Lammiharkko
Mestarismies
tiedustelisinkin kokemuksen syvän rintaäänen omaavalta kokemuksia tuosta
Lammin ladottavasta lämpöharkosta.
Xpert tietysti tietää tästäkin materiaalista kaiken ja pystyy kriittisen
itsetutkinnan ja kvantitatiivisen kokemuksen perusteella antamaan
tyhjentävän lausunnon.
Joten jään suuna ja päänä odottamaan tuota threadiä, mitä se nyt sitten
tarkoittaakaan.
nim. risumajasta kivikoloonko?
Xpert
kirjoitti viestissä news:95rnai$4qu$2...@news.kolumbus.fi...
Heh ..heh ... Olen Lammin harkkojen "puolestapuhuja"... joten ...
Lammin valuharkkoja olen käyttänyt menestyksellä sekä kuivien
että kosteiden tilojen väliseinien ja sokkelin teossa. Valamalla ja
raudoittamalla tulee TOSI jämäkkää seinärakennetta. Kun latomisen
suorittaa huolella kiiloja käyttäen, on pinnoitteen tekeminen
myöhemmin kelppoa.
Lammin lämpöharkkoja olen ajatellut käyttää seuraavan ok-talon
koko kellarikerroksen seinien, ja EHKÄ myös varsinaisen asuinkerroksen
ulkoseinien sekä runkoa jäykistävien väliseinien tekoon. Tuota en ole
lopullisesti ratkaissut enkä päättänyt, mutta muita vaihtoehtoja en ole
vielä vakavasti edes harkinnut. Rakastan juuri betoniharkkoja !
Betoniharkko betonimuottina on näppärä, nopea ja yksinkertainen
kenen tahansa latoa ja käyttää. Suosittelen kuitenkin asiallista
raudoitusta: jokaiseen valuharkon vaakasaumaan ne 2 rautaa ja
pystyrautoja kaksi/harkon pituus. Koskaan ei varmuudella tiedä,
milloin suuri rähinä alkaa ja tarvitsee kevyen singon kestävää seinää.
No, raudoituksen todellinen tarve riippuu tietysti siitä, mihin
tarkoitukseen rakenne tulee. Betonirauta on tosi halpaa, ja
muutaman kympin säästö raudoituksessa saattaa alentaa talon
jälleenmyyntihintaa jopa viidelläkymmenellä tonnilla, jos seinässä
on yksikin ikävän näköinen halkeama, vaikkei se nyt varsinaisesti
siinä mitään haittaisikaan.
Harkkojen betonin (vakio)laatu vaikuttaa jotenkin heppoiselta.
Saisikohan harkon betonilaadun itse valita? Eipä se taitaisi paljoa
auttaa, koska harkossa itsessään ei ole minkäänlaista raudoitusta.
Harkot ovat riittävän mittatarkkoja, jotta homma (kiilojen avulla)
onnistuu tee-se-itse mieheltäkin. On vähän niin kuin Lego:illa leikkisi.
ei mikään betoni-harkko ... (Xpert)
sofi
Xpert wrote:
> "Mestarismies" <noita...@yahoo.com>
> kirjoitti viestissä news:95rnai$4qu$2...@news.kolumbus.fi...
> > Tämän mainion foorumin määräämättömän tietomäärän tunnustavana
> > tiedustelisinkin kokemuksen syvän rintaäänen omaavalta kokemuksia tuosta
> > Lammin ladottavasta lämpöharkosta.
"Lämpöharkko" on pelkkää fuulaa.
>
> > Xpert tietysti tietää tästäkin materiaalista kaiken ja pystyy kriittisen
> > itsetutkinnan ja kvantitatiivisen kokemuksen perusteella antamaan
> > tyhjentävän lausunnon.
> > Joten jään suuna ja päänä odottamaan tuota threadiä, mitä se nyt sitten
> > tarkoittaakaan.
>
> Heh ..heh ... Olen Lammin harkkojen "puolestapuhuja"... joten ...
Miksi? Taidat olla varsinainen muskelimies!
>
>
> Lammin valuharkkoja olen käyttänyt menestyksellä sekä kuivien
> että kosteiden tilojen väliseinien ja sokkelin teossa. Valamalla ja
> raudoittamalla tulee TOSI jämäkkää seinärakennetta. Kun latomisen
> suorittaa huolella kiiloja käyttäen, on pinnoitteen tekeminen
> myöhemmin kelppoa.
Kaikessa rakentamisessa on työ tehtävä huolella. Joillakin menetelmillä
(kiilat???) se on toki vaikeampaa.
>
>
>
> Lammin lämpöharkkoja olen ajatellut käyttää seuraavan ok-talon
> koko kellarikerroksen seinien, ja EHKÄ myös varsinaisen asuinkerroksen
> ulkoseinien sekä runkoa jäykistävien väliseinien tekoon. Tuota en ole
> lopullisesti ratkaissut enkä päättänyt, mutta muita vaihtoehtoja en ole
> vielä vakavasti edes harkinnut. Rakastan juuri betoniharkkoja !
Kannattaisi harkita. Mikset käytä jotain älykästä vaihtoehtoa, kuten
Palikoita? Oletko masokisti?
>
>
> Betoniharkko betonimuottina on näppärä, nopea ja yksinkertainen
> kenen tahansa latoa ja käyttää.
Älä valehtele. Minä en pystyisi nostamaan yhtäkään harkkoa edes maasta irti,
saati sitten seinään! Mitä järkeä on nostella painavia betoniharkkoja käsin
ja sitten täyttää ne lisäbetonilla - ei mitään! Betonimuotti betonivaluun on
jo ajatuksena täysin mieletön.
> Suosittelen kuitenkin asiallista
> raudoitusta: jokaiseen valuharkon vaakasaumaan ne 2 rautaa ja
> pystyrautoja kaksi/harkon pituus. Koskaan ei varmuudella tiedä,
> milloin suuri rähinä alkaa ja tarvitsee kevyen singon kestävää seinää.
...josta menee kuti viuhuen läi!
>
>
> No, raudoituksen todellinen tarve riippuu tietysti siitä, mihin
> tarkoitukseen rakenne tulee. Betonirauta on tosi halpaa, ja
> muutaman kympin säästö raudoituksessa saattaa alentaa talon
> jälleenmyyntihintaa jopa viidelläkymmenellä tonnilla, jos seinässä
> on yksikin ikävän näköinen halkeama, vaikkei se nyt varsinaisesti
> siinä mitään haittaisikaan.
>
> Harkkojen betonin (vakio)laatu vaikuttaa jotenkin heppoiselta.
Halvalta. Eikä toimi.
>
> Saisikohan harkon betonilaadun itse valita? Eipä se taitaisi paljoa
> auttaa, koska harkossa itsessään ei ole minkäänlaista raudoitusta.
>
> Harkot ovat riittävän mittatarkkoja, jotta homma (kiilojen avulla)
> onnistuu tee-se-itse mieheltäkin. On vähän niin kuin Lego:illa leikkisi.
Älä taas valehtele! Kymmenien kilojen painoisten kivimöykkyjen nosteleminen
ei ole mitään Lego-leikkiä, ellet ole jättiläinen. Mittatarkkuuden
saavuttaminen ja betoniharkon leikkaaminen, johtojen ja läpivientien
veteleminen on järkyttävä urakka! Entäs pystyttäminen talvella. On se nähty
kun pakkasessa vettä keitellään ja liekinheittimellä lämmitetään jäätyneitä
harkkoja (oli ne sitten tavallisia hötö-harkkoja, siporeksejä tai lammin
viritelmiä). Ei oo viisaan hommia!
>
>
> ei mikään betoni-harkko ... (Xpert)
mutta yllä kirjoittamasi kyllä ounastelee, että juuri samaa laatutasoa...
sofi
Xpert
news:3A81967D...@kolumbus.fi...
Arvostelusi sisälsi kokonaisuudessaan kohdittain Asiaa-kin,
mutta ehkä kuitenkin jonkin verran myös pelkästään ns. Asennetta.
Oletko jotenkin pettynyt Lammin lämpöharkkoihin ?
Jos olet, niin kerro ihmeessä, mikä sinulla meni pieleen ja miksi?
... vai oletko vain ns. kilpailevan yrityksen "juoksupoika" ?
> "Lämpöharkko" on pelkkää fuulaa.
Onko? Miksi on?
Eikö lämmöneristyskyky muka olekaan ilmoitetun suuruinen?
> Miksi? Taidat olla varsinainen muskelimies!
Harkkojen paino ei ole minulle ollut ongelma.
Myönnän kuitenkin tivaamatta, että Styrox-harkot ovat paljon kevyempiä.
> Kaikessa rakentamisessa on työ tehtävä huolella. Joillakin menetelmillä
> (kiilat???) se on toki vaikeampaa.
Kiilojen käyttö on harkkojen mittatarkan latomisen edellytys
... valitettavasti. En kuitenkaan koe sitä mitenkään ongelmaksi.
Itse olen tosin latonut harkkoja ilman kiiloja ... enkä suosittele
kenellekään,
joka haluaa saada suoraa vaakasaumaa ja vaakasuoraa seinän yläpintaa.
> Kannattaisi harkita. Mikset käytä jotain älykästä vaihtoehtoa, kuten
> Palikoita? Oletko masokisti?
Mitä h...tin palikoita ? Kaikkihan nämä vaihtoehdot "palikoita" ovat.
> Älä valehtele. Minä en pystyisi nostamaan yhtäkään harkkoa edes maasta
irti,
> saati sitten seinään! Mitä järkeä on nostella painavia betoniharkkoja
käsin
> ja sitten täyttää ne lisäbetonilla - ei mitään! Betonimuotti betonivaluun
on
> jo ajatuksena täysin mieletön.
Nyt valehtelet itse! Jaksat takuulla nostaa betoniharkon paikoilleen,
koska vasta 10 vuotias serkun tyttökin jaksaa sen tehdä.
Mitä järkeä sitten on rakentaa betonivalulle betoninen muotti ... ?
... se onkin sitten eri asia. Vaikuttaa jotensakin hölmöltä. Mutta ...
mikä sitten on se todella ylivoimaisesti "parempi" vaihtoehto ?
> ...josta menee kuti viuhuen läpi!
Menköön!
Täytyyhän minun näitä "raskaita" harkko-juttuja jotenkin "keventää"
> > Harkkojen betonin (vakio)laatu vaikuttaa jotenkin heppoiselta.
> Halvalta. Eikä toimi.
Teknisesti halpaa harkkoa ... myönnettäköön! Mutta miksi ei toimi-si?
> Älä taas valehtele! Kymmenien kilojen painoisten kivimöykkyjen
> nosteleminen ei ole mitään Lego-leikkiä, ellet ole jättiläinen.
Mittatarkkuuden
> saavuttaminen ja betoniharkon leikkaaminen, johtojen ja läpivientien
> veteleminen on järkyttävä urakka! Entäs pystyttäminen talvella. On se
nähty
> kun pakkasessa vettä keitellään ja liekinheittimellä lämmitetään
jäätyneitä
> harkkoja (oli ne sitten tavallisia hötö-harkkoja, siporeksejä tai lammin
> viritelmiä). Ei oo viisaan hommia!
Mittatarkkuus harkoissa on kiitettävä. Latomisen mittatarkkuus saavutetaan
kiiloilla. Harkon "halpatuonti"betonin leikkaaminen onnistuu 230mm rälläkän
timanttiterällä "kuin voita veistelisi"
Talvirakentamisesta sanon, että: UNOHDA KOKO JUTTU jos lunta
ja pakkasta pelkäät. Etelä-Suomessa tosin ei ole sitä pakkasta kuin kaksi
päivää, mutta ne tietenkin sattuvat juuri harkkojen latomisen ajalle.
Siporex ja Leca-harkot ovat ihan eri asia kuin Lammin valuharkot.
Tässä vaiheessa olen vakuuttunut , että sinä et tiedä, mistä nyt vaahtoat!
> mutta yllä kirjoittamasi kyllä ounastelee, että juuri samaa laatutasoa...
Tosi ISO konjakkipullo vetoa siitä, että ... ja lopun varmaan arvaat
itsekin:
... että minä tunnen ja osaan KAIKKI rakentamisen osa-alueet paremmin
kuin ... jääköön nyt taas kehumatta ... kun se ei lainkaan kuulu tapoihini
...
hyvän konjakin ystävä ... Xpert
sofi
Xpert wrote:
> "sofi" <so...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
> news:3A81967D...@kolumbus.fi...
>
> Arvostelusi sisälsi kokonaisuudessaan kohdittain Asiaa-kin,
> mutta ehkä kuitenkin jonkin verran myös pelkästään ns. Asennetta.
Joo, perusasenteeni on se, että se mikä tehdään käsin ja oman selän varassa,
olkoon kevyttä ja helppoa. Raskas tavara, kuten betoni, tulkoon koneesta.
>
>
> Oletko jotenkin pettynyt Lammin lämpöharkkoihin ?
> Jos olet, niin kerro ihmeessä, mikä sinulla meni pieleen ja miksi?
> ... vai oletko vain ns. kilpailevan yrityksen "juoksupoika" ?
Taas tämä ilmeinen asennevamma, tosin toisinpäin kuin sinulla: koko tuotteen
perusajatus on järjenvastainen, ei pelkästään naisenlogiikan vastainen.
>
>
> > "Lämpöharkko" on pelkkää fuulaa.
>
> Onko? Miksi on?
> Eikö lämmöneristyskyky muka olekaan ilmoitetun suuruinen?
Olen kuunnellut ja katsellut messuilla, koettanut nostaa - ei onnistunut.
Betonilaatikoiden pinoaminen on älytöntä. Ihan yhtä älytöntä kuin 40-luvun
tekniikkaa ja tietämystä edustavien leca- ja siporex-harkkojenkin.
>
>
> > Miksi? Taidat olla varsinainen muskelimies!
>
> Harkkojen paino ei ole minulle ollut ongelma.
> Myönnän kuitenkin tivaamatta, että Styrox-harkot ovat paljon kevyempiä.
Mitään "styrox-harkkoja" en tunne, nehän ovat niitä kalalaatikoita, jotka eivät
kestä edes betonivalua. Omat taloni ja maakellarini olen omin käsin
50-kiloisena ja -vuotiaana naisena rakentanut alkuperäisistä suomalaisista
patentoiduista kilon painoisista Palikka-elementeistä. Ken niillä kerran
rakentaa, nauraa vahingoniloisesti kaikille selänmurskaaja-harkkojen
harrastajille.
>
>
> > Kaikessa rakentamisessa on työ tehtävä huolella. Joillakin menetelmillä
> > (kiilat???) se on toki vaikeampaa.
>
> Kiilojen käyttö on harkkojen mittatarkan latomisen edellytys
> ... valitettavasti. En kuitenkaan koe sitä mitenkään ongelmaksi.
> Itse olen tosin latonut harkkoja ilman kiiloja ... enkä suosittele
> kenellekään,
> joka haluaa saada suoraa vaakasaumaa ja vaakasuoraa seinän yläpintaa.
Hah, niitä kolminkertaisesti ympäripontattuja Palikoita latomalla saan
viivasuoran seinän ilman mitään lisäemmeitä. Teipillä vain nurkat kiinni valun
ajaksi. Ylälaidan vetäisen tuosta-vain pistosahalla vaateriin, jos seinä ei ole
Palikan korkeudella jaollinen.
>
>
> > Kannattaisi harkita. Mikset käytä jotain älykästä vaihtoehtoa, kuten
> > Palikoita? Oletko masokisti?
>
> Mitä h...tin palikoita ? Kaikkihan nämä vaihtoehdot "palikoita" ovat.
Kaikki vaihtoehdot eivät nimenomaan ole Palikoita, vaikka plagiaateissa (niissä
kalalaatikoissa) mitaten tahtoisivat olla. Palikka on mallisuojattu,
patentoitu, tavaramerkkisuojattu tuote.
>
>
> > Älä valehtele. Minä en pystyisi nostamaan yhtäkään harkkoa edes maasta
> irti,
> > saati sitten seinään! Mitä järkeä on nostella painavia betoniharkkoja
> käsin
> > ja sitten täyttää ne lisäbetonilla - ei mitään! Betonimuotti betonivaluun
> on
> > jo ajatuksena täysin mieletön.
>
> Nyt valehtelet itse! Jaksat takuulla nostaa betoniharkon paikoilleen,
> koska vasta 10 vuotias serkun tyttökin jaksaa sen tehdä.
Kyllä se serkun tyttökin jo toisen 20-30-kiloisen möykyn jälkeen hiipuu!
Mutta taloon niitä menee neljä tuhatta, jopa metrien korkeuteen, ja laastit
päälle. Se on tonnien turha kuorma
käsivoimin nostettavaksi.
>
>
> Mitä järkeä sitten on rakentaa betonivalulle betoninen muotti ... ?
> ... se onkin sitten eri asia. Vaikuttaa jotensakin hölmöltä. Mutta ...
> mikä sitten on se todella ylivoimaisesti "parempi" vaihtoehto ?
PALIKKA, kuten edellä olevista tyytyväisyyden ilmaisuistani voit havaita!
>
>
> > ...josta menee kuti viuhuen läpi!
>
> Menköön!
> Täytyyhän minun näitä "raskaita" harkko-juttuja jotenkin "keventää"
>
> > > Harkkojen betonin (vakio)laatu vaikuttaa jotenkin heppoiselta.
> > Halvalta. Eikä toimi.
>
> Teknisesti halpaa harkkoa ... myönnettäköön! Mutta miksi ei toimi-si?
>
> > Älä taas valehtele! Kymmenien kilojen painoisten kivimöykkyjen
> > nosteleminen ei ole mitään Lego-leikkiä, ellet ole jättiläinen.
> Mittatarkkuuden
> > saavuttaminen ja betoniharkon leikkaaminen, johtojen ja läpivientien
> > veteleminen on järkyttävä urakka! Entäs pystyttäminen talvella. On se
> nähty
> > kun pakkasessa vettä keitellään ja liekinheittimellä lämmitetään
> jäätyneitä
> > harkkoja (oli ne sitten tavallisia hötö-harkkoja, siporeksejä tai lammin
> > viritelmiä). Ei oo viisaan hommia!
>
> Mittatarkkuus harkoissa on kiitettävä. Latomisen mittatarkkuus saavutetaan
> kiiloilla. Harkon "halpatuonti"betonin leikkaaminen onnistuu 230mm rälläkän
> timanttiterällä "kuin voita veistelisi"
Voin veistäminen ei pölyä. Siitä ei kuulu ääntä. Voin leikkaamiseen ei tarvita
koneita, kalliita timanttoteriä eikä niihin energiaa jne.
Eikä Palikan. Palikka-elementit työstetään käsisahalla ja pahvipuukolla.
>
>
> Talvirakentamisesta sanon, että: UNOHDA KOKO JUTTU jos lunta
> ja pakkasta pelkäät. Etelä-Suomessa tosin ei ole sitä pakkasta kuin kaksi
> päivää, mutta ne tietenkin sattuvat juuri harkkojen latomisen ajalle.
Joo, jos näillä pakasteharkoilla aiot rakentaa talvella, varustaudu
liekinheittimellä, jotta saat kiven sulaksi ja osta muuriåpata, jossa keität
laastivettä. Sitten peität pressuilla valoksesi ja lämpöåpuhaltimet
pörräämä'än. Ja siiten vain toivot...
Joten unohda harkkorakentaminen, talvellakin.
Palikka-seinät valetaan ongelmitta vaikka 25 asteen pakkasessa, sillä betoni ei
eristemuotissa jäädy!
>
>
> Siporex ja Leca-harkot ovat ihan eri asia kuin Lammin valuharkot.
> Tässä vaiheessa olen vakuuttunut , että sinä et tiedä, mistä nyt vaahtoat!
Joo tiedän: Siporex- ja Leca-harkot on ihan oikeesti tyhmiä ja kalliiksi
tulevia ratkaisuja Suomen oloihin.
Mutta Lammin harkot ovat olevinaan "parannus" näihin aikaisempiin: hieno
teknisen näköinen ratkaisu, jota kovilla markkinointimarkoilla ajetaan nyt
markkinoille. hahhah! kyllä kansa tietää ja tunnistaa kusetuksen.
Tässä vähän kommenttia: Lammin "lämpöharkot" painavat jotain 50 kg (yhtä paljon
kuin minä!); on vanhentuneena syntynyt epäonnistunut idea; niiden
konstruksiossa on lämmöneriste (tyröksi) väärässä paikassa eli keskellä, mikä
johtaa siihen että pakkanen varastoituu runkoon koska betoni ei eristä lämpöä;
lämpöeristeen välissä reikiä = energiahukka pääsee taloon; syntyy kylmäsiltoja;
ei pysty tekemään mm. erkkereitä, koska leikkauspinnoista valuu betonit ulos,
mikä taas johtaa perinteiseen pakkolaudoitusten rakentamiseen, purkamiseen ja
kalliiseen hävittämiseen... tässä nyt aluksi!
>
>
> > mutta yllä kirjoittamasi kyllä ounastelee, että juuri samaa laatutasoa...
>
> Tosi ISO konjakkipullo vetoa siitä, että ... ja lopun varmaan arvaat
> itsekin:
> ... että minä tunnen ja osaan KAIKKI rakentamisen osa-alueet paremmin
> kuin ... jääköön nyt taas kehumatta ... kun se ei lainkaan kuulu tapoihini
> ...
>
KAIKKI ei näemmä pidä paikkaansa, kuten ylläolevasta havaitset!
>
> hyvän konjakin ystävä ... Xpert
Joten hyv' yötä petteripunakuono
toivottaa raivoraitis siveydensipuli
sofi
joten tuollainen veto jää nyt vetämättä
Xpert
news:3A82D923...@kolumbus.fi...
> Joo, jos näillä pakasteharkoilla aiot rakentaa talvella, varustaudu
> liekinheittimellä, jotta saat kiven sulaksi ja osta muuriåpata, jossa
keität
> laastivettä. Sitten peität pressuilla valoksesi ja lämpöåpuhaltimet
> pörräämä'än. Ja siiten vain toivot...
> Joten unohda harkkorakentaminen, talvellakin.
Mitä ihmeen "laastivettä" sinä
Lammin betoniharkkojen latomiseen tarvitset?
Nämä "asiantuntemattomat" kommenttisi juuri osoittavat,
että sinä et oikein tiedä, mistä kirjoitat
Talvirakentamisesta sen sijaan olen kanssasi ihan samaa mieltä,
eli siinä ei ole mitään mieltä (jos ei ole ihan "pakko")
Kerropa minulle ...
miksi omakotitaloa pitäisi yrittää rakentaa talvella ... harkoista?
konjakki ... Xpert
Sami Vastela
>
> Taas tämä ilmeinen asennevamma, tosin toisinpäin kuin sinulla: koko tuotteen
> perusajatus on järjenvastainen, ei pelkästään naisenlogiikan vastainen.
>
Tuossa on aika paha ristiriita, eihän järki ja naisen logiikka mahdu samaan
kalloon.
;-)
Sami
Jar...@hotmail.com
rakennustapoihin? Olen joskus itse hamassa tulevaisuudessa suunnitellut
rakentavan talon, mutta katsotaan nyt mikä vuosi se sitten toteutuu.
Japi
Tero wrote in message ...
>Olen itse tekemässä Lammitaloa. On tällä hetkellä vesikatossa.
>
>Enpä keksi muuta kuin hyvää sanottavaa Lammin lämpöharkoista.
>
>Olen samaa mieltä Xpertin kehuista. Enkä itsekään lähtisi Lammitalo
>rakentamaan talvea vasten, enkä ylipäätänsä mitään ellei olisi pakko.
>
>Lammin lämpöharkko painaa 29 kg ja niiden latominen ei todellakaan ole
niitä
>raskaimpia hommia talon rakentamisessa. Tulee heti mieleen esim.
>kertopuupalkit (6000x300x45mm) joista tehtiin kattotuolit. Eli jos ei jaksa
>lammi harkkoja latoa niin kannattaisiko päätyä talopakettiin tai jotain...
>
>Mainitaan nyt mieleen tulevia muutamia plussia liittyen itse rakentamiseen:
>
>-samalla harkolla perustuksista alkaen koko talo = selkeetä
>-helppo latoa käyttäen ladontakiiloja ja linjalankoja
>-sähköputket on helppo upottaa onteloihin (ei roilottamista)
>-soveltuu hyvin omatoimirakentajalle selkeyden takia, on tosiaan kuin
>Lego-taloa tekisi.
>-kun talo on mitoitettu Lammi-harkoille ei tarvitse poikkasta harkkoja vaan
>pärjää osa- ja päätyharkoilla.
>-ei säästä riippuvainen, ei väliä vaikka kastuisikin sillä kivihän on
>epäorgaanista ainetta, joten ei siinä home kasva.
>
>
>
>Ja joitain rakennusteknisiä omia mielipiteitä (en ole tosin mikään
>rakennusalan ammattilainen), mitkä vaikuttivat päätökseeni valita Lammin
>lämpöharkko eikä esim Siporexia.
>
>- lammiharkkoista tulee oikea KIVITALO (ei mikään kevytsoraharkko)
>- ei tule KYLMÄSILTOJA muuraussaumasta kuten Siporexista
>- väittäisin että ulkorappaus tulee pysymään betonipinnassa paremmin kuin
>esim. Siporex ratkaisuissa, joissa ei
> ilmeisesti edes suositella rappausta, eikö?
>
>
>Tero
>
>
>
>
>Xpert wrote in message <95uluk$k2i$1...@news.kolumbus.fi>...
Tero
Tero
Tero
niin puutalopakettiin verrattuna hinta jää vähän alhaisemmaksi.
Eli siis saa kivitalon puutalon hinnalla, mutta se täytyy muistaa että ei se
siihen itsestään nouse....
...joten jos haluaa päästä helpommalla tai ei ole mahdollisuuksia/aikaa niin
talopaketti on varteenotettava vaihtoehto.
Toki Lammitalon saa varmasti runkovalmiiksi pystytettynä, mutta hinta onkin
sitten jo ihan toinen.
Meillä koko talon harkot maksoivat noin 50 tmk (talo on 1,5 kerroksinen ja
noin 140m2).
Siihen sitten tulee tietenkin paljon muuta lisää, kuten betonit (noin
20tmk), ulko- ja sisärappaus ym.
Jar...@hotmail.com wrote in message ...
JL
huokeammin kuin betonista valetun. Varmasti viela samassa ajassa. Eli jos
haluaa halvan valitkoon puurunkoisen talon.
t: Puurunkoisen tekija
Xpert
news:6TTg6.169$Jb7....@read2.inet.fi...
En väitä missään kohdassa käsitystäsi vastaan , mutta tiedätkö lainkaan
miksi jotkut ihmiset välttämättä haluavat rakentaa kivitalon?
Ja se betoniharkkojen valinnassa rakennusrungon materiaaliksi on oleellista.
Ja "edullisuuden" voi kukin laskea omalta kannaltaan esim. seuraavasti:
puurunkoisen talon tekoon tarvitsee palkata ammatti-kirvesmies, mutta
Lammin betoniharkoista latoo jokainen tee-se-itse-mies talonsa ilman
ammattimiehen apua, tunkee raudat roiloihin ja ja tilaa pumppuauton
täyttämään harkkojen uumenet betonilla.
Arvaa montako tonnia säästyy työpalkkoina, SOTUina, pakollisina
vakuutuksina, ALV:eina, lomarahoina sekä työkalu- ja matkakorvauksina?
Jotta lopuksi voi melko helposti todeta : omaa työpanostaan hyödyntäen
saa samalla setelirahan kulutuksella itselleen kivitalon, kuin teetättämällä
puutalon (ja olemalla itse kuitenkin koko ajan apumiehenä).
Olen siis yhä Lammin harkkojen puolestapuhuja, mutta minulla onkin
vakava harkko-asenne-häiriö ...
Xpert
Samuli Kuusela
>
> Ja joitain rakennusteknisiä omia mielipiteitä (en ole tosin mikään
> rakennusalan ammattilainen), mitkä vaikuttivat päätökseeni valita Lammin
> lämpöharkko eikä esim Siporexia.
>
> - lammiharkkoista tulee oikea KIVITALO (ei mikään kevytsoraharkko)
> - ei tule KYLMÄSILTOJA muuraussaumasta kuten Siporexista
> - väittäisin että ulkorappaus tulee pysymään betonipinnassa paremmin kuin
> esim. Siporex ratkaisuissa, joissa ei
> ilmeisesti edes suositella rappausta, eikö?
Tuosta viimeisesta en olisi niin varma. Lammiharkon ulompi
betoniseina on taysin sateen ja pakkasen armoilla,
joten vuosikymmenten kuluttua saattaa betonin pakkasrapautumisen
jaljet alkaa nakya.
Tosin en tieda onko Siporexissa pakkasrapautuminen mitenkaan
vahaisempaa kuin tavallisessa betonissa (vaikka Jamera Kivitalo
-mies messuilla niin vaittikin).
Joka tapauksessa Siporexiin siis suositellaan rappausta.
Meilla alkaa talon rakentaminen tulevana kevaana, ja tahan
saakka Lammi ja Siporex ovat olleet talon rungon paavaihtoehtoina.
Mutta messuilla nakemani Palikka (EPS-harkko) pisti pakkaa
sekaisin aika rajusti.
Samuli
M. Saren
>-ei säästä riippuvainen, ei väliä vaikka kastuisikin sillä kivihän on
>epäorgaanista ainetta, joten ei siinä home kasva.
Ykeinen harhaluulo. Homeitiöitä on kaikkialla ilmassa ja otollisissa suhteissa
lähtevät kasvamaan kivipinnallakin. Kosteus ja lämpöolosuhteet ratkaisee
homeelle.
Erotuksena siis sieniin, jotka tarvitsevat - tai ainakin hyötyvät orgaanisesta
kasvualustastaan. Tuokin on Kailan kirjassa,
Paras näkemäni homeinen esine on muovinen sanko, joka oli siis ympäriinsä
homepilkkujen peitossa...
tv mika
Keijo
Olen vakavasti harkinnut talon rakentamista Siporexista.
En ole aikaisemmin kuullutkaan että niiden muuraussaumoista tulisi
kylmäsiltoja.
Voisitko hieman perustella näkemystäsi.
Oletteko muuta samaa mieltä?
--
Keijo
"Tero" <ter...@sci.fi> wrote in message
news:wePg6.94$Jb7....@read2.inet.fi...
Timo Ruismaki
"Xpert" <yellow...@hotmail.com> wrote in message
news:96148e$oog$1...@news.kolumbus.fi...
> "JL" <j...@nospam.fi> kirjoitti viestissä
> news:6TTg6.169$Jb7....@read2.inet.fi...
> > Voisin vaittaa toisin, mielestani kylla puurunkoisen talon rakentaa
> hyvinkin
> > huokeammin kuin betonista valetun. Varmasti viela samassa ajassa. Eli
jos
> > haluaa halvan valitkoon puurunkoisen talon.
> > t: Puurunkoisen tekija
>
>
> En väitä missään kohdassa käsitystäsi vastaan , mutta tiedätkö lainkaan
> miksi jotkut ihmiset välttämättä haluavat rakentaa kivitalon?
Tämä ihmetyttää suuresti. On totuttu asumaan betonilähiöissä?
TR
Tero
mitään eristävää ainetta ja se on lähellä ulkopintaa suoraan ulkorappauksen
alla ja vastaavasti sisätasoitteen alla. Olen kuullut, että kosteilla
ilmoilla saattaa nähdä muuraussaumat tasoitteen läpi (kostuvat ja tummuvat).
Mielestäni Siporex ei ole rakenteellisesti niin hyvä ratkaisu kuin Lammin
lämpöharkko mm. edellämainutusta syystä.
Keijo wrote in message <962vvj$2c2$1...@news.koti.tpo.fi>...
sofi
> a tiedätkö lainkaan
> > miksi jotkut ihmiset välttämättä haluavat rakentaa kivitalon?
>
> Tämä ihmetyttää suuresti. On totuttu asumaan betonilähiöissä?
>
> TR
Muistelepa kolmea pientä porsasta. Opetus pätee tänäkin päivänä.
sofi
Timo Ruismaki
"sofi" <so...@kolumbus.fi> wrote in message
news:3A87B36B...@kolumbus.fi...
> > a tiedätkö lainkaan
> > > miksi jotkut ihmiset välttämättä haluavat rakentaa kivitalon?
> >
> > Tämä ihmetyttää suuresti. On totuttu asumaan betonilähiöissä?
> >
> Muistelepa kolmea pientä porsasta. Opetus pätee tänäkin päivänä.
Meilläpäin ei ole susia.
Sitäkään en ymmärrä miksi puhutaan kivitaloista, jotka kuitenkin ovat
betonia, styroksia tai lecasoraa. Kuulostaahan se hienommalta...
TR
sofi
Timo Ruismaki wrote:
Mutta energiahukka vaanii kaikkialla, teilläkin!
Valtaosa betonista on kai kiviainesta. Ainakin minun kivitalossani on 14
sentin betoni(kivi)runko epsin sisällä.
sofi
Petri Kärhä
> Muistelepa kolmea pientä porsasta. Opetus pätee tänäkin päivänä.
> sofi
"Ja sitten se susi puhkui ja puhisi, ja puhalsi kivitalonkin kumoon.
Tällaista se on rakentamisen laatu nykyään, hekotteli susi
mutustellessaan kyljystä."
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
palikka
Petri Kärhä wrote:
> sofi wrote:
> > Muistelepa kolmea pientä porsasta. Opetus pätee tänäkin päivänä.
> > sofi
>
> "Ja sitten se susi puhkui ja puhisi, ja puhalsi kivitalonkin kumoon.
> Tällaista se on rakentamisen laatu nykyään, hekotteli susi
> mutustellessaan kyljystä."
>
> Pete
Uutta historiankirjoitusta, Helsingin yliopistin tutkimustyyliin, vai?
sofi
Keijo
Muita mielipiteitä Siporexista?
--
Keijo
"Tero" <ter...@sci.fi> wrote in message
news:%4Oh6.65$yK3....@read2.inet.fi...
sofi
erityisesti se, että koko rakennusprosessin ajan tarvittiin työmaalla moneen
otteeseen, ei siis yhtäjaksoisesti, raskaita koneita ja nostureita. Mietin
niiden tuomia lisäkustannuksia talon hintaan. Siporexien leikkaaminen näytti
vaivalloiselta ja pölysi valtavasti. Mont aukkoa kantoi työmaalla edestakaisin
painavia harkkoja.
Hirmuisen paljon näytti olevan myös aikaa vievää ja erikoislaitteita ("meiltä
saa vuokrata") käsityötä: jos jonkinlaisen reiän poraamista, tangon
työntämistä, kostuttamista, välihiontoja, liima-aineen luruttamista
olemassaoleviin ja tehtäviin uriin...
Näytti hitaalta, tehottomalta ja vanhanaikaiselta. Paljon erilaisia
lisäaineita, erikoisnauloja jne tarvittiin. Kylmäsiltoja näytti syntyvän.
Mutta loppukuvassa onnellinen perhe loikoili takkatulen edessä.
Miten lie tämän lamminharkon kanssa. Minusta siinäkin näyttää syntyvän
kylmäsiltoja.
Joka aikoo siporexista rakentaa, pyytäköön nähtäväksi tämän esittelyvideon ja
katsokoon sen kriittisin silmin yhdessä rakentamisen asiantuntijan kanssa.
Eihän se ota jos ei anna.
sofi
Petri Kärhä
> Katsoin eilen illalla Järkäle-talon esittelyvideon. Huomiotani kiinnitti
> erityisesti se, että koko rakennusprosessin ajan tarvittiin työmaalla moneen
> otteeseen, ei siis yhtäjaksoisesti, raskaita koneita ja nostureita. Mietin
Juu ja Palapilizzin (Hauskan esimerkin johdosta (R) rekisteröinti haussa
:) kanssa näin ei tietenkään ole! Nosturia et tarvitse kerran kertaa!!
Näppärää nopeaa ja halpaa!!! Mitä nyt tarvitset betonikuorman ja
pumppuauton aina puolen kerroksen välein, mutta nehän on halpoja ja
kevyitä, ja itse asiassa joka työmaallahan niitä notkuu nurkissa. Eikä
se puolitoistakerroksisessa kellarillisessa talossa nyt ole kuin
keskimäärin 8 kertaa lattianvalu mukaan lukien.
> Näytti hitaalta, tehottomalta ja vanhanaikaiselta. Paljon erilaisia
Vanhassa vara parempi, sano.
> Miten lie tämän lamminharkon kanssa. Minusta siinäkin näyttää syntyvän
> kylmäsiltoja.
Mainittakoon referenssiksi, että puurunkoisessa talossa on kylmäsilta
jokaisen runkotolpan kohdalla ja kattotuolien läpivienneissä. Jostain
kumman syystä ihmiset eivät menetä tästä syystä yöuniaan. Vastaava
mestarimme joskus sanoi, että jos kivitaloon vahingossa asennetaan
eristämätön harkko, niin se vastaa eristysominaisuuksiltaan ikkunaa.
Meneehän siitä vähän lämpöä pihalle, mutta ei siitä muuta haitta ole. Ja
kun vielä muistetaan, että suurin osa lämmöstä häipyy ilmastoinnin ja
katon kautta, murto-osan poistuessa seinän läpi, niin ongelma alkaa
asettua oikeisiin mittasuhteisiin.
Pete
Tero
sofi wrote in message <3A890609...@kolumbus.fi>...
>
>Miten lie tämän lamminharkon kanssa. Minusta siinäkin näyttää syntyvän
>kylmäsiltoja.
>
Lammin lämpöharkoilla tehdessä ei synny kylmäsiltoja, sillä siinä on
yhtenäinen eristekerros keskellä seinää, joka katkaisee ulko ja sisäpinnan
toisistaan.
Tero
sofi
Petri Kärhä wrote:
> ongelma alkaa
> asettua oikeisiin mittasuhteisiin.
>
> Pete
>
> --
> Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
> Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
> Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
> http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Kävin minäkin puolestani katsomassa tämän yllämainitun jokapaikan tietäjän ja
vitsailijan meriitit hänen webbisivuiltaan: näyttää olevan lamppututkija
yliopiston kammareissa.
Se selittääkin sujuvan asiantuntijuuden lähes jokaisessa rakentamiseen
liittyvässä käytännön kysymyksessä.
sofi
sofi
Tero wrote:
Eikös se lämpöeristys ole väärässä paikassa siinä keskellä seinää?
sofi
Timo Ruismaki
> Kävin minäkin puolestani katsomassa tämän yllämainitun jokapaikan tietäjän
ja
> vitsailijan meriitit hänen webbisivuiltaan: näyttää olevan lamppututkija
> yliopiston kammareissa.
> Se selittääkin sujuvan asiantuntijuuden lähes jokaisessa rakentamiseen
> liittyvässä käytännön kysymyksessä.
Vielä kun saadaan selville filoSofin nimi ja kytkökset pilipalikkafirmaan,
niin keskustelu voi jatkua niin sanotusti puhtaalta pöydältä.
TR
Jouni Saari
sofi kirjoitti viestissä <3A8919DB...@kolumbus.fi>...
>
>Eikös se lämpöeristys ole väärässä paikassa siinä keskellä seinää?
>sofi
>
Jos rakennuksessa asutaan jatkuvasti, keskellä seinää on ihan yhtä hyvä
tai parempi paikka eristeille kuin sisapuolella. Sisään jäävä kivimassa
vaan tasaa lämpötiloja ja vähän kosteusvaihtelujakin, mikä on usein ihan
positiivinen ja toivottava piirre.
Jos rakennetaan talviviikonloppumökkiä, pitää olla mahdollisimman vähän
lämmitettävää massaa eristeissä ja niiden sisällä, jotta kämppä
lämpenisi nopeasti, eikä rakenteista haihtuisi kosteutta koko
viikonlopun palatakseen taas takaisin seinään viikolla.
sofi
sofi
mm. FILOSOFI-tavaramerkin haltija, joten aika läheltä liippasi
Mestarismies
ainakaan tälläistä viestiä löydä. Kiinnostaa vain fanaattisuutesi tuohon
materiaaliin. Antainkin sinulle palikka-tifoson arvonimen.
Petri Kärhä
> Kävin minäkin puolestani katsomassa tämän yllämainitun jokapaikan tietäjän ja
> vitsailijan meriitit hänen webbisivuiltaan: näyttää olevan lamppututkija
> yliopiston kammareissa.
En minä koskaan ole muuta väittänytkään, kun ei minulla ole mitään
salattavaa.
> Se selittääkin sujuvan asiantuntijuuden lähes jokaisessa rakentamiseen
> liittyvässä käytännön kysymyksessä.
Omien kuvaustesi mukaan meillä on tarkalleen saman verran kokemusta
rakentamisesta. Sinä olet tehnyt yhden talon Palikoista ja minä olen
tehnyt yhden puupakettitalon. Miten ihmeessä sinulla näistä
lähtökohdista on pokkaa epäillä minun asiantuntemustani?
Tieteellisestä koulutuksesta on näissä(kin) asioissa ainakin se hyöty,
ettei usko heti kaikkea kirjoitettua tekstiä. Tieteellinen fuula on ihan
samanlaista kuin vilunki ja huijaus rakentamisessa. Kukaan ei
varsinaisesti valehtele, mutta mainitsematta jäävät seikat pitää oppia
lukemaan rivien välistä.
sofi
Liityin keskusteluun siinä vaiheessa, kun joku kysyi kokemuksia
"styrox"-muoteista. Olen kertonut omat kokemukseni Palikoilla rakentamisen
helppoudesta ja kustannuksista sekä rakentamisen aikana oppimastani/
hankkimastani tiedosta. Olen kertonut olevani valintaani tyytyväinen, jopa
niin, että kehtaan suositella muillekin.
Ajoittain keskustelu on luisunut asiattomuuksiin ja epäolennaisuuksiin. Se
ei kuitenkaan ole käyttämäni tuotteen vika, vaikka se (ja tämä "vanha
valehteleva akka", "kummallinen trolli") tuntuukin herättävän ihmeellisiä
intohimoja, kummallista vastustusta, vittuilua jne. Syystäkin itse aprikoin,
miksi nuorenkin polven asenteissa vahvana elää yli 60-vuotiaan, vanhentuneen
tekniikan ja tietämyksen kunnioitus niin syvässä.
sofi
Markku Nevalainen
>
> vaikka se (ja tämä "vanha
> valehteleva akka", "kummallinen trolli") tuntuukin herättävän ihmeellisiä
Eikun, elähän nyt. Kyllähän me useimmat mielletään sofi sellaiseksi mukavan
auvoisaksi ja reippaaksi keski-ikää lähenteleväksi rouvaksi. Jostakin syystä
rouvan intohimona on syvä tykästyminen rakennustyömailta tuttuihin sokkeli-
harkkoihin.
Mutta sellaistahan ei pidetä tässä ryhmässä oikeastaan juuri minään rasit-
teena, päinvastoin.
> Syystäkin itse aprikoin,
> miksi nuorenkin polven asenteissa vahvana elää yli 60-vuotiaan, vanhentuneen
> tekniikan ja tietämyksen kunnioitus niin syvässä.
Heh, ota nuorista mallia tässä, nääs vanhassa vara parempi. Arvostetaan
aitoja, koeteltuja asioita kodinrakentamisessaan. Eikä ohimeneviä muoti-
oikkuja.
Palikkahan voi kaiken kaikkiaan olla yhtä hieno keksintö kuin vaikkapa
sähköauto ja kylmäfuusio yhdessä. Mutta kun nämä tuotteet (toistaiseksi)
ei käy kaupaksi, niin ei käy kaupaksi.
MNe
Jouni Saari
sofi kirjoitti viestissä <3A895333...@kolumbus.fi>...
>intohimoja, kummallista vastustusta, vittuilua jne. Syystäkin itse
aprikoin,
>miksi nuorenkin polven asenteissa vahvana elää yli 60-vuotiaan,
vanhentuneen
>tekniikan ja tietämyksen kunnioitus niin syvässä.
>sofi
>
Taisi tuossa 60-80 -luvuilla mennä yli tuo edistyksellisyys ja uusien
hienojen rakenteiden tekovimma. Nyt kun tasakattoja ja väärin tehtyjä
maavaraisia lattiota, muovimaaleja vanhoissa puutaloissa ja muita
hienouksia on maa puolillaan, tuntuu kieltämättä varmemmalta käyttää
vähän pidemmältä ajalta ongelmattomiksi havaittuja ratkaisuja.
Tuo palikka kuulostaisi muuten hyvältä autotallintekoon, ei pahemmin
kosteusongelmia missään oloissa, ja talvella lämmittäminen
askartelulämpötilaan onnistuu nopeasti, koska ei ole massaa
lämmitettävänä sisäpuolella. Ongelmana tietysti, ettei saa työkaluja ja
hyllyjä yhtä kätevästi seiniin kiinni kuin kunnon puurakenteeseen. Tosin
taitaa tuo gyprokki olla pakollinen paha joka tapauksessa paloturvan
takia molempiin rakenteisiin.
sofi
Markku Nevalainen wrote:
>
>
> Heh, ota nuorista mallia tässä, nääs vanhassa vara parempi. Arvostetaan
> aitoja, koeteltuja asioita kodinrakentamisessaan. Eikä ohimeneviä muoti-
> oikkuja.
Ei välttämättä. Jos tämä olisi totta, painuisit kivilouhokseen räjäyttelemään
sokkelipaadet. Niihin, tosiperinteisiin, verrattuna 40-luvulla kehitetty
"kevyt"harkko olikin mullistava parannus ja uutuus. Nykyisellään nämä raskaat ja
hankalasti työstettävät "kevyt"harkot ovat auttamattomasti vanhentunutta
tekniikka. Ethän aja 40-luvun autollakaan!
>
>
> Palikkahan voi kaiken kaikkiaan olla yhtä hieno keksintö
Niin onkin!
> kuin vaikkapa
> sähköauto ja kylmäfuusio yhdessä. Mutta kun nämä tuotteet (toistaiseksi)
> ei käy kaupaksi, niin ei käy kaupaksi.
>
> MNe
Höpöhöpö, Palikkataloja/ -perustuksia on tuhansittain ympäri Pohjoismaita aina
Saksaa myöten. Suomalaiset vain ovat niin perinteisen juntteja ja "perinteiseen
suomalaiseen raskaaseen rakentamiseen" indoktrinoituneita, että niillä
käynnistyminen kestää. Rakentamisen pitää olla raskasta, jotta se olisi "miehen
teko", jotta rakentamisen vaativuutta voisi mystifioida, jotta siitä saisi mies
egobuustia jne. Siis kaikki uuden, kätevän, helpon vastustus asuu korvien
välissä. Näkuuhän se jo tässä responssista, jota minä olen saanut - on pakko
vähätellä.
sofi
sofi
Jouni Saari wrote:
Kaiken saa Palikka-seinään kiinni. Esim raskaat esineet, kuten keittiön
kaapit propataan 140 mm ruuveilla runkoon. Kaksi ruuvia riittää hyvin
pitämään esim. Pentikin kivitastioita täynnä olevan kaapin seinässä.
Kevyemmät tavarat, esim.taulut pysyvät ihan ilman proppausta.
Autotallin työkalutaulut kiinnitin proppaamalla seinään rima, johon taulun
ruuvasin.
sofi
Jouni Saari
sofi kirjoitti viestissä <3A8A6528...@kolumbus.fi>...
>
>Ei välttämättä. Jos tämä olisi totta, painuisit kivilouhokseen
räjäyttelemään
>sokkelipaadet. Niihin, tosiperinteisiin, verrattuna 40-luvulla
kehitetty
>"kevyt"harkko olikin mullistava parannus ja uutuus. Nykyisellään nämä
raskaat ja
>hankalasti työstettävät "kevyt"harkot ovat auttamattomasti
vanhentunutta
>tekniikka. Ethän aja 40-luvun autollakaan!
>
Mullapas onkin sokkelit punaista graniittia! Ei ainakaan vety eikä
nostele kapilaarivettä. Ja on vahvempaa ja paremman näköistä kuin mikään
betonimökkylä, vaikka kuinka rappailisi. Eikä ole mitään kevytharkkoa,
olivat rakentajat 50 vuotta sitten haudanneet ylimääräisiä mun salaojan
reitille. Kaksi jätkää ja rautakankea ja Volvo hinausköyden kanssa,
johan liikahti. ( No joo ei tartte kommentoida tämän tasoista
"keskustelua".. Oli kyllä graniittiKIVIjalka yksi positiivinen seikka
taloa ostettaessa, juuri kosteusturvallisuutensa takia. )
Jouni Saari
sofi kirjoitti viestissä <3A8A6644...@kolumbus.fi>...
>
>Kevyemmät tavarat, esim.taulut pysyvät ihan ilman proppausta.
>Autotallin työkalutaulut kiinnitin proppaamalla seinään rima, johon
taulun
>ruuvasin.
>
KÄytännössä varmaan kuitenkin gyprokki väliin, saa pikkupaloille
sammustusaikaa ja kaikki liuoteaineet ei tee heti reikää. Streeniin
tekee ruokalusikallinen bensaa mielenkiintoisen kraaterin sekunnissa.
Gyprokki on kuitenkin varmaan helponta liimata suoraan styreeniin
jollain sopivalla aineella?
Talliin tulee siis hitsausvehkeitäkin ja ehkä siellä käsitellään
satunnaisesti maaleja tai liuottimia paineilmaruiskulla. Paljas
polystyreeni ei käsittääkseni ole kovin hyvä tuossa tapauksessa.
sofi
Jouni Saari wrote:
Upeeta. Näitä ei enää yleensä näe kuin vanhoissa maatilarakennuksissa.
Yksi tuttava työskentelee Taivassalon kivilouhimossa. Siellä on ongelmana
ns. "sivukivi", jota ei ole keksitty järkevää käyttöä. Sivukivihän on
toiselta puolelta tasaista leikkausjätettä. Sitä saa hakea pois satasella
per peräkärry (pienempää). Ne toimittavat toki myös paasia, mutta hinta
onkin sitten toinen.
Mutta sivukivestä voisi varmaan hulppeita perustuksia rakennella.
sofi
sofi
Jouni Saari wrote:
Olet oikeassa, solupolystyreeni ei kestä liuottimia. Olen liimannut
kipsilevyt laattaliimalla suoraan Palikan pintaan. Palotarkastaja
käydessään hyväksyi, että autotalliksi piirretyssä työtilassamme (jossa
on mm. painokone) seinään riittää yksinkertainen kipsilevy.
sofi
Jouni Saari
sofi kirjoitti viestissä <3A8A7AFD...@kolumbus.fi>...
>Upeeta. Näitä ei enää yleensä näe kuin vanhoissa maatilarakennuksissa.
Talo on Espoossa, KehäII:n lähellä. Tiivisti rakennetun alueen keskellä.
On lähinnä rintamamiestyyppiä, aikamoinen sekasotku rakenteiltaan.
Kellari on keittiön alla valua, terassin alla on pilarit, samoin entisen
terassin, nykyisen eteisen alla. Loppu perustuksista on sitten kiveä,
jotain metrin pituista tiilen mallista jööttiä.
Aika erikoisen oloinen talo, kun lisäeristykset on syventäneet ikkunat
ja olkkarissa on puutaloon lyöty 6.5 metriä ikkunapintaa yhdelle
seinälle ja tehty kaksi talon levyistä parveketta päälekkäin samalle
seinälle.
"Elintasosiivelta" vaikuttava matalampiosa on alkuperäinen, mutta sen
terassi on tehty myöhemmin huonetilaksi. Naapuritalo on sitten
Domino-laatikko, melkein kiinni meidän talossa, seuraava tonttinaapuri
on ruohepintaisista kerrostaloelementeistä rakennetty korkeakattoinen
omakotitalo, muistuttaa alppimajan ja navetan risteytystä. Sitten on
vieressä 50-luvun matala rapattu kivitalo, jossa on loiva katto ja
uima-allas pihalla, seuraavassa kulmassa on 80-luvun alun puurivari.
Hyvin on maastoutettu 50-luvun alun talo.
Vanhassa valokuvassa talon edessä oli vinssikaivo ja iso puutarha
ympärillä, aivan erinäköinen koko talo ja tunnelma. Tyypillistä Espoota,
näkee hyvin miten ajat ja tyylit on muuttuneet ja kaikkea mahdollista on
yhdistelty surutta samaan soppaan. Tavallaan kyllä hauskaakin, eipä
ainakaan yksitoikkoisuudesta pääse valittamaan.
>Yksi tuttava työskentelee Taivassalon kivilouhimossa. Siellä on
ongelmana
>ns. "sivukivi", jota ei ole keksitty järkevää käyttöä. Sivukivihän on
>toiselta puolelta tasaista leikkausjätettä. Sitä saa hakea pois
satasella
>per peräkärry (pienempää). Ne toimittavat toki myös paasia, mutta hinta
>onkin sitten toinen.
>Mutta sivukivestä voisi varmaan hulppeita perustuksia rakennella.
Tai verhoilla betoniperustuksia, tuskin tuosta viitsisi muurata koko
rakennetta. Voisi myös tehdä jotain puutarharakennelmia tai portaita ja
terasseja/pihoja. Vaatii vaan taitoa ja työtä aika paljon.
>sofi
>
>
Samuli Kuusela
>
> Höpöhöpö, Palikkataloja/ -perustuksia on tuhansittain ympäri Pohjoismaita aina
> Saksaa myöten. Suomalaiset vain ovat niin perinteisen juntteja ja "perinteiseen
> suomalaiseen raskaaseen rakentamiseen" indoktrinoituneita, että niillä
> käynnistyminen kestää. Rakentamisen pitää olla raskasta, jotta se olisi "miehen
> teko", jotta rakentamisen vaativuutta voisi mystifioida, jotta siitä saisi mies
> egobuustia jne. Siis kaikki uuden, kätevän, helpon vastustus asuu korvien
> välissä. Näkuuhän se jo tässä responssista, jota minä olen saanut - on pakko
> vähätellä.
> sofi
Viela Palikkataloista (vaikka tama keskustelu alkoikin Lammista):
olisi varsin kiinnostavaa nahda jotain Palikkaan liittyvia
juttuja esim. Ruotsin puolelta.
En ole onnistunut loytamaan juuri mitaan (paitsi se www.ross-ark.se)
vaikka olen hakenut. Onkohan Palikka Ruotsissa tunnettu
jollakin toisella nimella...?
Jos/kun Palikkaa on kaytetty lahden toisella puolella
suht paljon OK-taloihin, niin pakkohan siella on olla
lehtiartikkeleita yms. asiaan liittyen.
Mm. se vaite etta "1990-luvun loppupuolella 25% suur-Tukholman
alueen OK-taloista tehtiin Palikoista", mista tallainen tieto
mahtaisi loytya?
En sinansa epaile etta Palikka -edustajat valehtelevat.
Senverran "perinteinen juntti" kuitenkin olen etta ennen
kuin uskallan valita Palikan tulevan taloni runkoratkaisuksi,
haluan nahda mahdollisimman paljon tutkimustuloksia (EPS:iin
liittyvia hyvia tuloksia olen loytanytkin) ja:
asumiskokemuksia muiltakin kuin Palikkaedustajilta tai
heidan lahipiirin ihmisilta.
Onko (Sofilla) tiedossa yritys/tehdas joka suoltaa Palikoita
siella Ruotsissa? Onko silla firmalla mahd. www-sivua?
Samuli
Petri Kärhä
sofi wrote:
> käydessään hyväksyi, että autotalliksi piirretyssä työtilassamme (jossa
> on mm. painokone) seinään riittää yksinkertainen kipsilevy.
Palazin markkinointimateriaalin painamiseen?
Petri Kärhä
> Talo on Espoossa, KehäII:n lähellä. Tiivisti rakennetun alueen keskellä.
> On lähinnä rintamamiestyyppiä, aikamoinen sekasotku rakenteiltaan.
> Kellari on keittiön alla valua, terassin alla on pilarit, samoin entisen
> terassin, nykyisen eteisen alla. Loppu perustuksista on sitten kiveä,
> jotain metrin pituista tiilen mallista jööttiä.
Olen kyllä kade tuosta kivijalasta. Olisn halunnut sellaisen meidän
uudistaloon, mutta kun ei kiviä saa K-kaupasta niin piti tehdä
betonista. Kyllä on nykyihminen laiska :(
> Aika erikoisen oloinen talo, kun lisäeristykset on syventäneet ikkunat
...
Älä välitä, jos talo näyttää sekasikiöltä, kun sitä on vuosikymmenten
saatossa remontoitu. Olen aika saletti, että muutaman vuoden päästä
juuri nuo talot ovat klassikoita, ja kaikki haluavat niitä :)
> Vanhassa valokuvassa talon edessä oli vinssikaivo ja iso puutarha
> ympärillä, aivan erinäköinen koko talo ja tunnelma. Tyypillistä Espoota,
> näkee hyvin miten ajat ja tyylit on muuttuneet ja kaikkea mahdollista on
> yhdistelty surutta samaan soppaan. Tavallaan kyllä hauskaakin, eipä
> ainakaan yksitoikkoisuudesta pääse valittamaan.
Espoon parasta puolta edustavat kyllä vanhat omakotitaloalueet, joita on
rakennettu vuosikymmenten aikana. Meidän ikkunoista näkyy 50-luvun
mineriittitalo, 70-luvun lättänätalo, 80-luvun kalkkitiilitalo, 90-luvun
lohkotiilitalo, 2000-luvun hirsipalatsi ja 1800-luvulta oleva
lautaverhoiltu hirsitalo. Jotenkin kaikki ihmiset sitten näyttävät
omilta taloiltaan, mikä on aika hauskaa.
sofi
Petri Kärhä wrote:
> sofi wrote:
> > käydessään hyväksyi, että autotalliksi piirretyssä työtilassamme (jossa
> > on mm. painokone) seinään riittää yksinkertainen kipsilevy.
>
> Palazin markkinointimateriaalin painamiseen?
>
> Pete
Grafiikan painamiseen.
sofi