ja yhä vaan tätä rakentamis-asiaa
Lu-lu
oletetaan rossipohja !
jokainen -siantuntija ja osa muistakin alalla hääräilleistä
tietää, että rossipohja on sellane, että tönö väkästetään
ikäänkuin "tyhjän" päälle - eli sen alle jätetään siis tilaa
no, sitä tyhjää tilaa ei tietenkään kannata alkaa kaivaan
kovin syvälle maan sisään, vaan se kannattaa jättää tönöä
ympäröivän maanpinnan yläpuolelle, eli sen tönön alla on
maan pinta suunnilleen samassa tasossa kuin mitä maan
pinta on välittömästi kaikkialla sen tönön ulkopuolellakin
eli
kun sen
ympäröivän maan pinta on ohjeiden mukaan profiloitava
siten ettäs se viettää 3m matkalla aina koko aijaan tönöstä
poispäin (5%) , niin tuo tarkoottaa siis käytännössä sitä,
ettäs maan pinta aivan sokkelin vieressä on n. 150 -200 mm
koko muuta tonttia ylempänä , eikö niin ? ... heh-heh ?
no kun
sen rossipohjan alapuolisen ns. ryömintatilan on oltava
- jälleen noiden samojen ohjeiden mukaan - 800-1000 mm
korkee, - JA - jos/kun maan pinta tönön alla on samassa
tasossa kuin mitä se on siinä sokkelin ulkopuolellakin, niin
sillonhan sen rossipohjan alapinta on siis jo n 1050-1200 mm
ylempänä kuin mitä on keskimäärin tönöstä
kauempana kuin 3m sijaitsevaa tontin tasainen? maanpinta
näin olemme päässeet siis rossipohjan alapinnan tasolle,
jota merkittäköön tässä h = + 1.200 jos/kun tontin taso
merkitään: h = + 0.000
no
jottei pakkanen ryömi rossipohjan läpi paljaisiin käpäliin
on rossipohjaan pantava VÄHINTÄÄN ! 500 mm paksu
kerros eristevillaa + lisäksi 32 mm kuivaa lattiaponttilautaa
jollonkas
tuo taas tarkoottaa käytännössä, jottas sen ekan kerroksen
lattiatasolle voidaan tehdä merkintä: h = + 1.732
ja
samalla täyttyy - ilman eri tarkasteluja, suunnitteluja ja
pähkäilyjä - ohjeiden vaatimus siitä, että näkyvän
sokkelinkin tulisi olla mieluiten ainaski n. 500 mm korkee
kun hyväksytty asuinhuoneiden korkeus on vähintään
2500 mm niin 1-kerroksisen tönön yläpohjan alareuna
nousee tasolle h = + 4.232
yläpohjavillakerros tekee kauttaaltaan vähintään 500 mm
lisää, joten ns. räystäskorkeus on nyt tasolla h = 4.732
no näin ollen
tulemme nyt tilanteeseen, jossa matalan rossipohjarakenteisen
tönön korkeus AIVAN YLLÄTTÄEN ! ? ylittääkin
asemakaavan mukaisen, suurimman sallitun räystäskorkeuden
4,5 metriä - olipa suunniteltu vesikatto sitten viisto tahi tasa
ja
jäljelle jääp siis enää vain muutama hassu vaihtoehto:
1)
kaivamme sen ryömintätilan sinne maan sisään ... jollonkas se
kaivuukuoppa siellä täyttösoran alla mutta harsokankaan päällä
"täyttyy aina keväisin tulvavedellä" - käyntiluukulle on
kaivettava sokkelin ulkopuolelle oma poteronsa ja aivan
maanrajaan jäävät kissanluukut saap' heti kättelyssä unohtaa
ja viemäriputkilla toteutettu tuuletus tökkii ja kosteasta maasta
haihtuva kosteus tuottaa rossi-rakenteisiin kirjavan joukon
erilaisia homekasvustoja sekä sieniä
2)
vähennämme vaaditun ekolookisen eristeen määrää ylä- ja
alapohjassa, jollonkas emme pääse lähellekään sitä vaatimatonta
energiankulutusta ja kuviteltua nollaenergiataloa, jonka
rakennus-ministeriömme on EUvostoliiton rakentamis-
komissaarin tukemana asettanut maanmme kaikkein uusien
pientalojen tavoitteeksi, vakkas valitsisimme krypton-kaasu-
täytteiset lämpölasit ja ympäri-pörräävällä lämmöntalteenotto-
kennolla varustetun ilmanvaihtokoneen
3)
anomme poikkeuslupaa lainkuuliaisia naapureita korkeemman
tönön väkästämiselle ... eli rakentamaan emme pääse ainakaan
enää tänä vuonna, ja noin hassun poikkeuksen hyväksymiseen
- jos sellainen nyt koskaan on tulossakaan - saattaa mennä
jopa parikin seuraavaa vuotta
sillä
poliittiset rakennuslautakunnat on yleensä HYVIN tarkkoja
korkeakoulutettujen kaavoitusarkkitehtien tekemien
massoittelujen ja viihtyisän maalais-maiseman mahdollisista
uusista pilaajista, sillä muistammehan toki kaikki
myös nekin, ettei suorasta yhteisestä rintamalinjasta saa lipsua
ja naapureista poikkeava kattokaltevuus saisi kaavoittajankin
ähkymään ja naapuritaloista poikkeavan väristä julkisivutiiltä ei
ole vielä missään eikä koskaan hyväksytty uuden PIENtalon
ulkoseinän verhoilumateriaaliksi ... mutta
lastentarhan kaiken-kirjavin pastilli-värein maalatut betoni-
'kerrostalo-kolhoosien eri kerrosten seinät sen sijaan eivät
ole mikään uhka tulevaisuudelle eikä tään urpaanin ja
arkkitehtoonisen ympäristön uus-modernille taiteellisuudelle
4)
teemme tönöömme maanvaraisen laattian ... joka ratkaisee
kerralla kaikki ongelmamme sekä nyt että myös tulevaisuudessa
sillä
viime (hm ... vai oliko se toissa-)vuosisadalta peräisin oleva
rossipohjahan on jo taannoin julistettu RISKIRAKENTEEKSI
... vaikka joku ikääntynyt KAILA toisin yrittää yhä väittääkin
5)
sen sijaan että
hakkaisimme tyhmää päätämme jykevään viranomais-seinään
rakennamme toiseen kaupunkiin tai johki toiseen kortteliin ...
ja tietysti silloin kaikkein mieluiten liikekerrostalojen kortteliin
eli
onko joku jo keksinyt, miten ne rakennusvalvonnan viisaat
saa hyväksymään rossipohjaisen tönön sellaiset piirustukset,
jossa lattiataso on piirretty vajaat 2 m korkeemmalle kuin
mitä on se tönöä ympäröivän tontin maanpinta ?
kokenutta -siantuntijaa nyt äkkiä kehiin !
PS.
no onhan toki mullakin tollasiin onkelmiin toimiva ratkaisu:
piirrätä se tönösi ihan OIKEELLA arkkitehdilla (SAFA),
niin
sillon ei kukaan uskalla niiden rakennuslupakuvien perään
enää mitään huudella
Rauno Kangas
> jokainen -siantuntija ja osa muistakin alalla hääräilleistä
> tietää, että rossipohja on sellane, että tönö väkästetään
> ikäänkuin "tyhjän" päälle - eli sen alle jätetään siis tilaa
Toiselta nimeltään ryömintätilallinen alapohja...
> no, sitä tyhjää tilaa ei tietenkään kannata alkaa kaivaan
> kovin syvälle maan sisään, vaan se kannattaa jättää tönöä
> ympäröivän maanpinnan yläpuolelle, eli sen tönön alla on
> maan pinta suunnilleen samassa tasossa kuin mitä maan
> pinta on välittömästi kaikkialla sen tönön ulkopuolellakin
Normien mukaan ryömintätilan minimikorkeus on 80 cm, joten ryömintätilan
pohja on lähes poikkeuksetta alempana kuin ulkopuolinen maanpinta.
> ympäröivän maan pinta on ohjeiden mukaan profiloitava
> siten ettäs se viettää 3m matkalla aina koko aijaan tönöstä
> poispäin (5%) , niin tuo tarkoottaa siis käytännössä sitä,
> ettäs maan pinta aivan sokkelin vieressä on n. 150 -200 mm
> koko muuta tonttia ylempänä , eikö niin ? ... heh-heh ?
Täsmälleen näin.
> sen rossipohjan alapuolisen ns. ryömintatilan on oltava
> - jälleen noiden samojen ohjeiden mukaan - 800-1000 mm
...olihan se täälläkin mainittu...
> korkee, - JA - jos/kun maan pinta tönön alla on samassa
> tasossa kuin mitä se on siinä sokkelin ulkopuolellakin, niin
> sillonhan sen rossipohjan alapinta on siis jo n 1050-1200 mm
> ylempänä kuin mitä on keskimäärin tönöstä
> kauempana kuin 3m sijaitsevaa tontin tasainen? maanpinta
>
> näin olemme päässeet siis rossipohjan alapinnan tasolle,
> jota merkittäköön tässä h = + 1.200 jos/kun tontin taso
> merkitään: h = + 0.000
>
> no
> jottei pakkanen ryömi rossipohjan läpi paljaisiin käpäliin
> on rossipohjaan pantava VÄHINTÄÄN ! 500 mm paksu
> kerros eristevillaa + lisäksi 32 mm kuivaa lattiaponttilautaa
Rossipohjan liika eristäminen on pahasta. Nykynormien mukaan sinne laitetaan
villaa 25 cm.
> jollonkas
> tuo taas tarkoottaa käytännössä, jottas sen ekan kerroksen
> lattiatasolle voidaan tehdä merkintä: h = + 1.732
Onhan ne korkeita normaalistikin, muttei ihan noin korkeita.
> samalla täyttyy - ilman eri tarkasteluja, suunnitteluja ja
> pähkäilyjä - ohjeiden vaatimus siitä, että näkyvän
> sokkelinkin tulisi olla mieluiten ainaski n. 500 mm korkee
Tuo määrittyy aika tyypillisesti näin:
* tuuletusaukkojen alareuna vähintään 150 mm maasta
* tuuletusaukko 200 mm korkea
* tuuletusaukon päällä yksi ehjä harkkovarvi 200 mm
* rossipohjan tyypillinen paksuus tuosta ylöspäin on 400 mm
Eli maanpinnasta lattiantasoon aikas yleisesti 950 mm
> kun hyväksytty asuinhuoneiden korkeus on vähintään
> 2500 mm niin 1-kerroksisen tönön yläpohjan alareuna
> nousee tasolle h = + 4.232
>
> yläpohjavillakerros tekee kauttaaltaan vähintään 500 mm
> lisää, joten ns. räystäskorkeus on nyt tasolla h = 4.732
>
> no näin ollen
> tulemme nyt tilanteeseen, jossa matalan rossipohjarakenteisen
> tönön korkeus AIVAN YLLÄTTÄEN ! ? ylittääkin
> asemakaavan mukaisen, suurimman sallitun räystäskorkeuden
> 4,5 metriä - olipa suunniteltu vesikatto sitten viisto tahi tasa
Tuohon nyt yleensä ollaan mahduttu, sinun laskelmasi oli hieman
liioitteleva. Siinä kuitenkin olet oikeassa, että rossipohjatalojen lattiat
ovat puoli metriä ylempänä kuin tyypillisten matalaan perustettujen ja
ulkoportaiden noustessa 15 cm kipaleelta on tavallinen sisääntulo
kolmiportainen ja rossipohjatalossa tuplati sen.
> jäljelle jääp siis enää vain muutama hassu vaihtoehto:
Seuraavaksi ryhdyt selvästikin "runoilemaan". Toki noita virityksiäkin
näkee - viime viikolla viimeeksi piirtelin korjauskuvia yhteen
rossipohjataloon, joka oli tehty niin matalalle, että piti "snorkkeleita"
piirrellä seinävarsiin....
Mie tunnen paljon sikoja ;-)
> no onhan toki mullakin tollasiin onkelmiin toimiva ratkaisu:
> piirrätä se tönösi ihan OIKEELLA arkkitehdilla (SAFA),
> niin
> sillon ei kukaan uskalla niiden rakennuslupakuvien perään
> enää mitään huudella
Jep, jep.
Pauli Kesti-Lutta
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> kirjoitti viestissä
news:rG2kp.27788$mX5....@uutiset.elisa.fi...
> "Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> kirjoitti
>
>> jokainen -siantuntija ja osa muistakin alalla hääräilleistä
>> tietää, että rossipohja on sellane, että tönö väkästetään
>> ikäänkuin "tyhjän" päälle - eli sen alle jätetään siis tilaa
>
> Toiselta nimeltään ryömintätilallinen alapohja...
Ei siellä mitään ryömivii tilallisia ole!!
Ryömintätilainen se saattas vaikka ollaki!!
Lu-lu
> "Lu-lu" <> kirjoitti
>> jottei pakkanen ryömi rossipohjan läpi paljaisiin käpäliin
>> on rossipohjaan pantava VÄHINTÄÄN ! 500 mm paksu
>> kerros eristevillaa + lisäksi 32 mm kuivaa lattiaponttilautaa
> Rossipohjan liika eristäminen on pahasta. Nykynormien mukaan sinne
> laitetaan villaa 25 cm.
no nää "nyky"normithan ovat huomispäivän historiaa, mutta
jo
40 vuotta sitten rossipohjaan pantiin 400 mm paksulti villaa
mutta lattia oli siitä huolimatta pakkasella aivan jääKYLMÄ,
joten revipä siitä !
eli
tollane' vaatimaton, vain 250 mm eristepaksuus rossipohjassa
on siis mun mielestäni aivan täyttä IDIOTISMIA, vaikkei
tavoitteena olisikaan huomenna jo aivan yleisestikin edellytetty
nollaenergiatalo
ja sen mä kyllä ymmärrän että lämmitetään harakoille, mutta
että vielä myyrillekin ...
ja
200 mm on maanvaraisen alapohjan eps-eristeen paksuus
(nykynormien mukaan)
Rauno Kangas
> tollane' vaatimaton, vain 250 mm eristepaksuus rossipohjassa
> on siis mun mielestäni aivan täyttä IDIOTISMIA, vaikkei
> tavoitteena olisikaan huomenna jo aivan yleisestikin edellytetty
> nollaenergiatalo
Tällä hetkellä voimassa olevan energiatehokkuusnormiston rossipohjalle
asettama lämmönjohtavuuden vertailutaso on 0,17 W/m2K, mikä toteutuu jo
20...25 cm eristevahvuuksilla.
Lu-lu
> "Lu-lu" kirjoitti
>> tollane' vaatimaton, vain 250 mm eristepaksuus rossipohjassa
>> on siis mun mielestäni aivan täyttä IDIOTISMIA, vaikkei
>> tavoitteena olisikaan huomenna jo aivan yleisestikin edellyt
>> nollaenergiatalo
> Tällä hetkellä voimassa olevan energiatehokkuusnormiston rossipohjalle
> asettama lämmönjohtavuuden vertailutaso on 0,17 W/m2K, mikä toteutuu jo
> 20...25 cm eristevahvuuksilla.
ne määräykset .. ne määräykset ... mutta ketä kiinnostaa
mua
kun kiinnostaa enämpi se, ettei varpaat oo kylmästä siniset
eikä tää oo mitään teoriaa, vaan ihan ite koettua käytäntöä:
400 mm:kään eristevillaa rossipohjassa ei käytännössä riitä
(paitsi jos on se myyrillekin lämpöä vuotava lattialämmitys)
Rauno Kangas
>> Tällä hetkellä voimassa olevan energiatehokkuusnormiston rossipohjalle
>> asettama lämmönjohtavuuden vertailutaso on 0,17 W/m2K, mikä toteutuu jo
>> 20...25 cm eristevahvuuksilla.
>
> ne määräykset .. ne määräykset ... mutta ketä kiinnostaa
Kyllä esimerkiksi työkseen rakentavia ja suunnittelijoita oletan
kiinnostavan. Tuo arvo nimittäin on paljon suurempi kuin yläpohjassa tai
ulkoilmaan rajoittuvassa alapohjassa (0,09 W/m2K) - suurelta osin
kosteusteknisistä syistä => alapohjan läpi vuotava lämpö kun on yksi tapa
torjua ryömintätilan kosteusongelmia. Liian hyvin eristetty rossipohja on
riskialttiimpi.
> kun kiinnostaa enämpi se, ettei varpaat oo kylmästä siniset
Tuo ongelma on ratkiastu muilla keinoin kuin rossipohjaa määrättömiin
lisäeristämällä.
ps
Lu-lu
> "Lu-lu" kirjoitti
>> ne määräykset .. ne määräykset ... mutta ketä kiinnostaa
>
> Kyllä esimerkiksi työkseen rakentavia ja suunnittelijoita oletan
> kiinnostavan. Tuo arvo nimittäin on paljon suurempi kuin yläpohjassa tai
> ulkoilmaan rajoittuvassa alapohjassa (0,09 W/m2K) - suurelta osin
> kosteusteknisistä syistä => alapohjan läpi vuotava lämpö kun on yksi tapa
> torjua ryömintätilan kosteusongelmia. Liian hyvin eristetty rossipohja on
> riskialttiimpi.
>
>> kun kiinnostaa enämpi se, ettei varpaat oo kylmästä siniset
>
> Tuo ongelma on ratkiastu muilla keinoin kuin rossipohjaa määrättömiin
> lisäeristämällä.
eli siis
paksut villasukat ja REINO-tohvelit , vai ?
ei alapohjan ylimääräisellä ja turhalla lämpövuodolla
rossipohjan homehtumista estetä ...
eikä sitä tommottella konstilla myöskään kannata estää
sillä - ellet vielä tiedä - niin
ei rossipohja pakkasella kostu eikä homehdu
ja
kesäkuumalla niistä alapohjavilloista ei ole lämpövuon estäjäksi
kun kukaan ei ees tiiä, kumpaan suuntaa se vuo suuntautuisi
Rauno Kangas
>> Tuo ongelma on ratkiastu muilla keinoin kuin rossipohjaa määrättömiin
>> lisäeristämällä.
>
> paksut villasukat ja REINO-tohvelit , vai ?
Tilannetta parannetaan merkittävästi lattialämmityksellä tai "lämpimillä"
lattiamateriaaleilla.
> ei alapohjan ylimääräisellä ja turhalla lämpövuodolla
> rossipohjan homehtumista estetä ...
Ei estetä, mutta helpotetaan estämistä. Jos haluat tehdä "liian hyvin"
eristetyn rossipohjan, kannattaa lisätä alapohjan alapuolisen tilan
tuulettuvuutta (normeissa tuo 0,17 W/m2K rajoittaa tuuletusaukkojen määrän 8
promilleen lattialasta). Ainahan sitä voi valita "ulkoilmaan rajoittuvan
alapohjan", jollaisen normien mukainen lämmönjohtavuuden vertailutaso on se
0,09 W/m2K.
> eikä sitä tommottella konstilla myöskään kannata estää
> sillä - ellet vielä tiedä - niin
> ei rossipohja pakkasella kostu eikä homehdu
> ja
> kesäkuumalla niistä alapohjavilloista ei ole lämpövuon estäjäksi
> kun kukaan ei ees tiiä, kumpaan suuntaa se vuo suuntautuisi
Talvellakin ryömintätilan "kuivatus" perustuu paljolti siihen, että sen
lämpötila on selkeästi ulkoilmaa lämpimämpää (ilman lämmittäminen alentaa
suhteellista kosteutta). Ja kyllä nuo kesänkin aikaiset kosteushallinnat
perustuu lämpötiloihin - ei tosin talon sisältä tuleviin
hukkalämpövirtoihin.
Pauli Kesti-Lutta
Rauno "ps" Kangas <ra...@hono.fin> kirjoitti viestissä
news:Hfkkp.27966$mX5....@uutiset.elisa.fi...
>
> --
> "Jopo Jyskälästä" <Jopo@on_mies.fi> ja taas kirjoitti asiaa.
Ja maksaa veronsakin!!!
Juha Ruismäki
> Ei estetä, mutta helpotetaan estämistä. Jos haluat tehdä "liian
> hyvin eristetyn rossipohjan, kannattaa lisätä alapohjan alapuolisen
> tilan tuulettuvuutta (normeissa tuo 0,17 W/m2K rajoittaa
> tuuletusaukkojen
Eikös se moderni ratkaisu ole pistää kuivatuskone sinne jäätymään?
Jaksaa aina vaan huvittaa se naapuri, joka tuli ihmettelemään
raksalle juuri ennen sisäpuolisten täyttöjen tekoa että "jaa
sulle tuleekin rossipohja, se onkin terveellisempi". Enpä
ole kuullut homeongelmista nykyaikaisissa maanvaraisissa laatoissa,
rossipohjissa senkin edestä.
Juha
ps
ps
ps
Pauli Kesti-Lutta
"ps" <po...@scriptum.fin> kirjoitti viestissä
news:UFAkp.28291$mX5....@uutiset.elisa.fi...
"P. Kärhä"
> Jaksaa aina vaan huvittaa se naapuri, joka tuli ihmettelemään
> raksalle juuri ennen sisäpuolisten täyttöjen tekoa että "jaa
> sulle tuleekin rossipohja, se onkin terveellisempi". Enpä
> ole kuullut homeongelmista nykyaikaisissa maanvaraisissa laatoissa,
> rossipohjissa senkin edestä.
Mulla on betonirakenteinen rosspohja, ja oon ollut tosi tyytyväinen.
Ryömintätilassa on raikas ilma, ja sitä voi käyttää minikellarina.
Viemärit roikkuvat näppärästi alimman ontelolaatan alapinnassa, josta ne
voi 40 vuoden päästä näppärästi vaihtaa. Minähän tätä en etee, mutta
sanon lapsille testamentissa, että menee mun puolesta naureskelemaan
niille työmaille, missä viemärit jätettiin maanvaraisen laatan alle tai
sisään ;-)
Pete
P3
""P. Kärhä"" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:inf0c6$lkq$1...@epityr.hut.fi...
eikös niitä saada näppärästi sujuttamalla ym. uudentyyppisillä ratkaisuilla
uusittua ?
Ari H
>
> ""P. Kärhä"" <petri...@tkk.fi> wrote:
>> Mulla on betonirakenteinen rosspohja, ja oon ollut tosi tyytyväinen.
>> Ryömintätilassa on raikas ilma, ja sitä voi käyttää minikellarina.
>> Viemärit roikkuvat näppärästi alimman ontelolaatan alapinnassa, josta ne
>> voi 40 vuoden päästä näppärästi vaihtaa. Minähän tätä en etee, mutta sanon
>> lapsille testamentissa, että menee mun puolesta naureskelemaan niille
>> työmaille, missä viemärit jätettiin maanvaraisen laatan alle tai sisään
>> ;-)
>>
>> Pete
>
> eikös niitä saada näppärästi sujuttamalla ym. uudentyyppisillä ratkaisuilla
> uusittua ?
40 vuoden kuluttua vanha WC-pönttö korvataan vehkeellä, joka työntää
ensinnäkin kiehuvan kuumaa tislattua vettä käyttövedesivaraajaan,
tupruttelee kaiken hiilen polttokennon jäljiltä hiilidoksidina
poistoilmaan, ja laittaa lopun tavaran lannoitepelletteinä astiaan,
jonka voi sitten käydä kippaamassa takapihan naudanlihapensaille.
Tai ehkä 140 vuoden, mutta kumminkin.
--
---
----
Lu-lu
ontelolaatta-rossipohja on todella käytännössä osoittautunut aivan
erinomaisen toimivaksi (ei lahoo eikä homehdu, ellei sössi tosi pahoin)
mutta ...
ellei sitä onteloa ole
alta päin styrox-lämpöeristetty, niin eriste on täytynyt asentaa ontelon
päälle - ja sen jälkeen vielä ns. "pinta"valukerros (johon nykyään ne
lattialämmitysvesiputket) - ja TÄMÄ on = ns. "RISKIRAKENNE"
(amörikan kielellä = sandwich)
eli
kukapa meistä (= teistä) uskaltaisi enää nykyään
ihan ehdoin ja tahdoin väkästää omaan taloonsa noin vaarallisen
aikapommi-riskirakenteen, josta asuntokaupankuntotarkastajakin
voip' omassa kunto-raportissaan jo ihan eka-silmäyksellä todeta
pakoon pötkiville ostaja-ehdokkaille että: ISO RISKI - älä osta !
ja
eiköhän vielä ne väliseinä-puurankojen alajuoksutkin ole lähtöisin
suoraan ihan sieltä ontelon päältä, ja jääneet siten syvälle sandwich-
rakenteen sisään kaikenkarvaisten petonivalujen ympäröimiksi ...
eli TAAS: TOINEN ISO RISKI ! no nyt älä ainakaan osta ... tai
saat todennäköisesti katua riski-kauppaasi ihan koko loppuikäsi,
ellet nyt ennen sitä jo kuole johonkin homekeuhko-astmaan
eli
kaikki ei oo noin helppoo: oja siellä - allikko täällä ... heh-heh !
OK-aikeissa
> Viemärit roikkuvat näppärästi alimman ontelolaatan alapinnassa, josta ne
> voi 40 vuoden päästä näppärästi vaihtaa.
Eikäs tuo tila ole täysin lämmittämätöntä tilaa, mikä siellä pitää
putket pitkillä pakkaskausilla sulana?
http://www.finnfoam.fi/index.php?page=7131c72661f006e8c993286d4ddff37
Perhe palaa viikon laskettelureissulta ja onkin vessan putkistot jäässä.
OK-e
OK-aikeissa
> ellei sitä onteloa ole
> alta päin styrox-lämpöeristetty, niin eriste on täytynyt asentaa ontelon
> päälle - ja sen jälkeen vielä ns. "pinta"valukerros (johon nykyään ne
> lattialämmitysvesiputket) - ja TÄMÄ on = ns. "RISKIRAKENNE"
Täällä valmistajapuoli sanoo lämpöeristeen paikasta näin:
"Ontelolaattaa käytettäessä kannattaa rossipohjarakenteen eriste
sijoittaa laatan päälle."
http://www.finnfoam.fi/index.php?page=7131c72661f006e8c993286d4ddff37
Lu-lu
joo ... sanoo (finnfoam-)ERISTEEN valmistaja
eli
rakennusvirhe ei oo koskaan ollu eristeen valmistajan, vaan
aina eristeen (= rakennustarvikkeen) käyttäjän onkelma ...
sano
ottamatta kantaa siihen, mihin eriste kannattaisi sijoittaa - ja miksi
Lu-lu
kaikki putket ryömintätilassa tietysti lämpöeristetään ... ja hyvin
sillä
senhän sanoo jo suomen rakentamismääräyksetkin
"P. Kärhä"
> ellei sitä onteloa ole
> alta päin styrox-lämpöeristetty, niin eriste on täytynyt asentaa ontelon
> päälle - ja sen jälkeen vielä ns. "pinta"valukerros (johon nykyään ne
> lattialämmitysvesiputket) - ja TÄMÄ on = ns. "RISKIRAKENNE"
> (amörikan kielellä = sandwich)
> eli
No mikäs riski tähän nyt sitten liittyy? Näin ne yleensä tehdään, koska
alapuolelle eristyksessä on omat hankaluutensa myöskin.
> eiköhän vielä ne väliseinä-puurankojen alajuoksutkin ole lähtöisin
> suoraan ihan sieltä ontelon päältä, ja jääneet siten syvälle sandwich-
> rakenteen sisään kaikenkarvaisten petonivalujen ympäröimiksi ...
> eli TAAS: TOINEN ISO RISKI ! no nyt älä ainakaan osta ... tai
Meillä lähtee kiviseinät ontelolaatan päältä. Kevytrakenteiset puuseinät
lähtee lattialaatan päältä. Yksi kantava puuseinäkin taitaa lähteä
alhaalta, mutta sen alaosa on tehty leca-harkolla. Harkon yläpinta on
lattiatasossa. Harkon päälle on sitten laitettu tervahuopa, ja tämän
päälle alajuoksu.
Pete
"P. Kärhä"
Maalämpö pitää sulana viemäriputket ja vesijohdot. Mulla on ne kaikki
eristämättä talon alla. 11 vuoden kokemuksella, mukaan lukien tämä
erittäin kylmä ja pitkä talvi, voin nyt sanoa, että ei niitä kannata
eristää. Se on hukkaan heitettyä työtä.
Vesijohdon eristäminen saattaa äkkiseltään tuntua järkevältä, mutta
tarkemmin ajateltuna ei. Jos virtaama putkessa lakkaa, eli vesi seisoo
vaikkapa nyt viikonloppureissun aikana, niin siinä putkessa seisova vesi
asettuu pikkuhiljaa ympäristön lämpötilaan. Jos putki on eristetty,
tähän menee hieman pidempi aika, tuntien sijaan ehkä päivä. Jos talon
alla on pakkasta, niin vesijohto jäätyy ennemmin tai myöhemmin, oli
siinä eriste tai ei. Jos haluaa satsata eristeisiin, niin ne kannattaa
laittaa tarvittaessa sivuseinien sisäpintoihin. Olennaista on siis saada
koko alatila pysymään plussan puolella, mikä ainakin meillä toteutuu.
Viemäri jäätyy vielä huonommin kuin vesijohto, koska se on tuuletettu
katolle. (Olettaen että ilma virtaa oikeaan suuntaan). Putkessa siis
kulkee lämmin ilmavirtaus.
Pete
Ari H
> Vesijohdon eristäminen saattaa äkkiseltään tuntua järkevältä, mutta
> tarkemmin ajateltuna ei. Jos virtaama putkessa lakkaa, eli vesi seisoo
> vaikkapa nyt viikonloppureissun aikana, niin siinä putkessa seisova vesi
> asettuu pikkuhiljaa ympäristön lämpötilaan. Jos putki on eristetty,
> tähän menee hieman pidempi aika, tuntien sijaan ehkä päivä. Jos talon
> alla on pakkasta, niin vesijohto jäätyy ennemmin tai myöhemmin, oli
> siinä eriste tai ei. Jos haluaa satsata eristeisiin, niin ne kannattaa
> laittaa tarvittaessa sivuseinien sisäpintoihin. Olennaista on siis saada
> koko alatila pysymään plussan puolella, mikä ainakin meillä toteutuu.
Semmoinen on kuitenkin syytä huomioida, että jos epäilee että joutuu
myöhemmin laittamaan sulanapitokaapelin vesijohdon sisään, niin
silloin on ehkä ihan kiva, jos putki on eristetty, säästää sähköä ja
lyhentään kaapelin tarvittavaa käyttöaikaa. Ja kaapelin saa putken
sisään hyvin helposti (ainakin jos on läpiviennillä varustettu
liitoskappale ennen vesimittaria, kuten kai nykyään yleensä on),
mutta eristettä voi olla kypsä ryömiä jälkeenpäin laittamaan (eli
jää käytännössä tekemättä).
Ja toinen pointti eristämisessä voi olla, että kesällä vesi pysyy
pitempään kylmänä, mikä on varmaan yleensä kiva asia, ainakin jos ei
ole tapana pitää jääkaapissa kylmää juomavesikannua.
Mutta siis ehdottomasti ryömintätilan olisi syytä pysyä plussalla, ja
jos ei ole erityistä syytä epäillä että näin ei käy, niin onhan se
silloin vähän liioittelua eristää vesijohto.
--
---
----
Lu-lu
> Mutta siis ehdottomasti ryömintätilan olisi syytä pysyä plussalla,
> ja jos ei ole erityistä syytä epäillä että näin ei käy, niin onhan se
> silloin vähän liioittelua eristää vesijohto.
no
ryömintätilan pitäminen "plussalla" ympärivuotisesti on pelkkää
utopiaa - ainakin kaikissa rakennettavissa uudisrakennuksissa
mutta
kaikki vanhat harakanpesät sitten erikseen, eli siis ne joissa
alapojaeristeen määrä on niin surkee, että lämpö valuu lattian
läpi lähes esteettä sinne ryömintätilaan
sillä
näissä kaikissa
uusissa, matala- ja nollaenerkiataloissa, joita jo ensi vuodesta
alkaen saa enää vain rakennellakaan, on alapohjan lämpöeriste
jo niin tehokas, ettei ryömintätila tule pysymään plussalla
- mikäli rakentamismääräysten edellyttämä tuuletus on oikein
järjestetty ja se myös toimii, tai muuten rossipohja alkaa
kasvattaa jo heti eka vuonna sientä ja hometta
niinpä
kaikki putket ryömintätilassa on aina lämpöeristettävä todella
hyvin, ja
kyllä noin yksinkertaisen asian nyt vähintään pitäisi painua jo
kaikkien kaaliin
"P. Kärhä"
> näissä kaikissa
> uusissa, matala- ja nollaenerkiataloissa, joita jo ensi vuodesta
> alkaen saa enää vain rakennellakaan, on alapohjan lämpöeriste
> jo niin tehokas, ettei ryömintätila tule pysymään plussalla
> - mikäli rakentamismääräysten edellyttämä tuuletus on oikein
> järjestetty ja se myös toimii, tai muuten rossipohja alkaa
> kasvattaa jo heti eka vuonna sientä ja hometta
Sinä se et sitten maalämpöön usko? Laitappa ensi talvena kokeeksi maahan
muutama styroksilevy ja mittaa lämpötilaa niiden alta. Hämmästyt. Ihan
samalla lailla toimii talo. Ei sen lattian läpi vuotavaa lämpöä
välttämättä tarvita. Talon ympärillä on routasuojaus. Lattiassa on
eristeet. Jos vielä sivuseinät eristää styroksilla, niin lämpövuoto
johtumalla rakenteiden läpi ryömintätilasta ulkoilmaan on todella
minimissä.
Järjestelmään tulee plussana alhaalta maalämpöä. Miinuksena tulee
lämpövuo rakenteiden läpi ulkoilmaan ja alapohjan tuuletuksen mukana
poistuva lämpö. Kaikki on näiden tasapainotuksesta kiinni. Jos tuuletus
on liian raju, niin voi jäätyäkin.
> niinpä
> kaikki putket ryömintätilassa on aina lämpöeristettävä todella
> hyvin, ja
> kyllä noin yksinkertaisen asian nyt vähintään pitäisi painua jo
> kaikkien kaaliin
Selitin jo edellisessä meilissä miksi tämä on turhaa, mutta olkoon. Ei
ne eristeet siellä haittaakaan - ne ovat vain turhat.
Pete
Ari H
> "Ari H" < kirjoitti
>> Mutta siis ehdottomasti ryömintätilan olisi syytä pysyä plussalla,
>> ja jos ei ole erityistä syytä epäillä että näin ei käy, niin onhan se
>> silloin vähän liioittelua eristää vesijohto.
>
>
> no
> ryömintätilan pitäminen "plussalla" ympärivuotisesti on pelkkää
> utopiaa - ainakin kaikissa rakennettavissa uudisrakennuksissa
> mutta
> kaikki vanhat harakanpesät sitten erikseen, eli siis ne joissa
> alapojaeristeen määrä on niin surkee, että lämpö valuu lattian
> läpi lähes esteettä sinne ryömintätilaan
> sillä
>
> näissä kaikissa
> uusissa, matala- ja nollaenerkiataloissa, joita jo ensi vuodesta
> alkaen saa enää vain rakennellakaan, on alapohjan lämpöeriste
> jo niin tehokas, ettei ryömintätila tule pysymään plussalla
> - mikäli rakentamismääräysten edellyttämä tuuletus on oikein
> järjestetty ja se myös toimii, tai muuten rossipohja alkaa
> kasvattaa jo heti eka vuonna sientä ja hometta
No mutta eikös sinä tiedä, että nykyään noihin ryömintätiloihin
laitetaankin ikuisesti(*) toimiva kosteudenpoistopömpeli, joka
siis pitää kosteuden siellä aisoissa niin kauan kuin toimii, eli
ikuisesti(*).
(*) Ikuinen toiminta edellyttää pömpelin vaihtoa aina kun se
menee rikki.
--
---
----
Lu-lu
"Ari H" <AriH...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:inoq4c$mh$1...@news.cc.tut.fi...
no tiedänhän mäkin toki ton pömpelin, muttakun ...
se pömpeli kykenee poistamaan vain suurimman osan
kosteutta (ei siis aivan kaikkea) ja
kun lisäksi ilmanvaihto siinä pömpeli-tilassa on = 0
niin
homepa se onkin sellanen veijari, ettei se välttämättä
tosta tokene
enpä siis laskisi pelkän pömpelin varaan - vaikka tuo
toimisikin ikuisesti
Lu-lu
> Sinä se et sitten maalämpöön usko? Laitappa ensi talvena kokeeksi maahan
> muutama styroksilevy ja mittaa lämpötilaa niiden alta. Hämmästyt. Ihan
> samalla lailla toimii talo. Ei sen lattian läpi vuotavaa lämpöä
> välttämättä tarvita. Talon ympärillä on routasuojaus. Lattiassa on
> eristeet. Jos vielä sivuseinät eristää styroksilla, niin lämpövuoto
> johtumalla rakenteiden läpi ryömintätilasta ulkoilmaan on todella
> minimissä. Järjestelmään tulee plussana alhaalta maalämpöä. Miinuksena
> tulee lämpövuo rakenteiden läpi ulkoilmaan ja alapohjan tuuletuksen mukana
> poistuva lämpö. Kaikki on näiden tasapainotuksesta kiinni. Jos tuuletus on
> liian raju, niin voi jäätyäkin.
sun "liian raju" = määräysten mukainen (ja siis myös välttämätön)
eikä siinä myöskään silloin mitkään eristeet yhtään mitään auta
ja
ei sieltä maastakaan mitään lämpöä sinne ryömintätilaan tuu, koska
myös se maa siinä ryömintätilan alapuolella kuuluu lämpöeristää
kokonaan 100 mm paksulla routa-styroxilla
eli
kaikki kissanluukut vain täysin umpeen ja rossilattian eristeet
huonoiksi, niin sillon siellä ryömintätilassa onkin juuri sopivan
viileä ja kostea "ilmasto" kasvatella talvisin esim. siitakesieniä
Jari Kaija
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message
news:4IZnp.31865$mX5....@uutiset.elisa.fi...
Heh. Vois jokainen rakentelija aloitella vaikka tämmöisestä
ensteks ;-)
http://kuvalaatikko.com/gallery/index.php/Projektikuvia---Project-pictures/Leikkim-kki
Lu-lu
> Heh. Vois jokainen rakentelija aloitella vaikka tämmöisestä
> ensteks ;-)
> http://kuvalaatikko.com/gallery/index.php/Projektikuvia---Project-pictures/Leikkim-kki
on ihan tyylikkään näköinen leikkimökki;
mun rakentamassani on eristämätön, "jäykkä rossipohja"
joten se on sellasta kokonaisena-pois-siirrettävää mallia
ja se onkin nykyään työmaavarasto-käytössä
mutta eiks' sustakin oo' hienoo, ettäs
ees joku jutustelee joskus jotain myös rakentamisesta,
vaikkei aihe vaikuta juuri ketään kiinnostavankaan
Jari Kaija
> on ihan tyylikkään näköinen leikkimökki;
Likka tyytyväinen. Se riittää :-)
> mun rakentamassani on eristämätön, "jäykkä rossipohja"
> joten se on sellasta kokonaisena-pois-siirrettävää mallia
Tuossa on satanen rytoksi pohjassa. Toimii tulevaisuudessa
myös vierasmajana. Siksi eristys ja "tavanomaista" isompi
koko..
> mutta eiks' sustakin oo' hienoo, ettäs
> ees joku jutustelee joskus jotain myös rakentamisesta,
> vaikkei aihe vaikuta juuri ketään kiinnostavankaan
No totta hitossa. Ja kyllä tälle alueelle on itsekkin aikoinaan
tullut sen vuoksi, jotta mukavaa/opettavaista lukea muiden
onnistumisista/virheistä.
+++++++++++++++++++
http://www.jarikaija.net
Ari H
> "Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote:
>> mutta eiks' sustakin oo' hienoo, ettäs
>> ees joku jutustelee joskus jotain myös rakentamisesta,
>> vaikkei aihe vaikuta juuri ketään kiinnostavankaan
>
> No totta hitossa. Ja kyllä tälle alueelle on itsekkin aikoinaan
> tullut sen vuoksi, jotta mukavaa/opettavaista lukea muiden
> onnistumisista/virheistä.
Lieköhän täällä vielä tarpeeksi kiinostuneta, että ryhmän sais
elvytettyä...
Leikkimökkivarastolinjalla: mitä tekisitte isosta kasasta
(olisko niitä 20-30 kpl) trukkilavoja?
--
---
----
Mika Iisakkila
> Leikkimökkivarastolinjalla: mitä tekisitte isosta kasasta
> (olisko niitä 20-30 kpl) trukkilavoja?
Saunapuita.
EUR-merkityissä on kai joku pantti (ainakin ne häviävät
automaattisesti lastauslaiturin alta), mutta ei ehkä maksa vaivaa
lähteä niitä kauemmas kuskaamaan.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ari H
> Ari H <AriH...@gmail.com> writes:
>> Leikkimökkivarastolinjalla: mitä tekisitte isosta kasasta
>> (olisko niitä 20-30 kpl) trukkilavoja?
>
> Saunapuita.
No tämä on se oletusvaihtoehto, mutta tuntuisi että moisista valmiista
"elementeistä" voisi tehdä jotain fiksumpaakin, varsinkin kun niissä
on nauloja, ja mitä lie hiekkaa ja laastipölyä, jotka tekee gutaa
melkein mille vaan terälle.
Viimeisin ajatus on tehdä yhdestä betoniseinäisestä varastosta
sovelias polttopuille vaikka ne ei olisi edes ihan rutikuivia: Kun
vuoraa sen noilla lavoilla, joka puolelle jää puolen vaaksan
tuuletusrako. Samalla pientä osastointia niin, että pystyy tuomaan
tuoreempia halkoja toiselle puolen kun käyttää toiselta puolen
kuivempia. Ja jos joskus puut loppuu ja tulee kylmä, sitten voi
alkaa pätkiä niitä lavoja ;-)
> EUR-merkityissä on kai joku pantti (ainakin ne häviävät
> automaattisesti lastauslaiturin alta), mutta ei ehkä maksa vaivaa
> lähteä niitä kauemmas kuskaamaan.
Juu, luulen että jos omalla peräkärryllä veisi, eikä laskiksi
käytetylle ajalle arvoa, niin rahallisesti tulos olisi plus
miinus nolla...
--
---
----
"P. Kärhä"
hetkellä neljä lavaa, joiden päälle ladon aina syksyllä seuraavan talven
sauna/takkapuut. Ne lahoaa muutamassa vuodessa, kun on maata vasten.
Sitä varten täytyy aina välillä ostaa jotain, missä saa pari uutta lavaa
tilalle.
Muutenkin sellainen muutama kuormalava on ihan hyvä pitää plakkarissa,
kun aina on jotain tavaraa, mikä pitää saada jonnekin kasalle, ja sinne
alle on hyvä laittaa lava.
Sitten kun lavat on tarpeeksi mätiä, niin ne voi pilkkoa nuotiopuiksi.
Mitään tämän kummoisempaa käyttöä en ole keksinyt.
50-luvulla tavarat tuli puulaatikoissa. Niistä sai mäkiautoja, ja
tehtiin niistä talojakin. Meidän tontillakin oli vanha vaja, jonka katto
oli tehty Mossen varaosalaatikoista. Mutta ei kuormalavoista enää saa
näitäkään.
Pete
Elias Aarnio
>
> Leikkimökkivarastolinjalla: mitä tekisitte isosta kasasta
> (olisko niitä 20-30 kpl) trukkilavoja?
>
Huussin tai vastaavan: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=270576
Ihan loistava toteutus! Nähty on. Istuttu tosin ei kun se oli SYKE:n
pihalla "helsingissä".
--
EliasA
nospa...@supertel.fi
>
> Viemäri jäätyy vielä huonommin kuin vesijohto, koska se on tuuletettu
> katolle. (Olettaen että ilma virtaa oikeaan suuntaan). Putkessa siis
> kulkee lämmin ilmavirtaus.
>
Lisäksi, jos ei ole vuotavia hanoja ( tai jäätymisvaaran takia
tahallaan tippumaan jätettyjä), ei viemärissä ole normaalisti mitään
jäätyvää. Pienet jäät sulaa ottamalla suihku tai pesemällä pyykkiä.
Jos se ryömintätila on joka suuntaan (paitsi alas, ainakin
keskiosaltaan) eristetty, ja silti pelottaa, voi sinne laittaa
pakkasvahti-patterin välittämättä mistään viherpiiperö-
energiajutuista.
Ainkin meillä pysyy maavarainen tila plussalla, vaikka eristeenä on
vain turvetta, ja ilmanvaihto on viemäriputkilla, toinen maan alta ja
toinen katolta. (=maakellari, siellä näytti vaskitsat ym elikot
pystyvän talvehtimaan. Ei siis käytössä.. )
nospa...@supertel.fi
> eristämättä talon alla. 11 vuoden kokemuksella, mukaan lukien tämä
> erittäin kylmä ja pitkä talvi, voin nyt sanoa, että ei niitä kannata
> eristää. Se on hukkaan heitettyä työtä.
>
Maalämmön tehoa voi parantaa eristämällä maan reuna-alueet seinän
sisä- ja ulkopuolelta. Sitten tuuletuksen voi vetää routaeristeen
alapuolella, kunhan kondenssivedet saa pois putkesta. Silloin talvella
tuleva ilma on esilämmitettyä, ja kesällä taas se viilenee, mutta
samalla tiivistyy kosteutta pois tuuletusputkeen.
Kosteuden hallinnan kannalta on minusta tärkeää, että maan pohjan
vedet johdetaan pois salaojiin, ja maan pinnassa on päälimmäisenä
hyvin höyryä ja nestevettä läpäisevää materiaalia, soraa tai
lecasoraa. Silloin kastepiste on kesällä pahimmillaan maan
lämpötilassa, ja lämmin kostea ilma kastelee eniten maata pintasoran
tai lecasoran alla, eikä siis niinkään itse taloa, joka lämpenee
tuuletettaessa ensin.
Jos maa on märkää lähellä maan pintaa, ei mikään styrox- ja
muoviviritys ole luotettava pitämään kostautta poissa. Ellei sitten
eristetä reippaasti ja tuuleteta myös reippaasti, jolloin on sama, jos
talo on tolppien nokassa.
Toinen juttu on, että jos talon alaosat on kiveä ja styroksia, ei se
pieni kosteus paljoa haittaa. Tekemällä pohjat kunnolla ryömintätila
on tosiaan vähintäänkin erinomainen maakellari, kunhan tuloilmaa
jäähdytetään maan läpi kulkevalla putkella. Eikä kunnon maakellarikaan
kasva hometta ilman että sinne vie mätiä juureksia tai tuuleta sitä
kesällä (jolloin se kastuu, kun ulkoilman kosteus tiivistyy joka
paikkaan).