. Ei se siitä sitten ENÄÄ
mihinkään nouse. Kuvitteletko, että kosteutta yhä vain senkin jälkeen
siirtyy LISÄÄ huoneesta seinään (ja siihen sijoitettuun höyrynsulkuun)
päin, tippuen (anteeksi: valuen) sitten mahdollisesti höyrynsulkua
pitkin alajuoksun päälle? Ei se nyt ihan noin tapahdu, kuin vasta
jos vesi KONDENSOITUU, ja sitä pelkoa ei tuossa tapauksessa ole.
Nykyisillä eristyspaksuuksilla varsin yleinen rakenne =
150 mm runko (villoitettu) + 50 mm vaakakoolaus (villoitettu) sen
sisäpuolella. Höyrynsulku välissä toimii - takuulla. En väitä, että
se olisi "jokaisessa suhteessa" paras ratkaisu, mutta rakenteella
on omat etunsa.
>Sitten mennään askel eteenpäin tarkastelussa:
>Tähän mennessä olemme olettaneet, että rakenne on 100% oikein
>tehty ja höyrytiivis. Nyt asumisen 1. vuoden aikana tapahtuu moka:
>perheen isäntä vetää poralla vähän liian pitkäksi eli höyrynsulkuun
>asti. Syntyy reikä eli ilmaa rupeaa vuotamaan.
Jos höyrynsulku on välittömästi sisäverhouslevyn alla, sen
puhkaisemiseen riittää 20 mm pitkä poranterä. Jos käytät porassa
"topparia" eli reiän syvyyden säätötankoa, niin harvoinpa tauluja
ripustetaan yli 3" ruuvi- tai muillakaan nauloilla. Tuon, noin
70 mm syvyydessä olevan höyrynsulku(muovi)kelmun puhkominen
asumisen aikana on pikemminkin teoriaa kuin käytäntöä.
Puhki menneen höyrynsulun aiheuttamat ongelmat esiintyvät
vasta seuraavassa vesihöyryn tiivistymispaikassa, joten en näe
mitään negatiivista EROA 50 mm syvällä olevassa höyrynsulussa,
verrattuna 13 mm "syvällä" ohuen kipsilevyn takana olevaan
höyrynsulkuun. Sama ongelma, puhkaiset sitten kumman tahansa.
Jos kyse on kylppärin seinästä, niin vesieristeen lisäksi ei
seinärakenteeseen suositella höyrynsulkua lainkaan,
joka sitten muodostaisi tarkoittamasi "kotelo"rakenteen?
Markku Seppänen
"Deflator" <x...@hotmail.com> wrote in message
news:mP9l5.308$ne6....@nntpserver.swip.net...
| Niinpäs onkin nykyään, vanha oli 1:50. On näköjään viimein saatu kopioitua
| ruotsalaisesta määräyskokoelmasta Suomeen (kuten niin moni muukin
| rakenneratkaisu)
|
| Nimeäpäs Markku jokin Suomessa kehitetty rakenneratkaisu? :-)
|
| Tiedät varmaan esim. sen, ketkä ja kuka esimerkiksi kehitti ja testasi
| nykyaikaisen routasuojaustekniikan pientaloihin? Tiedätkö mikä
| rakenneratkaisu saapui Suomeen v. 1940 eräiden "ulkomongolialaisten"
| valmistalojen muodossa?
|
| Rakennemääräyksemme ovat täynnä "ulkomongoliasta" kopioituja ideoita, niin
| se vaan näyttää olevan.
Minun mielestäni on hyvä tälläkin foorumilla erottaa suositukset ja
määräykset. Kirjoitit harhaanjohtavalla tavalla; ikään kuin 1:20 loivempi
kallistus olisi Suomessa sallittu. Joku omatoimirakentaja voi
hyväuskoisuudessaan jo täällä luetun perusteella tehdä omat ratkaisunsa.
Routasuojaustekniikan kehittäjää en tiedä, kehittäjän henkilöllisyys ei
minua kiinnosta, ja luulenpa että keksijöitäkin saataisiin ilmaantumaan
usealta taholta. Varmastikin voit valaista meitä tässä asiassa.
Mitä väliä sillä on, missä jokin rakenneratkaisu on alunperin kehitetty,
kunhan se on toimiva? Ulkomongolialaisilla ja ruotsalaisilla suosituksilla
on kuitenkin Suomen rakennusmääräyskokoelmaan verrattuna varsin erilainen
juridinen asema - Suomessa.
markku
Deflator
> Rakenteeseen ei "vääjäämättä" kerry kosteutta. Teoria kosteuden
> siirtymisestä diffuusiolla (tai konvektiollakaan?) ei näytä olevan
> kaikkien keskustelijoiden hallussa.
Kerro jotain uutta.
> rakenne tiedetään. Kylmäsiltojen (koolausten yms) kohdalla
> laskelmat on tietenkin tarkistettava käyttäen oikeita lähtöarvoja.
Kylmäsillathan siellä ne varsinaiset ongelmakohdat on.
> Edellytys on : riittävän paksu lämmöneristys kosteussulkukerroksen
> ulkopuolella, jolloin pelkäämääsi kosteutta ei kerry (=kondensoidu).
Mikä on riittävän paksu?
> mihinkään nouse. Kuvitteletko, että kosteutta yhä vain senkin jälkeen
> siirtyy LISÄÄ huoneesta seinään (ja siihen sijoitettuun höyrynsulkuun)
En.
> päin, tippuen (anteeksi: valuen) sitten mahdollisesti höyrynsulkua
> pitkin alajuoksun päälle? Ei se nyt ihan noin tapahdu, kuin vasta
> jos vesi KONDENSOITUU, ja sitä pelkoa ei tuossa tapauksessa ole.
"Tippuen" ei ollut minun ideani eikä se sitäpaitsi selluvillaa käytettäessa
todennäköisesti ainakaan Suomen talven aikana tapahdukaan. On mentävä
Siperiaan tai Antarktikselle, jotta saadaan selluvillan koko hygroskooppinen
kapasiteetti kyllästettyä normaaliasumisella, varsinkin jos on pari
lateksikerrosta rakennuslevyn sisäpinnassa.
> Nykyisillä eristyspaksuuksilla varsin yleinen rakenne =
> 150 mm runko (villoitettu) + 50 mm vaakakoolaus (villoitettu) sen
> sisäpuolella. Höyrynsulku välissä toimii - takuulla. En väitä, että
> se olisi "jokaisessa suhteessa" paras ratkaisu, mutta rakenteella
> on omat etunsa.
Toimii Etelä-Suomessa, ehkä. Toimiiko myös Ivalossa noilla villoituksilla?
> Jos höyrynsulku on välittömästi sisäverhouslevyn alla, sen
> puhkaisemiseen riittää 20 mm pitkä poranterä. Jos käytät porassa
> "topparia" eli reiän syvyyden säätötankoa, niin harvoinpa tauluja
> ripustetaan yli 3" ruuvi- tai muillakaan nauloilla. Tuon, noin
> 70 mm syvyydessä olevan höyrynsulku(muovi)kelmun puhkominen
> asumisen aikana on pikemminkin teoriaa kuin käytäntöä.
Isukki vetää siipiruuville isoa reikää puukairilla ja OHO! Kairissa kyllä
riittää 70 mm ja vähän enemmänkin pituutta. No, olin ehkä värikäs, mutta
oletetaan, että rakenteessa on vuoto - syystä tai toisesta. Sanotaan vaikka
että huolimatonta työtä elementtitehtaalla...
> Puhki menneen höyrynsulun aiheuttamat ongelmat esiintyvät
> vasta seuraavassa vesihöyryn tiivistymispaikassa, joten en näe
> mitään negatiivista EROA 50 mm syvällä olevassa höyrynsulussa,
> verrattuna 13 mm "syvällä" ohuen kipsilevyn takana olevaan
> höyrynsulkuun. Sama ongelma, puhkaiset sitten kumman tahansa.
No on siinä se ero, että sieltä pääsee mahd. kylmempi ilma jäähdyttämään
tehokkaammin koteloamme ja siten kelmuamme. Mahdollisesti. Pinnassa olevasta
reiästä taas ei ole haittaa, kun ei ole höyryillä juuri paikkaa mihin
tiivistellä. Muista että vesihöyry tiivistyy usein vasta aineiden
rajapintaan.
> Jos kyse on kylppärin seinästä, niin vesieristeen lisäksi ei
> seinärakenteeseen suositella höyrynsulkua lainkaan,
> joka sitten muodostaisi tarkoittamasi "kotelo"rakenteen?
Ei tietenkään ollut kyse, mistä sen sait päähäsi?
Deflator
Markku Seppänen <markku....@mail.suomi.netSPAMNJET> wrote in message
> Minun mielestäni on hyvä tälläkin foorumilla erottaa suositukset ja
> määräykset. Kirjoitit harhaanjohtavalla tavalla; ikään kuin 1:20 loivempi
> kallistus olisi Suomessa sallittu. Joku omatoimirakentaja voi
> hyväuskoisuudessaan jo täällä luetun perusteella tehdä omat ratkaisunsa.
1:50 kallistus on ollut sallittu ei niin kovinkaan kauan sitten. Pahoittelen
homeroksen nukahdusta. Jokaisessa hankkeessa on sitäpaitsi nykyään
RI-tasoinen valvoja, joten mitään vaaraa pikku typostani ei ole kenellekään
toisin kuin vaahtoat.
> Routasuojaustekniikan kehittäjää en tiedä, kehittäjän henkilöllisyys ei
> minua kiinnosta, ja luulenpa että keksijöitäkin saataisiin ilmaantumaan
> usealta taholta. Varmastikin voit valaista meitä tässä asiassa.
Tuskin se sinua kiinnostaa, on nimittäin "ulkomongolialainen" eli
ruotsalainen insinöörismies 40 ja 50-luvuilta. Siis pientalojen
routasuojausten periaatteet ja mitoitukset täällä Pohjolassa. Itse
EPS-eristethän on jenkkikeksintö.
> Mitä väliä sillä on, missä jokin rakenneratkaisu on alunperin kehitetty,
> kunhan se on toimiva? Ulkomongolialaisilla ja ruotsalaisilla suosituksilla
> on kuitenkin Suomen rakennusmääräyskokoelmaan verrattuna varsin erilainen
> juridinen asema - Suomessa.
Ruotsalaisia tahi ulkomongolialaisia, suomalaisia tiukempia suosituksia saa
Suomessakin vapaasti soveltaa, jos parhaaksi näkee.
Markku Seppänen
markku 8-/
Nobody
> No on siinä se ero, että sieltä pääsee mahd. kylmempi ilma jäähdyttämään
> tehokkaammin koteloamme ja siten kelmuamme. Mahdollisesti. Pinnassa
> olevasta reiästä taas ei ole haittaa, kun ei ole höyryillä juuri paikkaa
mihin
> tiivistellä. Muista että vesihöyry tiivistyy usein vasta aineiden
rajapintaan.
Näytät käsittäneen vesihöyryn tiivistymisongelmat rakennuksessa
ihan ikiomalla, ja erikoisella tavallasi.
Se "ainoa" kylmä pinta, johon kosteuden tiivistyminen myös aina
ensimmäisenä tapahtuu, on seinärakenteen ulkoreunassa oleva
tuulensuojalevy. Höyrynsulkukelmun lämpötilataso on kosteuden
kannalta aina riittävän korkea, jos sen ulkopuolella on vielä 150 mm
mineraalivillakerros.
Ei siitä höyrynsulkuun poratusta reiästä mitään kylmää ilmaa sisään
puhaltele, jos tuo ulkopuolinen tuulensuoja on paikoillaan.
mm. tätä tarkoitin lauseella: "... jos rakenne on muutoin tehty oikein".
Nobody
Nobody
> Ruotsalaiset ja ulkomongolialaiset suositukset voi unohtaa; aivan
> kotimainen RakMk:n jumalansana määrää kaadoksi vähintään 1:20.
Tuota en näkemättä nielaise. Moinen "kaaato" on myös useiden uusien
talojen salaojissa käytännön mahdottomuus. Täytynee taas ihan ITSE
lukea ministeriön uusimmat "törppöilyt" - jos tuo nimittäin todella
ON uusissa määräyksissä, ja yrittää saada niihin PIKAISESTI korjaus.
Sellaisten byrokraattien ei pitäisi YRITTÄÄ laatia rakentamis-määräyksiä,
jotka eivät itse YMMÄRRÄ käytännön rakentamisesta mitään.
Markku Seppänen
Tämä oli hyvä trollaus. Varsinkin tuo "Sellaisten byrokraattien..." -kappale
on aivan yliveto! Kansa vaatii lisää !
markku ;-9
PS. Kysymys oli muuten minun käsittääkseni pintamaan kaadoista rakennuksesta
poispäin. Kommentti oli joka tapauksessa osuva.
Nobody
> PS. Kysymys oli muuten minun käsittääkseni pintamaan kaadoista
> rakennuksesta poispäin. Kommentti oli joka tapauksessa osuva.
Sorry ... olenpa minä ... hätähousu
kun en aina lue juttuja alusta lähtien lainkaan.
Luulin todella, että kyse oli salaojista,
joissa on nyt käsittääkseni ihan uudet kaato-suositukset:
1 : 50 vähintään , ja mieluiten jopa tuo mainittu 1 : 20
(jota en voi kuitenkaan kuvitella määräykseksi)
Vanha vaakasuorakin ( 1 : 100 ) salaoja
poisti vedet minun mielestäni ihan hyvin...
Nobody
Petri Kärhä
> Luulin todella, että kyse oli salaojista,
> joissa on nyt käsittääkseni ihan uudet kaato-suositukset:
> 1 : 50 vähintään , ja mieluiten jopa tuo mainittu 1 : 20
> (jota en voi kuitenkaan kuvitella määräykseksi)
> Vanha vaakasuorakin ( 1 : 100 ) salaoja
> poisti vedet minun mielestäni ihan hyvin...
Niinpä. Salaojituksen aiheuttamat kosteusvauriot eivät johdu
puutteellisista kaadoista. Kaadot pitää laittaa roisisti väärään
suuntaan, ennen kuin niistä tulee ongelmia, jos silloinkaan. Putkissahan
kun ei mene ollenkaan vettä, jos sorastus on kunnossa.
Yksi tuttavani törmäsi mielenkiintoiseen salaojitukseen. Hän on
ostamassa omakotitaloa, ja yhdelle ehdokkaalle oli tehty kuntokartoitus.
50-luvulla rakennettuun kellarilliseen omakotitaloon oli vuonna 1999
rakennettu salaojitus. Seinän vierustat oli kaivettu kaivinkoneella auki
ja salaojat asennettu. Sitten loppui rahat ja iski säästövaihde päälle.
Kaivanto täytettiin käsin sillä samalla maalla, mikä kaivannoista oli
poistettu. Kosteusmittaus ei paljastanut mitään yllätyksiä. Kaikki
kellarin seinät ja lattiat olivat kosteita. Koko homma siis täysin
turhaa työtä. Kyllä kannattaisi vähän miettiä, missä kohdassa säästää.