vuolukivi vs tiili
Jouni Hietakangas
onko käytännön kokemuksia?
onko niissä loppupelissä suurtakaan eroa?
hinta on tiilen puolella...
ollaan tiilerin mallistoa kateltu ja nunnauunia.
kertokaa kokemuksia
terv jouni
pexu
takka-leivinuuni systeemi. Muutamilla kavereilla on muurattu
takka-leivinuuni ja ne olivat sitä mieltä, että eivät mistään hinnasta
ottaisi muurattua takkaa enää tänäpäivänä jos voisivat valita. Tuo niiden
mielipide perustui siihen, että tuota muurattua takkaa saa polttaa
"älyttömästi" ennenkuin se alkaa antamaan lämpöä, koska siinä on se villa
kerros kuoren ja 'vaipan' välissä. Tulikiven takka-uuni alkaa antamaan
lämpöä n. tunnin kuluttua lämmittämisen aloittamisesta ja ainakin tuossa
meidän systeemissä lämpöä tulee tasaisesti vielä seuraavanakin päivänä...
En tosin tunne Tiilerin rakennetta, onko siellä villat välissä??
-pee
"Jouni Hietakangas" <hieta...@nic.fi> wrote in message
news:asn4ns$ffd$1...@news1.songnet.fi...
Petri Kärhä
Jouni Hietakangas wrote:
> ollaan tiilerin mallistoa kateltu ja nunnauunia.
> kertokaa kokemuksia
Vuolukivitakan palikoista tekee lähes kuka vaan näppärä henkilö kuvien
mukaisen takan. Tiilitakan onnistuminen taas riippuu muurarista.
Nunnauuniin saat asentajan samasta firmasta kuin mistä ostat takat.
Tämän takia takoilla on takuu, jos et vaikka ole tyytyväinen
asennusjälkeen. Tiileri ei myy asennuspalvelua, joudut hankkimaan
muurarin itse. Takuuta ei ole, koska ongelmien sattuessa muurari ja
tiileri syyttävät toisiaan ristiin.
Tiili likaantuu helposti, ja on vaikea puhdistaa. Niin on kyllä
vuolukivikin, joskin törkyyntymisnopeus on jonkin verran hitaampi.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Hannu Multanen
news:02FH9.21918$ws6.4...@news2.nokia.com...
> Ostin talon, jossa sattui olemaan hulppean kokoinen Tulikiven
> takka-leivinuuni systeemi. Muutamilla kavereilla on muurattu
> takka-leivinuuni ja ne olivat sitä mieltä, että eivät mistään hinnasta
> ottaisi muurattua takkaa enää tänäpäivänä jos voisivat valita. Tuo niiden
> mielipide perustui siihen, että tuota muurattua takkaa saa polttaa
> "älyttömästi" ennenkuin se alkaa antamaan lämpöä, koska siinä on se villa
> kerros kuoren ja 'vaipan' välissä. Tulikiven takka-uuni alkaa antamaan
> lämpöä n. tunnin kuluttua lämmittämisen aloittamisesta ja ainakin tuossa
> meidän systeemissä lämpöä tulee tasaisesti vielä seuraavanakin päivänä...
>
> En tosin tunne Tiilerin rakennetta, onko siellä villat välissä??
>
> -pee
Tuohon lämmönluovuttamisnopeuteen liittyy rakenteen lisäksi olennaisesti se,
että vuolukiven
lämmönjohtokyky on n. 3-5 kertaa parempi kuin tiilen.
"Litroissa" mitattuna samankokoinen vuolukiviuuni on myös n. 2-3 kertaa
tiiliuunia painavampi, ja
lämmönvarauskyky on lähes suoraan verrannollinen painoon.
Varsinkin hyvin suurikokoisena tiiliuunikin on silti ihan kelpo laite.
Hannu Multanen
Heikki Haataja
uunit lämpenevät nopeasti ja luovuttavat lämmön nopeasti mutta jos lämmität
näitä uuneja kunnolla tulee sisällä olemaan liian kuuma .Kuorillinen uuni
toimii erin lailla eli sisä osa varaa lämmön jonka se luovuttaa hitaasti
useampana päivänä ulos eikä tule heti lämmitys päivänä liian kuumaksi.Minulla
on ollut aikaisemmin tulikivi leivinuuni ja nykysessä on iso kuorillinen
takka ja olen tyytyväinen nykyiseen systeemiin.
Tv Heikki
Hannu Multanen
"Heikki Haataja" <heikki....@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:3DEF2186...@nokia.com...
> Terve.Pitää tietää näiden kahden uunimallin erot ,eli Tulikivi ym
vastaavat
> uunit lämpenevät nopeasti ja luovuttavat lämmön nopeasti mutta jos
lämmität
> näitä uuneja kunnolla tulee sisällä olemaan liian kuuma .Kuorillinen uuni
> toimii erin lailla eli sisä osa varaa lämmön jonka se luovuttaa hitaasti
> useampana päivänä ulos eikä tule heti lämmitys päivänä liian
kuumaksi.Minulla
> on ollut aikaisemmin tulikivi leivinuuni ja nykysessä on iso kuorillinen
> takka ja olen tyytyväinen nykyiseen systeemiin.
> Tv Heikki
>
Voithan lämpöeristää vuolukiviuuninkin sellaiseksi, että se säilyttää
lämpönsä vaikka
kuukauden, jos haluat. Vuolukiviuuni varastoi lämpöä joka tapauksessa
kokoonsa nähden tiiliuunia enemmän.
Joka tapauksessa mitä paremmin eristävä "kuori", sitä pienempi on
lämmitysteho.
HM
Harri Ilmari Toivonen
"Heikki Haataja" <heikki....@nokia.com> wrote in message
news:3DEF2186...@nokia.com...
> Terve.Pitää tietää näiden kahden uunimallin erot ,eli Tulikivi ym
vastaavat
> uunit lämpenevät nopeasti ja luovuttavat lämmön nopeasti mutta jos
lämmität
> näitä uuneja kunnolla tulee sisällä olemaan liian kuuma .Kuorillinen uuni
> toimii erin lailla eli sisä osa varaa lämmön jonka se luovuttaa hitaasti
> useampana päivänä ulos eikä tule heti lämmitys päivänä liian
kuumaksi.Minulla
> on ollut aikaisemmin tulikivi leivinuuni ja nykysessä on iso kuorillinen
> takka ja olen tyytyväinen nykyiseen systeemiin.
> Tv Heikki
Tällaisiä saa joskus lukea jopa tiilerin myytimiesten suusta, mutta mihin
tällainen väite oikein voi perustua?!?
Jos takkojen tilavuudet ovat samat, niin vuolukiviuunin
lämmönvarauskapasiteetti on varmastikin suurempi! Mitä suurempi
lämmönvarauskyky 'kivellä' on sitä pienempi pintalämpö on, JOS kyseiseen
massaan varataan sama lämpömäärä! Pienempi pintalämpö taas aiheuttaa sen,
että jäähtyminen on hitaampaa joskin tähän tietysti vaikuttaa myös
materiaalin lämpövastus ja myös ympäröivän tilan lämpötilan kehitys. En
kyllä usko, että lämpövastus vuolukivella olisi ainakaan suurempi kuin
kevyemmällä ja paljon ilmahuokosia sisältävällä tiilellä tai betonilla.
Aika usein kuitenkin näkee verrattavan kooltaan aivan erikokoisia uuneja
keskenään (esimerkiksi saman hintaisia) ja samaan hengenvetoon ylistetään
toista materiaalia parempana, joka on minusta ainakin ihan järjetöntä!
Sitten tuohon huoneen nopeaan lämpenemiseen haluaisin sanoa, että se on
PALJON enemmän kiinni huoneen seinä- ja pintamateriaaleista kuin takan
rakennusmateriaalista. Sen sijaan takan rakenne varmasti vaikuttaa myös
paljon eli onko takka suunniteltu nopeasti lämmitäväksi vai pitkään
lämmittäväksi. Esimerkiksi meillä, kun 2000 kg vuolukivitakan lämmittää
kuumaksi (200 astetta) huoneen sisäilman lämpötila nouseen talvella noin 1,5
astetta, syksyllä ja keväällä noin 2 astetta, koska kyseisen huoneen kaikki
seinät ovat maalattuja (ja tasoitettuja) Lammi-harkkoja (=betonia). Seinät
alkavat jäähdyttämään huonetta ja varaamaan lämpöä itseensä. Lämpöä riittää
noin 2 vrk:ksi.
Vanhalla mökillä oli tiilitakka ja kaikki seinät puuta. Takka oli tehty
niin, että siitä sai nopeasti lämminilmakierron päälle, kun se oli ainoa
lämmönlähde. Huone lämpisi nopeasti (ja kuumaksi), mutta aamulla oli aika
vilpoista jopa keväällä ja syksylläkin vaikka lämminilmakierron laittoi
yöksi pois. Lisäksi takka oli suhteettoman suuri kooltaan kyseiseen tilaan.
Eli halusin vain sanoa, että ei näiden takkojen vertaaminen ihan onnistu
huoneen tai talon lämpötilaa vertaamalla, jos ollaan kuitenkin eri taloissa
(tai huoneissa) ja takan materiaalin termodynaamiset ominaisuudet ovat
TODELLA pieni osa kokonaisuutta, jos tarkastellaan huonelämpötilaa.
Harri
Harri Nykanen
@news1.songnet.fi:
Me muutimme hullpean kokoiseen asuntoon johon oli rakennusvaiheessa
hankittu Tulikivi leivinuuni joka on todella massiivinen. Jossain messuilla
näytin kuvan Tulikiven edustajalle, joka epäili uunin olevan
mittatilautyötä.
Lämpöä huoneistoon uuni rupeaa luovuttamaan n. 3-4 tunnin kuluttua
lämmittämisen aloittamisesta. Puuta kuluu vajaa pesällinen parissa tunnissa
(= n. 10 - 15 klapia) puusta riippuen. Kun uuni on lämmennyt kunnolla( 8-10
tuntia) uunin sisälämpötila on n.500 astetta. Tämän jälkeen kun kerää
tuhkan pois ja harjaa uunin pohjan, ja sulkee pellit ja luukut on uuni
ruoanlatto/leivontakunnossa n vuorokauden. Lämpöä uuni tuottaa pari kolme
vuorokautta, joka taas riippuu säästä.
Talo itsessään on suorasähkölämmitteinen ja uunin käyttö talon
lämmittämisessä näkyy sähkölaskussa. Eli vaikka vastaava tiilitakka olisi
huomattavasti halvempi vaihtoehto, niin itse valitsisin vuolukivisen.
--
Harri
Hannu Multanen
"Harri Nykanen" <no-...@nic.fi> kirjoitti viestissä
news:Xns92DBBB740...@130.133.1.4...
...
> Lämpöä huoneistoon uuni rupeaa luovuttamaan n. 3-4 tunnin kuluttua
> lämmittämisen aloittamisesta. Puuta kuluu vajaa pesällinen parissa
tunnissa
> (= n. 10 - 15 klapia) puusta riippuen. Kun uuni on lämmennyt kunnolla(
8-10
> tuntia) uunin sisälämpötila on n.500 astetta. Tämän jälkeen kun kerää
>
> --
> Harri
Kuulostaa aika hurjalta tuo 500 astetta... Oliskohan mittarissa vikaa?
Tommonen 300 on jo aika kuuma uuni, eikä ainakaan yli 400:n
kannata lämmittää.
HM
Jussi
tarvitsee laittaa
sähköpatterit päälle.(Nyt piti kyllä laittaa jo marraskuussa.)
Uuni otettu käyttöön 1991.Hinta noin 20000 mk.
Ei ole luukun päällys yhtään nokinen.Vetää siis tosi hyvin.
Olen ollut tyytyväinen.
Kotipaikalla on Tulikiven leivinuuni.Ne oli vielä silloin 80-luvun lopulla
tehty ohuemmista kivistä.Ainiin se piti itse kasatakin.
Se kuumenee aika paljon ulkokuoresta mutta hyvä uuni muuten.
Niissä tulikiven takkaleivinuuneissa oli muutenkin vähän surkea
systeemi,takasta ja
leivin uunista meni savut samaan hormiin.Luukun lasit näkyivät olevan
nokisia.
Työkaveri osti 5000 mk:lla Nunnauunin käytetyttynä. Nunnamuurari kävi sen
purkamassa ja kasaamassa.Oltiin siinä apuna.Sähkölämmitystalossa
vuosikulutus on nyt 8000kWh.
Neliöitä noin 200, kahdessa kerroksessa.
Tuli muuten 5 vuotta vanhan tiilileivinuunin tilalle.(En tiedä mitä tuli
tuon kyseisen uunin tilalle)
On ollut enemmän kuin tyytyväinen, muurarin mukaan vastaava uusi maksoi
55000 mk.
Pari sisäkiveä piti vaihtaa, päällepäin ei uudesta erota.
Muistan kun K-rauta ilmoitteli siihen aikaan takan luukkua 4995.-
Toinen kaveri osti tiileri uunin (leivinuuni ja hella).Muuraria ei löytynyt
mutta mukana
tuli hyvät ohjeet, pystyi muuraamaan itse. Kyllähän silläkin lämmittelee.
Summa summarum:
Jos löytyisi jostain käytetty vuolukiviuuni, on nuo uudet hinnoiteltu aika
ylihintaisiksi.
Vielä tekniikka: uunin sisällä olevat kivet ovat niinpäin että ne ottavat
lämpöä nopeasti
vastaan.Ulkopinnassa niinpäin että luovuttavat hitaasti lämpöä .Lustorakenne
nääs.
Satavuotias vuolukiviuuni on vielä täydessä käyttökunnossa. Sanoo mainos.
Ota tuosta nyt mitään tolkkua...
Juha
Repe Ruutikallo
"Heikki Haataja" <heikki....@nokia.com> kirjoitti
viestissä:3DEF2186...@nokia.com...
> Terve.Pitää tietää näiden kahden uunimallin erot ,eli Tulikivi ym
vastaavat
> uunit lämpenevät nopeasti ja luovuttavat lämmön nopeasti mutta jos
lämmität
> näitä uuneja kunnolla tulee sisällä olemaan liian kuuma .Kuorillinen uuni
> toimii erin lailla eli sisä osa varaa lämmön jonka se luovuttaa hitaasti
> useampana päivänä ulos eikä tule heti lämmitys päivänä liian
kuumaksi.Minulla
> on ollut aikaisemmin tulikivi leivinuuni ja nykysessä on iso kuorillinen
> takka ja olen tyytyväinen nykyiseen systeemiin.
> Tv Heikki
Eikös tuo huoneen lämpeneminen ole kiinni siitä, miten takan lämpö leviää
koko taloon. Jos mitään systeemiä lämmönkiertoon ei ole ja takan sijainti on
epäedullinen, puutalossa huone tietysti voi lämmetä kovastikin liikaa.
Ymmärrykseni mukaan esim. poistoilmalämpöpumppu on aika takuuvarma konsti
takan lämmön hyödyntämiseen isommankin haussin joka nurkassa. Takan
sijaintihuoneesta imetty "liian lämmin" ilma kun alkaa sen kautta heti
lämmittää käyttö- ja lämmitysvettä.
Repe
Nimi On
news:asn4ns$ffd$1...@news1.songnet.fi...
Rakennutimme viime vuodenvaihteessa varaavan tiilileivinuunin.
Uuni tehtiin Tiilerin tiilistä, mutta muurari teki sen juuri sellaiseksi
kuin halusimme,
eli malleja otettiin useista uuneista.
Mitat ovat n. 100S x 110L x 180K.
Pohdittiin yhdistelmäuunia, mutta muurarin mukaan sellaisessa ei saada
kunnollista
leivinuunia mahdutettua tuohon kokoluokkaan.
Valitsimme mahdollisimman suuren lasiluukun uuniin, joten se ajaa oikeastaan
saman asian,
kuin yhdistelmäuunin takka.
Uunin sisäsyvyys n. 70 cm, joten se on ihan oikean leivinuunin kokoinen.
Paino materiaaleista laskettuna n. 2700 - 300 kg, joten lattiaa
vahvistettiin.
Uuniin upotettu lämpömittari "otsapintaan" luukun yläpuolelle.
Lämmittämällä tällaisilla pakkasilla kerran vuorokaudessa saa lämpötilan
nostettua n 100 asteesta
hiukan yli 200 asteen, joka on riittävä
Uunissa ei ole varsinaista villaeristystä, muttei silti mitään palamisvaaraa
esim. lapsille aiheudu.
Tiilen lämmönjohtavuus n 1/3 vuolukiven vastaavasta, joten se luovuttaa
lämmön miellyttävästi.
Tiilen eduiksi lasken että värin saa valita eikä tarvitse tyytyä Henry
Ford -tyyppiseen lausahdukseen :
"Värin saa valita, kunhan se on musta".
Lisäksi tiilen voi maalata,rapata tai laatoittaa, jos väri alkaa
tympäisemään.
Nurkat ovat pyöristettyä tiiltä.
Käytetty paljon ruuanlaitton, joka on asian parhaita puolia.
Toteutustavan etuja oli myös että kaikki muodot, värit ja rautaosat sai
valita mieleisikseen.
Myös hinta oli mielestämme kohtuullinen.
Hannu Multanen
"Nimi On" <nim...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:aspujq$3i0$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
...
> Tiilen eduiksi lasken että värin saa valita eikä tarvitse tyytyä Henry
> Ford -tyyppiseen lausahdukseen :
> "Värin saa valita, kunhan se on musta".
Tässä pari vaihtoehtoa vuolukiven tylsyydestä kärsiville:
Kuviota: http://www.vuoleri.com
...ja kaakelipintaa http://www.kivia.com
HM
Nimi On
"Hannu Multanen" <hannu.m...@pp.inet.fi> wrote in message
news:px%H9.110$bj....@read3.inet.fi...
Tietysti kaakeloinnista puhuttaessa herää kysymys, miksi valitsee tiiltä
kalliimman
vuolukiven, jos sen peittää kuitenkin kaaakelipinnan alle.
Saman saa aikaan tiilelläkin ja halvemmalla.
MK
Meidän uunin muurannut muurari arveli muuranneensa n.1500 uunia. Hän
perusteli hyvää leivontauunia mm. paistohiekan määrällä: mitä enemmän
paistohiekkaa, sitä paremmin ja tasaisemmin uuni paistaa.
Valmisuuneissa (mm. Tiileri) tämän paistohiekan määrä on kuulemma muutamia
senttejä, kun meillä se on n.20cm. Paistohiekalla muurari tarkoitti arinan
alla olevaa hiekkaa. Näin ollen "valmisuunin" paisto-ominaisuudet kärsisivät
hieman.
Tutullani on n. 50thmk maksava nunnauuni. Emäntä valitteli sitä, että uuni
polttaa leivonnaiset ja lapset polttavat itsensä kuuman uunin pinnassa.
Lisäksi uuni lämmittää liiaksi taloa. Käsittääkseni he paistavat kaikki
herkut sähköuunissa. Takkauunin tehtäväksi näin jäisi vain makkaran
paistaminen ja talon lämmittäminen. Kaakeliuunin myyjä mainitsi
tarjousvaiheessa, että Kaakeliuuni ja "normaali" tiiliuuni eivät ole
luokitukseltaan polttavia uuneja (kuuma kylki).
Niin kuin sanoin, niin meillä on paikalleen muurattu leivontauuni.
Erinomainen paistouuni! Emme ole onnistuneet vielä polttamaan paistoksia,
vaikka leivomme viikottain. Mielestämme leivinuuni paistaa huomattavasti
paremmin kuin uudenkarhea sähköuunimme. Lämpö leviää tasaiseti (3-4vrk
säästä riipppuen) koko huoneistoon, eikä ilma kuivu liiaksi.
Menestystä uunin hankintaan!
"Jouni Hietakangas" <hieta...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:asn4ns$ffd$1...@news1.songnet.fi...
T Soukko
> Tietysti kaakeloinnista puhuttaessa herää kysymys, miksi valitsee tiiltä
> kalliimman
> vuolukiven, jos sen peittää kuitenkin kaaakelipinnan alle.
> Saman saa aikaan tiilelläkin ja halvemmalla.
Jos haluaa vuolukiven hyvän tilavuus/lämmönvaraussuhteen ja kaakelipinnan.
Eli saa pienemmän takan samoilla varausominaisuuksilla kuin isommalla
tiilitakalla.
Kolmantena vaihtoehtona on kaakeliuunivalmistajien elementtiuunit.
Ymmärtääkseni noiden varauskyky on tilavuuteen nähden parempi kuin tiilellä,
ilmeisesti ei kuitenkaan yhtä hyvä kuin vuolukivellä. Pinnoitusvaihtoehdot
lähes samat kuin tiilellä (paitsi että puhtaaksimuuraus ei onnistu).
Mekin suunnittelimme takkaleivinuunin hankintaa, itseäni houkutti eniten
vuolukivinen. Tilaa ei ollut liikaa ja kun pohdimme käyttötarkoitusta,
hintaa ja ulkonäköä päädyimme siihen että luovumme leivinuunista koska
leivontaa meillä ei harrasteta kovin usein ja sijoittaminen olisi ollut
hankalampaa. Hinta vaikutti myös. Tiilitakka taas ei ollut vaihtoehto sen
suuremman koon takia. Vuolukiviset olisivat houkuttaneet, mutta lopulta
halvempi Kerman Saven rapattu uuni tuli valituksi. Ainakaan vielä (8
kuukauden takankäytön, 2 kuukauden asumisen jälkeen) ei ole muuta
valitettavaa kuin se, että peltien varsien ympärillä olevat pyörylät eivät
pysy takassa kiinni vaan heiluvat irrallaan pitkin varsia.
t.Tero
Eppe Tunarius
Kyllä vuolukivi sitoo hyvin lämpöä ja luovuttaa sitä
hitaasti. Ongelmia on yleensä se, että vuolukivitakan
paino on suuri ja ulkonäköä ei millään saada niin
hyväksi kuin tiilitakoissa. Lisäksi vuolukiveä on
vaikea puhdistaa esim. rasvatahroista, joita kädestäkin
jää. Kyllä myös luukku usein nokeentuu ja tulipesät
ovat pienissä takoissa liian pieniä, jolloin puut
joutuu tekemään varsin lyhyiksi. Ehkä hinnoissakin on
ilmaa.
Itselläni on vuolukivitakka ja olen sen
lämmitysominaisuuksiin tyytyväinen.
Uunina en vuolukiveä ehkä ottaisi, koska uunia
käytetään yleensä eri syistä kuin lämmityssyistä eli
tulee epätasaisesti jakautunutta lämpöä, ehkäpä
sähköuunin kanssa rinnakkain: lämpimällä säällä
sähköuunia ja talvipakkasilla vuolukiviuunia..
Hannu Multanen
"Eppe Tunarius" <mand...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:CQkI9.247$Cd....@news1.global-one.fi...
....
> Ongelmia on yleensä se, että vuolukivitakan
> paino on suuri ja ulkonäköä ei millään saada niin
> hyväksi kuin tiilitakoissa.
Minä luulin että paino on hyväksi varaavassa uunissa -lämmönvarauskykyhän
on melko suorassa suhteessa painoon.
Pidän myös vuolukiviuueja kauniina ja tiiliuuneja useimmiten rumina, mutta
tämähän on tietysti makuasia.
HM
Eppe Tunarius
enemmän. Ajattelin lähinnä sitä, että alustan tulee
olla tuhti, mikä nyt sitten lieneekin yleensä ok.
--
Mainos:
|\___/|
) ^Y^ ( .
=\ ^ /=
)=*=(
/ \
| | | |
/| | | |\
\| | | |/
==========
Muuttoja
- hinta
tavaran
mukaan
==========
( (
) )
U
"Hannu Multanen" <hannu.m...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:u2mI9.139$as1...@read3.inet.fi...
Nimi On
Vielä tuosta lämmönvarauskyvystä sekä lämmönjohtavuudesta :
----------------------------------------------------------------------------
----------
Lainaus artikkelista :
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/opetus/rars/rars2001/appelq/LASI.DOC
Lämmönjohtavuus
lasi 0,7-0,8 W/°C m
tiili ln= 0,7 W/°C m
Fe ln= 66 W/°C m
puu ln= 0,14 W/°C m
ilma ln= 0,02 W/°C m
Ominaislämpö
lasi 0,75 J/Kg°C
tiili c= 0,8 J/Kg°C ( kuuluisi ilmeisesti olla kJ )
vesi c= 4,2 J/Kg°C
ilma c= 1,0 J/Kg°C
----------------------------------------------------------------------------
----------
Lainaus Optirock Oy: sivulta :
Tiheys
Reikätiilien tiheys on 1200...1500 kg/m3, yleisin tiheysluokka on 1,3.
Täystiilien tiheys on 1700...2000 kg/m3.
----------------------------------------------------------------------------
----------
Lainaus Tulikivi Oy:n sivuilta :
http://www.tulikivi.fi/html/oheistietoa/fi/vuolukivi.html
Vuolukivi :
a.. tilavuuspaino 2980 kg/m3
a.. ominaislämpö 0,98 kJ/Kg oC
a.. lämmönjohtokyky 6,4 W/m2K
----------------------------------------------------------------------------
----------
Em. perusteella voidaan päätellä seuraavaa :
- materiaalien lämmönvarauskyvyssä vuolukivi on jonkin verran parempi
- vuolukiven paino on puolet enemmän, kuin tiilen. Siis vuolukivitulisija on
todella selvästi painavampi ulkoisesti samankokoisena.
- vuolukiven lämmönjohtavuus on monta kertaa tiiltä "parempi", joten
vuolukivitulisija tarvitsee jonkinlaisen lämmöneristysrakenteen
säilyttääkseen lämpönsä ( vrt. tiili )
Täytyy muistaa leivinuuneista puhuttaessa, että uunilla on tietty
minimimitta, jos ajatellaan uunin käytettävyyttä.
Eli jos haluaa kunnollisen leivinuunin, sen sisäleveys x sisäpituus on
oltava kunnollinen, eikä mikään "tynkäuuni".
Myös uunin suun korkeuden lattiasta mitattuna tulee olla käytettävyyden
vuoksi kohtuullinen.
Vuolukivellä tämä tietää sitä, että uunista tullee selvästi painavampi (
materiaalin ominaispaino ) pyrittäessä tuohon
minimimittaan ja -korkeuteen.
Muistin, että olin lukenut jostain näistä markkinointiväittämistä ( tiili vs
vuolukivi ) joten kaivoin sellaisen esille.
Alla linkki ja lainaus tekstistä :
http://finlex4.edita.fi/dynaweb/erityis/mto/fmto/@Generic__BookTextView/1973
5
MT:1995:013
Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi - Hyvän liiketavan
vastaisuus - Vertailu
Antopäivä A:2.6.1995
Diaarinumero D:17/94
Menetelmätunnus M:E6
Hyödyketunnus H:TB32
Suomen Tiiliteollisuusliitto ry vastaan Tulikivi Oy. Vastaajaa oli
markkinatuomioistuimen ratkaisussa 1992:003 kielletty sakon uhalla
markkinoinnissaan mm. vertailemasta vuolukivestä ja tiilestä valmistettujen
tulisijojen lämmönvaraus- ja lämmönjohtokykyä pelkästään
valmistusmateriaalin po. ominaisuuksien perusteella sekä siten, ettei
vertailla kaikkia olennaisia tulisijojen ominaisuusia. Vastaajan
markkinoinnissa oli kieltopäätöksen jälkeen käytetty mm. taulukoita, joissa
oli vertailtu vuolukiven ja tiilen sekä eräiden muiden uunimateriaalien
ominaislämpöä ja lämmönjohtavuutta. Taulukoissa ja niihin liittyvissä
teksteissä ei vertailtu valmiiden tulisijojen ominaisuuksia.
<snip>
Hannu Multanen
> ----------
> Em. perusteella voidaan päätellä seuraavaa :
> - materiaalien lämmönvarauskyvyssä vuolukivi on jonkin verran parempi
Täähän on outo päätelmä! Kyllä vuolukivi on joko n. tuplasti parempi (jos
verrataan ulkomittoja), tai ei yhtään parempi (jos verrataan samanpainoisia
uuneja).
Kivimateriaalien ominaislämpökapasiteetti _kiloa_ kohden on suurin piirtein
sama
> - vuolukiven paino on puolet enemmän, kuin tiilen. Siis vuolukivitulisija
on
> todella selvästi painavampi ulkoisesti samankokoisena.
OK
> - vuolukiven lämmönjohtavuus on monta kertaa tiiltä "parempi", joten
> vuolukivitulisija tarvitsee jonkinlaisen lämmöneristysrakenteen
> säilyttääkseen lämpönsä ( vrt. tiili )
>
Ei tulisijan kai ole tarkoitus säilyttää lämpöä, vaan lämmittää taloa!
Jossain
leipomossa olisi kätevää olla uuni termospullon sisällä, mutta sitten
pitäisi
lämmitys järjestää muulla tavalla.
> Täytyy muistaa leivinuuneista puhuttaessa, että uunilla on tietty
> minimimitta, jos ajatellaan uunin käytettävyyttä.
> Eli jos haluaa kunnollisen leivinuunin, sen sisäleveys x sisäpituus on
> oltava kunnollinen, eikä mikään "tynkäuuni".
> Myös uunin suun korkeuden lattiasta mitattuna tulee olla käytettävyyden
> vuoksi kohtuullinen.
> Vuolukivellä tämä tietää sitä, että uunista tullee selvästi painavampi (
> materiaalin ominaispaino ) pyrittäessä tuohon
> minimimittaan ja -korkeuteen.
Jos uunin sisälle täytyy saada iso tyhjä tila (leivinuuni), tulee
samankokoisella
leivinuunilla varustettu samanpainoinen vuolukiviuuni _pienemmäksi_ kuin
tiiliuuni.
Jos sitten uunista halutaan tehdä kevyt niin kannattaa tehdä esim. balsasta.
Lämmönvarauskyky on edelleen melko suorassa suhteessa painoon.
Se on totta että paljon p**kapuhetta uuneista kuulee.
Itse olen tehnyt sekä vuolukivi- että tiiliuuneja ja molemmat ovat hyviä
tavallaan.
Pysytään silti faktoissa.
HM
HM
Nimi On
<snip>
>
> Jos uunin sisälle täytyy saada iso tyhjä tila (leivinuuni), tulee
> samankokoisella
> leivinuunilla varustettu samanpainoinen vuolukiviuuni _pienemmäksi_ kuin
> tiiliuuni.
> Jos sitten uunista halutaan tehdä kevyt niin kannattaa tehdä esim.
balsasta.
> Lämmönvarauskyky on edelleen melko suorassa suhteessa painoon.
>
Tarkoitin tuossa sitä, että kun leipomiseen tarkoitetun leivinuunin
sisämitan täytyy olla
tietyn suuruinen, niin se määrää silloin uunin ulkomitan.
Se ei siis voi tulla pienemmäksi ulkomitoiltaan.
Hannu Multanen
> > Jos uunin sisälle täytyy saada iso tyhjä tila (leivinuuni), tulee
> > samankokoisella
> > leivinuunilla varustettu samanpainoinen vuolukiviuuni _pienemmäksi_ kuin
> > tiiliuuni.
> > Jos sitten uunista halutaan tehdä kevyt niin kannattaa tehdä esim.
> balsasta.
> > Lämmönvarauskyky on edelleen melko suorassa suhteessa painoon.
> >
>
> Tarkoitin tuossa sitä, että kun leipomiseen tarkoitetun leivinuunin
> sisämitan täytyy olla
> tietyn suuruinen, niin se määrää silloin uunin ulkomitan.
> Se ei siis voi tulla pienemmäksi ulkomitoiltaan.
>
Jos nyt vertaillaan samanpainoisia uuneja, niin samankokoisella
leivinuunilla varustettu
vuolukiviuuni on ulkomitoiltaan tiiliuunia pienempi.
Jos sitten taas vertaillaan ulkomitoiltaan samankokoisia uuneja, niin
samankokoisella leivinuunilla
varustettu vuolukiviuuni on painavampi -eli varaa enemmän lämpöä.
HM
Heikki Haataja
tällainen väite oikein voi perustua?!?
Terve.
Et tainut lukea mitä minä kirjoitin.En ole mikään tiilerin myyntimies vaan
entinen tullikiviuunin käyttäjä joka möi uunin pois ja rakennutti hyvällä
muurarilla sellaisen uunin minkä mallisen itse halusin.Tavallisesta tiilestä voi
HYVÄ muurari valmistaa malliltaan minkä mallisen ikinä voit suunitella mutta
tulikiven ym.vastaavien uunien mallit suunittelee joku muu kun sinä
itse.Vuolukivi uunit ovat ihan hyviä uuneja mutta niissä on se ominaisuus että
ne luovuttaa lämmön paljon nopeammin elikkä lämmitys päivänä huone tulee liian
kuumaksi.Nämä tiedot perustuvat minun omiin kokemuksiin ja on turha väitää minua
joksikin tiilien myyntimieheksi jos sulla Harri on omaa kokemusta molemmista
uuneista voit sitten väittää muuta.Ja ohan tässä rahastakin kyse minusta
vuolukivien hinnat ovat aivan ylihintaisia verattavissa tavalissesta tiilestä ja
muurarin tekemästä uunista, sen hinta jää puoleen mitä vuolukiven.
TV Heikki
Marko S
Olen samaa mieltä uunien ulkonäöstä, maku asia.
Eräs tärkeä seikka puoltaa vuolukiviuuneja. Sellaisen voi
lämmittää täydellä roihulla kylmästä ilman pelkoa halkeilusta.
Minä valitsin uunin lämmitystehon (W tai m2), painon ja ulkonäön mukaan.
n. 4kW ja 2000kg. Tuollaisen voi lämmittää kerran vuorokaudessa
kuumaksi, eli pari pesällistä (iso pesä) ja kovalla pakkasella se
tuottaa puolet talon lämmöstä.
En ymmärrä miten erilaisten kivimateriaalien nippelitiedot auttavat minua
uunin valinnassa ... eihän autoakaan valita jarrulevyjen materiaalin mukaan
:-
Marko
Harri Ilmari Toivonen
"Nimi On" <nim...@hotmail.com> wrote in message
news:ast5m1$m4$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Lämmönjohtavuus
> tiili ln= 0,7 W/°C m
>
> tiili c= 0,8 J/Kg°C ( kuuluisi ilmeisesti olla
kJ )
>
>
> Tiheys
> Reikätiilien tiheys on 1200...1500 kg/m3, yleisin tiheysluokka on 1,3.
> Täystiilien tiheys on 1700...2000 kg/m3.
>
>
> a.. tilavuuspaino 2980 kg/m3
> a.. ominaislämpö 0,98 kJ/Kg oC
> a.. lämmönjohtokyky 6,4 W/m2K
Eikös noista arvoista joku fysiikkanero pysty laskemaan sen
suunnittelemattoman materiaalimöykyn jäähtymiseen kuluvan ajan esimerkiksi
200 -> 50 °C, jos huoneenlämpö on 20 °C sekä samanpainoisille, että saman
tilavuuden kannalta? Muistaisin joskus tuollaisia laskeneeni itsekin jonain
e-kantaisena potenssina (lämpövirtahan pienenee takan jäähtyessä) niin
sittenhän on sitä faktaa tiili vs vuolukivi rintamalla.
Edelleenkin maalaisjärkeni sanoo, että hyvä takan suunnittelu (ja sijoitus)
näyttelee kuitenkin leijonan osaa tässä jäähtymisasiassa eikä pelkkä
materiaali! Toisin sanottuna kummastakin materiaalista on mahdollista
suunnitella sekä hitaasti jäähtyvä että nopeasti jäähtyvä malli ja tietysti
myös se malli, josta ei tule reklamaatioita halkeilemisien yms. muodossa.
Harri
Harri Ilmari Toivonen
news:7HXI9.22014$ZE1.4...@news1.nokia.com...
> Minä valitsin uunin lämmitystehon (W tai m2), painon ja ulkonäön mukaan.
> n. 4kW ja 2000kg. Tuollaisen voi lämmittää kerran vuorokaudessa
> kuumaksi, eli pari pesällistä (iso pesä) ja kovalla pakkasella se
> tuottaa puolet talon lämmöstä.
Voi kai sitä noinkin.
Sarjassamme mielenkiintoisia valintakriteerejä, meillä oli kaksi (ehkä
kolmaskin) vaihtoehtoa mietittävänä ja ei oikein saatu päätettyä mikä. Kun
oli tiedossa upon toimesta luukkujen hinnat ja vähennettiin ne loppuhinnasta
(luukut oli aivan erilaisia mietittävissä vaihtoehdoissa) ja erotukselle
laskimme kylmästi kilohinnan kaikille kolmelle ja teimme tarjouksen
halvimman kilohinnan mukaan kaikille ja sanoin valmistajalle, että päätä
itse enempää emme maksa. 'Yllättäin' saimmekin sitten sen suurimman ja
kohtuullisen alennuksen kera!
Harri
Harri Nykanen
$3u6...@read3.inet.fi:
>
> Kuulostaa aika hurjalta tuo 500 astetta... Oliskohan mittarissa vikaa?
> Tommonen 300 on jo aika kuuma uuni, eikä ainakaan yli 400:n
> kannata lämmittää.
>
>
Niin minustakin tuntui, kunnes saatiin lainaksi mittari jonka sai heittää
uuniin lämmityksen jälkeen. molemmat näyttivät melko tarkalleen samaa 400
astetta. No nyttemmin on tuo lämmitys vimma hivenen rauhoittunut, on
muitakin asentoja kuin on ja off...
--
Harri
junnu
> Ostin talon, jossa sattui olemaan hulppean kokoinen Tulikiven
> takka-leivinuuni systeemi. Muutamilla kavereilla on muurattu
> takka-leivinuuni ja ne olivat sitä mieltä, että eivät mistään hinnasta
> ottaisi muurattua takkaa enää tänäpäivänä jos voisivat valita. Tuo niiden
> mielipide perustui siihen, että tuota muurattua takkaa saa polttaa
> "älyttömästi" ennenkuin se alkaa antamaan lämpöä, koska siinä on se villa
> kerros kuoren ja 'vaipan' välissä. Tulikiven takka-uuni alkaa antamaan
> lämpöä n. tunnin kuluttua lämmittämisen aloittamisesta ja ainakin tuossa
> meidän systeemissä lämpöä tulee tasaisesti vielä seuraavanakin päivänä...
>
> En tosin tunne Tiilerin rakennetta, onko siellä villat välissä??
Se villa on 10 mm paksua erottaen eri osat toisistaan ( lämpölaajeneminen ).
Pintalämpötila tiiliuunissa on paljon alempi johtuen seinämäpaksuuksista ,
vuolukivikuori voi polttaa .
junnu