Palikka vs muut kivitalot
Taina
vakavasti mielestänne? Isä ja poika "Palikka" tuntuvat juttelevan messuilla
ym ihan pehmeitä välillä.
Kiitos.
T Soukko
Kokeilepa katsoa vanhoja keskusteluja täältä:
http://groups.google.fi/groups?q=sfnet.keskustelu.rakentaminen%3A+palikka&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi&btnG=Google-haku
t.Tero
Petri Kärhä
Kävin Nöykkiössä katsomassa tuttavien tekeillä olevaa Palazzia. Kyllä
niistä palikoistakin näyttää talo tulevan. Eikä tuolla rakentajalla
ollut niistä mitään valittamista. Palikoiden heikoin lenkki taitaa olla
tuo räävitön markkinointi. Itse keksintö voi olla ihan hyvä.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
tha
markkinointi.
Halusin kokeilla tuotetta ja tein siitä saunan perustukset, vaikuttaa hyvältä
tuotteelta (olen tehnyt siporex-talon, seuraava saattaisi olla palikka (jos
vaimo antaa luvan uuteen projektiin)
Tuote vaikuttaa hyvinkin fiksulta, tapa jolla sitä esitellään on huono.
Marko Luoma
tullut kokeiltua kolmea eri kivitalomateriaalia. Eli ulkoseinät
minulla on palikkaa, tukimuuri lammin harkkoa ja sisäseinät lecaa.
Näitä kun nyt miettii (siis talo on sellainen rinnetalo, jossa on 14,2
pitkä maanpaineseinä) alakerran kantavat rakenteet tehneenä ja juuri
talopaketin pystytystä ihmettelevänä:
*1 Lammin harkot
- Painaa aivan jumalattomasti. Harkkojen mittatarkkuus on kuin
suoraan kauhuelokuvasta. Yksittäiset harkot voivat olla 3-4 milliä eri
korkuisia. Trendi on se, että kulma ja päätyharkot ovat matalampia
kuin muut. Eli seinä alkaa kaatumaan, jos et itse keksi muottiin
korjaus sarjaa. Itse nappasin noista riippukansioista niitä
muovilistoja. Niillä sai mukavasti korjattua tämän korkoeron. Valaa
voi periaatteessa niin korkean muurin kerrallaan kuin sielu sietää
mutta käytännössä jäänee tuonne puolentoista kahden metrin välille .
Ai niin harkot saattavat räjähtää valussa. Eli on sisäisiä
heikkouksia, jota aiheuttavat harkon kyljen halkeamisen valun aikana.
Kannattaa varata levyä ja sopivia tukilankkuja valmiiksi.
Summasummarum: Viimeinen kerta, kun kosken näihin. No ehkä saatan
ylijäämäharkoista kehittää vaikka perustukset autokatokseen.
*2 Lecasora
- Maanpaineseinässä vaatii erillisen palkituksen. Kosteus kiipee kuin
imupaperissa. Painaa kiitettävästi, jos haluaa rantakuntoon kesäksi.
No onneksi meillä näitä on vain talon sisällä, joten ei tarvinnut
huolehtia moisista asioista. Puhtaaksi muuraaminen vaatii oman
taitonsa, joka kyllä karttuu kunhan tarpeeksi tekee. Summasummarum:
Sisätiloihin tai maanpäällisiin ulkorakenteisiin ihan käypää tavaraa.
*3 Palikka
- Kevyt (1,2kg 1200x300x200) eli suhteellisen mukava operoida.
Kolminkertainen ympäriponttaus tekee rakenteesta suhteellisen jäykän
ja tukevan. Ulkopinnassa oleva hunajakennorakenne toimii
(periaatteessa) rakenteeseen mahdollisesti tunkeutuvan kosteuden
poistotienä. Lämpötaloudellisesti ihan mukava K-arvo 0.18. Sama
raudoitus kuin Lammin harkolla eli vaakatasossa 2 x HT10 k200 ja
pystysuunnassa 2 x HT10 k300. Tämä siis täyden maanpaineen omaavalle
seinälle. Nurkat ja erkkerit sahataan harkossa olevien mittaviivojen
mukaan käsissahalla ja vaahdotetaan kiinni uretaanilla. Ovi- ja
ikkuna-aukkoihin laitetaan joko EPS tai painekyllästetty puu estämään
betonin ulostulo ja toimimaan kiinnitysmateriaalina karmiruuveille.
Valunaikana vaatii tuennan kaikkiin aukkoihin ja itse laittaisin myös
pitkille suorille seinille. Meillä ainakin valun aikana seinät
pyrkivät kaartumaan sekä jossain määrin kallistumaan. Pumppaukseen
käytetään nesteyttyä betonia, joten vibraamiseen ei ole tarvetta.
Massa etenee noin 2 metriä edellä täyttäen pienimmätkin kolot. Itse
pelkäsin EPS:n hajoavan valun paineesta mutta meillä ei ainakaan
moista ilmennyt. Olin varautunut kyseiseen muutamalla muottituella,
joilla olisin tukenut halkeamat, jos tarvetta olisi ollut (tämän
niksin muuten sain isältä itseltään - eli joskus ilmeisesti näin voi
käydä. Todennäköisesti, jos valaa hyvin korkean muurin kerrallaan,
jolloin painekin muotin sisällä on kova). Palikoiden ikävä puoli on
niiden hinta - vastaa täysin lammin harkkoa (paitsi rahdin osalta,
joka on yllätys yllätys palikalle isompi, koska valmistus oli vielä
tovi sitten länsi naapurissa. Kuulemma siirtyy kotimaahan kesän
aikana). Summasummarum: Näppärä rakennusmateriaali Matti
Meikäläiselle. Kannattaa tukea enemmän kuin annetaan ymmärtää. Sopiva
valukorkeus on 6-8 kierrosta eli 1.2 - 1.6 metriä kerrallaan (ainakin
tällaiselle konttorirotalle, joka ei ole kotonaan korkeilla
telineillä).
Mitä tulee isään ja poikaan. Isä on edelleen innoissaan keksinnöstään
(30 vuotta sitten ensimmäinen versio) ja innostuu kertomaan ummet ja
lammet, jos jaksat kuunnella. Sanoissa on monta arvokasta hedelmää
mutta ne sinun täytyy itse poimia. Pojasta en osaa sanoa muuta kuin
sen, että kävi pari kertaa meidän työmaalla kiinnostuneiden ihmisten
kanssa. Tuntuu olevan kovin myyntihenkinen verrattuna isään, joka on
enemmän innoissaan itse palikasta.
Toivottavasti sait jotain tästä vuodatuksesta irti. Jos on kysyttävää
laita sähköpostia ja vastailen lisää.
t. Marko
"Taina" <w@s.g> wrote in message news:<ttMya.6054$M8.43...@reader1.news.jippii.net>...
Johannes
yhtenäinen "hormi" alhaalta ylös niin keväällä kun seinä lämpeää alkaa
siellä käydä aika "ujellus" jolloin lämpötaloudellisuus ei tietenkään voi
olla kovin hyvä.
Miten seinään kiinitetään esim kaapistot?
"Marko Luoma" <marko...@hut.fi> wrote in message
news:b54bfd1c.03052...@posting.google.com...
Jouni Saari
"Johannes" <ei@ole.l> kirjoitti viestissä
news:It2za.193$c05...@read3.inet.fi...
> Miten se mainostettu tuuletus toimii? Itse voisi ajatella, että jos siinä
on
> yhtenäinen "hormi" alhaalta ylös niin keväällä kun seinä lämpeää alkaa
> siellä käydä aika "ujellus" jolloin lämpötaloudellisuus ei tietenkään voi
> olla kovin hyvä.
Vastaava rakenne kuin vaikka puutalon verhoilun takana oleva tuuletusrako.
Eli tietty se tuuletusraon ulkopuoleinen osa ei eristä lämpöä.
Tuota systeemiä ihmettelin minäkin, mutta valetun betonin kosteuden
haihtuminen vaatinee tuon raon, ettei pakkasilla käy ulkorappaukselle
huonosti. EPS siis päästää betonin kosteuden hitaasti lävitse höyrynä, eli
betoni kuivuu myös EPS:n sisällä. Jos pintaan tehtäisiin vaikka koolattu
puuverhous, ei tuota rakoa tarvittaisi, eikä myöskään vaikka
tuuletusraollisen tiiliverhouksen takana.
Marko Luoma
hyvä. Meillä on rinnetalo, jonka maanpaineseinä on tuollaiset 14,2m
pitkä ja 16 palikkaa eli 3,2m korkea. Tämän tuuletus on rakenteeseen
pääsevän kosteuden haihduttamisen kannalta ihan mukava asia. Toiseksi
palikan tuuletusrako eroaa puu-/tiilirakenteisen talon tuuletuksesta,
siinä että sinne ei tehdä erillisiä tuloilmarakoja. Periaatteessa
luotetaan tarpeeksi ison kanavan kiertävään konvektiovirtaukseen. En
ole laskenut miten sen tosiasiassa pitäisi pelata mutta teoriassa
tilanne on sama kuin avoimessa astiassa, jossa on vettä - kosteus
pyrkii haihtumaan ja ilma vaihtumaan konvektiolla. Sen rappauksen
kanssa olet varmaankin oikeassa. Eristetyssä rakennuksessa on aina
kastepiste, johon vettä pyrkii kondensoitumaan ja tässä tapauksessa se
osunee tuohon ilmaraon tienoille. Ilman sitä kosteus aiheuttaisi
varmaan rappauksen lohkeilua. Tämä oli yksi kriteeri kun valitsin
palikan ennen soklexia, jossa ei ole ko ilmarakoa. Lämpötalouteen en
usko tulevan kovinkaan suurta ongelmaa, koska ilmamäärät (virtaus)
raossa eivät ole kovinkaan suuret ja siksi raosta poistuvan ilman
kuljettama lämpömääräkään ei ole kovin merkittävä.
Käytänössä en osaa vielä sanoa miten ko rakenne toimii mutta enköhän
ensi talven jälkeen ole viisaampi. Nyt en voi muuta kuin ristiä kädet
ja toivoa, että valinta oli hyvä. Lupaan kertoa toiminnasta - niin
hyvästä kuin pahasta heti kun jotain ilmenee ;-)
t. Marko
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> wrote in message news:<v03za.6349$M8.45...@reader1.news.jippii.net>...
remppareiska
> niistä palikoistakin näyttää talo tulevan. Eikä tuolla rakentajalla
> ollut niistä mitään valittamista. Palikoiden heikoin lenkki taitaa olla
> tuo räävitön markkinointi. Itse keksintö voi olla ihan hyvä.
Jos en aivan väärin muista, niin Espanjassa muistan nähneeni jotain
samantapaista tuotetta käytetyn kivitalojen rakentamisessa. Olisiko ollut
peräti saksalaistaustainen teknologia? Kunhan muistaisin tuotteen nimen.
Jokatapauksessa, Palikka ei ideana ole edes uusi ja kun sitä muuallakin
käytetään, niin toimiva se vissiin lienee.