Lämminvesivaraajan ääntely
Jukka
Noin 10 v. vanha lämminvesivaraaja on alkanut ääntelemään lämmityksen aikana
(yösähköllä). Siitä kuuluu sellaista korinaa tai pulputusta, ihan kuin vehje
ottaisi vettä sisäänsä. Eikös kuitenkin varaaja täyty päivän aikana
kulutuksen mukaan ja vasta yösähköllä lämmitetään vesi seuraavaa päivää
varten. Testasin pari kertaa kesällä ylipaineventtiilin toiminnan ja ainakin
kerran sen testaus vähensi ääntä. Mistä ääni mahtaa johtua ?
t. Jukka
Kari Puttonen
: Moi !
:
: Noin 10 v. vanha l?mminvesivaraaja on alkanut ??ntelem??n l?mmityksen aikana
: (y?s?hk?ll?). Siit? kuuluu sellaista korinaa tai pulputusta, ihan kuin vehje
: ottaisi vett? sis??ns?. Eik?s kuitenkin varaaja t?yty p?iv?n aikana
: kulutuksen mukaan ja vasta y?s?hk?ll? l?mmitet??n vesi seuraavaa p?iv??
: varten. Testasin pari kertaa kes?ll? ylipaineventtiilin toiminnan ja ainakin
: kerran sen testaus v?hensi ??nt?. Mist? ??ni mahtaa johtua ?
:
Arvaus: varaajaan on kertynyt kattilakiveä sangen suuri määrä.
Avasimme tuossa talomme vanhan käytöstä poistuvan boilerin ja sisältä
löytyi varmaan kilo aivan hiekan tapaista putua. Se muuttui takaisin
jauhemaiseksi sormilla hieromalla. Tuon boilerin iästä ei ole
varmuutta, mutta varmaan ollut kymmenen vuotta käytössä. Kyseisen
pöntön koko ei ole kuin 60 litraa, isompien varaajien
kalkinmuodostuksesta en tiedä.
Itse ainakin kurkkaisisin sisälle.
--
Kari Puttonen
Jukka-Göran von Fittenborg
"Jukka"
Varaajaan on mennyt ns. vesirotta (robulus termoboilerensis), joka on
poikinut sinne ainakin kymmenpäisen rouskuttajaperheen. Nälkäiset poikaset
syövät parhaillaan varaajasi sisärakenteita paskaksi ja piereksivät
äänekkäästi ilmavaivoissaan. Siitä äänet johtuvat.
Matti
"Jukka" <joo.joo@com> kirjoitti viestissä
news:8kEIe.5040$Nb2....@news1.nokia.com...
Luultavasti johtuu kiehumisesta,joko termostaatti ei katkaise ja lämpötila
jää alle ylikuumenemissuojan toimintarajan.
Toinen mahollinen on vastusten ja/tai termostaattitaskujen
kalkkeutuminen,vai miksiköhän kattilakiven kertymistä noitten pinnoille
sanoisi.Kumminkin tuo lisäpinnoite toimii eristeen tapaan ja aiheuttaa
vastuksen ylikuumenemisen ja mahdollisen paikalliskiehumisen kun lämpö ei
siirry vastuksen pinnasta veteen riittävän nopeasti.Kapillaaritaskun pinnan
kalkkeutuminen heikentää samoin lämmöjohtavuutta vedestä termostaatille ja
tämä siirtää termostaatin katkaisulämpötilaa korkeammaksi.Ilmaa sinne ei
pitäisi juurikaan kertyä jos varaajassa on pelkästään käyttövesi eikä
lämmönvaihtimia joiden kautta käyttövesi kiertää.Kuika suuri toi varaaja
on?Lämmitätkö sillä muuta kuin käyttövettä,esim patteriverkkoa?
ask@kolumbus.fi ove-la
> ja lämpötila jää alle ylikuumenemissuojan toimintarajan.
no kiehumisestapa hyvinkin, muttei suinkaan mistään
termostaattiviasta, vaan ihan "normaalista" veden lämmityksestä;
eli ... kyllähän se vesi siellä iloisesti kiehuu ja porisee
> Toinen mahollinen on vastusten ja/tai termostaattitaskujen kalkkeu-
> tuminen,vai miksiköhän kattilakiven kertymistä noitten pinnoille
> sanoisi. Kumminkin tuo lisäpinnoite toimii eristeen tapaan ja aiheuttaa
> vastuksen ylikuumenemisen ja mahdollisen paikalliskiehumisen kun
> lämpö ei siirry vastuksen pinnasta veteen riittävän nopeasti.
tuossa on nyt pieni logiikkavirhe (luulisin), sillä
vastuksen pinnan lämpötilataso ei voi vaikuttaa kiehumiseen silloin
jos pinnan päällä on vielä lisäksi eristävää kattilakivimuodostelmaakin
sillä
olettaen, ettei s-vastus kuumene koko ajan - ja aina vain - LISÄÄ,
menee vastukseen tuotu s-teho aina kokonaisuudessaan
lämmitettävään varaajaveteen (= vallitsee kauhujen tasapaino)
vastuksen pinnalle muodostunut kattilakivikerros kasvattaa sitä
alkuperäistä (=puhtaan vastuksen) lämmönsiirtopintaa (veteen
nähden), joten saman (=alkuperäisen) s-tehon pukkaaminen veden
kuumentamiseen tapahtuukin tosiasiassa hieman alemmalla
kattilakivipinnan pintalämpötilalla (veteen nähden) kuin mitä
tarvittaisiin puhtaana pysyneen vastuksen pintalämpötilaksi
tiiviiksi pinnaksi muodostunut kattilakivimuodostelma
ei siten vaikuta veden kiehumista aktivoivasti, ei ainakaan
(virheellisesti) olettamallasi suuremmalla omalla
- tahi sen sisälle koteloituneen vastuksen - pintalämpötilallaan
> Kapillaaritaskun pinnan kalkkeutuminen heikentää samoin
> lämmöjohtavuutta vedestä termostaatille ja tämä siirtää
> termostaatin katkaisulämpötilaa korkeammaksi.
tuo sen sijaan pitää paikkansa ... ja vaikuttaa vastusten
lämpötilatasoa kohottavasti ... mutta kuitenkin edellyttäen että:
... kattilakiveä todella kertyy termostaatin kapillaaritaskun
pintaan ...
mutta miksi ihmeessä sitä kiveä siihen kertyisi?
sillä eihän se termostaatin anturi sentään mitään lämmitä
yhtä hyvinhän voisi kattilakiveä kertyä myös varaajan seinillekin,
ja kuten hyvin tiedämme (siis ne - jotka ovat varaajan avanneet -
tietävät) niin ei sitä kattilakiveä sinne varaajan seinilleKÄÄN
koskaan kerry
> Ilmaa sinne ei pitäisi juurikaan kertyä
> jos varaajassa on pelkästään käyttövesi eikä lämmönvaihtimia
> joiden kautta käyttövesi kiertää. Kuinka suuri toi varaaja on?
> Lämmitätkö sillä muuta kuin käyttövettä, esim patteriverkkoa?
Vesa
> no kiehumisestapa hyvinkin, muttei suinkaan mistään
> termostaattiviasta, vaan ihan "normaalista" veden lämmityksestä;
> eli ... kyllähän se vesi siellä iloisesti kiehuu ja porisee
Voi siellä olla yksi vastuksen haara rikki. Siellä sitten iloisesti
veden kanssa sähkö porisee.
-VJ-
Jassu
kaksi oli
revennyt kuin ylikypsä grillimakkara.
-Jassu
"Vesa" <po...@kastema.to> kirjoitti viestissä
news:OCPIe.326$Ob6...@read3.inet.fi...
Jukka
> jää alle ylikuumenemissuojan toimintarajan.
> Toinen mahollinen on vastusten ja/tai termostaattitaskujen
> kalkkeutuminen,vai miksiköhän kattilakiven kertymistä noitten pinnoille
> sanoisi.Kumminkin tuo lisäpinnoite toimii eristeen tapaan ja aiheuttaa
> vastuksen ylikuumenemisen ja mahdollisen paikalliskiehumisen kun lämpö ei
> siirry vastuksen pinnasta veteen riittävän nopeasti.Kapillaaritaskun
pinnan
> kalkkeutuminen heikentää samoin lämmöjohtavuutta vedestä termostaatille ja
> tämä siirtää termostaatin katkaisulämpötilaa korkeammaksi.Ilmaa sinne ei
> pitäisi juurikaan kertyä jos varaajassa on pelkästään käyttövesi eikä
> lämmönvaihtimia joiden kautta käyttövesi kiertää.Kuika suuri toi varaaja
> on?Lämmitätkö sillä muuta kuin käyttövettä,esim patteriverkkoa?
>
Varaaja on 200 litran kokoinen ja sillä lämmitetään ainoastaan käyttövettä.
Muissa vastauksissa mainittiin tuo yhden tai useamman vastuksen palaminen,
miten sen voi todeta ? Sijaitsevatko ne vastukset vesisäiliön sisällä vai
säiliön seinillä ?
t. Jukka
Vesa
> Varaaja on 200 litran kokoinen ja sillä lämmitetään ainoastaan käyttövettä.
> Muissa vastauksissa mainittiin tuo yhden tai useamman vastuksen palaminen,
> miten sen voi todeta ? Sijaitsevatko ne vastukset vesisäiliön sisällä vai
> säiliön seinillä ?
Vastuksen vastusmittaus, vaatii sähköaskaretta.
Jostain päin varaajaa menee vastus pönttöön sisälle. Usein läheltä
varaajan alaosaa. Niiden irrottaminen edellyttää sähkökytkentöjen
irrottamisen ja varaajan tyhjentämisen vedestä.
Esimerkiksi www.haato.fi tuotteet, käyttövesivaraajat, tekniset tiedot,
huolto-ohjeet. Sähköpuolelle ei saa mennä itse sorkkimaan.
-VJ-
Jukka-Göran von Fittenborg
"Vesa"
> Esimerkiksi www.haato.fi tuotteet, käyttövesivaraajat, tekniset tiedot,
> huolto-ohjeet. Sähköpuolelle ei saa mennä itse sorkkimaan.
Korjaus: Ei SAISI, mutta kaikkihan nuo itse mittaa :-)
Vesa
Juu, mutta en kerro tässä että mittaa itse, sehän olisi kehotus
luvattomaan askareeseen. Voipi joskus olla hankalaa löytää oikeat
sulakkeetkin, kerran oli mahdollisuus vaaratilanteeseen kun sulaketaulun
merkinnät eivät pitäneet yhtä todellisuuden kanssa.
-VJ-
nos...@supertel.fi
>vastuksen pinnalle muodostunut kattilakivikerros kasvattaa sitä
>alkuperäistä (=puhtaan vastuksen) lämmönsiirtopintaa (veteen
>nähden), joten saman (=alkuperäisen) s-tehon pukkaaminen veden
>kuumentamiseen tapahtuukin tosiasiassa hieman alemmalla
>kattilakivipinnan pintalämpötilalla (veteen nähden) kuin mitä
>tarvittaisiin puhtaana pysyneen vastuksen pintalämpötilaksi
>
Tuo lämpöoppi pitää kyllä paikkaansa, jos kattilakivessä ei ole
huokosia. Jos taas vettä pääsee ilmeytymään kattilakiven huokosiin
sisälle, voi kiehumista tapahtua kattilakiven sisäosissa. Silloin
höyrykupla tulee huokosesta ulos, ja muuttuu taas nestevedeksi
viileämmässä vedessä. Sitten höyrykuplan tilalle menee taas vettä
ja mikroskooppinen geysir jatkaa pulputustaan.
Oli vaan arvailua.. kattilanpohjien ja vastusten pinnan "kivi" ei
minusta näytä lasimaisen tiiviiltä..
nos...@supertel.fi
Ainakaan vanhassa talossa en amatöörinä (=sähkö/elektroniikka-DI)
menisi muitta mutkitta mittailemaan mitään vain sulaketaulun
merkintöjen perusteella. Jos siellä on jotain yösähkö- tai
kuormantasasausohjauksia, voi kolmen sulakkeen löytämisen jälkeen
olla vielä yksi jäljellä.
ELi hengissäpysymisen ehto on pitkällä tähtäimellä se, että
olettaa kaikissa paikoissa olevan sähköt päällä, kunnes on
varmistettu muutenkin kuin vain sulakkeen irrotuksella. Ja värikoodit
on vain näön vuoksi, ei kannata luottaa edes keltavihreän
vaiheettomuuteen..
Vesa
> Pääsulakkeet tai pääkytkin on varmin tapa.
>
> Ainakaan vanhassa talossa en amatöörinä (=sähkö/elektroniikka-DI)
> menisi muitta mutkitta mittailemaan mitään vain sulaketaulun
Eikä uudessa. Vanhan talon uudessa sähkötaulussa napsautin 'autotalli
3x16' sulakkeet pois ja lähdin rasiaa vaihtamaan. Mittasin ennen
avaamista että sähkö onkin päällä. Sitten napsautin lisäksi 'työhuone
3x16' sulakkeet pois ja jo loppui virta autotallin pistorasiastakin.
Askareen jälkeen vaihdoin lipukkeet päikseen.
ask@kolumbus.fi ove-la
minusta näytä lasimaisen tiiviiltä..
arvailu osui "nappiin" ...
hm ... tai mahtoiko tuo ollakaan "vain arvailua"
trollaattori