Taikatemppu
Maija
lähinnä siihen että ne savut menisivät piipun kautta ulos, eivätkä
tulisi sisälle...
FKo
Kaveri rakensi aikoinaan takan ja sitä oli vaikea (= mahdoton) saada
vetämään. Usko tai älä, mutta se käynnistettiin imurilla vetoluukusta :-)
Jos sellaista ei kakluunissasi ole, mene askel pitemmälle ja pistä ukko
katolle imurin kanssa ;-)
Myönnän kyllä että tämä on varsin epäpartiolainen tyyli, mutta toimi :-)
- FK -
--> Change 'frank' to 'frans' in my E-mail address to mail me <--
Markus Vuori
Hormi ei ole tukossa?
Janne Janhunen
Onhan näitä kikkakolmosia vaikka kuinka paljon, vaan idioottivarmin, jos
kaikki muut konstit pettävät, on tipauttaa palava sanomalehtipaperitollo
piipusta alas. Tämä kiskaisee vedon piipussa sen verran liikkeelle, että
loppu hoituu sitten jo itsekseen. Hiukan työlästähän tuo on, kun pitää
aina kiivetä katolle.
Nestekaasutoholla voi tietysti koittaa lämmitellä kakluunia joko
tuhkaluukuista tai suoraan uunin luukusta, mutta tuo ei ihan hetkessä
onnistu.
J.
FKo
että yritimme sekä sytyttää takkaa suoraan, että vetoluukusta. Kämpän
kuitenkin täytti mahtava savu. Jatkuvasti tulviva lisäsavu poistettiin
kämpästä sijoittamalla imurin putken suu vetoluukkuun ja imuri terassin
ovesta ulos :-)
No, joka tapauksessa imuria käytettiin apuna...
Tero
korvausilmaa takan kautta, jolloin ei takka varmasti lähde vetämään. Tällöin
on ilmavirtaukset tarkistettava ja takalle mahdollisesti tuotava
korvausilmaa.
Mikäli takka/hormi on kosteahko sisältä siellä saattaa olla ilmalukko.
Kokeile polttaa nuohousluukussa (mikäli sellainen on) sanomalehtipaperia tai
jotain palavaa nestettä mistä ei tule savua, jotta saisit ilmalukon pois.
"Maija" <maija...@nokia.com> wrote in message
news:3BB84E3C...@nokia.com...
Kaj Luukko
>Kaivataan taikatemppuja vanhan kunnon kakluunin lämmittämiseen... Tai
>lähinnä siihen että ne savut menisivät piipun kautta ulos, eivätkä
>tulisi sisälle...
Kieltämättä hyödyllinen ominaisuus tuo veto...
Onko uuni aina ollut tuollainen, vai onko se joskus toiminut?
Onko uuni ja hormi puhdas?
Onko hormi ehjä? Jos siinä on alapäässä nokiluukku, tarkista että se on
tiivis. Jos vaikka hormi vetää mutta horii ilmaa nokiluukun tai muun reijän
kautta ei veto ehkä riitä uunille.
Jos uuni on aina ollut tuollainen, kannattaa tarkistaa hormin sisäpinta. Jos
tiilien välissä on pahoja laastipurseita, virtausvastusta on liikaa eikä
hormi vedä.
Eikö hormi vedä vaikka uunissa on edellisenä päivänä ollut tuli? Jos
lämminkään hormi ei vedä, silloin on jotain pielessä.
Vedon voi "käynnistää" polttamalla paperia hormin nokiluukussa.
Onko koneellinen ilmanvaihto?
Maija
ilmanvaihto. Talon edellinen emäntä on lämmitellyt uunia kymmeniä vuosia
ja sanoi vinkeiksi juuri tuon vetoluukussa paperin polttamisen ja
piipusta pudottamisen.
Vetoluukku-konstia kokeilin, ei onnistunut. Piipusta en tohtinut
pudotella mitään palavaa, kun en ollut oikein perillä hormien
järjestyksestä. Piippu rakennettiin osittain uudestaan viime keväänä....
>
seppo
tuskailimme leivinuunin sytytyksen kanssa. Nuohooja sanoi tälle konstille
tiukasti ei, vaarana hänen mukaansa nokipalo piipussa. Palava paperi myos
lahtee aika haipakkaa syntyvän vedon mukana ylös piippuun ja jopa ulos
piipusta.(Kenenkas lakanat ne sielä roikkuukaan)
Sittemmin opimme sytyttämään uunin seuraavalla tavalla:
Avaa n. tunti ennen sytytystä pelti ja uunin luukku auki ja anna lampimän
sisäilman lammittaa hormia(huippuimuri pois päältä), yleensä sinne syntyy
pieni veto joka paranee tunnin aikana. Aloita lammittaminen polttamalla
pieniä tikkuja/lastuja, itse kaytin laudasta vuoltuja lastuja, sitten siirry
isompiin tikkuihin. Vasta kun veto on selvasti parantunut lisaa pari isompaa
puuta. Tämä kaikki toimi siis meidän leivinuunille, mutta uskoisin etta se
on sovellettavissa myös muihin tulipesiin. Syksyn ensimmäinen lämmitys on
taas asia erikseen, silloin olen käyttänyt apuna mm. auton
sisätilanlämmitintä hormin kuivaamisessa.
Aiheeseen liittyy muuten vanhan muurarin tapa mitata vetääko takka vai ei:
Jos takan tulipesa on korkeampi kuin syvä niin ei vedä, jos syvempi kuin
korkea niin vetää. Mitatkaapa siis takkapesanne jos on ongelmia vedon kanssa
ja kertokaa tanne jos tama totuus piti paikkansa.
Terveisin, Seppo
PS. Anteeksi puuttuvat skandit, oikea pikkusormi ei enää löydä niitä kuin
väkisin kun on jonkun aikaa käyttänyt skanditonta näppistä.
Kaj Luukko <kaj_l...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:9p9n88$9qs$1...@news.kolumbus.fi...
Ossi Haapakoski
>Aiheeseen liittyy muuten vanhan muurarin tapa mitata vetääko takka vai ei:
>Jos takan tulipesa on korkeampi kuin syvä niin ei vedä, jos syvempi kuin
>korkea niin vetää. Mitatkaapa siis takkapesanne jos on ongelmia vedon kanssa
>ja kertokaa tanne jos tama totuus piti paikkansa.
Meillä varaavan takan tulipesän suhde on noin 1:3, eli noin 40cm syvä
ja noin 1.2m korkea - hyvin vetää.
Leivinuunissa suhde on enempi päinvastoin, eli olisikohan noin 80cm
syvä ja 25-30cm korkea - hyvin vetää.
Ainoita ongelmakertoja ovat kosteat ilmat ja kylmä leivinuuni sekä
hormi, jolloin ilmatulppa hormista on parempi ensin poistaa joko
avaamalla pelti ja veto hyvissä ajoin aiemmin tai polttamalla jotain
alakanavissa.
Varaavissa tulisijoissa savukaasut tahtovat jäähtyä aloitusvaiheessa
liiaksi jo ennen hormia, jolloin eivät jaksa nousta hormiin.
Ossi
Petri Kärhä
> Talo on rakennettu -55 ja luonnollisesti siinä on painovoimainen
> ilmanvaihto. Talon edellinen emäntä on lämmitellyt uunia kymmeniä vuosia
> ja sanoi vinkeiksi juuri tuon vetoluukussa paperin polttamisen ja
> piipusta pudottamisen.
Oiskohan taloon tehty ikkunaremontti? Ikkunoiden tiivistyksen jälkeen
taloon ei enää tule korvausilmaa. Ihan yksinkertainen jippo kokeilla
olisi avata ikkuna takan vastapäiseltä seinältä sytytyksen ajaksi ja
sitten koittaa sytytystä polttamalla poskikanavissa paperia. Sitten kun
se takka syttyy ja vetää, niin ikkunan voi sulkea. Kunnolla vetävä
syttynyt takka kyllä repii sitten korvausilman jostain.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Maija
normaalisti. Itse olemme asuttaneet taloa vasta reilun vuoden...
Petri Kärhä
> Ikkunaremontti on tehty -96, jonka jälkeen uunia on lämmitelty kuulemma
> normaalisti. Itse olemme asuttaneet taloa vasta reilun vuoden...
Se on aika selvä pyy sitten. Jotenkin veikkaan, että uudet ikkunat on
tiiviit, kun taas vanhat ikkunat falskasivat tarkoituksella, jotta ilma
pääsi vaihtumaan. Tiiviiden ikkunoiden asentamisen yhteydessä pitäisi
ikkunoiden yhteyteen asentaa korvausilmaräppänät, mikä usein unohtuu.
Karmeissa pitäisi olla säleiköt, tai sitten seinässä ikkunoiden päällä
sellaiset suljettavat erilliset korvausilmaventtiilit. Tai sitten
ikkunoiden tiivisteet pitäisi poistaa toisen lasin yläreunasta ja toisen
alareunasta. (Kumminkas päin se nyt menikään?)
Jos korvausilman saanti on heikkoa, niin takan kanssa voi olla ongelmia.
Ilma voi myös tuntua tunkkaiselta, pyykit kuivuu hitaasti, ja
keljuimmassa tapauksessa ilmastointi repii korvausilmaa viemäreistä.
Markus Vuori
>pääsi vaihtumaan. Tiiviiden ikkunoiden asentamisen yhteydessä pitäisi
>ikkunoiden yhteyteen asentaa korvausilmaräppänät, mikä usein unohtuu.
>Karmeissa pitäisi olla säleiköt, tai sitten seinässä ikkunoiden päällä
Tämä on muuten minulle vielä arvoitus, että miksi hankitaan tiiviitä
ikkunoita ja maksetaan niistä maha kipeäksi, kun sitten kuitenkin
tehdään ylimääräisiä reikiä seinään ja/tai revitään tiivisteitä pois?
Onko siinä niinkuin mitään järkeä? Ajaako saman asian, jos laittaa
vaan suoraan huonommat ikkunat? ;)
Petteri Saarinen
Markus Vuori wrote:
Ikkunoiden uusiminenhan on kansantauti. Aivan liian usein näkee, että jos on
vanhojen ikkunoiden maali vähän rispaantunut, tai tuntuu vähän vetoa, niin
eikun ikkunat vaihtoon. Sitten on korvausilman tulo pysähtynyt, tai sitten ne
uudetkin ikkunat vetävät. Ja mitään hyötyä ei olla saatu. Maksettu vain
investoinnista, joka ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin.
Tässä on ihmetellyt yhteiskunnankin varojen tuhlausta, kun talouteen syntyi
poika kuukausi sitten. (Siis syntymä ei ole tuhlausta pikemminkin
päinvastoin, toivottavasti.) Synnytys oli Kätilöopistolla ja siellä on
menossa ikkunaremontti. Kyselin henkilökunnalta onko vanhoissa ikkunoissa
ollut jotain ongelmia, niin kuulemma ei mitään ihmeenpää. Vanhat ovat hyvissä
maaleissa ulkoa ja sisältä. Ainoastaan eteläpuolen ikkunoissa näytti olevan
maalin kanssa jotain ongelmia. Tuleekohan tuokaan investointi koskaan
takaisin maksettua säästöinä. Epäilen.
Petteri
jwm
Avaa ensin pelti... :=)> No, leikki sikseen. Jos talo on virtausten
kannalta
epäedullisessa paikassa, hormi liian matala tai uuni on ollut pitkään
lämmittämättä, syntyy ongelmia.
Meillä on mökillä hella, joka oltuaan muutaman päivän
käyttämättömänä,
ei päästä pihaustakaan piippuun. Siispä, minulla on hormin alapässä
hernekeittopurkin puolikas, johon voi kaataa lorauksen grillin
systysnestettä.
Ja palava tikku perään. Kun roihu on hetken palanut, voi hellan
sytyttää.
Kun samalla laittaa nuohousluukun lähes kiinni, syntyy hormiin kova
veto,
jonka suorastaan kuulee.. Hetken kuluttua voi luukun sulkea kokonaan,
Ja hellakin palaa iloisesti.
Grillineste on käypästä, koska se ei leimahtele ja palaa tasaisella
liekillä.
Puheet nokipalosta ovat hätävarjelun liioittelua. Normaali käytön
aikana
hormin lämpötila nousee moninkertaiseksi tällaiseen apuliekkiin
verrattuna.
jouko
--
PS: Jos vastaat maililla, korjaa osoite!
Jari Hietala
>keljuimmassa tapauksessa ilmastointi repii korvausilmaa viemäreistä.
Meinaatko että kurluttaa hajulukon läpi? Ei kai nyt sentään.....
jari
Petri Kärhä
Jari Hietala wrote:
>>keljuimmassa tapauksessa ilmastointi repii korvausilmaa viemäreistä.
> Meinaatko että kurluttaa hajulukon läpi? Ei kai nyt sentään.....
Ei hajulukon läpi, mutta putkien liitoksista. Yksi tyypillinen paikka on
esim. keittiökaapissa, lavuaariputkessa sen lattiaa vasten tulevan
kumikauluksen ja lattian välinen sauma. Toinen on sama kohta wc-pytyssä.
Ei niitä liitoksia ole mitenkään ihmeemmin tiivistetty. Tarkoitus on,
että viemärin tuuletusputki vetää viemäriin talon ilmanpaineeseen nähden
alipaineen. Jos tasapaino menee jostain syystä sekaisin (esim tukitaan
korvausilmaräppänät, jolloin koneellinen poisto imee taloon suuremman
alipaineen kuin painovoima viemäriin) niin kyllä sieltä viemäristä vaan
alkaa tulla hajuja sisälle.
Ossi Haapakoski
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Jari Hietala wrote:
>>>keljuimmassa tapauksessa ilmastointi repii korvausilmaa viemäreistä.
>> Meinaatko että kurluttaa hajulukon läpi? Ei kai nyt sentään.....
>Ei hajulukon läpi, mutta putkien liitoksista. Yksi tyypillinen paikka on
>esim. keittiökaapissa, lavuaariputkessa sen lattiaa vasten tulevan
>kumikauluksen ja lattian välinen sauma. Toinen on sama kohta wc-pytyssä.
>
>Ei niitä liitoksia ole mitenkään ihmeemmin tiivistetty. Tarkoitus on,
>että viemärin tuuletusputki vetää viemäriin talon ilmanpaineeseen nähden
>alipaineen. Jos tasapaino menee jostain syystä sekaisin (esim tukitaan
>korvausilmaräppänät, jolloin koneellinen poisto imee taloon suuremman
>alipaineen kuin painovoima viemäriin) niin kyllä sieltä viemäristä vaan
>alkaa tulla hajuja sisälle.
Saattahan sitä ilmaa tulla viemäristä jos säädöt on pielessä, mutta
nämä silikonipohjaiset liukasteet, joita putkimiehet yleensä
käyttävät, liimaavat kuivuessaan ne liitokset kiinni.
Ossi
Petri Kärhä
> Saattahan sitä ilmaa tulla viemäristä jos säädöt on pielessä, mutta
> nämä silikonipohjaiset liukasteet, joita putkimiehet yleensä
> käyttävät, liimaavat kuivuessaan ne liitokset kiinni.
Ei aina. Meillä oli edellisessä kämpässä ongelmia korvausilman kanssa.
Ilmastointi repi ilmaa keittiön lavuaarin alta. Ongelma ei poistunut
ennen kuin vetelin kaikki viemärin saumat sikamassalla kiinni.
Erään tuttavan rivitaloyhtiöstä puuttuu kokonaan korvausilmaventtiilit.
Taloissa on koneellinen poisto. Kuntokartoituksessa kyseltiin
asukkailta, mitä vikoja kämpissä on. Noin 10% kämpissä haisi viemäri.
Puolessa oli vaikeuksia saada ulko-ovia auki. Lukuisat ihmiset
valittivat lattialistojen raoista tulevasta vedosta.
Kaj Luukko
>
>Jari Hietala wrote:
>
>>>keljuimmassa tapauksessa ilmastointi repii korvausilmaa viemäreistä.
>> Meinaatko että kurluttaa hajulukon läpi? Ei kai nyt sentään.....
>
>
>Ei hajulukon läpi, mutta putkien liitoksista. Yksi tyypillinen paikka on
>esim. keittiökaapissa, lavuaariputkessa sen lattiaa vasten tulevan
>kumikauluksen ja lattian välinen sauma. Toinen on sama kohta wc-pytyssä.
Kauan käyttämättä ollevasta lattiakaivosta haihtuu vesilukko huomaamatta
pois ja viemäri alkaa hengittää taloon sisälle.
Jos tallaisia käyttämättömiä kaivoja on, voidaan kuivuminen estää kaatamalla
sopivasti ruokaöljyä viemäriin, jolloin hajulukosta ei vesi haihdu.
Miten tämä liittyy kaakeliuunin vetoon. Ei sitten mitenkään, hyvä niksi
kumminkin.
Kaitsu.
Sami Vastela
> kumminkin.
Ei tämäkään tänne kuulu, mutta tässä muutama käyttökelpöinen niksi edellisen
lisäksi ;-)
> > - Kampea jäähtynyt vesiprunni kuopastaan ja pujota se sitten
> > sukkahousuihin. Poraa siihen niin monta kahdeksan millin reikää kun
> > perheessäsi on jäsentä. -Näin saat kylpyhuoneeseen kätevän ja halvan
> > hammasharjatelineen.
> >
> > - Tee saksennirkolla reikä sukkahousujen molempiin kärkiosiin. Laita
> > sitten sormi toiseen reikään ja kynä toiseen. Näin sinulla on kätevä
> > harppi. Ps. mitä isommat housut sitä isompi ympyrä.
> >
> > - Usein on vaikea muistaa mille videonauhalle on mitäkin nauhoittanut.
> > Pujota sukkahousuihin ne kasetit, mihin et ole nauhoittanut "Päivän
> > lööppiä", ja jätä ne sukkahousuitta, joihin olet. Näin nauhat eivät mene
> > sekaisin.
> >
> > - Syö joka aterian jälkeen sukkahousut. Näin saat(ulostustasi
> > tarkkailemalla) selville kuinka kauan kunkin ruuan sulaminen kestää.
> >
> > - Mene keväällä puutarhaasi ja pujota pieni omenanalku sukkahousuihin
> > irrottamatta sitä puusta. Anna omenan kasvaa kesänajan ja poimi se
> > syksyllä puusta. Näin saat ystävät ihmettelemään miten ihmeessä se
> (omena)
> > on sinne (sukkahousuihin) saatu.
> >
> > - Vanhat väljät, bensakäyttöiset ruohonleikkurit sauhuttavat usein
> paljon.
> > Tunge palloksi puserretut sukkahousut leikkurin pakoputkeen. Sauhu ei
> > siitä vähene, mutta pääset eroon vanhoista sukkahousuista.
> >
> > - Irtileikatusta sukkahousun kärkiosasta saat kätevän kuonokopan
> erittäin
> > heikkoleukaiselle koiralle.
> >
> > - Uuden auton lamput häikäisevät helposti. Voit välttää tämän sullomalla
> > etulyhtyjen umpiot täyteen sukkahousuja. Näin valot himmenevät
> > huomattavasti ja vastaantulevat autoilijat ovat kiitollisia.
> >
> > - Laskuvarjon laukaisukahva hakkaa usein repun solkiin ja aiheuttaa näin
> > tarpeetonta kilinää lentokoneessa. Sido kahva solkiin kiinni vanhoilla
> > sukkahousuilla, niin meteli vähenee. Sama pätee vara laskuvarjon
> > laukaisukahvaan.
> >
> > - Hammaslangalla on paha tapa katketa ja juuttua hampaiden väliin. Kääri
> > sukkahousut rullalle ja pujota ne sieraimeesi - kyllä siinä
> > hammaslankavaivat unohtuvat.
> >
> > - Postilaatikosta on vaikea ottaa isompia määriä postia yhdellä kädellä,
> > kun toisella kädellä on pakko pitää laatikon kantta auki. Tämän voit
> > välttää, jos liimaat sukkahousut postilaatikon kanteen. Hakiessasi
> postia
> > voit tarttua hampaillasi sukkahousuihin ja avata kannen. Näin molemmat
> > kädet jäävät vapaiksi.
> >
> > - Nykyaikaisten pankkisalin räikeänkirkkaat valot aiheuttavat
> iho-onglemia
> > herkkähipiäiselle. Siksi kannattaakin vetäistä pankin ulkopuolella
> > sukkahousut päähän ja rynnätä nopeasti sisään toimittamaan asiansa.
> >
> > - Sähkökiukaalle heitetty vesi valuu turhan nopeasti kivien välistä pois
> > ja löylyn määrä vähenee. Mutta jos lisäät löylyveden joukkoon pari
> tusinaa
> > käytettyjä sukkahousuja, on tuloksena pitkät ja pontevat löylyt.
> >
> > - Vanhoilla kahvinporoilla on tapana lennellä pitkin lattiaa kun
> tyhjennät
> > suodatinpussin. Voit välttää tämän, mikäli kaadat kahvinporot
> käytettyihin
> > sukkahousuihin kun laitat porot suodattimeen. Keittämisen jälkeen on
> > helppo heittää koko pussukka roskikseen.
> >
> > - Seuraavan kerran kun kotiisi soittaa gallup-kyselyjä tekevä rasittava
> > henkilö, vastaa joka kysymykseen sanomalla "sukkahousut". Kokemusten
> > mukaan tämä vähentää kotirauhan häiritsijän kyselyhaluja melkoisesti.
> >
> > - Aloittelevan jääkiekkoilija on vaikea luistella ja kuljettaa kiekkoa
> > samaan aikaan. Mutta jos pujotat sekä kiekon että mailan samoihin
> > sukkahousuihin, pelaaminen helpottuu kummasti.
> >
> > - Monet joutuvat talven tultua hiekoittamaan pihapolkunsa yhä uudelleen
> ja
> > uudelleen ja hiekkaa kuluu. Parempi tapa on kaataa 1/2 kg hiekkaa
> useisiin
> > sukkahousuihin ja levittää ne polulle. Kevään tullen voit kerätä
> > sukkahousut ja hiekat talteen ja käyttää ne syksyllä uudelleen.
> >
> > - Usein on vaikea saada unta, kun oman rannekellon fosforoidut
> osoittimet
> > ja numerot häikäisevät. Pujota kellokätesi sukkahousujen jalkaosaan (yön
> > ajaksi) ja nukut hyvin.
> >
> > - Tuulikellot ovat kivoja, mutta niiden melu voi käydä hermoillesi.
> Täytä
> > 4-5 sukkahousun kärkiosaa makkarankuorilla, niputa ne yhteen ja ripusta
> > terassin katosta roikkumaan. Siinäpä näppärä, mutta äänetön tuulikello.
> >
> > - Jos olet menossa taivaan portille ja tiedät että Pyhä Pietari ei
> sinua,
> > syntisäkkiä, sinne päästä, tee "brandot" eli survo vanhoista
> > sukkahousuista tehdyt mytyt molempiin poskiisi. Näin Pietari ei tunnista
> > sinua tai puhettasi, ja pääset Taivaaseen.