Öljykattilan hyötysuhde
Timo
Olen nyt tällä palstallla kevään aikana muutamana otteeseen ottanut esille
remontin öljystä maalämpöön ja kohtapuoliin pitäisi alkaa tekemään
päätöksiä.
Vielä yksi keskustelun aloitus aiheesta eli pystynkö itse jotenkin vanhasta
kattilasta laskemaan hyötysuhteet.
Kattilahan on se Högfors tasan 30 vuoden takaa. Katsastin kattilan takaa
piippuun lähtevästä lämpömittarista (sama kuin savukaasujen lämpötila ?)
että kun poltin lähtee päälle n. 70 asteessa ja lämmittää kattilan veden n.
75 asteeseen niin polttimen käyntijakson lopussa ko. savukaasumittari
näyttää reilut 230 astetta.
riittääkö toi tieto antamaan osviittaa siitä onko esim. järkevää vaihtaa
vanhakattila uuteen ?
t: Timo
mi...@meilta.invalid
> Kattilahan on se Högfors tasan 30 vuoden takaa. Katsastin kattilan takaa
> piippuun lähtevästä lämpömittarista (sama kuin savukaasujen lämpötila ?)
> että kun poltin lähtee päälle n. 70 asteessa ja lämmittää kattilan veden n.
> 75 asteeseen niin polttimen käyntijakson lopussa ko. savukaasumittari
> näyttää reilut 230 astetta.
Onhan melkoisen kuumat kaasut, ei muuta voi sanoa. Mulla on
palokaasulämpötila siinä 160-165 käyntijakson lopussa. Kattilaveden
lämpötila mulla on kyllä korkeampi, n. 80-90 astetta.
Oletko putsannut kattilan koska viimeksi? Onko nuohooja sanonut
systeemistäsi mitään? Kuinka vanha on poltin? Paljonko poltat öljyä
vuodessa?
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Harri Markkula
> In sfnet.keskustelu.rakentaminen Timo <tla...@luukku.com> wrote:
>
>
>> Kattilahan on se Högfors tasan 30 vuoden takaa. Katsastin kattilan
>> takaa piippuun lähtevästä lämpömittarista (sama kuin savukaasujen
>> lämpötila ?) että kun poltin lähtee päälle n. 70 asteessa ja
>> lämmittää kattilan veden n. 75 asteeseen niin polttimen käyntijakson
>> lopussa ko. savukaasumittari näyttää reilut 230 astetta.
>
> Onhan melkoisen kuumat kaasut, ei muuta voi sanoa. Mulla on
> palokaasulämpötila siinä 160-165 käyntijakson lopussa. Kattilaveden
> lämpötila mulla on kyllä korkeampi, n. 80-90 astetta.
Meillä ei ole mittaria, mutta kattilaveden lämpötila on vain 60 asteen
tietämissä ja piipun sekä kattilan välisen valurautaisen yhteen
lämpötila ei polta kättä käynnin jälkeen.
Poltin on säädetty suutintä myöden niin pienelle, kuin sen suinkin saa.
Tiilisen piipun pää ei kylläkään kestä kovin alhaisia savukaasun
lämpötiloja tiivistyvän ja jäätyvän veden takia.
Terv: Harri
Timo
kuluu 4000 l vuodessa (talo vuodelta -78, 3 kerrosta, 250 neliötä)
t: Timo
<mi...@meilta.invalid> wrote in message
news:LbVWf.355$1f1...@read3.inet.fi...
mi...@meilta.invalid
> Meillä ei ole mittaria, mutta kattilaveden lämpötila on vain 60 asteen
> tietämissä ja piipun sekä kattilan välisen valurautaisen yhteen
> lämpötila ei polta kättä käynnin jälkeen.
Kovin matala on kattilaveden lämpötila. Mutta jos talossa noilla
arvoilla lämpö - ja varsinkin lämmin käyttövesi - riittää, niin olkoon
sitten.
Kovin matala savukaasujen lämpötila panee piipun koville. Jos
savukaasujen lämpötila alittaa kastepisteen, tiivistyy savukaasun
rikkidioksiidi piipun sisäpintaan ja muodostaa yhdessä veden kanssa
rikkihappoa, jota tiili eikä laasti ei kestä.
> Poltin on säädetty suutintä myöden niin pienelle, kuin sen suinkin saa.
Se on sikäli oikein, että mitä pidempi on polttimen käyntijakso, sen
paremman hyötysuhteen se antaa. Olettaen tietenkin että kattila on
puhdas ja poltin ehjä. Tuo kattilan puhtaus ja polttimen oikeat säädöt
määräävät melko suurelta osin koko laitoksen hyötysuhteen, siksipä
poltinhuolto ja kattilan putsaus kerran vuodessa ovat kannattavia ihan
rahallisestikin. Puhumattakaan käyntivarmuuden lisäyksestä.
mi...@meilta.invalid
> kattila putsattu pari vuotta sitten, poltin vaihdettu vuosi sitten. Öljyä
> kuluu 4000 l vuodessa (talo vuodelta -78, 3 kerrosta, 250 neliötä)
Kattila kannattaa putsata kerran vuodessa. Samoin poltinhuolto
kannattaa tehdä vuosittain.
Ilkka Soini
>>Meillä ei ole mittaria, mutta kattilaveden lämpötila on vain 60 asteen
>>tietämissä ja piipun sekä kattilan välisen valurautaisen yhteen
>>lämpötila ei polta kättä käynnin jälkeen.
>
>
> Kovin matala on kattilaveden lämpötila. Mutta jos talossa noilla
> arvoilla lämpö - ja varsinkin lämmin käyttövesi - riittää, niin olkoon
> sitten.
Jos (ja ilmeisesti kun) kyseessä on valurautakattila, niin muistelen
jostain lukeneeni, että sen lämpötilan pitäisi olla > 70 astetta, koska
muuten ruostuminen lähtee vauhdilla ja peruuttamattomasti käyntiin.
Onko kellään muulla samansuuntaisia muistikuvia?
-ile-
Lu-lu
> Jos (ja ilmeisesti kun) kyseessä on valurautakattila, niin muistelen
> jostain lukeneeni, että sen lämpötilan pitäisi olla > 70 astetta, koska
> muuten ruostuminen lähtee vauhdilla ja peruuttamattomasti käyntiin.
> Onko kellään muulla samansuuntaisia muistikuvia?
ei oo
Teemu Tuominen
kokonaisuuden kannalta ja sillä ollaan menty. En tiedä miksi näin, liittynee
käyttöveden riittävyyteenkin jotenkin.
Lu-lu
> Meidän öljypoltinhuoltaja sanoi, että 80-85 astetta on paras lämpötila
... mutta sä kuitenkin uskoit sitä ? ... kyselemäti sen enempää
(good for you !)
mutta kerro sitten, miksei mun juttujani kukaan koskaan usko !
vaan jotkut tivaavat vielä jottas': ... miksi ? ... ja: ... perustele !
Antti Häikiö
Sun teksteissä on liikaa epävarmuutta osoittavia ... Siksi.
--
AH
http://www.viipotin.net/aih
http://www.akaanpiha-apu.net
Tapio V.
"Antti Häikiö" <aha...@yahoo.com> wrote in message
news:nQHth.11413$eZ6....@reader1.news.saunalahti.fi...
>> mutta kerro sitten, miksei mun juttujani kukaan koskaan usko !
>> vaan jotkut tivaavat vielä jottas': ... miksi ? ... ja: ... perustele !
> Sun teksteissä on liikaa epävarmuutta osoittavia ... Siksi.
Niin ja siiten vielä se konjakki...
Lu-lu
> Niin ja siiten vielä se konjakki...
muttas' ... luotathan sä kai omaan pankinjohtajaasikin
... sekä sijoitusneuvojaasi
hm ... vai luotatko sittenkään ?
se (ainoa) yhteinen tekijä = konjakki
ei sen nyt ainaskaan pitäisi luottamusta hävittää
vaan aivan päin vastoin
vai pitäiskös' mun ajella vielä paikalle 600:lla Marsulla ...
mi...@meilta.invalid
> Meidän öljypoltinhuoltaja sanoi, että 80-85 astetta on paras lämpötila
> kokonaisuuden kannalta ja sillä ollaan menty. En tiedä miksi näin, liittynee
> käyttöveden riittävyyteenkin jotenkin.
Legionellabakteeri tykkää alle 70 asteisesta lämmityskattilasta.
Kiehumissuoja laukeaa kun kattilavesi kiehuu. Niin että käytettävissä
oleva lämpötila-alue on tuo 70-100 astetta kattilavedelle. Mitä
korkeampi on kattilaveden lämpötila, sitä enemmän kattilasta saa
lämmintä vettä suihkuteltavaksi. Lämpöhäviöt tietysti
kasvavat lämpötilan kohoamisen mukana, valitettavasti.
Öljypoltinhuoltaja lienee oikeassa tuon 80-85 kanssa. Jos tuntuu, että
saunottaessa ei lämmin vesi riitä, ei muuta kuin kattilatermostaattia
ylemmäs. 5 astettakin tuntuu jo aika tavalla siellä yläpäässä.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
Uljas Vauhti
> Lu-lu wrote:
>> "Teemu Tuominen" kirjoitti
>>> Meidän öljypoltinhuoltaja sanoi, että 80-85 astetta on paras
>>> lämpötila kokonaisuuden kannalta ja sillä ollaan menty. En tiedä
>>> miksi näin ...
>>
>>
>> ... mutta sä kuitenkin uskoit sitä ? ... kyselemäti sen enempää
>> (good for you !)
>>
>> mutta kerro sitten, miksei mun juttujani kukaan koskaan usko !
>> vaan jotkut tivaavat vielä jottas': ... miksi ? ... ja: ... perustele !
>>
>>
>
> Sun teksteissä on liikaa epävarmuutta osoittavia ... Siksi.
>
liittymättömät heitot.
--
Uljas
Antti Häikiö
Lu-Lulla voi tosiaan olla joskus ihan tietoakin, mutta minä en sitä
jaksa etsiä tuosta välimerkkiviidakosta.
JN
>
> Öljypoltinhuoltaja lienee oikeassa tuon 80-85 kanssa. Jos tuntuu, että
> saunottaessa ei lämmin vesi riitä, ei muuta kuin kattilatermostaattia
> ylemmäs. 5 astettakin tuntuu jo aika tavalla siellä yläpäässä.
Onko kenelläkään tietoa, onko alemmasta lämpötilasta oikeasti haittaa
kattilalle? Lisääkö pienempi lämpö esim. korroosiota. Meidän -77
valurautaisen Högforsin ohjeessa käsketään pitämään lämpö 80:ssa
korroosion estämiseksi.
Jyrki
mi...@meilta.invalid
> Onko kenelläkään tietoa, onko alemmasta lämpötilasta oikeasti haittaa
> kattilalle? Lisääkö pienempi lämpö esim. korroosiota. Meidän -77
> valurautaisen Högforsin ohjeessa käsketään pitämään lämpö 80:ssa
> korroosion estämiseksi.
Eipä kai siitä _kattilalle_ mitään haittaa ole. Alle 70 asteessa
bakteerit alkavat selviytyä elävinä, mutta eihän niistä kattila ole
moksiskaan. Teräksen korroosionopeus lämpötilan funktiona on
kaksihuippuinen käyrä. Alempi noista huipuista on kyllä siellä 80-90
tienoilla hiukan terässeoksesta riippuen, mutta käytännössä
korroosiota kattilan teräsosissa ei juuri esiinny. Se, että
korroosiota ei esiinny, johtuu siitä, että kattilavedestä loppuu happi
melko nopeasti ja hapeton vesi ei hapeta mitään. Käyttövesikierukka
(tavallisesti kuparia) sensijaan kyllä syöpyy puhki ajan kanssa koska
käyttövesi tulee vesijohtoverkosta ja on happipitoista aina.
Erkki Näsi
> Se, että
> korroosiota ei esiinny, johtuu siitä, että kattilavedestä loppuu
> happi
> melko nopeasti ja hapeton vesi ei hapeta mitään. Käyttövesikierukka
> (tavallisesti kuparia) sensijaan kyllä syöpyy puhki ajan kanssa
> koska
> käyttövesi tulee vesijohtoverkosta ja on happipitoista aina.
Voihan kattila syöpyä ulkopuoleltakin. Etenkin savusolista, jos
poltetaan kosteita puita ja kattilaveden lämpötila vielä pääsee
laskemaan kovin alas. Tuosta kovasti varoitettiin eräässä
lämpökattloita käsittelevässä kirjassa.
--
Erkki Näsi
juhe
> kattilalle? Lisääkö pienempi lämpö esim. korroosiota. Meidän -77
> valurautaisen Högforsin ohjeessa käsketään pitämään lämpö 80:ssa
> korroosion estämiseksi.
Rikistä tulee veden kanssa rikkihappoa ja öljyn poltossa 80C tai yli
savukaasuissa ei tule kastepiste vastaan. Voisiko se tulla jossain
tilanteessa kattilassa?? Kastepiste ei toteudu samalla tavalla
kattilassa kuin piipussa, mutta jos toteutuu ja kattilassa on rikkiä,
niin kuinka äkkiä valurauta syöpyy rikkihaposta?
Heikki Heinonen
Peruskoulussa opetettiin että rikkidioksidista tulee veden kanssa
rikkihapoketta. Rikkitrioksidista taas sitä rikkihappoa. Ne on vähän eri
aineita, rikkihapon ollessa paljon tehokkaammin syövyttävää. Kun rikkiä
poltetaan ilmassa, syntyy vain rikkidioksidia.
Teräksisen kattilan lasketaan yleensä kestävän 25 vuotta, valurautaisen 50
vuotta.
Matti Rantanen
wrote:
Arimax Eetta 17 teki hyvin paljon ilmaa ylemmillä lämpötiloilla. Siinä
kun palotila on hyvin kapea ja palotilan vesipuolen pinnalle syntyi
ilmakuplia liekin palaessa pitkään.
Kun sitä ihmettelin automaattisen ilmanpoistimen venttiiliä
seuraamalla, laskin kattilan lämpötilan 75° , eikä mikään tekijä ole
vielä viiteen vuoteen osoittanut ongelmia olevan.
Matti R.
Jake
Yleensä poltin käy 20 min kerralla, mutta ricalla 1min 40 sek
http://www.rica.fi/index.php?article_id=698.
Silti hyötysuhteet on samalla viivalla.
MITEN HYÖTYSUHDE LASKETAAN?
"Uljas Vauhti" <Ul...@privacy.net.invalid> wrote in message
news:Xu%th.60$Dw...@read3.inet.fi...
Lu-lu
> Miten hyötysuhde lasketaan?
>
> Yleensä poltin käy 20 min kerralla, mutta ricalla 1min 40 sek
> http://www.rica.fi/index.php?article_id=698.
> Silti hyötysuhteet on samalla viivalla. MITEN HYÖTYSUHDE LASKETAAN?
no ainakin yllä mainitun viitteen takaa löytyy internet-sivu,
jonka teksi on tyypillinen esimerkki HelppoHeikki:mäisestä
kuluttajien härskistä kusetuksesta:
sillä ei oo' p:skankaan verran merkitystä hyötysuhteeseen
miten "kauan" joku poltin käy yhtäjaksoisesti;
ja jos nyt oikein pilkkuja n:ssitaan, niin asia on pikemminkin
juuri päinvastoin kuin tuon kusetuksen laatineet HelppoHeikit
typerässä mainoksessaan väittävät
ja aivan samoin
ei oo' p:skankaan merkitystä hyötysuhteeseen myöskään sillä,
missä "vedessä" polttimen käynnistävä termostaatti jököttää
Rica Combin "uusi teknologia", joka muka mahdollistaa 20-30 %
alhaisemman kulutustason verrattuna aikaisemman teknologian
kattiloihin
menee mielestäni jo petoksen piikkiin, sillä tuskinpa tuosta
rimpulasta nyt mitään sellasta "uutta" löytää, jota ei joku
toinenkin peltiverstaan perustanut HärskiHartikainen olisi
yrittänyt ... jo noin 50 vuotta näitä uus-veijareita aikaisemmin
se, että liekki "kuumentaa" käyttövettä eikä siis patterivettä
ei myöskään nosta kattilan hyötysuhdetta PätkänkäänVertaa
... mutta on ihan hyvä, että se ees' jotaanki' vettä kuumentaa
kattilaveden nostaminen yli + 64 oC on HelppoHeikkien
mielestä energian "tuhlausta"
no
jos noin on, niin mikäänhän ei toki estä ketään lämmittämästä
omalla öljypolttimella ja "aikaisemmallakaan" rimpulallaan
kattilavettä vain mainittuun "säästö"lämpöön, + 64 oC asti
muttas'
kuten jo todettu, ei hyötysuhde tuolla silmänkääntötempulla
takuulla nouse 20-30 % ( ja se ISO konjakkipullo heti vetoo!
jos joku lämmitystekniikan PellePeloton tuon toisin osottaa )
ja loppu onkin vain pelkkää liirum-laarumia:
"Muuta huomiotavaa Rica Combi 2000 -lämmityskattilassa:
Savukaasujen lämpötila n. 80ŗC, korkean hyötysuhde
ylläpitää kattilaveden lämpötilaa"
... so what ? ... se suurin onkelma oli luetun ymmärtäminen;
vai oisko pitänt' sanoo: runoilijan mielikuvituksenjuoksun
seuraaminen
ja entä sitten tämä tärkeä, huippu-osaamista kuvaava "info":
"Kattilan eristysmateriaalina uretaani" ...
... so what ? ... parempi kai tuokin kuin ei-mitään, sillä
joku lämpöeristehän tuossakin rimpulassa toki pitääkin olla
"Pidätämme oikeuden muutoksiin" ...
mikä mun mielestäni on viisainta ... ja suositeltavaakin
heh-heh ... ... heee !
PS:
siitä hyötysuhteesta muuten ... on tarinoitu tosi-piitkät
jorinat monteen kertaan jo aikaisemmin
eikä uuteen öljylämmityskattilaan kannata enää investoida
sillä "Suomihan on öljyvapaa maa vuoteen 2020 mennessä"