Lämmitysvaihtoehtoja omakotitaloon (Pelletti) ?
Mad70
omakotitaloa 110m2+autotalli21,5m2+varasto 7,5m2 ja olen miettinyt
lämmitysvaihtoehtoja (takka tietysti tulee) Taloon tulee vesikiertoinen
lattialämmitys, mutta on vielä auki, millä veden lämmittää. Yösähköä olen
ensinnä ajatellut, mutta kun koko ajan tuntuu tuo sähkön hita nousevan :(
Kertokaahan kokemuksia eri lämmitysvaihtoehdoista
Veli Matti Häkkinen
Rakennettu 2002 yksikerroksinen talo 110 m3 + 12 m3 tekninen tila. Talossa
vesikiertoinen lattialämmitys pelletillä. Samassa kattilassa lämpiää myös
käyttövesi.
Toistaiseksi olemme olleet tyytyväisiä. Olemme asuneet talossa neljä
kuukautta ja pellettiä on kulunut nyt n. 3 m3. Vuosikulutusta en uskalla
vielä arvioida, koska kesäkauden kulutuksen määrä ei tiedossa. Alkuperäinen
arviomäärä taitaa olla liian optimistinen. Lämmintä vettä on riittänyt
kahden aikuisen tarpeeseen, kertaakaan ei ole kesken loppunut.
Kokemuksen perusteella kannattaa huomioida:
- Pellettivarasto vie varsin ison tilan. Käytännössä jos varaa vuoden
pellettitarpeelle tämän kokoisessa talossa tilan, on tilan bruttokoon oltava
vähintään 9 m3, jotta sinne mahtuisi vuoden pellettitarve ja jotta koko
puhallusauton toimittaman minimimäärän (4000 kg eli n. 6 m3,
toimittajakohtaisia eroja voi olla) voi puhaltaa suoraan varastoon. Eli
meillä 12 m3 teknisestä tilasta kattilahuoneen ja pellettivaraston lisäksi
tilaan mahtuu "vain" keskuspölyimuri ...
- Pellettiä voi tilata myös suursäkeissä (näin meillä toistaiseksi), jossa
pelletit säilyvät ulkonakin, kunhan ovat kunnolla katon alla, jotta eivät
joudu suoraan veden kanssa kosketuksiin. Pelkkä perssulla peittäminen ei ole
hyvä (kokemusta on, jostakin pääsee kosteutta ja turvottaa pellettiä
käyttökelvottomaksi). Suursäkkitoimituksessa varaston tila voi olla
pienempikin, vaatii vain säännöllistä pelletin kantoa varastoon, että ei
lopu kesken. Hyvää hyötyliikuntaa ;O)
- Toistaiseksi tuhkat on täytynyt tyhjentää n. kuukauden välein (riippuu
kattilasta, meillä Thermia Biomatic+ pellettikattila ja poltin) ja lisäksi
olen nuohonnut kattilan vasta vain kerran neljän kuukauden aikana. Nuohous
kannattaisi tehdä useammin.
- Pellettivaraston ja kattilahuoneen / kattilan sijoitus kannattaa miettiä
niin, että pelletin siirtoruuvi voidaan sijoittaa mahdollisimman suoraan
ilman mutkia. Tällöin vastus ruuvin sisällä on mahdollisimman pieni ja
pelletin syöttö tasaisempaa, kun ruuvin moottori "jaksaa vääntää"
tasaisemmin. Liian suuri mutka voi hidastaa em syystä johtuen pelletin
siirtymistä niin paljon, että kattila ehtii pysähtyä, koska "pelletti on
loppu", ennenkuin pellettiä tulee ruuvilta polttimelle. Oli syksyllä
ongelmana, ennenkuin siirtoruuvi sijoitettiin uudelleen. Sen jälkeen on
toiminut moitteetta.
Ensi syksynä, kunhan vuosi tulee täyteen, saan tehtyä ensimmäisen
kustannuslaskelman. Sitten voi sanoa, kannattiko taloudellisesti (vuoden
kokemuksella siis, todellinen kannattavuus tulee koko elinkaaren mukaan,
tiedän). Mutta tyytyväisiä ollaan.
--
Veli Matti Häkkinen
Keitele
Veli Matti Häkkinen
Jari Kaponen
mahdollisimman edullinen sähkölämmitys - vaikkapa osittain varaavana
kaapelilla lattialaattaan ja panostaa mieluummin eristykseen ja LTO:n
hyötysuhteeseen?
"Mad70" <jarkko.p...@mail.htk.fi> wrote in message
news:mbdZ9.314$cp1...@read3.inet.fi...
Jarmo Backman
yhdessä kerroksessa ja n. 50m2 vesikiertoisella lattialämmöllä, loppu 95m2
pattereilla. Molemmilla omat piirinsä. Kattila on Arimaxin Combi ja
polttimena Ecotec A3. Kun nuo ostin, ei Thermialla viellä ollut olemassa
tuota omaa pakettiaan. Jos hankinta olisi nyt ajankohtainen, uskoisin, että
päätyisin tuohon samaiseen Thermian Biomaticiin.
Combi oli kattilana siinä mielessä hyvä valinta, että siinä voi polttaa
puolen metrin halkoja, pellettiä tai öljyä. Joku näistä vaihtoehdoista
suuluukkua vaihtamalla, ei samalla lailla kuin kaksoiskattilassa. Itse
epäilin pelletin toimivuutta ja siksi näin monta eri vaihtoehtoa. Toisaalta,
koskaan ei tiedä minne suuntaa polttoaineiden hinta menee, joten
muutosmahdollisuutta on. Mitään lisävaraajaa ei tarvitse, toisaalta jos
haluaisi lämmittää käyttöveden kesäaikana vaikka puulla, voisi tuohon
liittää lisävaraajankin.
Melkein vuoden turasin suursäkkien kanssa ja harjottelin pellettisiilon
oikeaa pohjarakennetta ja syöttöruuvin sijoitusta. Jatkuvana ongelmana oli
pienestä pellettimäärästä ja väärästä rakenteesta johtuvat syöttöhäiriöt ja
niistä johtuvat polttimen uudelleenkäynnistykset. Ecotec ei tahdo raakaa
pellettiä saada kunnolla syttymään, mutta kaikki on näköjään opiskeltava
kantapään kautta.
Siilo tuli talon sisälle kahteen kerrokseen ja se on nyt täytetty
kertaalleen pumppuautolla. Täyttäminen ei ollut paljon öljysäiliön täyttöä
kummempi homma ja siilokin kesti kuormituksen. Tämän jälkeen ei ole
minkäänlaisia pelletin syöttöhäiriöitä ollut, eikä myöskään polttimen
häiriöitä.
Tuhkan tyhjennys tapahtuu varmaankin n. kuukauden välein, polttimen
puhdistus ehkä muutaman kuukauden välein. Näin siis lämmityskauden aikana,
kesällä tietysti harvemmin. Olen pelaillut viime aikoina kattilan vedon ja
polttimen tehon kanssa ja pyrkinyt etsimään taloudellisinta ja vähiten
tuhkaavaa yhdistelmää, mutta homma jatkuu edelleenkin. Tässä mielessä tuo
Thermian valmis paketti on varmasti fiksumpi vaihtoehto.
Kulutus oli kesäkelillä 5- henkisessä perheessä jotakuinkin sellainen, että
1000 kg:lla pärjäsi tuollaisen 5 kk. Marraskuusa kantelin viimeksi tavaraa
suursäkistä ja silloin kulutus oli luokkaa 6 vko/ 1000 kg. Pumppuautotavara
on laadultaan hieman huonompaa kuin säkkitavara, en tiedä onko vaikutus
hyötysuhteeseen niin olennainen muuten kuin lisääntyneen tuhkaamisen
seurauksesta. Tuosta kun laskee karkeasti vuosikulutuksen, niin sille tulisi
hintaa jotain luokkaa 700-800 e. Epäilisin, että öljyllä ei lämpene tuohon
hintaan. Sähkö olisi ollut perustamiskuluiltaan varmasti paljon halvempi,
mutta jotenkin tuossa pakkasten aikana ei "sähkökriisi" tuntunut itseäni
masentavan. Vastaavasti maalämpö on perustamiskuluiltaan varsin kallis ja
lopulta se on kuitenkin sähkö millä kompressori tuottaa. En tiedä, viimeiset
15 vuotta olen työkseni pelaillut erilaisten sähkölaitteiden kanssa ja ehkä
siitä syystä sähkö ei ollut minulle vaihtoehto. Lieneekö jotain käänteistä
logiikkaa. Ei silti, jos sähköt on kokonaan poikki, ei pala poltin eikä
pyöri kiertovesipumput...
Jos taloon tulee joka tapauksessa vesikiertoinen lämmitys, tulee
perustamiskustannuksissa hintaero lähinnä kattilahuoneen ja pelletti/
öljysäiliön kustannuksista. Itse taisin maksaa kattilasta aika tasan 10000
mk, tuossa hinnassa ei tainnut olla vielä varasähkövastusta ja poltin oli
luokkaa 14000. Olisikohan tuo äkkiä arvioiden sitten 2000 e arvokkaampi kuin
öljy, pellettivarasto lienee itse tehtynä samaa hintaluokkaa kuin
öljysäiliökin. Kyllä tuohon siiloon kai joku 500 e kului. Puiden tai hakkeen
poltto on halvempaa kuin pelletti tai öljy, mutta hakesysteemi oli
poissuljettu sen vaatiman tilan takia ja puu ehkä enemmänkin laiskuuden
takia.
Pellettilämmityksestä on muuten RT-kortisto parhaillaan lausuntokierroksella
ja lausunnot on pyydetty helmikuun puoleenväliin mennessä. En tiedä sitten
kuinka kauan kestää ennenkuin ne tulevat yleiseen jakeluun.
Jarmo
Kalle Ranto
> Kokemuksia pellettilämmityksestä
>
> - Toistaiseksi tuhkat on täytynyt tyhjentää n. kuukauden välein (riippuu
> kattilasta, meillä Thermia Biomatic+ pellettikattila ja poltin) ja lisäksi
> olen nuohonnut kattilan vasta vain kerran neljän kuukauden aikana. Nuohous
> kannattaisi tehdä useammin.
Muuten olen samaa mieltä, mutta tuhkan tyhjennyksestä ja nuohouksesta
olen hiukan eri linjoilla. Minulla on Jäspin Pelletti 20 -kattila ja
PellX 20-poltin - maksoivat noin 4000e eli noin 2 kertaa
öljyvastaavat.
Niissä harvoissa lehtijutuissa, missä pellettilämmitystä on esitelty,
puhutaan juuri jostain kerran kuussa tapahtuvasta
puhdistuksesta. Minulle myyjä pläjäytti josssain vaiheessa, että
kerran viikossa kannattaa nuohota ja se on näyttänyt olevan totta.
Savukaasulämpömittari näyttää nuohouksen jälkeen jotain luokkaa
160-170 astetta käyntijakson loppupuolella. Viikon käytön jälkeen
mittari näyttää jo 200 astetta. Rakentamisen viimeistelyjä tehdessäni
en jaksanut nuohota kattilaa lähes kahteen viikkoon ja seuraavalla
kerralla olikin tuhka-astia melko täysi ja kattilan seinämissä tuhka
hehkui punaisena (mitä aiemmin ei ollut ilmennyt).
Säädöt eivät tosin ole vielä mitenkään optimoituja yms. mutta
myyjä/asentaja antoi ymmärtää, että viikon nuohousväli on aivan
normaalia, jos haluaa pitää hyötysuhteet kunnossa.
PellX20-polttimeen kuuluu 1,7 metrinen suora ruuvi, joka toimii vallan
mainiosti, kunhan siilo on aivan kattilan vieressä. Kertaakaan ei ole
poltin mennyt virhetilaan tai sammunut - 3 kuukauden kokemuksella.
Kalle Ranto
Turku
erkki kukkonen
> Pellettivarasto vie varsin ison tilan. Käytännössä jos varaa
> vuoden pellettitarpeelle tämän kokoisessa talossa tilan, on
> tilan bruttokoon oltava vähintään 9 m3, jotta sinne mahtuisi
> vuoden pellettitarve
liekö noita pellettejä kuitenkaan tarkoitettu kenenkään järkevän,
taloudellisesti ajattelevan ihmisen riesaksi, sillä
täällä ns. "ihmisten ilmoilla" on asunnon neliövuokra noin
10 euroa/kk, joten jos tuonkin pellettivaraston olisi älynnyt
tapetoida yhdeksi ulos-vuokrattavaksi huoneeksi, niin köyhä
opiskelija-vuokralainenkin maksaisi tuosta - nyt täysin
hyödyttömästä - kopista tätä "uutta hynää" 90 euroa kuussa
eli 1080 euroa vuodessa, joka on vanhassa valuutassa n. 6400 mk,
jolla voisi sitten ostaa itselleen kuutiokaupalla lämmitysÖLJYÄ,
tai 3-vaihenousupiuhat punaisena hehkuvaa YÖsähvöä
"mielipide (opinion) on kannanotto, joka ei sido esittäjäänsä juridisesti"
Eurooppa-tiedotus, tietosivu 4/1996
Tapio Lindström
>
> liekö noita pellettejä kuitenkaan tarkoitettu kenenkään järkevän,
> taloudellisesti ajattelevan ihmisen riesaksi, sillä
jos trollina esiinnyt, tyyli on jotenkin tuttu. tervetuloa takaisin?
onko palovakuutus yhtään kalliimpi pellettitalossa?
Kalle Ranto
> liekö noita pellettejä kuitenkaan tarkoitettu kenenkään järkevän,
> taloudellisesti ajattelevan ihmisen riesaksi, sillä
>
> täällä ns. "ihmisten ilmoilla" on asunnon neliövuokra noin
> 10 euroa/kk, joten jos tuonkin pellettivaraston olisi älynnyt
> tapetoida yhdeksi ulos-vuokrattavaksi huoneeksi, niin köyhä
> opiskelija-vuokralainenkin maksaisi tuosta - nyt täysin
> hyödyttömästä - kopista tätä "uutta hynää" 90 euroa kuussa
> eli 1080 euroa vuodessa, joka on vanhassa valuutassa n. 6400 mk,
> jolla voisi sitten ostaa itselleen kuutiokaupalla lämmitysÖLJYÄ,
> tai 3-vaihenousupiuhat punaisena hehkuvaa YÖsähvöä
Minulla pellettivarasto (1,7m * 2,7m * 2,4m) on kylmää
lecaharkkoseinäistä kellaritilaa, johon ei opiskelijat varmaankaan innolla
jonota. Muutenkin sinulla on hieman vääristynyt käsitys nykyajan
opiskelijoiden vaatimustasosta. Ei ne mihinkään koppeihin tule asumaan
varsinkaan, jos ei ole nykyajan mukavuuksia (=lämpö,vesi,tv,puhelin,atk,jne.).
> "mielipide (opinion) on kannanotto, joka ei sido esittäjäänsä juridisesti"
> Eurooppa-tiedotus, tietosivu 4/1996
Hieno sitaatti. Vaikuttaa viisaalta ja on ihan asiaakin.
Kalle Ranto
Turku
Kalle Ranto
> onko palovakuutus yhtään kalliimpi pellettitalossa?
Ei ollut ainakaan mitään erityistä puhetta, kun sovimme
kotivakuutuksesta Pohjantähden kanssa. Kai se riittää, kun laitteet
täyttävät päivän asetukset?
Kalle Ranto
Turku
Veli Matti Häkkinen
Meillä savukaasumittari näyttää tavallisesti n 100 astetta polton aikana
paitsi ennen (toistaiseksi ainutta) nuohousta oli noussut n. 120 asteeseen
... täytyypä lukea manuaali vielä kerran ... Muistaakseni siinä luki
jotenkin niin, että nuohous on tarpeellinen, kun savukaasun lämpötila on
noussut 20-30 astetta "normaalista". Mutta mikä on sitten se "normaali"
lämpötila? pitää tutkia ...
Biomatic+ maksoi meille viime kesänä 3900e sisältäen kattila, polttimen, 3m
siirtoruuvin moottoreineen sekä rahdin tontille ...
Veli Matti Häkkinen
ollut korkea, en tosin muista, mikä se oli ;O)
erkki kukkonen
Minulla pellettivarasto (1,7m * 2,7m * 2,4m) on kylmää
lecaharkkoseinäistä kellaritilaa, johon ei opiskelijat varmaankaan innolla
jonota. Muutenkin sinulla on hieman vääristynyt käsitys nykyajan
opiskelijoiden vaatimustasosta. Ei ne mihinkään koppeihin tule asumaan
varsinkaan, jos ei ole nykyajan mukavuuksia
(=lämpö,vesi,tv,puhelin,atk,jne.).
kaikki esitetty oli luonnollisesti vain samaa halpahintaista,
talousgurujen suosimaa laskennallista spekulointia,
joka on yleistä varsinkin silloin, kun vertaillaan
eri lämmitysjärjestelmien (pitkänajan) taloutta keskenään
eli tuossa esimerkissä = ns. tilakustannus,
toisin sanoen: "tilanvaihtoehtoisenkäytönpuutteenaiheuttamatappio"
puhumatta vielä yhtään mitään ko. tila-investoinnin suuruudesta tai sen
koroista
se uskoo joka tahtoo
Matti
"Mad70" <jarkko.p...@mail.htk.fi> kirjoitti
viestissä:mbdZ9.314$cp1...@read3.inet.fi...
paljoa muuta lämmitystä tarvitse,varalle sähkö tms lämmitys.Aika monella on
nykyisin tuollainen systeemi ja tuntuvat olevan varsin tyytyväisiä tasaiseen
lämpöön .Tuosta pelletti asiasta sattui silmiin muistaakseni Koneviesti
nimisessä lehdessä artikkeli jossa esiteltiin erikoista
pellettipolttosysteemiä.Siinä oli rakenteeltaan vähän ämpärin muotoinen
astia ,jotain 10 litraa ja käytössä se täytettiin pelleteillä ja nostettiin
kattilan tai uunin palotilaan ja varsinainen palaminen tuon polttoastian
rakenteeesta johtuen tapahtui kaasuuntumalla jolloin palaminen olisi
erittäin puhdasta ja esim piipusta ei tule laisinkaan savua eikä palotilan
ja savukanavien seinämät karstoitu tai edes nokeennu kun palaa
kaasuna.Tuhkan saa sitten pois kun se jää tuohon polttoastiaan.Siinä oli
vielä varsin pitkä paloaika.Lieköhän kenelläkään tuosta käyttökokemuksia?
Matti
Timo Romppanen
> pellettipolttosysteemiä.Siinä oli rakenteeltaan vähän ämpärin muotoinen
> astia ,jotain 10 litraa ja käytössä se täytettiin pelleteillä ja nostettiin
> kattilan tai uunin palotilaan ja varsinainen palaminen tuon polttoastian
> rakenteeesta johtuen tapahtui kaasuuntumalla jolloin palaminen olisi
> erittäin puhdasta ja esim piipusta ei tule laisinkaan savua eikä palotilan
> ja savukanavien seinämät karstoitu tai edes nokeennu kun palaa
> kaasuna.Tuhkan saa sitten pois kun se jää tuohon polttoastiaan.Siinä oli
> vielä varsin pitkä paloaika.Lieköhän kenelläkään tuosta käyttökokemuksia?
Tarkoitatko tätä:
http://www.tulipiippu.com/
--Timo
Jari Kaponen
talo missään tilanteessa mennä myyntiin. Näyttää nimittäin vahvasti siltä,
että hyvin harva ostaja arvostaa centinkään vertaa mitään energiaa säästävää
tekniikkaa. Talon pohja ja habitus joko sopivat ostajalle tai ei. Alueilla
on omat henkiset hintakattonsa, joihin harvoin sopii kovin kallista
tekniikkaa saati rakenteiden laatu. Pintamateriaalit on toki oltava aitoa
tavaraa.
Myyjä taitaa tehdä parhaan tilin (lue: kärsii pienimmät tappiot) suoralla
sähköllä lämpiävästä peltirangoista, lasivillasta ja kipsilevystä
valmistetusta puutalosta. Joku ostajaryhmä tosin arvostaa yli kaiken
tiilitaloja, jolloin jätelasipeltikipsitalo kannattaa muutaman talven
jälkeen verhoilla aidoksi tiilitaloksi. ;-)
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> wrote in message
news:b15phn$lvk$1...@phys-news1.kolumbus.fi...