Ulkoseinän rakenne
Juha
mukaa, kun energiansäästötalkoot etenevät. Itsellä on talo
suunnitteluvaiheessa, ja pitäisi päättää, mitä haluaa.
Kysymys koskee siis puurakenteisen talon ulkoseinän rakennetta. Millainen
sen pitäisi olla? Käykö niin, että rakennetaan taas kansallinen
hometalo-ongelma, kun eristepaksuuksia kasvatetaan? Tietääkö joku, onko
tutkittu, miten Suomen ilmasto-oloissa menestyy rakenne, jossa sisäpintana
on kipsilevy, sitten kosteussulkumuovi, sitten lähemmäs 30 cm eristevillaa,
tuulensuojalevy ja lautaverhous? Eristepaksuutta on kasvatettu kohtuullisen
lyhyessä ajassa niin paljon, että pelkään, että nykyrakentajat joutuvat
koe-eläimiksi seurausten suhteen.
Kertokaapas, fiksummat, mitä tuleman pitää? Tuleeko ongelmia, vai tuleeko
vain pienemmät lämmityskulut? Kannattaako valita paksuin mahdollinen
eristevahvuus, ja toimiiko se höyrynsulkumuovin ja tuulensuojalevyn kanssa
homehtumatta?
Ja lisäkysymyksenä: mitä materiaalia tuulensuojalevyn kannattaa olla ja
miksi? Jotkut käyttävät kipsipohjaisia levyjä, jotkut eivät. Arvostaisin
niin teoreettista lähestymistä asiaan kuin omakohtaisiakin kokemuksia.
Toivotaan, että tästä kehittyisi vähän keskustelua, olisi erittäin mukava
lukea perusteltuja näkemyksiä eri rakenteiden puolesta ja niitä vastaan.
Kiitos!
Juha
Ari H
No jotain ajatuksia tuohon voi sanoa:
Noin paksussa seinässä minä lähtisin sijoittamaan
höyrynsulkumuovia sen 5 senttiä eristeen sisään (kuten Kastelli
yleensä tekee jo 20cm paksulla seinällä, mitä minä en uskaltaisi
tehdä...). Näin siitä saa paremmin tiiviin, kun ei tarvi puhkoa
sähkörasioiden yms. takia, ja on myös suojassa kolhuilta ja
turhilta ruuvinrei'iltä siinä vaiheessa kun sisäverhouslevyjä
aletaan laittamaan. Ja ulkopuolelle myös kaksoisrunko, tai
muuten kaksi kerrosta villalevyjä joiden saumat eivät saa osua
kohdakkain.
Ja tuulensuojalevystä, eiköhän tuulensuojakangas (joko
irrallinen kangas tai kankaalla pinnoitettu eristevillalevy) tai
12mm puukuitulevy ole ne varmimmat. Jos pitää tuulensuojalla
jäykistää, niin sitten kaiketi runkoleijonaa.
Sitten tietysti muovieristeestä tehty eristys onnistuu myös
puurunkoiseen taloon, joko yksinään (ainakin Finnfoamilla on
ihan tähän suunniteltu seinäratkaisu) tai villan sisäpuolelle
haluttuna paksuutena, ja samalla höyrynsulkuna toimien...
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Juha
"Ari H"
> Noin paksussa seinässä minä lähtisin sijoittamaan
> höyrynsulkumuovia sen 5 senttiä eristeen sisään (kuten Kastelli
> yleensä tekee jo 20cm paksulla seinällä, mitä minä en uskaltaisi
> tehdä...). Näin siitä saa paremmin tiiviin, kun ei tarvi puhkoa
> sähkörasioiden yms. takia, ja on myös suojassa kolhuilta ja
> turhilta ruuvinrei'iltä siinä vaiheessa kun sisäverhouslevyjä
> aletaan laittamaan.
Miksi höyrynsulkumuovin uskaltaa panna paksussa seinässä eristeen sisään,
mutta ohuessa ei?
> Sitten tietysti muovieristeestä tehty eristys onnistuu myös
> puurunkoiseen taloon, joko yksinään (ainakin Finnfoamilla on
> ihan tähän suunniteltu seinäratkaisu) tai villan sisäpuolelle
> haluttuna paksuutena, ja samalla höyrynsulkuna toimien...
Onko muovieriste parempi kuin villaeriste, ja jos on, miksi?
Juha
Joose
> Kertokaapas, fiksummat, mitä tuleman pitää? Tuleeko ongelmia, vai tuleeko
> vain pienemmät lämmityskulut? Kannattaako valita paksuin mahdollinen
> eristevahvuus, ja toimiiko se höyrynsulkumuovin ja tuulensuojalevyn kanssa
> homehtumatta?
Voi tuossa huonosti käydä, tai sitten ei... jos itselle tekee niin
mieluummin ehkä jotain hyväksi havaittua käytäntöä noudattaisi
mieluummin? Tosin silloin jää äkkiä se passiivitalo tekemättä.
Omaa taloa on rempattu vuoden mittaan ja muoveja, lasivillaa ym.
hengittämättömiä materiaaleja vältetään viimeiseen asti. Suurimmat
vauriot satavuotiaaseen taloon on aikaansaatu tehtäessä remonttia
80-luvun "suositusten" mukaan. Kyllä jotain ylilyöntejä ja selviä
virheitä rakennussuosituksissa ilmenee tämänkin passiivitalobuumin
aikana, se on varma!
t: Joose
Ari H
>
>> Noin paksussa seinässä minä lähtisin sijoittamaan
>> höyrynsulkumuovia sen 5 senttiä eristeen sisään (kuten Kastelli
>> yleensä tekee jo 20cm paksulla seinällä, mitä minä en uskaltaisi
>> tehdä...). Näin siitä saa paremmin tiiviin, kun ei tarvi puhkoa
>> sähkörasioiden yms. takia, ja on myös suojassa kolhuilta ja
>> turhilta ruuvinrei'iltä siinä vaiheessa kun sisäverhouslevyjä
>> aletaan laittamaan.
>
> Miksi höyrynsulkumuovin uskaltaa panna paksussa seinässä eristeen
> sisään, mutta ohuessa ei?
Ei se paksuus, vaan höyrynsulun sisä- ja ulkopuolelle jäävien
eristeiden paksuuksien suhde. Tai tarkemmin sanoen se, kuinka
paljon sisäilmaa viileämmäksi höyrynsulku jäähtyy pakkasella.
Normi-Kastellinkin suhde 5:15 toimii kyllä (niitähän on Suomi
täynnä, eikä ne yleisesti homeessa taida olla), jos vaan on
virheetön ulkopuolinen eristys (eli pakkasilma ei missään
kohtaa pääse suoraan höyrynsulkuun) ja jos ilmanvaihto pelaa
ja poistaa kosteuspiikit (kylpemiset, pyykin kuivaukset jne).
Mutta pelivaraa jää joka suuntaan vähemmän kuin itse pidän
suotavana... Mutta jos suhde on vaikka 5:25, ja eristeetkin
kahtena kerroksena niin että ei ole läpi asti saumoja, niin
tilanne on jo paljon varmempi.
>> Sitten tietysti muovieristeestä tehty eristys onnistuu myös
>> puurunkoiseen taloon, joko yksinään (ainakin Finnfoamilla on
>> ihan tähän suunniteltu seinäratkaisu) tai villan sisäpuolelle
>> haluttuna paksuutena, ja samalla höyrynsulkuna toimien...
>
> Onko muovieriste parempi kuin villaeriste, ja jos on, miksi?
No ei voi sanoa että parempi... Mutta matalaenergiarakentamisessa
niillä on kyllä houkuttelevia ominaisuuksia: sama U-arvo ohuemmalla
seinällä, helpommin tehtävissä ilmatiiviiksi, ei riskiä kosteudesta
paksuuden seurauksena (voi noillakin kosteusongelmia tehdä varmaan
monellakin tapaa, mutta ei paksuuden takia).
Ja miinuspuolella ainakin hinta ja paloturvallisuus, äänieristävyys
vissiin myös.
Jyrki Juntumaa
> rakennetta. Millainen sen pitäisi olla?
Ilmatiivis, ei kylmäsiltoja eikä turhia läpivientejä, sisäpuolen
höyrynvastus huomattavan suuri verrattuna ulkopuoleen, ei erkkereitä sun
muita ylimääräisiä nurkkia, ulkopuolella kunnon tuuletusrako.
> Käykö niin, että rakennetaan taas kansallinen
> hometalo-ongelma,
Ei käy! Tehkää paremmin! :-)
> Tietääkö joku, onko tutkittu, miten Suomen
> ilmasto-oloissa menestyy rakenne, jossa sisäpintana
> on kipsilevy, sitten ...
On, VTT:n tutkija on kirjoittanut projektistaan kirjan:
Asko Ahtiainen, Pekka Leppänen: Ekologinen puutalo
Muistaakseni tuosta olisi ilmestynyt myöhemmin joku usean vuoden
kokemuksia sisältävä jatkokirja, mutta sitä en ole lukenut.
> Ja lisäkysymyksenä: mitä materiaalia tuulensuojalevyn kannattaa olla
Itse laittaisin kuten yllä olevassa kirjassa: ulkopuoli Runkoleijonaa,
sitten sisäpuolelta seinä täyteen puhallusvillaa. Ohuempi 12 mm
Runkoleijona hajoaa herkemmin käsiin, laita 25-millistä joka kestää
paremmin.
Lisäksi jättäisi sisäpuolelle sisäverhouksen ja seinän väliin tuuman
paksuisen tyhjän tilan sähköputkitusta ym. varten. Ainakin osaan seinistä.
Tätä ei kysytty, mutta itse laittaisin myös koko talon huonekorkeuden
sen verran suuremmaksi, että IV-kanavisto mahtuu yläpohjan alapuolelle,
niin että katon ilmansulku ei tule täyteen enemmän tai vähemmän hyvin
teipattuja reikiä. Samaan alakattoon tietysti myös sähkövedot yms.
Terv JJ
T Soukko
> Tätä ei kysytty, mutta itse laittaisin myös koko talon huonekorkeuden
> sen verran suuremmaksi, että IV-kanavisto mahtuu yläpohjan alapuolelle,
> niin että katon ilmansulku ei tule täyteen enemmän tai vähemmän hyvin
> teipattuja reikiä. Samaan alakattoon tietysti myös sähkövedot yms.
Tästä mä olen samaa mieltä, tosin en niinkään paljon höysynsulun
reikien, kuin sen takia, että lämpimässä tilassa kulkevia putkia ei
tarvitse erikseen eristää. Noiden putkien eristäminen on sen verran
ikävää hommaa, että virheitä tulee helposti ...
Jos vielä joskus talon teen, ainoat "kylmällä puolella" kulkevat putket
tulevat olemaan tulo ja poisto, jotka molemmat vaatii aukon talon
ulkopuolelle.
t.Tero
suunnittelija
> reikien, kuin sen takia, että lämpimässä tilassa kulkevia putkia ei
> tarvitse erikseen eristää. Noiden putkien eristäminen on sen verran
> ikävää hommaa, että virheitä tulee helposti ...
> t.Tero
Tämä on hyvä neuvo! Vielä se alaslasketttu katto pitää tehdä
tuulettuvaksi ja puhdistettavaksi, että saa sieltä pölyt pois.
Mieluiten ne alaslaskut vain keskelle taloa, ettei jää kylmeneviä,
tuulettumattomia nurkkia ulkoseinille,
jotka voivat kylmetä kondesnoimaan kuivaakin sisäilmaa ja sitten tulos
tiedetään.
Ilmanvaihtoa ei saa vähentää sästön takia, pitää muistaa 70-luvun
homeohjeet!!
Sisäänpuhallus lattian rajasta, siirtoilmasäleiköllä ja kunnolllisten
äänenvaimentimien kautta
Ilmanvaihdon n. 30%:n osuus pitää muistaa energiakulutuksessa ja sen
vaihdon tärkeys korostuu, kun eristeitä lisätään:
jos käyttää vain huonohyötysuhteista ilmanvaihtoa, esimerkiksi alle
50% VUOTUISTA hyötysuhteella toimivia ristilevylämmönvaihtimia,
on ihan turha lisätä lämpöeristeitä yli 200mm, koska kaikki hyöty
menee ulos.
Samoin menee säästö ulos ilmalämpöpumpuissa, jos yhtään jäähdyttää
kesällä,
on kaikki säästö mennyt tehosyöppöön jäähdytykseen.
Kehvo Räimä
> sen verran suuremmaksi, että IV-kanavisto mahtuu yläpohjan alapuolelle,
> niin että katon ilmansulku ei tule täyteen enemmän tai vähemmän hyvin
> teipattuja reikiä. Samaan alakattoon tietysti myös sähkövedot yms.
>
> Terv JJ
Miten alaslaskettu katto saadaan roikkumaan kattotuoleista niin, ettei
puhkota höyrynsulkua.
K.R.
nospa...@supertel.fi
>
> Samoin menee säästö ulos ilmalämpöpumpuissa, jos yhtään jäähdyttää
> kesällä, on kaikki säästö mennyt tehosyöppöön jäähdytykseen.
Jaa..a.
Jos esim viikon ajan käyttää 500W keskitehoa ilmastointin, tulee siitä
vasta 84 kWh kokonaiskulutusta. Jos tuo muutaman euron tuhlaus
mukavuuteen syö koko investoinin hyödyn, ihmettelen, miten 1500e
investointi yleensä voisi olla kannattava, jos se noin pienestä on
kiinni..
Tuo 500W keskiteho tulee esim 1kW ottotehoisen koneen ollessa päällä
illat ja yön.
mv (OULU)
Esim. siten, että rimoitetaan 2x2" rimalla katto läpiasti, ja noista
rimoista roikotetaan rimanpätkillä uudet 2x2 rimat sinne alemmas. Aika
yleisesti käytössä oleva tapa okt työmailla esim. pesuhuone ja
saunatiloissa.
Julkisissa tiloissa yleisesti käytössä oleva alaslasku olisi näppärä
systeemi. Siis rautalangalla roikotettu metallirimaruudukko, ja levynpalat
ruuduissa. Levyt voi irroittaa mistä kohti tahansa huoltoa / siivousta
varten. Myös sähkö ym. kaapelien lisäys käy näppärästi. Minkähintaista lie
tuollainen katto?
"Kehvo Räimä" <f...@bar.com> wrote in message
news:J4JAk.68029$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
P. Kärhä
"suunnittelija" <Jkar...@gmail.com> wrote in message
news:cdc2b2b4-e920-4bb8...@k30g2000hse.googlegroups.com...
"Sisäänpuhallus lattian rajasta, siirtoilmasäleiköllä ja kunnolllisten
äänenvaimentimien kautta"
Kappas vain, onkos ismi jotenkin muuttunut? Vielä 8 vuotta sitten tuloilma
piti tuoda keskelle oleskelutilojen kattoja. Mutta nyt tämä on siis varmaan
jo ihan out? Vieläkös saunan ilmanvaihto pakotetaan ylösalaiseksi, vai onko
taloni tässäkin jo ihan yesterday?
Kylppärithän meillä on siis jo ihan purkukunnossa, kun niissä on boordit
vaakasuuntaan, ja nykyään ne pitää laittaa pystyyn. On tämä muoti niin
nopeaa ettei oikein perässä pysy :-)
Peté
Lu-lu
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> kirjoitti
viestissä:gb0bei$dmf$1...@epityr.hut.fi...
pahus ! ... iv-venttiilien reiät on nyt porattu virheellisesti kattoon,
ja kaikki lattiatkin on valettu jo umpeen, joten (siirto)ilmakanavia
ei enää millään muotoa saa ikäänkuin oikeaoppisesti asennettua
ja
saunaankin tulee ilmat puhallellen jonnekin grilli-kiukaan yläpuolelle;
siis aivan väärä virtaus-suunta
mutt'kun
tuoksi LTO:ksikin tuli - suurta pölhöyttä osoittaen - valittua vain
tollanen halpa ja hyödytön, kiinteä al-kennosto,
joka tuskin kykenee säästämään ees' omaa sähvönkulutustaankaan
no
kylppärin (lattia)kaakeleiden suuntaa ehtii onneksi vielä vaihtaan
kyllä tää
uus' huushålli nyt on korkeintaan vain energiansäästö-luokkaa B
ja sen omine-nokkineen-talotekniikan-kaa-hääränneet, onnettomat
asukkaat ovat korkeintaan viksuus-ja-vilmaattisuus-luokkaa F ...
... mutta toki nyt muotitietoisia
Vesku
> Samalla tavalla kiinnittämällä, kuin se alaslaskematon kattokin.
>
> Esim. siten, että rimoitetaan 2x2" rimalla katto läpiasti, ja noista
> rimoista roikotetaan rimanpätkillä uudet 2x2 rimat sinne alemmas. Aika
> yleisesti käytössä oleva tapa okt työmailla esim. pesuhuone ja
> saunatiloissa.
>
> Julkisissa tiloissa yleisesti käytössä oleva alaslasku olisi näppärä
> systeemi. Siis rautalangalla roikotettu metallirimaruudukko, ja
> levynpalat ruuduissa. Levyt voi irroittaa mistä kohti tahansa huoltoa /
> siivousta varten. Myös sähkö ym. kaapelien lisäys käy näppärästi.
> Minkähintaista lie tuollainen katto?
Harvemmin käytetty ratkaisu niissä piireissä jotka maksavat itse. Esim.
Lautex tekee kyllä todella hienoja alaslaskettuja kattoje mm. Karibian
risteilijöille, mutta näitä ratkaisuja näkee harvemmin omakotitaloissa.
>
>
> "Kehvo Räimä" <f...@bar.com> wrote in message
> news:J4JAk.68029$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
>>> Tätä ei kysytty, mutta itse laittaisin myös koko talon huonekorkeuden
>>> sen verran suuremmaksi, että IV-kanavisto mahtuu yläpohjan
>>> alapuolelle, niin että katon ilmansulku ei tule täyteen enemmän tai
>>> vähemmän hyvin teipattuja reikiä. Samaan alakattoon tietysti myös
>>> sähkövedot yms.
>>>
Ennenkuin ryhtyy tähän kannattaa kuitenkin laskea paljon maksaa tämä
huonekorkeuden nostaminen verrattuna muutaman putkimetrin eristämiseen.
>> Miten alaslaskettu katto saadaan roikkumaan kattotuoleista niin, ettei
>> puhkota höyrynsulkua.
>>
Helposti. Höyrynsulkumuovin läpivientien tiivistämiseen on useampiakin
toimivia ja edullisia tapoja.
Seppo Loisa
>Julkisissa tiloissa yleisesti käytössä oleva alaslasku olisi näppärä
>systeemi. Siis rautalangalla roikotettu metallirimaruudukko, ja levynpalat
>ruuduissa. Levyt voi irroittaa mistä kohti tahansa huoltoa / siivousta
>varten. Myös sähkö ym. kaapelien lisäys käy näppärästi. Minkähintaista lie
>tuollainen katto?
google tarjoaa ekaksi tuon:
Hinnasto:
http://www.paroc.com/SPPS/Akustiikka/Esitteet/Paroc_Akustiikka_tuoteluettelo_hinnasto12A.pdf
Juha
>> Käykö niin, että rakennetaan taas kansallinen hometalo-ongelma,
>
> Ei käy! Tehkää paremmin! :-)
>
>> Tietääkö joku, onko tutkittu, miten Suomen ilmasto-oloissa menestyy
>> rakenne, jossa sisäpintana on kipsilevy, sitten ...
>
> On, VTT:n tutkija on kirjoittanut projektistaan kirjan:
> Asko Ahtiainen, Pekka Leppänen: Ekologinen puutalo
Kiitos tähänastisista vastauksista. Sattuipa silmään Kauppalehden sivulta
tätä samaa asiaa sivuava artikkeli
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/09/14644 :
--- lainaus alkaa ---
Onko passiivitalo homeloukku?
Maanantai 22.09.2008 klo 06:18 (päivitetty ma 10:22)
Suomalaiset passiivitalot ovat joutuneet kritiikin kohteeksi jo ennen kuin
yhtäkään niistä on saatu valmiiksi. Luvatut energiasäästötkin voivat jäädä
haaveeksi, varoittaa selvitys.
Ympäristöministeriön tilaama, Tampereen teknillisen yliopiston professorin
Ralf Lindbergin vielä julkistamaton selvitys kyseenalaistaa monia
passiivitaloihin liittyviä suuria odotuksia.
Lindberg varoittaa ylipaksujen eritysten tuomista kosteusriskeistä ja
epäilee luvattuja energiasäästöjä ja kustannussäästöjä.
- Mielestäni suurin kysymysmerkki passiivitaloissa on se, että syntyykö
niissä todella luvattuja energiasäästöjä. Jos koti täytetään erilaisilla
sähkölaitteilla lämmön tuottamiseksi ja lisäksi jäähdyttämisen tarve kasvaa,
niin syntyykö niitä säästöjä, hän sanoo.
- On syytä kysyä, kattavatko passiivitalojen energiasäästöt todella
kalliimman rakentamisen aiheuttamat kustannukset.
Lindbergin mielestä passiivitaloissa pitää selvittää lisäksi ulkoverhouksen
kondenssiongelmaa ja toisaalta eristepaksuuden liiallisen lisäämisen
aiheuttamia riskejä. Lindberg sanoo, että passiivitaloihin ei liity
ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta toisaalta niihin ei pidä liittää
myöskään liian suuria ennakko-odotuksia.
Lindbergin mukaan Suomessa voidaan hyödyntää Ruotsin kokemuksia
passiivitaloista. Ruotsissa passiivitaloja arvioidaan olevan viitisensataa.
Suomessa on menossa tai alkamassa ainakin kymmenkunta erilaista
passiivitalohanketta. Valkeakosken asuntomessuille ensi kesäksi valmistuu
puurunkoinen talo, Raaheen täystiilitalo, Rovaniemelle betonirunkoinen talo.
Hankkeita on myös Turussa ja Pietarsaaressa.
Pisimmällä passiivirakentamisessa on Paroc Vantaan Tikkurilassa. Sen
betonielementtirunkoinen talo on jo harjakorkeudessa. Paroc eristää talon ja
VTT mittaa sen ominaisuuksia. Parocilla on passiivitalohanke myös Ruotsissa
ja Baltiassa.
Esko Lukkari
Kauppalehti
--- lainaus päättyy ---
Enpä näytä olevan ainoa, joka pelkää hätiköityä eristepaksuuksien
kasvattamispäätöksiä.
Juha