Öljylämmitys vs muut
Teukka
lämmitysmuotojen kustannuksia, puoluettoman tahon tekemään. Onkos joku
löytänyt ja vielä kertoisi minulle? :) Mitä mieltä olette kannattaako
vielä uuteen taloon laittaa öljylämmitystä (vesikiertoinen
lattialämmitys). Asuinneliöitä on 150 ja lisäksi erilliseen
autotalli/varastoon ilmeisesti kanjonissa putket että nekin saisi
lämpimänä pysymään. Vai tuleeko edullisemmaksi pistää sähköpatterit
autotalli/varastoon rakennukseen? Eli kokemuksia kaivataan, varmaan moni
muukin on samojen asioiden kanssa paininut...
--
Posted via http://www.mphelsinki.net
Mikko Rasi
laskea, kuinka monta vuotta kuolletat lämmityskustannusten erotuksella
öljykattilan yms. investointeja.
Lähes kaikki valitsisivat sähkölämmön, jos kyse olisi vain rahasta.
t:Mikko
sami
Luotettavaa vertailua on ehkä mahdoton löytää. Itse lämmitän öljyllä -
kattilaremontti tehty n. 5 vuotta sitten. Jos nyt miettisin hommaa
uudestaan, niin saattaisin harkita yhdistelmää öljy/aurinko. Talvi menisi
öljyllä ja kesä suurimmalta osalta auringolla.
Sami
Lasse Härkönen
Tee ainakin vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Tällöin lämmitysmuotoja
on helppo myöhemmin muuttaa/vaihtaa.
Sähkö/yösähkö/öljy/puu/pelletti/maalämpö/turve/hake/jne.
--
----
Lasse Härkönen
lasse.h...@sci.fi
Tauolla tehoa työpäivään!
http://www.javapelit.com/
Toni Arte
Öljy vaatii vesikiertoisen lämmityksen, joten siitäkin tulee
lisäkustannuksia sähköpattereihin/kattolämmitykseen/sähköiseen
lattialämmitykseen verrattuna. Toisaalta vesikiertoinen systeemi ei ole
sidottu mihinkään tiettyyn lämmitysmuotoon, voit lämmittää sähköllä,
öljyllä, pelleteillä, maalämmöllä, täydentää aurinkoenergialla jne. Ja
(yleensä) samalla lämpiää käyttövesi, et tarvitse erillistä varaajaa.
Minä laittaisin joka tapauksessa vesikiertoisen lattialämmityksen ja
harkitsisin lähinnä öljyn ja maalämmön välillä. Nyt meillä on 149
(kerrosala)neliötä, vesikiertoinen lattialämmitys öljyllä, öljynkulutus
noin 1500 litraa vuodessa. Talo on valmistunut 2000 ja varaavaa takkaa
lämmitetään ahkerasti. Ainakin meillä käyttösähkö maksaa enemmän kuin
öljy.
--
Toni
Teukka
Eli taloon tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Autotalli/varasto on
noin 12m päässä ja sitä mietin että onko järkevää vetää putket maan alla
talolta sinne vai hukkuuko siinä paljon lämpöä ja näin ollen olisi
järkevä pistää sähköpatterit sinne.
Toinen mikä mieltä askarrutti onko öljylämmitys ihan historiaa
nykyrakentamisessa. Olen miettinyt sähkön (varaajan lämmitys
yösähköllä)ja öljyn välillä. Kumpikohan mahtaa olla tulevaisuudessa
edullisempi?
Tommi Salmenhaara
>
> Tuli varmaan sekaisesti kerrottua...
>
> Eli taloon tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Autotalli/varasto on
> noin 12m päässä ja sitä mietin että onko järkevää vetää putket maan alla
> talolta sinne vai hukkuuko siinä paljon lämpöä ja näin ollen olisi
> järkevä pistää sähköpatterit sinne.
Itsellä ihan samansuuntaisia suunnitelmia. Talo on toki vanha ja
siinä oli uusi öljykattila ostettaessa, joten ei tarvii sitä
enempää miettiä, mutta autotallin ja verstaan lämmitys juuri
tuon lämmönhukan/tehonriittävyyden/käytännön toteutuksen kannalta
kiinnostaa. Sitähän kai on lämpöeristettyä putkea saatavissa, kuinkahan
hyvin tuo eristää?
/TommiS
M.T
hinta vaihtelee 26-50? välillä
"Tommi Salmenhaara" <Tommi.Sa...@lmf.ericsson.se> kirjoitti
viestissä:3E2D583C...@lmf.ericsson.se...
K Lundqvist
"Teukka" <sfnetg...@mphelsinki.net> wrote in message
news:DpaX9.415$MF3...@read3.inet.fi...
Tavallisen vuorivillakourun lämmönjohtavuus on luokkaa 0,04 W/mK. Joten jos
putken läpimitta on 0,02m, eristeen paksuus on esim. 0,05m ja lämpötilaero
50 astetta (tuskin ainakaan korkeampi), niin lämpöhukka olisi noin 7 W/m,
eli sinun tapauksessa (matkaa 12m yhteen suuntaan) noin 170W. Käytännössä se
olisi eri syistä suurimman osan ajasta oleellisesti pienempi. Jos lasketaan
että lämpötilaero olisi vain 40 astetta (maan lämmönjohtavuus riippuu
maatyypistä) ja eristeen paksuus 0,1m niin häviöksi saadaan noin 4 W/m.
Tulevaisuutta on tietenkin vaikea ennustaa, mutta luulisin että 15-25 vuoden
tähtäimellä öljy on vielä keskimäärin reilusti sähköä halvempaa.
Öljylämmössä on myös se hyvä puoli että sitä on helppo vaihtaa esim.
maalämmöksi kun tilat ja vesikiertoinen järjestelmä on jo olemassa.
Qrt
Jouni Saari
"M.T" <tep...@NOSHITnetti.fi> kirjoitti viestissä
news:0jeX9.1362$yP2.7...@reader1.news.jippii.net...
> Lämpö hukka lämpökanaalissa on mallista riippuen 20w-40w/metri
> hinta vaihtelee 26-50? välillä
Sitten vielä pitää muistaa, että talli on pidettävä lämpimänä kovimmillakin
pakkasilla tai laitettava glykolikierto lämmönvaihtimen kanssa.
Sähköpatterit ei jäädy, joten tuollakin voi olla merkitystä.
Harri Ilmari Toivonen
"Mikko Rasi" <mikko...@nospamjippii.fi> wrote in message
news:3E2BFB46...@nospamjippii.fi...
Ei varmasti vaan puulämmityksen, jos kyse olisi vain rahasta!
Harri
Toni Arte
Lattialämmitys olisi kyllä varsin kova sana autotallissa, jos siellä
myös meinaa pitää käyttö autoa. Se todella kuivaa lattian ja auton, jos
vain ilmanvaihdosta on huolehdittu. Eivätkä ne sähkökaapelit valuun niin
paljoa maksa.
Vesikiertoisena en ottaisi erillisen tallin kanssa sitä riskiä että
menevät jäähän. Tietysti autotallissa voisi olla oma piiri omalla
lämmönvaihtimella ja nesteenä vaikka vesi/glykoliseos.
Mulla on tosin ihan vaan kylmä talli, käyttöauto on aina katoksessa. Kun
saan yläkerran rakennushommat valmiiksi (eli kaiken rakennustavaran ja
roskan pois tallista), ajattelin pitää tallia lähinnä kakkosauton
piilona + korjauspajana. Sen lämmittämiseen saa kelvata iso
lämpöpuhallin (lämpöä tarvittaessa).
--
Toni
Jamo
K Lundqvist wrote:
>
> Öljylämmössä on myös se hyvä puoli että sitä on helppo vaihtaa esim.
> maalämmöksi kun tilat ja vesikiertoinen järjestelmä on jo olemassa.
>
Voi olla helppo mutta ei kyllä nykyisillä maalämmön investointikustannuksilla
mitenkään järkevää. Ennemmin sen vaihtaa tarvittaessa pellettilämmitykseksi, se
taitaa tällä hetkellä olla halvin lämmitysmuoto. Sinänsä öljylämmitys on
vieläkin ihan hyvä tapa lämmittää, varsinkin jos lämmöntarve on suurehko.
Ihmetyttää muuten noiden maalämpökauppiaiden laskelmat 5-10 v.
takaisinmaksuajoista, ei ne käytännössä voi olla alle 20 vuottta edes sähköön
verrattuna, öljystä puhumattakaan. Aina muistetaan kertoa niiden suosiosta
Ruotsissa, mutta unohdetaan kertoa että siellä lämmitysöljy maksaa tietääkseni
saman mitä dieselikin eli tuplasti Suomen hinnan.
jamo
Tommi Salmenhaara
>
> "M.T" <tep...@NOSHITnetti.fi> kirjoitti viestissä
> news:0jeX9.1362$yP2.7...@reader1.news.jippii.net...
> > Lämpö hukka lämpökanaalissa on mallista riippuen 20w-40w/metri
> > hinta vaihtelee 26-50? välillä
Eli jos ajattelisi lämmittävänsä 2000W teholla ja olisi 20 m kanaalia,
niin energiaa kuluukin liki 3000W. Mitenköhän tuo sitten vaikuttaisi
öljynkulutukseen, paljon vaiko ei juuri mitään? Jos haluaisi talliin
vaikkapa reilun 10 asteen lämpötilan, niin riittääkö edes nuo watit?
Tallin ovia ei availtaisi päivittäin, vaan tila olisi tarkoitettu
rakenteluun.
> Sitten vielä pitää muistaa, että talli on pidettävä lämpimänä kovimmillakin
> pakkasilla tai laitettava glykolikierto lämmönvaihtimen kanssa.
> Sähköpatterit ei jäädy, joten tuollakin voi olla merkitystä.
Tuo jäätymisongelma onkin tärkeä pointti. Vaihtimesta tulee lisää
kustannuksia.
/TommiS
Ilkka Juonela
itse rakennan uutta ja tulee öljylämmitys. investointina tietysti älyttömän
kallis suoraan sähköön verrattuna mutta miellyttävä lämpö ja huomattavasti
halvempi lämmön tuotanto ja ei poissulje mitään enegiamuotoa
tulevaisuudessa. nykyajan öljyvehkeet on täysautomaattisia ja varmatoimisia.
ja kaikenlisäksi kaikkea ei voi mitata rahassa. kun suunnitelma tehdään
huolella ja eristykset kunnolla niin ei huolta.
t: i
--
"Teukka" <sfnetg...@mphelsinki.net> kirjoitti
viestissä:QuSW9.220$1v2...@read3.inet.fi...
sami
> nykyrakentamisessa.
Historiaa löytyy monesta paikasta :)
Öljykattiloissa ei ole kehitysta tapahtunut paitsi Rican osalta. He ovat
kääntäneet ajatuksen toisinpäin - ensin lämmitetään käyttövesi ja sitten
kattilavesi. (Käyttövettä tarvitaan aina, mutta kuumaa kattilavettä vain
talvella.)
Valmistajan kotisivuilla www.ricadesign.com on mielenkiintoinen animaatio
kattilan toiminnasta.
Itse investoin Rica Combin n. 5 vuotta sitten ja toimii erinomaisesti.
* Öljynkulutus laski n. 40%
* Kuuma käyttövesi ei lopu kesken (esim. 2 hanaa täysin auki kuumalla 30 min
ja silti vesi polttaa)
Peruspata on kyllä historiaa nykyrakentamisessa, mutta oikealla valinnalla
se on jopa edullinen ja mukava vaihtoehto.
Sami
Matti
> Ihmetyttää muuten noiden maalämpökauppiaiden laskelmat 5-10 v.
> takaisinmaksuajoista, ei ne käytännössä voi olla alle 20 vuottta edes
sähköön
> verrattuna, öljystä puhumattakaan. Aina muistetaan kertoa niiden suosiosta
> Ruotsissa, mutta unohdetaan kertoa että siellä lämmitysöljy maksaa
tietääkseni
> saman mitä dieselikin eli tuplasti Suomen hinnan.
>
> jamo
Oilon Oy valmistaa nykyisin myös maalämpökoneita,aloitti muistaakseni
toissavuonna.
http://www.oilon.com/geopro/
Matti
ML
"sami" <s.pel...@luukku.com> wrote in message
news:jcUX9.1949$yP2.1...@reader1.news.jippii.net...
> Itse investoin Rica Combin n. 5 vuotta sitten ja toimii erinomaisesti.
> * Öljynkulutus laski n. 40%
Mikä ja minkäikäinen oli vanha kattila? Mikä ja minkäikäinen oli vanha
poltin? Kuinka usein poltin huollettiin?
--
ML
junnu
> K Lundqvist wrote:
>
> >
> > Öljylämmössä on myös se hyvä puoli että sitä on helppo vaihtaa esim.
> > maalämmöksi kun tilat ja vesikiertoinen järjestelmä on jo olemassa.
> >
>
> Voi olla helppo mutta ei kyllä nykyisillä maalämmön investointikustannuksilla
> mitenkään järkevää. Ennemmin sen vaihtaa tarvittaessa pellettilämmitykseksi, se
> taitaa tällä hetkellä olla halvin lämmitysmuoto. Sinänsä öljylämmitys on
> vieläkin ihan hyvä tapa lämmittää, varsinkin jos lämmöntarve on suurehko.
>
32,5 MWH = öljy 1300 euroa , puupeletti 1127 euroa , turvepelletti 950 euroa ,
palaturve 450 euroa kaikki kotiin tuotuna .
junnu
Marko S
"Matti" <masa53...@phnet.fi> wrote in message
news:uqXX9.433$H4....@news.kpnqwest.fi...
Uudehkon n.180m2 sähkölämmitteisen omakotitalon kokonaiskulut vuodessa
on n. 23000kWh ja vastaavan öljylämmitteisen sähkönkulutus n. 7000kWh.
Eli lämmityssähkön osuus on 16000kWh. Jos tämä tehdään 3-lämpökertoimella
maasta, säästyy sahköä n. 10700 kWh. Jos sähkö maksaa 6c/kWh, säästyy
vuodessa
650e. Maalämpösysteemin (pumppu ja kaivo) hinta on luokkaa 13000e.
Aikaa siis menee 20V ilman korkoja, että päästään samaan.
Sähkön hinta on vähän alle päiväsähkön hinta Tereen kaupungin alueella
sisältäen siirron ja energian ynnä verot.
Oletin, että suorasähkö (lämpökaapelit ym.)systeemi maksaa saman kuin
vesikiertoinen jako,
eli jätin ne pois.
Maalämpökauppiaan ja miksei öljykauppiaat usein käyttää talon kokolämmön
tarvetta
laskentapohjana. Totuus kuitenkin on, että käyttösähkö (valaistus, keittiö
ym.)
muuttuu lämmöksi. Niinpä suorasähkötalon ja öljytalon erotus antaa oikeamman
kuvan tarvittavan lämmön määrästä.
Marko
Tapio Lindström
>
> Oletin, että suorasähkö (lämpökaapelit ym.)systeemi maksaa saman kuin
> vesikiertoinen jako, eli jätin ne pois.
Tässähän verrataan kahta eri asiaa; eihän autoissakaan yleensä
osteta halvinta vaikka silläkin voisi ajaa. Sähkölämmitys lattiassa on
on yksinkertainen päälle/pois viritelmä, kun taas vesikiertoisessa
lämpötilaa voidaan säätää analogisesti lämpötilan mukaan.
Käyttömukavuudessa on siis eroa.
-- T.
Jamo
Tapio Lindström wrote:
>
> Tässähän verrataan kahta eri asiaa; eihän autoissakaan yleensä
> osteta halvinta vaikka silläkin voisi ajaa. Sähkölämmitys lattiassa on
> on yksinkertainen päälle/pois viritelmä, kun taas vesikiertoisessa
> lämpötilaa voidaan säätää analogisesti lämpötilan mukaan.
> Käyttömukavuudessa on siis eroa.
>
No ei aivan, kyllä sähköistäkin lattialämmitystä voi säätää "analogisesti",
koska lattian massa tehokkaasti alipäästösuodattaa sen kaapelin on/off
toiminnan, kunhan vaan termostaatin hystereesi on tarpeeksi pieni tai
käytetään fiksumpaa termaria (PI-säädintä). Lattiaan varaavat systeemit on
sitten erikseen.
Lämpöenergiassa kannattaa yleensä suosia halvinta ...
Petri Kärhä
Tapio Lindström wrote:
> osteta halvinta vaikka silläkin voisi ajaa. Sähkölämmitys lattiassa on
> on yksinkertainen päälle/pois viritelmä, kun taas vesikiertoisessa
> lämpötilaa voidaan säätää analogisesti lämpötilan mukaan.
> Käyttömukavuudessa on siis eroa.
Heh, heh :-) Jos vastuslämmitteistä lattiaa käytetään jatkuvalla
lämmityksellä, niin lämmityksen pätkimistä ei taatusti huomaa. Ei huomaa
myöskään lankojen väleihin jäävien alueiden kylmyyttä. Lattialaatassa on
sen verran massaa, että se tasaa kaikennäköisen aaltoilun.
Jos lattiaan varataan lämpöä vain yöllä, niin silloin lattia on illalla
selvästi havaittavasti viileä. Mutta niin se on vesikierrollakin, jos
lämpöä varataan yösähköllä veteen. Käyttömukavuudessa sähkövastuksilla
ja vesikierrolla ei mielestäni ole tässä kohtaa mitään eroa.
Kaikilla lämmitysmuodoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Tuppaa
jokainen osapuoli liioittelemaan niitä oman systeeminsä hyviä puolia ja
korostamaan kilpailevien vaihtoehtojen huonoja puolia. Myyntimiehet on
tässä kyllä ylivetoja.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Toni Arte
> Jos lattiaan varataan lämpöä vain yöllä, niin silloin lattia on illalla
> selvästi havaittavasti viileä. Mutta niin se on vesikierrollakin, jos
> lämpöä varataan yösähköllä veteen. Käyttömukavuudessa sähkövastuksilla
> ja vesikierrolla ei mielestäni ole tässä kohtaa mitään eroa.
No eikä ole. Siellä on säätöautomatiikka joka säätää jatkuvasti
menoveden lämpöä (parametreina esim. ulkolämpö ja takaisinkytkentä
menoveden lämpöön). Jos pönttö kylmenee, niin shunttia avataan lisää.
Lattia kylmenee vasta kun pöntöstä loppuu lämpö (kesken). Sama
öljykattilallakin, eli kattilan lämpö ei suinkaan ole vakio, vaan
vaihtelee kattilatermostaatin ala- ja ylälämmön välillä (lämpö, jossa
poltin menee päälle vs. lämpö jossa poltin sammuu).
Ainakin mulla säätöautomaatti surahtaa vähän väliä.
--
Toni
Mikko
4000-5000 kWh. Kuluttaako öljylämmitys itsessään sähköä (poltin yms.)?
Itse olen tehnyt maalämpöinvestointilaskelmaa perustuen noin 22000 kWh:iin noin
190 m2 harkkotalolle (jonka runkomuoto ei ole taloudellisin mahdollinen, L-muoto
ja kapearunkoinen). Olen ottanut korot huomioon ja sähkönhinnan nousun ainakin
inflaation kokoisena. Takaisinmaksuaika on 10-15v. Sen 15 vuoden jälkeen
maalämpö onkin sitten hyvä "vanhuudenturva".
Terv Mikko
Toni Arte
vuodessa. Tuosta öljylämmityksen kulutuksesta, poltin tietysti kuluttaa
käydessään jotain (varmaan parisataa wattia), mutta sitten on vielä
kiertovesipumput jotka tietysti käyvät koko ajan, ainakin
lämmityskaudella. Meillä lattialämmityksen pumppu on täysillä ja tehoa
on 60W, se tekee vuodessa 525kWh. Lämpimän käyttöveden kierto taitaa
vetäistä saman verran, sekin on koko ajan päällä. Senkin voisi taas
laittaa käymään kellokytkimellä vain päiväsaikaan kun vauvakin on jo
niin iso että nukkuu yöt eikä tarvitse ylimääräisiä peppupesuja.
--
Toni
M.T
jos miettii mitä jokin kiertovesipumppu kuluttaa=sammutaa pihavalot tuntia
aikaisemmin :-I
erkki kukkonen
> Eli lämmityssähkön osuus on 16000kWh. Jos tämä tehdään
> 3-lämpökertoimella maasta, säästyy sahköä n. 10700 kWh.
olen kanssasi asiasta ihan samaa mieltä muuten, mutta
onko lämpökerroin 3 vuosikulutuksen perusteena realistinen
jotkut lämpöpumppukauppiaat näyttävät yltävän jo
lämpökertoimeen 5 omien härveleidensä markkinoinnissa
mihin jääkaappien markkinoinnissa on päästy?
luokka A :ssa lämpökerroin on varmaan jo yli 7
mikä on lämpökertoimen teoreettinen yläraja?
onko se 10 vai vieläkin enemmän
ja millä lämpökertoimen arvolla vastuu siirtyy kokonaan kuulijalle
vai onko se mahdollisesti jo siirtynyt?
"innokas broshyyrien lukija"
Ata
> 7000 kWh muuhun kuin lämmitykseen kuullostaa paljolta. Monissa lähteissä luku on 4000-5000 kWh. Kuluttaako öljylämmitys itsessään sähköä (poltin yms.)?
> Terv Mikko
Kahden hengen taloudessa, perustuen todellisiin kulutusmittarin
käytöllä varmennettuihin lukemiin ja keskimääräiset viikkokulutusajat
hihasta ravistellen, olen päätynyt samaan kuin kokonaiskulutuksesta
maalämpöpumpun käyntiajat ja -kulutukset poislaskemalla. Vuosikulutus
muulle kuin lämmitykselle (kiertovesipumput laskettu muuhun
kulutukseen, tekee tietty pienen virheen) on 5-6 MWh/a.
Tähän tietysti vaikuttaa moni asia; paljonko ruokaa laitetaan uunilla
vs mikrolla vs puu-uunilla, paljonko saunotaan, paljonko pyykkiä ja
astioita pestään koneella noin lonkalta suurimmat kulutusryhmät
mainitakseni. Valaistus (jota moni mainostaa suoraan lämmönlähteenä)
on luokkaa 20% kulutuksesta. Ja kaikki näistä tuppaavat kasvamaan
pääluvun myötä...
Ata
Matti
> onko se 10 vai vieläkin enemmän
Jos tarkkaan ajatellaan niin eipähän ne lämpöpumput varsinaisesti sitä
lämpöä kehitä,lämpö on maaperässä valmiina ,noi koneet vaan siirtää sen
asumiskäyttöön sopivaksi.Sama se on jääkaapeissa yms,kompressori siirtää
kaapista lämmön pois. Siihen se sähkö tällähetkellä kuluu.Jos pystyttäis
kehittämään laite joka siirtäisi lämmön ilman ulkopuolista energiaa niin
siinä saattais olla se yläraja,aika näyttää.
Matti
Samppa79
energiaa oikeasti kuluu siirron lisäksi lämmitykseen. Kaikki vähänkin
autoaan arvostavat pitävät huolta että autotalli on tarpeeksi lämmin tai
kokonaan kylmä. Tarpeeksi lämmin on niin lämmin että auto ja talli
oikeasti kuivaa. Pahin tilanne on autolle sellainen talli jossa on noin
10 astetta lämmintä, lumi sulaa kyllä mutta ei kuiva pois >> auto
ruostuu huomattavan nopeasti!
Tämä siis auton kannalta. Jos tekisin itse , niin tästä lähtisin. Tehon
tarve on aika raju ja riittääkö talon lämmitys systeemi antamaan
tarpeeksi tehoa. Tallin pitäisi olla joko lämmin (noin 15 astetta,
mieluummin yli) tai sitten lämmitettävissä kun halutaan (ei jatkuvaa
matalaa lämpöä).
erkki kukkonen
> Pahin tilanne on autolle sellainen talli jossa on noin
> 10 astetta lämmintä, lumi sulaa kyllä mutta ei kuiva pois >> auto
> ruostuu huomattavan nopeasti!
> Tämä siis auton kannalta. Jos tekisin itse , niin tästä lähtisin. Tehon
> tarve on aika raju ja riittääkö talon lämmitys systeemi antamaan
> tarpeeksi tehoa. Tallin pitäisi olla joko lämmin (noin 15 astetta,
> mieluummin yli) tai sitten lämmitettävissä kun halutaan (ei jatkuvaa
> matalaa lämpöä).
höpsistä! sinulle on nyt kyllä uskoteltu ihan täyttä humbuugia
tallin lämpötilatasolla ei ole käytännössä mitään merkitystä,
vaan tallin ilmanvaihto ratkaisee
lämmin talli on tietysti mukavampi (korjailla autoaan)
muttei auto kylmemmässäkään tallissa palellu - EIKÄ ruostu
sami
> > * Öljynkulutus laski n. 40%
>
> Mikä ja minkäikäinen oli vanha kattila? Mikä ja minkäikäinen oli vanha
> poltin? Kuinka usein poltin huollettiin?
Vanha Jämä, olisko ollut n. 10-15 vuotta. Vaikka sitä kuinka vuosittain
huolsi, niin savukaasujen lämpötila oli aina n. 200 astetta. Nyt Ricalla
savukaasut 80-100 astetta.
Kävin aikanaan katsomassa kaverin UUTTA Jämää, ja savukaasut olivat n.160
astetta, joten päädyin Ricaan.
Sami
erkki kukkonen
> Nyt Ricalla savukaasut 80-100 astetta.
> Kävin aikanaan katsomassa kaverin UUTTA Jämää,
> ja savukaasut olivat n.160 astetta, joten päädyin Ricaan.
näitä rakennusmääräysten rikkojia riittää
jokainenhan tietää mikä savukaasun lämpötilan tulee olla
eikä se ole 80 oC - joka on kattilaveden lämpötila
K Magnusson
erkki kukkonen <erk...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b0tdi3$6p4$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> mikä on lämpökertoimen teoreettinen yläraja?
> onko se 10 vai vieläkin enemmän
>
> ja millä lämpökertoimen arvolla vastuu siirtyy kokonaan kuulijalle
> vai onko se mahdollisesti jo siirtynyt?
>
Kyllä lämpökertoimilla on teoreettinen yläräja. Lämpöpumppu toimii
päinvastoin kuin lämpövoimakone eli se on on ns. käänteinen Carnotin kone.
Tällaisen laitteen teoreettinen lämpökerroin on lämpövoimakoneen
teoreettisen hyötysuhteen käänteisluku. Eli kaavan muodossa:
Lämpökerroin = TL/(TL-TH) , missä
TL=Lauhduttimen lämpötila Kelvin asteissa
TH=Hyörystimen lämpötila Kelvin asteissa.
Kun tähän sijoitetaan esim jääkaapin normaalit toimintalämpötilat, lauhdutin
noin 50C ja höyrystin vaikkapa 0C, saadaan teoreettiseksi lämpökertoimeksi
noin 6. Kaavasta nähdään, että lämpökerroin paranee mitä lähempää toisiaan
toimintalämpötilat ovat.
t. KM
Jouko Holopainen
> Nyt Ricalla savukaasut 80-100 astetta.
Onhan sinulla ruostumaton putki savupiipussa estämässä sen
rapautumista?
Palatakseni otsakkeeseen, itse siirryin vasta kaukolämpöön yhdestä
syystä: se on luotettavampi.
Vaikka kaukolämpöön siirtyminen maksoi selvästi enemmän¹, saan nyt
hieman halvempaa energiaa ja kone ei sammu².
¹ Tuskin maksaa itseään takaisin koskaan. Tämän laskin siten, että
öljypolttimon "huoltoon" kuuluisi poltin, kiertovesipumppu ja y.m.
putki savupiippuun. Kattilaa en ajatellutkaan vaihtaa.
² Jotain, jota en öljypolttimella ole koskaan onnistunut saamaan
aikaan. Joka ikinen on vähintään kerran kahdessa vuodessa sammunut
itsestään.
Lisäetu on, että nyt voin pistää LTO koneen (jos/kun sen laitan)
samaan tilaan lämmönvaihtimen kanssa. Öljypottimen kanssa sitä ei
kuulemma välttämättä saa laittaa (paloturvallisuusvaatimukset). Jäi
tarkistamatta pitääkö tämä paikkaansa. Toisaalta en halua LTO konetta
paikkaan, joka haisee ...
--
@jhol
"Hyvä subbari toistaa alle 50 Hz taajuuksia" (.kotihifi:stä modifoitu)
K Lundqvist
> Itse olen tehnyt maalämpöinvestointilaskelmaa perustuen noin 22000 kWh:iin
noin
> 190 m2 harkkotalolle (jonka runkomuoto ei ole taloudellisin mahdollinen,
L-muoto
> ja kapearunkoinen). Olen ottanut korot huomioon ja sähkönhinnan nousun
ainakin
> inflaation kokoisena. Takaisinmaksuaika on 10-15v. Sen 15 vuoden jälkeen
> maalämpö onkin sitten hyvä "vanhuudenturva".
>
Voisitko lähettää laskelmat minullekin, vaikka sähköpostilla. Tuollaisen
lämpömäärän tuottaminen esim. öljyllä maksaa tällä hetkellä alle 1000 euroa
vuodessa. Keskimäärin tarvitaan tuonkokoisessa talossa varmasti pari 150 m
reikää (kustannus yli 6000 euroa) sekä iso maalämpöpumppu (sanotaan että
lisähinta öljykattilaan verrattuna olisi 4000 euroa). Yhteensä siis 10 000
euroa, luultavasti enemmänkin. Jos säästäisit 2/3-osaa maksaisit vielä yli
7000kWh sähköä (6 sentin keskihinnalla noin 400 euroa vuodessa).
Jäljellejäävällä 600 euron erolla pitäisi siis kattaa korot ja saada
takaisinmaksuajaksi 15v ??
Uuden öljykattilan odotettavissa oleva elinikä on noin 25-35v, poltin ehkä
15-20v. Mikähän mahtaa olla maalämpöpumpun kompressorin elinikä, ja paljonko
sen korjaaminen (vaihtaminen) maksaa?
T:Qrt
Marko S
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> wrote in message
news:b102co$ihb$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> "Samppa79" <sfnetg...@mphelsinki.net> kirjoitti
> > Pahin tilanne on autolle sellainen talli jossa on noin
> > 10 astetta lämmintä, lumi sulaa kyllä mutta ei kuiva pois >> auto
> > ruostuu huomattavan nopeasti!
> > Tämä siis auton kannalta. Jos tekisin itse , niin tästä lähtisin. Tehon
> > tarve on aika raju ja riittääkö talon lämmitys systeemi antamaan
> > tarpeeksi tehoa. Tallin pitäisi olla joko lämmin (noin 15 astetta,
> > mieluummin yli) tai sitten lämmitettävissä kun halutaan (ei jatkuvaa
> > matalaa lämpöä).
>
>
> höpsistä! sinulle on nyt kyllä uskoteltu ihan täyttä humbuugia
>
> tallin lämpötilatasolla ei ole käytännössä mitään merkitystä,
> vaan tallin ilmanvaihto ratkaisee
Pitää kutinsa joten LTO olisi erittäin kannattava autotalliin.
Marko
Mikko
spekulatiivisia. Olen itse vertaillut lähinnä maalämpöä suoraan
sähkölämmitykseen ja varaavaan sähkölämmitykseen. Öljyn sivuutin aika nopeasti,
kun se vaatii öljysäiliön, jonkinverran työtä ja öljyn hintakehitys arveluttaa
minua vielä sähköäkin enemmän pitkällä tähtäimellä (vrt. "vanhuudenturva"
alkuperäisessä viestissäni).
Ohessa oletuksiani tehdessäni laskelmaa: Investointikustannustietoa olen ottanut
Fortumin pientalon lämmityskustannusselvityksestä 7.11.2000. Tuo on jo aika
vanha, mutta uskoisin, että öljylämmityksen investointikustannukset eivät ole
ratkaisevasti muuttuneet tuosta. Siinä oletuksena oli öljylämmitykselle 76000mk
(12800€) investointikustannus 140 m2 taloon. Tämä sisältää 4m2 teknisen tilan
kustannuksena 12000 mk (2000€) ja lattialämmityksen. Tuossa vertailussa
lämpöpumppujärjestelmän investointikustannus oli aikalailla yläkanttiin ja kun
olin maalämmöstä kiinnostunut, pyysin tarjouksia. Vastaava maalämpö porakaivolla
maksaisi minulle (vähän isompaan taloon (190m2), 15900€ + tilakustannuksena
1000€. Tämä sisältää vesikiertoisen lattialämmityksen, niinkuin vertailussa
ollut öljylämmityskin. Vaikka unohdettaisiin tilakustannus (1000€ maalämmön
hyväksi) jää säästöilla katettavaksi investoinniksi 5100€. Eli investoinnin
sisäiseksi korkokannaksi tulee 600€/5100€= 11.8%. Tuo on mielstäni ihan
asiallinen korko. Ja takaisinmaksukin viidessätoista vuodessa pitäisi onnistua
vaikka ottaisi 6% korolla lainaa. Maalämpöpumpun kompressori pitäisi kestää 20
vuotta, mutta varoivasenkin arvion mukaan 15 vuotta. Vaihto tuolloin maksaa
luokkaa 1700€. Arvioisin, että öljylämmityksen huoltokustannukset (nuohous yms.)
ovat maksaneet saman tuossa 15-20 vuodessa.
Sekin vaikuttaa päätökseeni, että oletettu energiakustannusten nousu haittaa
vähiten järjestelmässä, jossa energiakustannus on pieni. Ja vielä oikaisuna,
kyllä yksi 150m porakaivoreikä riittää, se maksaa 3450€.
-Mikko
Tapio Lindström
>
> Tapio Lindström wrote:
>
> > osteta halvinta vaikka silläkin voisi ajaa. Sähkölämmitys lattiassa on
> > on yksinkertainen päälle/pois viritelmä, kun taas vesikiertoisessa
> > lämpötilaa voidaan säätää analogisesti lämpötilan mukaan.
> > Käyttömukavuudessa on siis eroa.
>
> Heh, heh :-) Jos vastuslämmitteistä lattiaa käytetään jatkuvalla
> lämmityksellä, niin lämmityksen pätkimistä ei taatusti huomaa. Ei huomaa
> myöskään lankojen väleihin jäävien alueiden kylmyyttä. Lattialaatassa on
> sen verran massaa, että se tasaa kaikennäköisen aaltoilun.
>
> Jos lattiaan varataan lämpöä vain yöllä, niin silloin lattia on illalla
> selvästi havaittavasti viileä. Mutta niin se on vesikierrollakin, jos
> lämpöä varataan yösähköllä veteen. Käyttömukavuudessa sähkövastuksilla
> ja vesikierrolla ei mielestäni ole tässä kohtaa mitään eroa.
Myönnän, taisin mennä vähän metsään. Lattialaatan massakin on niin
suuri tyypillisiin varaajiin verrattuna ettei varaaja-argumenttikaan
pure. Ehkäpä pitäisi vedota sähköyliherkkyyteen, maasäteilyyn ja
häiriöihin maan magneettikentässä ja avaruuden sähkökentässä...
> Kaikilla lämmitysmuodoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Tuppaa
> jokainen osapuoli liioittelemaan niitä oman systeeminsä hyviä puolia ja
> korostamaan kilpailevien vaihtoehtojen huonoja puolia. Myyntimiehet on
> tässä kyllä ylivetoja.
Vesikiertoista rakennettaessa pystyy tiettyihin paikkoihin tihentämään
putkitusta ja lisäämään useamman lyhyen lämmityspiirin. Myös lämmönsäätö
voidaan hoitaa keskitetysti ulko(/sisä)anturin mittauksilla. Onkohan
tämä mahdollista sähkölattialämmityksessä?
-- T.
sami
> > Kävin aikanaan katsomassa kaverin UUTTA Jämää,
> > ja savukaasut olivat n.160 astetta, joten päädyin Ricaan.
>
> näitä rakennusmääräysten rikkojia riittää
> jokainenhan tietää mikä savukaasun lämpötilan tulee olla
> eikä se ole 80 oC - joka on kattilaveden lämpötila
Miksi kattilavesi pitää olla 80 astetta?????
Mun Ricassa on kattilavesi 60-65 astetta ja se riittää hienosti. Samalla
kattilan hyötysuhde on yli 96% eli savukaasut ovat 80-100 astetta kun ne
menee piippuun. Ja kuuma käyttövesi lämpiää sekä kierukassa että
tulistimessa, joka sijaitsee tulipesässä - kuumaa käyttövettä riittää niin
kauan kun kaivossa on vettä tai öljyä tankissa.
Toiset tykkää lämmittää piippua/ulkoilmaa ja toiset kattilaa/taloa :)
Kyllä, Rica on varustettu haponkestävällä sisäpiipulla ja kondenssiveden
kerääjällä, joten piippuun tiivistyvällä vedellä ei ole mitään merkitystä -
se tulee ulos kondessiveden kerääjästä.
Sami
sami
>
> Onhan sinulla ruostumaton putki savupiipussa estämässä sen
> rapautumista?
Piippussa on haponkestävä sisäpiippu ja kondenssiveden kerääjä eli asia on
kunnossa.
Sami
Timo Viitanen
>>>Nyt Ricalla savukaasut 80-100 astetta.
>>>Kävin aikanaan katsomassa kaverin UUTTA Jämää,
>>>ja savukaasut olivat n.160 astetta, joten päädyin Ricaan.
>>
>>näitä rakennusmääräysten rikkojia riittää
>>jokainenhan tietää mikä savukaasun lämpötilan tulee olla
>>eikä se ole 80 oC - joka on kattilaveden lämpötila
>
>
> Miksi kattilavesi pitää olla 80 astetta?????
> Mun Ricassa on kattilavesi 60-65 astetta ja se riittää hienosti. Samalla
> kattilan hyötysuhde on yli 96% eli savukaasut ovat 80-100 astetta kun ne
> menee piippuun. Ja kuuma käyttövesi lämpiää sekä kierukassa että
> tulistimessa, joka sijaitsee tulipesässä - kuumaa käyttövettä riittää niin
> kauan kun kaivossa on vettä tai öljyä tankissa.
>
Paljonkos se käyttöveden lämpötila piti olla vähintään jotta pöpöt
eivät viihdy?
Ja aikaisemmalle kirjoittajalle kommentiksi: minä en tiedä... :)
/Timo
erkki kukkonen
> Ja aikaisemmalle kirjoittajalle kommentiksi: minä en tiedä... :)
rakentamismääräysten mukaan (mikäli niitä ei nyt ole muutettu)
(ns. normaalirakenteiseen) pieneen savuhormiin menevän
savukaasun lämpötila tulee olla vähintään 150 oC
tavallisen öljykattilan - jonka savukaasun lämpötila on n. 170 oC
polttoaineenkäytön hyötysuhde on 93 % joka osuus
öljyn palaessa vapautuvasta lämmöstä siirtyy siis kattilaveteen
tuollaisen "tavallisen" kattilan vuosihyötysuhde on noin 80 %
silloin kun siltä käytetään "tavallisen" ok-talon lämmitykseen sekä
4-henkisessä kotitaloudessa kulutetun lämpimän käyttöveden tuottoon,
joka osuus öljyn lämmöstä siirtyy vuositasolla lämmitysverkostoon
(joka samassa talossa pysyy luonnollisesti samana eikä siis riipu
valitun öljykattilan tyypistä tai tekniikasta)
tuohon "tavalliseen öljykattilaan" verrattuna voi
matalampaa savukaasun poistolämpötilaa hyödyntävällä kondenssikattilalla
teoriassakin saavuttaa enintään n. 10 %-yksikön säästön vuositasolla
ja
pelkästään kylmempään kattilaveteen perustuvalla matalalämpötilakattilalla
voi myöskin saavuttaa enintään 10 %-yksikön säästön vuositasolla
yhdistämällä nuo molemmat erikoisuudet voidaan - siis teoriassa - päästä
jonkin verran korkeampaan lämmitysenergian säästöön (vuositasolla)
kummatkin, oloissamme erikoiskattilaratkaisut sisältävät koko joukon
käytännössä eteen tulevia ongelmia eikä tuollaisen, Suomen oloissa yhä
ns. prototyyppiasteen kattilan koko elinkaaren aikaiselle "säästölle"
ole mielestäni käytännössä vielä löytynyt mitään todellista katetta
ihmisen mielikuvituksen rajattomuus luo kuitenkin edellytykset olla
tyytyväinen mihin tahansa kattilaan, jonka on itse valinnut - ellei jotain
todella ikävää yllättäin tapahdu
aikaisemmin maahamme ulkomailta tuotettujen sekä Suomessakin
valmistettujen kondenssikattiloiden käyttöikä on jäänyt selvästi
lyhyemmäksi kuin ns. tavallisten öljykeskuslämmityskattiloiden,
joten ei liene kovin viisasta eikä perusteltua maksaa
ylisuurta hintaa jostain erikoiskattilasta, jonka joutuu mahdollisesti
vaihtamaan jo paljon ennen kuin esim. öljypolttimen
(joka suositellaan vaihdettavaksi 10 vuoden ikäisenä)
ongelman muodostaa myös lämpimän käyttöveden saatavuus, sillä
pienen öljypolttimen normaali 20 kW teho ei riitä veden lämmitykseen
käytettäessä edes yhtä normaalia suihkuvirtaamaa - ei sitten millään -
vaikka kaikki poltossa syntyvä lämpö siirtyisi veteen "aivan suoraan"
ihan vain vertailun vuoksi:
ok-talon kaukolämpösiirtimen käyttövedenlämmitysteho on 60 kW
kattilan oman (suuren ja lämpimän) vesitilan suuri lämpökapasiteetti
on näin ollen tarpeen ja välttämätön, ellei tyydy käyttämään ns.
"saksalaista suihkusuutinta", jossa on enää vain 3-4 suutinreikää auki
suuttimen muiden reikien ollessa suolakerrostuman tukkimia
"mielipide (opinion) on kannanotto, joka ei sido esittäjäänsä juridisesti"
Eurooppa-tiedotus, tietosivu 4/1996
marko siren
> valmistettujen kondenssikattiloiden käyttöikä on jäänyt selvästi
> lyhyemmäksi kuin ns. tavallisten öljykeskuslämmityskattiloiden,
> joten ei liene kovin viisasta eikä perusteltua maksaa
> ylisuurta hintaa jostain erikoiskattilasta, jonka joutuu mahdollisesti
> vaihtamaan jo paljon ennen kuin esim. öljypolttimen
> (joka suositellaan vaihdettavaksi 10 vuoden ikäisenä)
Asennutin Rican n.3 kuukautta sitten ja se toimii hienosti.
Nyt en tiedä mistä protokattiloista puhut, mutta jätäthän ainakin Rican pois
tästä hajatelmasta. Kondenssikattila on kondenssikattila, se kondensoi
kattilan sisälle.Ne toimivat kun lämmitetään kaasulla. Öljylämmityksessä
öljyn sisältämä rikki syövyttää padan puhki jos kondensoituminen tapahtuu
kattilan sisällä.
Tälläisen selityksen sain Ricalta kun tein kauppaa Rica Combi 2000:sta:
Rica ei ole kondenssikattila, se EI kondensoi kattilan sisään, vaan
savukaasut lähtevät piippuun yli 80 asteisina, jolloin konvensoituminen
tapahtuu vasta PIIPUSSA ja sitä varten piippussa on haponkestävä sisäpiippu
ja kondenssiveden kerääjä.
Mielenkiinnosta tarkistin asian. Avasin nuohousluukut (poltin oli juuri
sammunut ja kondessiveden kerääjästä lorisi vettä) Kattilan sisäpinnat
olivat täysin kuivat eli näyttää pitävän paikkansa.
Laskemasi % ovat mielenkiintoisia, lasket mitä kattilaveden lämpötilan
laskeminen merkitsee yms. Mielestäni olisi huomattavasti yksinkertaisempaa
katsoa polttimen paloaikoja, kun poltin ei pala niin ei öljyäkään kulu.
Esim. Pakkasella yli -25 astetta: vanhan kattilan poltin kävi jopa 40min
tunnista. Nyt Ricalla paloaika on 2 x 12 min tunnissa eli yhteensä 24min.
Silti lämmitys toimii ja lämmintä käyttövettä riittää.
Vanhalla kattilalla olisi jo öljysäiliön täytön aika, mutta nyt säiliössä on
vielä n. 300 litraa. Joko öljymittari on mennyt rikki tai uudessa kattilassa
on jotain mielenkiintoista.
Marko
Arto Kunnola
En vielä omista kumpaakaa kattila tyyppiä mutta on pako kysyä että mihinkä
nänä väittämäsi oikein perustuvat?
kummatkin, oloissamme erikoiskattilaratkaisut sisältävät koko joukon
> käytännössä eteen tulevia ongelmia eikä tuollaisen, Suomen oloissa yhä
> ns. prototyyppiasteen kattilan koko elinkaaren aikaiselle "säästölle"
> ole mielestäni käytännössä vielä löytynyt mitään todellista katetta
>
> ihmisen mielikuvituksen rajattomuus luo kuitenkin edellytykset olla
> tyytyväinen mihin tahansa kattilaan, jonka on itse valinnut - ellei jotain
> todella ikävää yllättäin tapahdu
>
> aikaisemmin maahamme ulkomailta tuotettujen sekä Suomessakin
> valmistettujen kondenssikattiloiden käyttöikä on jäänyt selvästi
> lyhyemmäksi kuin ns. tavallisten öljykeskuslämmityskattiloiden,
> joten ei liene kovin viisasta eikä perusteltua maksaa
> ylisuurta hintaa jostain erikoiskattilasta, jonka joutuu mahdollisesti
> vaihtamaan jo paljon ennen kuin esim. öljypolttimen
> (joka suositellaan vaihdettavaksi 10 vuoden ikäisenä)
>
Arto
On 28.1.2003 21:05, in article b16k8u$iv6$1...@phys-news1.kolumbus.fi, "erkki
Jamo
marko siren wrote:
> Öljylämmityksessä öljyn sisältämä rikki syövyttää padan puhki jos
> kondensoituminen tapahtuu
> kattilan sisällä.
>
> Tälläisen selityksen sain Ricalta kun tein kauppaa Rica Combi 2000:sta:
> Rica ei ole kondenssikattila, se EI kondensoi kattilan sisään, vaan
> savukaasut lähtevät piippuun yli 80 asteisina,
Kevyen polttoöljyn poltossa ns. happokastepiste on n. 100-120 astetta, jonka
alapuolella kondensoituu väkevää rikkihappoa (jonka kiehumispiste on reilusti
enemmän). Tämä se syö terästä kuin aurinko aamu-usvaa. Omassa Jämässäni on
savukaasulämmöt n. 125 astetta mittarin mukaan. Miksiköhän?
Katso (ympäristöministeriö, rakentamismääräyskokoelma E3, pienet savuhormit):
http://www.rjh-muuraus.fi/e/e3.htm#2 Puun ja öljyn poltosta syntyvän savun
tiivistyminen
> Mielenkiinnosta tarkistin asian. Avasin nuohousluukut (poltin oli juuri
> sammunut ja kondessiveden kerääjästä lorisi vettä) Kattilan sisäpinnat
> olivat täysin kuivat eli näyttää pitävän paikkansa.
Ehkä kuivat vedestä, koska vesikastepiste on vain 50 astetta, muttei välttämättä
hapoista. Katso sinne n. 10 v päästä...
> Esim. Pakkasella yli -25 astetta: vanhan kattilan poltin kävi jopa 40min
> tunnista. Nyt Ricalla paloaika on 2 x 12 min tunnissa eli yhteensä 24min.
> Silti lämmitys toimii ja lämmintä käyttövettä riittää.
Minullakin tuolla pakkasella on käyntisuhde n. 1:3. Turha niihin _vanhoihin_
pannuihin on mitään verrata.
jamo
marko siren
> > Rica ei ole kondenssikattila, se EI kondensoi kattilan sisään, vaan
> > savukaasut lähtevät piippuun yli 80 asteisina,
>
> Kevyen polttoöljyn poltossa ns. happokastepiste on n. 100-120 astetta,
jonka
> alapuolella kondensoituu väkevää rikkihappoa (jonka kiehumispiste on
reilusti
> enemmän). Tämä se syö terästä kuin aurinko aamu-usvaa. Omassa Jämässäni on
> savukaasulämmöt n. 125 astetta mittarin mukaan. Miksiköhän?
Kerrotko että Jämän sisäpinnat ovat aina n. 125 astetta? Uskoisin, että
polttimen sammumisen jälkeen ne ovat kohta n. 80 astetta. Ja "tämä se syö
terästä kuin aurinko aamu-usvaa" :) Samaan aikaan öljy-yhtiöt puhuvat
rikittömästä lämmitysöljystä.
Marko
Marko S
> "Marko S" <marko.s...@nokia.nospam.com> kirjoitti
> > Eli lämmityssähkön osuus on 16000kWh. Jos tämä tehdään
> > 3-lämpökertoimella maasta, säästyy sahköä n. 10700 kWh.
>
>
> olen kanssasi asiasta ihan samaa mieltä muuten, mutta
> onko lämpökerroin 3 vuosikulutuksen perusteena realistinen
Todellinen kerroin jää kuitenkin luokkaan 3.
4 ja yli alkaa olla mainospuheita.
> jotkut lämpöpumppukauppiaat näyttävät yltävän jo
> lämpökertoimeen 5 omien härveleidensä markkinoinnissa
>
> mihin jääkaappien markkinoinnissa on päästy?
> luokka A :ssa lämpökerroin on varmaan jo yli 7
>
> mikä on lämpökertoimen teoreettinen yläraja?
> onko se 10 vai vieläkin enemmän
>
> ja millä lämpökertoimen arvolla vastuu siirtyy kokonaan kuulijalle
> vai onko se mahdollisesti jo siirtynyt?
:-) Muistaakseni oli on olemassa jokin tekniikka mikä perustuu
aineen (jota en nyt muista) mielenkiintoiseen reagontiin magneettikentässä.
Tällä tekniikalla on mahdollista päästä moninkertaisiin kertoimiin pummpu-
tekniikkaan verrattuna. Suurin ongelma taisi olla ko. aineen hinta.
Marko