Kysymys korvausvastuusta louhintatöiden yhteydessä
Esu
Espoossa louhittiin kunnallistekniikan rakennustöiden yhteydessä
tonttini kohdalla kunnallistekniikalle runkoväylää, matkaa
räjäytystöistä taloon n. 30 - 40 m. Esikatselmukset tehtiin
asiallisesti tunnetun konsulttifirman toimesta ja talossa ei havaittu
merkittäviä halkeamia (vain pari gyproc sauman aukeamaa), nämä
kirjattu pöytäkirjaan. Sitten rakennustöiden jälkeen (n. 5 kk, en itse
asu talossa) havaitsin pesuhuoneen nurkassa n. 40 - 50 cm pitkän
halkeaman laatoissa, leveimmillään n. milli. Halkeama on Kahi-tiilisen
seinän nurkassa, jossa Kahi-tiilinen seinä liittyy normaali
tiiliseinään. Heti havaitsemisen jälkeen soitin em. konsultin tekemään
jälkikatselmoinnin ja halkeama kirjattiin pöytäkirjaan.
No siitä alkoi asian vetkutaminen, olen soitellut em. konsulttifirmaan
useita kertoja että sain heidät lähettämään raportin vauriosta
varsinaiselle urakoitsijalle. Urakoitsijan (suuri rakennusfirma)
kanssa olen soitellut useita kertoja (asiaa hoitanut henkilö vaihtunut
kolme kertaa, aikaa palanut taas) ja vaatinut joko korjaamaan vaurion
tai maksamaan korvauksen rahana. Alkuun he yrittivät löytää
samanlaisia laattoja jotta olisivat korjanneet vaurion ja kun laattoja
ei mistään löydy, tilasivat he em. konsultilta lausunnon
tärinämittauksista, joka vapauttaa urakoitsijan vastuusta. Lausunnossa
sanotaan että naapurikiinteistössä on ollut töiden ajan tärinämittari
ja sen mittausten mukaan töiden aikana ei ylitetty normien mukaisia
laskennallisia raja-arvoja. Minun talossani ei ole ollut
tärinämittaria töiden aikana.
Mitä tässä nyt voi tehdä? Vapauttaako nuo tärinämittaukset
urakoitsijan vastuusta ja pitäisikö pesuhuoneen seinien ja laattojen
kestää normien mukaiset tärinät vai vastaako louhija kaikista
aiheuttamistaan vaurioista? Onko ainoa keino saada korvausta lähteä
käräjöimään ja kannattaako se edes? Ja miten se tapahtuu käytännössä,
palkkaamalla keltaisilta sivuilta asianajajako??
Martti Paalanen
Disclaimer: En ole lainoppinut joten nämä tiedot ovat hintansa
väärtejä.
Räjäytystyön suorittaja on vastuussa kaikista vahingoista, joita työn
suorittaminen aiheuttaa. Näin on minulle sanonut ylipanostajan paperit
ja siis itsenäiset urakointioikeudet omaava henkilö. Ymmärtääkseni
mitään ajallista takarajaa ei ole, mutta ajan kuluessa vaurion
osoittaminen räjäytyksen syyksi voi olla vaikeampaa.
Jos johonkin on asennettu tärinämittari, niin se tietenkin osoittaa
tärinän vain siinä kohteessa, ei missään muualla. Niinpä urakoitsija
ei mielestäni suoraan mittarin perusteella voi sanoa ettei vauriosi
ole hänen aiheuttamansa, jollei mittari ollut kiinni sinun
rakennuksessasi. Tässä on tietysti pari näkökohtaa: jos talosi oli
kauempana räjäytyksestä kuin mittari, on tietysti helpompaa
perusteella että tärinä on siellä ollut vaimeampaa ja päinvastoin.
Toisaaltai maaperän ominaisuudet vaikuttavat tärinän etenemiseen.
Seikka jota en tiedä, mutta josta kannattaa ottaa selvää on tämä:
koska räjäyttäjä kaikissa tapauksissa vastaa syntyneistä vahingoista,
ei tärinämittarin lukema pitäisi olla vapauttava seikka, jos vaurion
muuten voidaan osoittaa aiheutuneen räjäytyksestä. Tietysti jossain on
raja, jonka jälkeen vastuuta siirtyy kärsineelle osapuolelle, esim. en
usko, että talon rakenteet saavat olla kuinka tärinäherkkiä tahansa
(varmaan rakennusmääräykset tulevat vastaan). Eli jos on sattunut
tekemään niin huonon seinän, ettei se kestä mitään, voi olla vaikeaa
sälyttää syytä urakoitsijalle. Tästä kai nyt tuskin on kuitenkaan
kysymys.
Puolestasi puhuu se seikka, että urakoitsija on lähtenyt korjaamaan
vauriota, mutta homman hankaloiduttua pyrkii vetäytymään. Tätä voi
pitää de facto vastuuseen myöntymisenä jos käräjöimään lähdetään.
Käräjöinnin suositeltavuudesta en sano muuta kuin, että yleensä
köyhien ei kannata käräjöidä :) Päätöksen sieltä tietysti saa aikaa
voittaen, mutta se päätös voi tulla kalliiksikin. Laiha sopu voi olla
sittenkin parempi.
-Martti
--
E pur, si muove!
Ei per..., se on muovia!
marko
"Esu" <esah...@suomi24.fi> wrote in message
news:20ac0376.04082...@posting.google.com...
> No siitä alkoi asian vetkutaminen, olen soitellut em. konsulttifirmaan
> useita kertoja että sain heidät lähettämään raportin vauriosta
> varsinaiselle urakoitsijalle. Urakoitsijan (suuri rakennusfirma)
>
> Mitä tässä nyt voi tehdä? Vapauttaako nuo tärinämittaukset
> urakoitsijan vastuusta ja pitäisikö pesuhuoneen seinien ja laattojen
Louhintatyö on käsittääkseni ns. ankaran vastuun alainen työ.
Mikäli olet sitä mieltä, että halkeamat ovat syntyneet louhinnasta
on urakoitsijalla todistustaakka siitä, ettei louhinta ole aiheuttanut
seinäsi halkeamia.
Mikäli olet aivan varma asiastasi ja vetkuttelua ja yhteistyökyvyttömyyttä
esiintyy, tee rikosilmoitus poliisille.
Uskoisin asian käsittelyn nopeutuvan suhteellisen paljon.
Lisäksi, aivan loppuviimeksi rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa
kaikesta, joten suosittelen myös yhteydenottoa louhintatyön
rakennuttajaan.
Kerro palstoille miten juttusi etenee.
T:Marko
Petri Kärhä
jää aina vajaa paketti jäljelle. Ne pitäisi säilyttää vintillä tai jossain
vastaavassa paikassa juuri tällaisten tapausten varalta.
Hiukka mietityttää, että miten sitä halkeamaa ei 5 kk kuluessa havaittu.
Onkos se sitten niin merkittävä jos ei se edes näy? Näin pitkän ajan jälkeen
voi olla jo vähän hankala osoittaa että se johtui räjäytyksistä. Jos homma
käräjille menee, niin firma voi myös yrittää osoittaa että nurkan liittymä
on huonosti tehty. Nurkan ei kai pitäisi haljeta, jos tiilet on limitetty
tai jos siellä on tarpeeksi ruuveja tartuntana.
No joo. Parin haljenneen laatan takia tuskin kannattaa lähteä käräjille.
Voisi kysyä mitä rahaa ne ehdottaa, ottaa sen ja miettiä sitten. Jos
laatoitus on suht uusi, niin voisi jostain yrittää etsiä sinne päin olevia
laattoja. Tai sitten täyttää halkeaman silikonilla. Tai irroitella sieltä
täältä lisää laattoja ja laittaa niiden tilalle kuviolaattoja. Jos se
laatoitus taas on vanha (varalaatatkin jo hukkuneet) niin voisi olla
remontin aika muutenkin.
Pete
Esu
laattoineen ja maksoin ostajalle korvauksen uusista laatoista (2000 €)
kaupan yhtydessä ja pesuhuoneen uudelleen laatoitus jäi ostajan
harteille ja korvauksen periminen räjäytystyön urakoitsijalta minun
harteille. Päädyin täällä palstalla saamieni vastausten ja juristilta
tekemäni kyselyn perusteella siihen tulokseen että korvauksen saaminen
voi olla vaikeaa, koska räjäytysurakoitsija todennäköisesti vetoaa
johonkin seinän rakenteen ongelmaan.
Nyt ostaja oli avannut seinää ja ilmoitti että pesuhuoneessa ja
saunassa ei ole ollenkaan kosteuseristettä, vaan laatat kiinnitetty
suoraan tiiliseinään laastilla. Ostajan apuna olleen ammattilaisen
mukaan halkeaminen on johtunut juuri siitä ettei seinässä ole
kosteuseristettä tiiliseinän ja laattojen välissä. Miten tämä voi
aiheuttaa laattojen halkeamisen??
Toinen asia, että ostaja vaatii nyt minulta korvausta kosteuseristeen
laittamisesta (eli vanhat laatat pitää purkaa ensin pois,
kosteusvaurioita ei ole havaittu onneksi). En ole talon rakentaja,
vaan olen ostanut talon 06/2000 ja myin siis nyt 07/2004. Ostaessani
taloa kysyin rakentajalta onko eriste ja hän vakuutti olevan, ei ole
asiasta mustaa valkoisella. Nyt myydessäni tehtiin kuntokartoitus ja
siinä vastasin kyselyosiossa totuudenmukaisesti ja sanatarkasti että
"rakentajan kertoman mukaan on kosteuseriste".
Käsittääkseni kosteuseriste on tullut pakolliseksi -99 alussa ja talon
osaloppukatselmus on ollut -98 toukokuussa, loppukatselmus 2000
keväällä. Voiko ostaja nyt vaatia kosteuseristeen laittamista minun
tai rakentajan piikkiin, jos määräykset eivät ole sitä
rakentamisaikana vaatineet.
ask@kolumbus.fi ove
> on johtunut juuri siitä ettei seinässä ole kosteuseristettä
> tiiliseinän ja laattojen välissä. Miten tämä voi aiheuttaa
> laattojen halkeamisen??
ei mitenkään ... tai ... hm ...
ehkä uusien vesieristeiden "silloituskyky" on niin mahtava
että kykenee estämään ja pitämään tiiviinä jopa halkeamatkin?
pannaanpa ekaksi terminologia "järjestykseen":
kosteussulku =
vedenohutta sinistä tai vihreää muovilitkua, jota
penslattiin tai telattiin "ennen vanhaan" seiniin edellisten
rakentamismääräysten mukaisesti, ja josta ei jää seinään
kaakelilaatan taakse juurikaan tommosen "ammattimiehen"
silmin havaittavaa jälkeä ... joten ...
... NYT SUA KYLLÄ MELKO VARMASTI KUSETETAAN !
vesieriste =
yleensä edellistä paljon paksumpaa, jopa ohuen
mämmin oloista, värillistä mömmöä, joka muuttuu mustaksi
kuivuttuaan ...
ja jota tulee telata lattiaan JA seinään aina 1,5 m:n päähän
suihkun eri puolille vähintään "järjestelmän" mukainen,
vaadittava kerrospaksuus (joka saattaa usein olla jopa
yli 1mm paksu) ja jonka rakentamismääräykset NYKYÄÄN
vaativat
jonka jälkeen siirrymme keskustelemaan OIKEILLA termeillä,
niin että ... MITÄ siinä kylppärin seinässä ei tuon
"ammattimiehen" mukaan muka ollut ?
pyydäpä näytille yksi tuosta seinästä poistettu kaakelilaatta,
jossa on vielä tasoite/rappaus takana kiinni
ja raaputa se 0,1 mm:n paksu muovikalvo esille sieltä
huokoisen seinälaatan kiinnityslaasin ja rappauksen välistä
Jarmo
07/2004. Ostaessani
> taloa kysyin rakentajalta onko eriste ja hän vakuutti olevan, ei ole
> asiasta mustaa valkoisella. Nyt myydessäni tehtiin kuntokartoitus ja
> siinä vastasin kyselyosiossa totuudenmukaisesti ja sanatarkasti että
> "rakentajan kertoman mukaan on kosteuseriste".
Mutta eihän tuossa ole mitään ongelmaa. Alkuperäisen rakentajan vastuu
piilovioista jatkuu vielä ensi kesään joten käräjille vaan...
tuottamuksellisista (kuten esim. hyvän rakennustavan vastainen toiminta
jättää nyt vedeneristeet pois kosteista tiloista) vioista säilyy kyllä
vastuuajan jälkeenkin.
Jos talo/rakenteet eivät olekaan siinä kunnossa, kun niiden
rakentamisajankohdan ja ulkonäon perusteella on aihetta olettaa, tulee
kysymykseen juuri piilovika ja siitä vastuu kuuluu takuuajan aina viiden
vuoden ajan kulloinkin vastuussa olevalle (rakentaja, 1. myyjä, jne). Tästä
kannattaa lähteä jo käräjöimään, sillä myyjältä harvoissa tapauksissa saa
muuten perittyä yhtään mitään. Mutta käräjillä rakentajalta saa...
Hyvän rakentamistavan mukaisesti omakotitaloissa on
kostussivelyä/vedeneristettä käytetty rakenteen ja laattojen välissä jo
viimeistään 1985 vuodesta lähtien, ennen sitä pääasissa erinäköisiä
viritelmiä tai bitumia.
Alkuperäiseen ongelmaan palatakseni, eli louhintatyön vaikutuksesta
tapahtuneiden halkeamien toteamiseksi voisi sanoa, että dokumentointi on
tehtävä erittäin huolellisesti, vahinkotarkastaja vakuutusyhtiöstä +
louhintatyön johdolle varattava mahdollisuus tuttustua laattojen alapuolisen
rakenteen halkeamiin (pelkät laatat eivät voi haljeta, jostain muualtakin on
halkeamista tapahduttava).
Ennen kuin vedeneristysasissakaan voi mitään korvauksia lähteä peräämään,
täytyy "syylliselle" varata tilaisuus tutustua tilanteeseen ennen kuin
rakennetta korjataan. Myös kaikista vaiheista on laadittava huolellinen
dokumentointi, mielellään vielä käyttää vakuutustarkastajaa ja
rakennusvalvontaa katsastamassa tilannetta ennen purkua, purkutyön
päätyttyä, sekä korjauksen kriittisissä vaiheissa (vedeneristys, laatoitus,
valmis). Vasta näiden toteuduttua voi lähteä perimään oikeusteitse jotain
(oikeus on aina maalikko, ei rakentamisen asiantuntija).
Jarmo