Kalvopaisunta-astian paine lattialämmitystalossa
asl...@hotmail.com
kerroksisessa lattialämmitystalossa ?
Paineet säiliöstä laskivat pikkuhiljaa. Lisäsin muutaman kerran vettä
kunnes huomasin, että säiliön venttiili vuosi. Tiukkasin venttiilin
vuoto loppui ja laskin vettä kunnes painemittari näytti 0,8 bar
lukemaa.
Nyt paine vesipuolella on laskenut 0,6 bar lukemaan ja näyttää
jämähtäneen siihen.
Paljonko ilman/typen paine pitäisi olla ilmapuolella ?
Voinko lisätä ilmaa kompuralla mikäli paine kaasupuolella on liian
alhainen ?
Kaasupuolen painetta en ole mitannut, mutta venttiilin neulaa
painaessa siltä purkautuu ilmaa.
Junttila
> Paljonko pitää olla kalvopaisunta-astian ilmanpaine olla 1
> kerroksisessa lattialämmitystalossa ?
...
> Paljonko ilman/typen paine pitäisi olla ilmapuolella ?
Sama kuin vedelläkin.
> Voinko lisätä ilmaa kompuralla?
Älä tee sitä.
> venttiilin neulaa painaessa siltä purkautuu ilmaa.
Hyvä niin
Ei se kalvo painetta pitele vaan se kalvon toisella puolella oleva
paine. Toisin sanoen kalvo on vain rajapinta eli nesteen pidättäjä ja
paineet kalvon molemmin puolin ovat samat. Paisuntasäiliöllä on oma
peruspaineensa, joka on merkitty siihen. Minun säiliössäni se on 0,5
bar. Tätä ei ole mitään syytä muuttaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä,
että kalvo toimii paineen tasaajana tuosta paineesta alkaen ja on 1,0
bar kalvon ollessa keskiasennossa.
Lämmitysjärjestelmän vesitilassa vallitseva paine on määräävä
mitoitustekijä. Mittareissa on punaisella sallitut enimmäispaineet,
minulla 1,5 bar. Paisuntasäiliön kannalta optimi paine olisi 1,0 bar.
Sattuneesta syystä olen pitänyt paineen 0,5 ja 1,0 välillä.
Paisuntasäiliön ilmapuolelle olisi periaatteessa tarpeen lisätä ilmaa,
jos se on loppunut eli kalvo makaa säiliön seinässä kiinni ja paine
heittelee. Tämä ei taas käytännössä ole mahdollista, koska paineen
pitäisi tällöin olla äärettömän suuri. Jos venttiilistä tulee ilmaa,
en menisi sitä lisäämään, koska oikea lisäysmäärä vaatisi puolestaan
paineen nollauksen järjestelmässä.
Matti
paineet kalvon molemmin puolin ovat samat."
Mikähän idea tuossa kalvopaisuntastiassa tuon kalvon osalta on?Niissähän
vesiputki tulee säiliön alareunasta ja kun patteriverkossa tms alkaa paine
nousta niin putkesta tuleva vesi painaa kumikalvoa jolloin kalvon
ilmapuolella oleva ilma puristuu kasaan sen mukaan miten paine nousee ja
taas paineen laskiessa ilmanpaine painaa kumikalvon välityksellä vettä
takaisin putkistoon.Äkkiseltään ajatellen sama ilmiö tapahtuisi vaikka
paisuntasäiliössä ei olisi tuota kumikalvoa laisinkaan vaan sama ilman
esipaine putkistossa olevaa vettä vasten.Siis samaan tapaan kuin vesipumpun
yhteydessä käytetyssä painesäiliössä.Siinähän pelkästään ilmanpaine pitää
yllä painetta vesijohtoverkossa ja veden ja ilman välissä ei ole mitään
kalvoa
J.P
"Matti" <mas...@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:_NfBi.215091$go6....@reader1.news.saunalahti.fi...
> esipaine putkistossa olevaa vettä vasten.Siis samaan tapaan kuin
> vesipumpun
> yhteydessä käytetyssä painesäiliössä.Siinähän pelkästään ilmanpaine
> pitää
> yllä painetta vesijohtoverkossa ja veden ja ilman välissä ei ole mitään
> kalvoa
Noissa ainaskin tahtoo ilmat pikkuhiljaa hävitä eli liukenevat veteen...
Kalevi Hautaniemi
> Paljonko pitää olla kalvopaisunta-astian ilmanpaine olla 1
> kerroksisessa lattialämmitystalossa ?
Painetta pitäisi olla niin paljon, että silloin kun lämmitystä ei
tarvita, putkiston ylimmässäkin kohdassa on kuitenkin vielä ylipaine.
> Nyt paine vesipuolella on laskenut 0,6 bar lukemaan ja näyttää
> jämähtäneen siihen.
Ihan kelvollinen paine jos ei verkoston ylin kohta ole kuutta metriä
ylempänä mittauskohtaa.
> Paljonko ilman/typen paine pitäisi olla ilmapuolella ? Voinko lisätä
> ilmaa kompuralla mikäli paine kaasupuolella on liian alhainen ?
Ilmanpaine systeemissä on sama kuin vedenpaine.
> Kaasupuolen painetta en ole mitannut, mutta venttiilin neulaa painaessa
> siltä purkautuu ilmaa.
Näin pitää ollakin. On tarkoitus, että kalvo on suunnilleen
paisunta-astian keskikohdalla kaikissa käyttötilanteissa.
Kun lämmitystarvetta ei ole, kalvo on kupera kattilaan päin ja
kun lämmitystarve on huipussaan kalvo on kupera ilmaventtiiliin
päin. Järjestelmä on varustettu myös ylipaineventtiilillä, josta
ylimääräinen vesi tulee ulos jos kattilan maksimipaine
(yl. n. 1,5 bar) ylittyy.
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >
Junttila
> samaan tapaan kuin vesipumpun yhteydessä käytetyssä painesäiliössä.
> Siinähän pelkästään ilmanpaine pitää yllä painetta vesijohtoverkossa ja
> veden ja ilman välissä ei ole mitään kalvoa
Kalvopaisuntasäiliö voidaan kiinnittää seinään kyljelleen kuten
minulla. Toinen seikka on tuo ilman imeytyminen veteen, mikä on tuttu
vesipumpun yhteydessä olevassa painesäiliössä. Niissäkin kyllä
käytetään kalvoa.
Lu-lu
"Kalevi Hautaniemi" <mi...@meilta.invalid> kirjoitti
viestissä:pan.2007.08.29...@meilta.invalid...
no eikä pidä !
ei sieltä pytystä kannata sitä ilmaa pois laskea ... enää tippaakaan
ja mitä useammin sä painelet venttiiliä sitä enemmän "metässä"
on se tuon pyttysi toiminta
pytyssä kuuluisi olla (ja myös PYSYÄ!) esipaine, joka on hieman
(= vähintään 0,1-0,2 bar) SUUREMPI kuin lämmitysverkoston
staattinen paine ("kylmänä")
eli jos verkosto
on esim. 6 m korkea (painemittarin kohdalta ylöspäin mitattuna)
niin verkostosta irroitetun pytyn kaasupuolelle kannattaisi painaa
(vaikkapa sitten sillä kompuralla) n. 0,8 bar esipaine
ja tarkistaa samalla, ettei se venttiili vuoda tippaakaan (myöskään
juuresta eli kiinnityskohdastaan - joka on usein pyttytehtaalla
jätetty aivan liian löysäksi)
ja
sen jälkeen, kun oikea esipaine on pyttyyn saatu ja sen venttiilistä
mitattu, niin sitä ei kannata mennä enää "rassaamaan"
eli
kokeilemaan josko siellä pytyssä olisi vielä sitä painetta yhtäänkään
jälellä, sillä
joka kerta kun sä mokoman TYPERÄN kokeilun teet, niin pytyn
esipaine pienenee noin 0,1 bar verran ... tai jopa enemmän, joten
me olemme jo ihan ekankin kokeilun jälkeen sen esipaineemme
kaa taas aivan ... hm ... ns. "metässä"
oikeeseen
esipaineeseen viritetty pytty sitten takaisin kii verkostoon, ja
Voilį! ... taas tuo mystinen paisunta-värkki skulaa (kuin ajatus)
ja sen
esipaineen virittämisen oikeelle kohalleen voi toki tehä myös pytyn
ollessa yhä kii siinä verkostossa, mutta verkostosta tulisi sillon
päästää ekaks' ns. ("yli")paineet veks'
eli
ihan ekaks' laskea varoventtiilista kaikki liika vesi lattiakaivoon,
ja sen jälkeen - kun se verkosto on toki yhä TÄYNNÄ vettä
muttei
siinä oo enää ns. YLIpainetta - avata vaikkapa ylimmän patterin
(= kohdan) ilmausruuvi (jottei MYÖS sen verkoston paine nouse
sillon, kun siihen pyttyyn lisätään sitä ilmaa "esipaineeksi")
jonka jälkeen voi
vaikka sillä kompuralla sitten painaakin pyttyyn tarvittavan, ja
sen oikean toiminnan kannalta välttämättömän 0,8 bar:n esipaineen
jonka jälkeen se ilmausruuvi taas kii, ja täyttöventiilistä uutta
vettä ja "täydet" paineet takasin verkostoon
ja
riippuu ihan esipaineen suuruudesta sekä kalvon jäykkyydestä,
missä asennossa se kalvo on siellä pytyn sisällä
"oikean" esipaineen täytön jälkeen, ja kun verkostossa ei ole
sitä turhaa "yli"painetta
ja se voi
ihan hyvin olla vaikka aivan kii siellä pytyn toisessa päässä,
kunnes verkoston vesi alkaa lämpenemään jolloin se laajenee
pyttyyn päin (kalvon vesipuolelle)
ja
sen jälkeen kun vesi alkaa lämmetessään laajentua, niin ne
paineet kalvon molemmilla puolilla ovat aina samat
ja se paine vaihtelee verkoston veden lämpötilan mukaan
ja ellei se
paine vaihtele, niin se pyttykään (= "paisunta") EI TOIMI
käytettävissä olevan eli ns. "tehokkaan" paisuntatilavuuden
alueella verkoston paine voi olla siis
alkaen: hiukka yli verkoston staattisen paineen
ja päättyen: hiukka alle varoventtiilin avautumispaineeseen
ja se-samma nummeroina esimerkiksi näin: 0,8 bar - 1,3 bar
(jos vaikka se varoventtiili avautuu jo esim. 1,5 bar:issa)
jolla
painealueella sen lämmitysverkoston painemittarinkin tulisi
lämmityskauden aikana siis "seilata" edestakaisin, JOS sen
verkoston veden lämpötilakin vaihtelee + 20 ... + 80 oC:een
(no lattialämmityksessä ei vaihtele sentään ihan noin paljoa)
ja sen painemittarin edestakaisesta "toiminnasta" näkee, jotta
myös se pyttykin toimii
(täysin paikoilleen jämähtänyt mittari nääs osoittaa usein,
ettei pytty toimi ... tai ainakin sen, että se mittari on sitten
rikki)
ja
esipaineen tarkoitushan on siis "nollata" paisuntapytyssä
(= sen kalvon toisella puolella) oleva vesimäärä (tilavuus)
tilanteessa, jolloin lämmitysverkoston vesi on yhä kylmää,
eikä sen siis ole vielä tarvinnut paisua
ja olipa kyse vesipatteri- tai lattialämmityksestä on nuot
periaatteet samat;
ja mikäli esipaine on liian pieni, kertyy verkostoon
helposti ilmaa,
ja mikäli esipaine on liian suuri, jää sen pytyn tehollinen
paisuntatilavuus helposti liian pieneksi, jolloin
käytettävissä oleva painealue ei enää riitä pitämään
kaikkea vettä verkostossa, jolloin osa vedestä tunkee
vähitellen veroventtiilin kautta ulos
(jolloin verkostoon kertyy myös sitä ilmaa) ... heh-heh
ja ihan kaikki
ilmaus-onkelmat loppuu tyystin, kun pytty on valittu
oikean kokoiseksi (=riittävän isoksi) ja siihen on tökätty
se oikea esipaine (ja se ilmapuolen venttiili myös PITÄÄ
... sen ilman siellä pytyn sisällä ... eikä sitä ilman painetta
käydä alvariinsa "tarkistamassa")
sano se
kysy-vaan-multa-jos-et-ite-tiiä-konstruktrolli
... ja toivottavasti meni nyt kaikille (taas?) jakeluun ...
(ja jorinat on vapaasti kopioitavissa ... kaikille kavereillekin)
nospa...@supertel.fi
>
> jonka jälkeen se ilmausruuvi taas kii, ja täyttöventiilistä uutta
> vettä ja "täydet" paineet takasin verkostoon
>
Uutta vettä laitetaan yleensä esim. olevien numeroiden mukaan,
niin että kylmä systeemi on on esim 0.8 bar (6 metrin korkuinen
lämmityssysteemi) ja täysin kuuma lähellä varoventtiilin avautumis-
lämpötilaa.
> ja se-samma nummeroina esimerkiksi näin: 0,8 bar - 1,3 bar
> (jos vaikka se varoventtiili avautuu jo esim. 1,5 bar:issa)
>
Kun vettä päästää pois ja kalvon takana on riittävästi painetta,
painemittarin neulan liike muuttuu terävästi, kun kalvo menee pohjaan.
jos kalvo seilaa puolivälissä, em- esimerkissa 0.6 baarin hujakoilla
saa lorottaa litran vettä, eikä paine muutu paljoa. Jos kalvo on
ääriasennossa, pari desiä poistettua tai lisättyä vettä näkyy heti
painemittarissa.
Alkuun voi laittaa ilmaa vähän liikaa, sitten haetaan painemittarilla
ja varoventtiilista pois valuttamalla kohta, jossa paine muuttuu.
Lisätään vettä hieman ja päästetään ilmaa pois, kunnen lulu:n
esimerkissä paine on 0.8. (Tai mitataan ilmanpaine ilmanpaineen
mittarilla.. mulla moista ei ollut, siksi tuo veden lisäys, että
saadaan vedenpaineesta mitattua ilmanpaine kalvon ollessa taas irti
ääriasennosta..) Homman ymmärtää, kun muistaa, ettei vesi painu
kokoon, vaan vain ilma. Ja kalvo ääriasennossa ei jousta, muuten
kalvon molemmilla puolilla on sama paine.
Junttila
> pytyssä kuuluisi olla (ja myös PYSYÄ!) esipaine, joka on hieman
> (= vähintään 0,1-0,2 bar) SUUREMPI kuin lämmitysverkoston
> staattinen paine ("kylmänä")
>
> eli jos verkosto
> on esim. 6 m korkea (painemittarin kohdalta ylöspäin mitattuna)
> niin verkostosta irroitetun pytyn kaasupuolelle kannattaisi painaa
> (vaikkapa sitten sillä kompuralla) n. 0,8 bar esipaine
Mikäli noista jorinoista jotain ymmärsin, niin tuolla paineella kalvon
toiminta estettäisiin alle 0,8 bar paineessa, koska pöntössä ei ole
enää vettä ja kalvo on seinämää vasten. Käsittääkseni pönttöön
merkitty alkupaine 0,5 bar on sellainen, että kalvo toimii kaikilla
esiintyvillä paineilla. Vain seinämästä irti oleva kalvo voi toimia.
0,8 alkupaineella kalvon keskiasennossa paine olisi 1,6 eli
varoventtiili olisi jo toiminut.
nospa...@supertel.fi
> Mikäli noista jorinoista jotain ymmärsin, niin tuolla paineella kalvon
> toiminta estettäisiin alle 0,8 bar paineessa, koska pöntössä ei ole
> enää vettä ja kalvo on seinämää vasten. Käsittääkseni pönttöön
> merkitty alkupaine 0,5 bar on sellainen, että kalvo toimii kaikilla
> esiintyvillä paineilla. Vain seinämästä irti oleva kalvo voi toimia.
> 0,8 alkupaineella kalvon keskiasennossa paine olisi 1,6 eli
> varoventtiili olisi jo toiminut.
Toisaalta, 0.5 baarin alkupaineella on kalvo on kylmänäkin painunut
0.625 (0.5/0.8) vesitilavuuden kohdalle, jos veden paine laitetaan 0.8
baariin kylmänä. Siitä on sitten varoventtiilin aukeamiseen matkaa
vajaa puolet, lisää painetta, eli vain kolmasosa tankin tilavuudesta
tulee teholliseen käyttöön.
Mikäli tehdään lu-lu:n ehdottamalla tavalla, saadaan melkein puolet
tilavuudesta teholliseen käyttöön. Ikävä kyllä, se kalvotankki on vaan
sellainen, ettei sitä saa optimissaankaan toimimaan kuin vajaalla
puolella tilavuudella, jos alkupaine on 0.8 ja loppupaine 1.5 bar.
Tosin tuohon on täällä esitetty ratkaisuksi laittaa ilmaputkella
toinen tankki rinnalle, jolloin ilmajousesta saadaan "pidempi-
iskuinen", eli laittamalla esim 50 litran tankkiin lisä-ilmatilaa
vaikka 100 litraa (Traktorin rengas/iso kaasusäiliö), saadaan 0.8
barin alkupaineesta puristettua kalvo ääripäähän enenn varoventtiilin
aukeamista. Toinen vaihtoehto on laittaa pumppu, varoventtiili ja
painekytkin ilmapuolelle... Eli ilmaa päästetään pois 1 barissa, ja
pumpataan lisää 0.8 barissa, silloin järjestelmän paine on sillä
välillä, kunhan kalvo liikuu vapaasti. Ja systeemi jopa tyhjää itse
itsensä niin, jos täyttöä tuli liikaa. Eli olisi aika huoleton
viritys. Mutta monimutkainen ja vikaherkkä.
Mulla on ongelmana se, että kattilassa on yli 400 litraa vettä, ja
kalvoastia on liian pieni sen lämpölaajenemisille. Homma toimii hyvin,
kunhan kattilan lämmöt pysyy about vakiona.. Öljykäytössä homma on
aika ok, ja puun poltosta olen luopunut parin yrityksen jälkeen jo
pienhiukkassyistäkin. (tai sitten en vaan osaa..)
Lu-lu
>> pytyssä kuuluisi olla (ja myös PYSYÄ!) esipaine, joka on hieman
>> (= vähintään 0,1-0,2 bar) SUUREMPI kuin lämmitysverkoston
>> staattinen paine ("kylmänä")
>> eli jos verkosto
>> on esim. 6 m korkea (painemittarin kohdalta ylöspäin mitattuna)
>> niin verkostosta irroitetun pytyn kaasupuolelle kannattaisi painaa
>> (vaikkapa sitten sillä kompuralla) n. 0,8 bar esipaine
>Mikäli noista jorinoista jotain ymmärsin, niin tuolla paineella kalvon
>toiminta estettäisiin alle 0,8 bar paineessa, koska pöntössä ei ole
>enää vettä ja kalvo on seinämää vasten.
totta ... (kuin rotta) - mutta ... so what ?
>Käsittääkseni pönttöön merkitty alkupaine 0,5 bar on sellainen, että
>kalvo toimii kaikilla esiintyvillä paineilla. Vain seinämästä irti oleva
>kalvo voi toimia.
HöpsisTÄ ! kalvon "varsinaisena" tehtävänä on vain estää pytyssä
olevan ilman liukeneminen lämmitysveteen
(veden laajenemiseen ja sen paisumiseen kalvo-pyttyyn päin se ei
vaikuta juuta-eikä-jaata)
ja kun esipaine on hiukka isompi (kuin mitä minimiksi ehdotetaan)
niin se paisuntaPYTTY toimii - eli vesi paisuu sinne - vasta sitten
kun verkoston veden paine nousee (= ON tässä =) yli 0,8 bar:in ...
mikä taas
on ERITTÄIN TOIVOTTAVAA, mikäli kuka yrittää pitää omassa
verkostossaan VAIN vettä - eikä siis halua sinne sekaan ilmaa, sillä
lämmitysverkoston jatkuva ilmaaminen on ikävää ja tosi-v:ttumaista
puuhastelua
(ja kellä itelläänki on kalvopaisunta-astia, niin se tietää tään takuulla)
>0,8 alkupaineella kalvon keskiasennossa paine olisi 1,6 eli
>varoventtiili olisi jo toiminut.
no tuolla kalvon ns. "asennolla" ei nyt todellakaan oo' tään
paisunta-hommelin kaa minkään valtakunnan merkitystä - sano
mutta
siinä sä toki oot ihan oikeessa, ettäs' mitä pienempi on pytyn
toiminta-alueen ylä- ja alarajojen välinen paine-ero, niin sitä
pienempi on sen pytyn tehollinen paisuntatilavuus - tiätty! - ...
mutta
jostainhan sitä joutuu aina hiukka tinkimään jos/kun haluaa
toimivan ja HELPPOhoitoisen synsteemin ... tollasia p:rkeleen
rimpuloita - kuin mitä nyt kalvopaisunta-astiatkin ovat - käyttäen
Junttila
> kun esipaine on hiukka isompi (kuin mitä minimiksi ehdotetaan)
> niin se paisuntaPYTTY toimii - eli vesi paisuu sinne - vasta sitten
> kun verkoston veden paine nousee (= ON tässä =) yli 0,8 bar:in ...
> mikäli kuka yrittää pitää omassa
> verkostossaan VAIN vettä -
Ymmärrän tuon ilmaamisen riesan. En vain ole kokenut sitä minään, kun
en ole vuosiin löytänyt pattereista ilmaa. Sitä päättelen tuollaisen
0,6 bar kylmäpaineenkin olevan sopivan. Lämpimän järjestelmän paine ei
siitä nouse kuin pari pykälää.
Kalvon toiminnalla tarkoitin tietenkin koko pönttösysteemin toimintaa
eli paineen säätelyä. Se ei toimi ellei kalvo ole pöntön vapaassa
tilassa. Ja kuten aiemmin on kirjoitettu, tavoitteena on että kalvo on
etupäässä keskiasennossaan. Se ei myöskään erityisemmin pidä olosta
likistyneenä tuloputken reiän suulle.
Pöntön alkupaineen tarkoitus on itse asiassa varmistaa kalvon asento
tarkoitetulle alueelle. Lämmitysverkoston painehan määräytyy
vesipuolen mukaan. On eduksi että vesi nojaa joustavaan koko kalvon
peittämään ilmapatjaan eikä 0.8 barin paineella putken suulle
pakotettuun kolikon kokoiseen kalvopintaan.
Kalvopaisunta-astia toimii hienolla periaatteella painealueen
yläpäässä, koska se on siellä teoriassa rajattoman progressiivinen.
Laite on herkimmillään eli paine vakain kalvon keskiasennossa, koska
sinä kalvon liike on pienin suhteessa paineen eli nestemäärän
muutokseen. Ilmiö on tuttu vesipumpun painesäiliöstä, jonka
kapasiteetti hupenee ilman vähetessä radikaalisti. Kun
paisuntasäiliössä ei pyritä maksimaaliseen tilavuusmuutokseen, vaan
vakaaseen paineeseen, ei alkupaineen nostaminen ole eduksi.
Kun paisuntasäiliö toimii vain alueella alkupaine - varoventtiilin
paine (0,5 - 1,5bar) on verkostonkin paine syytä pitää tällä alueella.
Vastaavasti pöntön toimintaa ei ole järkevää rajoittaa nostamalla sen
alapainetta korkeammaksi kuin verkoston alin paine.
Junttila
> Mulla on ongelmana se, että kattilassa on yli 400 litraa vettä, ja
> kalvoastia on liian pieni sen lämpölaajenemisille. Homma toimii hyvin,
> kunhan kattilan lämmöt pysyy about vakiona.. Öljykäytössä homma on
> aika ok, ja puun poltosta olen luopunut parin yrityksen jälkeen jo
> pienhiukkassyistäkin. (tai sitten en vaan osaa..)
Tällaisessa varaavassa systeemissä oleva suuri vesitilavuus vaatii
todellakin isomman paisuntasäiliön kuin suora vesikeskuslämmitys. Iso
vesimäärä laajenee isomman litramäärän. Lisäksi varsinkin
klapilämmityksessä lämpötilavaihtelu on huomattavan suuri eli jopa 60
astetta, kun öljyllä suorassa systeemissä kattilavesi pysyy kymmenen
asteen haarukassa.
Junttila
> Paljonko pitää olla kalvopaisunta-astian ilmanpaine olla 1
> kerroksisessa lattialämmitystalossa ?
Löytyipä asiantunteva ohjekin:
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF257
FAQ
Mikä on kalvopaisuntasäiliön esipaine?
Kalvopaisuntasäiliöissä on kalvo, joka erottaa verkoston veden
ilmasta. Verkostossa syntyvät paineen muutokset ottaa vastaa
kalvopaisunta-astiassa oleva kaasutäyte (yleensä typpikaasu).
Kaasutäyte on paisuntasäiliössä paineellisessa tilassa, joka riippuu
rakennuksen korkeudesta. Tätä painetta kutsutaan esipaineeksi.
Esipaine riippuu lämmönjakolaitteiden ja lämmöntuottolaitteiden
(kattila) korkeuserosta. Tavallisen yksikerroksisen talon
paisuntasäiliön esipaine 0,3 - 0,5 bar, ja kaksikerroksissa 0,5 - 0,8
bar. Kolmikerroksissa taloissa esipaine on n. 1 bar.
Copyright © 2003 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Lu-lu
> ... Lisäksi varsinkin
>klapilämmityksessä lämpötilavaihtelu on huomattavan suuri eli jopa 60
>astetta, kun öljyllä suorassa systeemissä kattilavesi pysyy kymmenen
>asteen haarukassa.
eikä pysy ...
... ja mä hokaan nyt, ettei sulloo' yhtäänkään omakohtasta kokemusta
näistä asioista, vaan sä toistelet täällä vain i-netistä prujaamiasi juttuja
ikäänkuin "ominasi"
kun
normaalissa öljylämmitys(ok-)talossa saunotaan tällasella "talkoo"-
porukalla (joka nyt täälläkin juopottelee), ja käytetään hiukka
tavanomaista reippaammin lämmintä suihkuvettä, niin
70-80 oC:n välille passattu kattilatermostaatti ei kykene pitämään
keskuslämmitysverkostoa / kattilan vesitilaa (= joka muodostaa siitä
suurimman yksittäisen kokonaisuuden) mainitulla lämpötila-alueella,
(kuin vain vajaan hetken) vaan kattilaveden lämpötila laskee melko
HELPOSTI ja nopeestikin jopa 45 oC:een, vaikka se Ö-poltinkin
pörähtäisi käyntiin jo HETI ... sano
tämänkin alan -siantuntija ja nimimerkki: "yleispätevyys"
Tuppurainen
> kun öljylämmitys(ok-)talossa saunotaan tällasella "talkoo"-
> porukalla (joka nyt täälläkin juopottelee), ja käytetään hiukka
> tavanomaista reippaammin lämmintä suihkuvettä, niin
> 70-80 oC:n välille passattu kattilatermostaatti ei kykene pitämään
> keskuslämmitysverkostoa / kattilan vesitilaa (= joka muodostaa siitä
> suurimman yksittäisen kokonaisuuden) mainitulla lämpötila-alueella,
> (kuin vain vajaan hetken) vaan kattilaveden lämpötila laskee melko
> HELPOSTI ja nopeestikin jopa 45 oC:een, vaikka se Ö-poltinkin
> pörähtäisi käyntiin jo HETI ... sano
>
> tämänkin alan -siantuntija ja nimimerkki: "yleispätevyys"
Minun puolestani teidän remmin läträystakoissa saa suihkuvesi
kylmetäkin. Minulla on kotimainen laatupoltin. Toisaalta minunkin
kattilani lämpö on pudonnut alle 20 asteenkin, kun poltin ei ole ollut
päällä. Näillä seikoilla ei nyt vaan taaskaan ole mitään tekemistä
keskustelun aiheen kanssa. Siinä käsiteltiin tällä kohtaa
paisuntasäiliön tilavuutta varaavassa vesikeskuslämmityksessä. Sinun
kattilasi lämpöön tai paineeseen sillä ei ole mitään yhteyttä. Jatka
harrastustasi.
Lu-lu
Pöntön alkupaineen tarkoitus on itse asiassa varmistaa kalvon asento
tarkoitetulle alueelle.
ja HöPsiStä ! (... taas)
sä et nyt oo' ilmeisesti oikein kunnolla hiffannut ... vaan sun ajatuksesi
jumittaa nyt vain "kalvon asennon" ympärillä (eli merkitykseltään
aivan toisarvoisissa seikoissa)
ja mä viittaan tässä nyt (ihan piruuttani) sun ite prujaamaasi
- ja ilmeisesti siis oman oletuksesi mukaan - "luotettavaan" lähteeseen
eli:
"Löytyipä asiantunteva ohjekin:
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF257"
josta voimme kaikki lukea, jottas' 1-kerroksisessa ok-talossa tollasen
kalvo-rimpulapytyn esipaine passataan 0,3 - 0,5 bar:iin.
ja mä voin kertoa sulle, että vesipatterilämmityksessä kaikkien
lämityspattereiden YLIN kohta 1-kerroksisessa talossa on enintään
800 mm lattiatasosta eli ns. "staattinen" paine = 0,08 bar, sillä
ikkunoiden alareunat sijoitetaan nykyjään normaalisti n. 900 mm:iin
ja
JOS lämmitysputkisto asennetaan yläjakoiseksi, niin sen kaikkein
ylin putken-mutka kieppasee matkallaan korkeudelta: noin 2400 mm,
jollonkas' staattinen paine siinä verkoston kohdassa
- lattiatasosta mitattuna - on 0,24 bar.
ja kun
vesipuolen painemittari sijoitetaan usein joko sen paisuntapytyn tai
Ö-kattilan yläpuolelle (tahi viereen), niin mittarin oma korkeus lattia-
tasosta on helpohkosti jo vähintään 1000 mm eli staattinen paine
ko. kohdalla on jo n. 0,1 bar
ja
Elon laskuopin mukaan syntyy staattista paine-eroa tollon vaikkapa
lattiallekin sijoitetun kalvopytty-rimpulan / painemittarin näyttötason
ja verkoston ylimmän kohdan välille enimmilläänkin noin 0,2 bar
eli
kerroppas' nyt meille muille ="tyhmille"? siis jottas' minkä vuoksi
sen pytyn esipaine suositellaan "luotettavassa lähteessäkin"
asetettavaksi 0,3 - 0,5 bar:iin, kun staattista painetta on painemittarista
(koputtamallakin) todettavissa vain vajaan 0,2 bar verran, ja
"absoluuttisestikin" sitä on vain enintään 0,25 bar (= aty) ... heh-heh ...!
ja
ihan samma-homma noiden korkeampienkin rakennusten suhteen,
mutta vastaavat laskelmat jätän jokaiselle itelleen kotitehtäväksi
(... jos ketä enää ees' kiinnostaa)
eli siis summa-summaarum:
siihen pyttyyn
puhalletaan siis "normaalisti" hiukka ENÄMMÄN ESIpainetta
ilmapuolelle, kuin mitä verkoston staattinen paine on ... ja syyn tähän
mä kerroin sulle jo aikaasemmin
sano nimimerkki:
"mun kaa sun on ihan turha ... " ... mutta opitpahan vähitellen
säkin jotaanki'
Lu-lu
Minun puolestani teidän remmin läträystakoissa saa suihkuvesi
kylmetäkin. Minulla on kotimainen laatupoltin. Toisaalta minunkin
kattilani lämpö on pudonnut alle 20 asteenkin, kun poltin ei ole ollut
päällä. Näillä seikoilla ei nyt vaan taaskaan ole mitään tekemistä
keskustelun aiheen kanssa. Siinä käsiteltiin tällä kohtaa
paisuntasäiliön tilavuutta varaavassa vesikeskuslämmityksessä. Sinun
kattilasi lämpöön tai paineeseen sillä ei ole mitään yhteyttä. Jatka
harrastustasi.
v:ttuile vaan ihan rauhassa, mutta ... lue ! ... ja opi !
... sillä oppimista ilmeisesti sullakin vielä paljon on , mutta
mä nääs jo OSAAN
ja jos eppäilet yhtäänkään, niin ... iso konjakkipullo heti vetoo !
Lu-lu
Minun puolestani teidän remmin läträystakoissa saa suihkuvesi
kylmetäkin. Minulla on kotimainen laatupoltin. Toisaalta minunkin
kattilani lämpö on pudonnut alle 20 asteenkin, kun poltin ei ole ollut
päällä. Näillä seikoilla ei nyt vaan taaskaan ole mitään tekemistä
keskustelun aiheen kanssa.
Sorry ! vain nyt, mutta ... kyllä niillä vaan on (... ja melko paljonkin):
ko' sunkin Ö-kattilasi / lämmitysverkostosi lämpötila on satunnaisesti
pudonnut jopa alle 20 oC:n, jollonkas' KOKO mainittu lämpötila-ero
< +20oC ... + 80 oC KANNATTAA siis aina ottaa huomioon, tuon
kalvopaisunta-rimpulan kokoa valittaessa ...
sähän et tahro pysyä olenskaan asiallisen ja opettavaisen keskustelun
"hermolla" ... ?
sellasten, jotka eivät asiaa ymmärrä, ei kannata paljoo kommentoida
... ettei tiätämättömyys paljastu
Tuppurainen
> sähän et tahro pysyä olenskaan asiallisen ja opettavaisen keskustelun
> "hermolla" ... ?
>
Enpä todella pysy hermolla kun ei ole tuota juoman antamaa tukea
opetukselle.
Lulukalla taitaa olla joku syndrooma joka oireilee pakkopaineina,
alilämpöina, kalvokauhuina ja ties minä.
Näistä parista kirjoituksesta en näet löytänyt sitä opetuksen antia.
Kalvoastian valinta on myöhäistä siinä vaiheessa kun kiuas kylmenee,
mutta kun putket pitää ei sinne ole ilmaa syntynyt vaikka verkon imu
on vetänyt kalvon jo jalkapallon kokoiseksi palloksi kattilaan. Eli
tässähän lullukan toive toteutuu: staattinen paine on pienempi kuin
typen siellä astiassa. Mitä noihin kalvotarinoihin tuolla Junttilan
jutuissa tulee, niin on ihan sama puhutaanko kalvosta tai pöntöstä tai
paisuntasäiliön toiminnasta. Sinne laitetaan tehtaalla sopiva
esipaine, joka sopii sitten tietyn korkuisiin verkkoihin ja sillä
sipuli. Astia valitaan järjestelmään sopivaksi ja toimii sitten sen
käyttöalueelle kun sitä ei sorkita, kunnes kalvo puhkeaa. Koon
valinnasta on oma ohjeensa (5%). Lulukka toisti itsekin sen, että
paisuntasäiliö ei pelitä alle esipaineen, mutta eihän se mikään
kompressorilaitos olekaan. Pitäisköhän lähteä kattoon vieläkö suihku
höyryää saunaosastolla. Jos siemaisi pirtelöä samalla että saisi
hermoon ripeyttä.
Lu-lu
> on ihan sama puhutaanko kalvosta tai pöntöstä tai
>paisuntasäiliön toiminnasta. Sinne laitetaan tehtaalla sopiva
>esipaine, joka sopii sitten tietyn korkuisiin verkkoihin ja sillä
>sipuli. Astia valitaan järjestelmään sopivaksi ja toimii sitten
>sen käyttöalueelle kun sitä ei sorkita, kunnes kalvo puhkeaa.
ja p:skat ... noin se on vain sun toive-unissas'
ensinnäkin ne
tehtaat toimittavat yleensä pyttynsä "standardi"-esipaineilla
0,5 bar välein, eli joko: 0,5 ... 1,0 ...1,5 ... jne
valitse siitä sitten ...
ja jos
mökkisi lämmitysverkoston staattinen paine on esim. 0,7 bar
niin edullisimman rimpula- ja asennustarjouksen tehnyt
LVI-liike toimittaa sulle todennäköisesti 0,5 bar esipaineisen
pytyn, jonka tehollisesta paisuntatilavuudesta on sillon jo
noin puolet käytetty, vaikkei sen verkoston vesi vielä ole
+20oC:tä lämpösempää
ja toiseksi se
tunnollinen LVI-asentaja menee ja mittaa - tiätty - vielä sen
asentamansa kalvo-pytyn esipaineenkin
(todetakseen itse, että kaikki on asennuksen jälkeen OK!)
ja se merkittävin sana tuossa oli: "jälkeen"
eli sillon kun verkosto on vettä täys' ja kalvon toisella
puolen on jo verkoston staattinen paine - tumpelo kun on
teoriatunneilla ollut - vaikka putkipihtien kaa hää onkin
mestari ja se asennus sujuu toki kuin leikki vain
ja toteaa, että painetta pytyssä ainakin on ... ja "tarpeeksi"
jonka mittaus-manööverin jälken on tostakin - aivan liian
pienestä esipaineesta - jo n. 0,1 bar karannut huut-h:lvettiin
ja kolmanneksi
siellä vinku-intiassa sitten ... siis pyttytehtaalla ...
on työtahti ruoskittu niin viimosen päälle nopeeksi, ettei
ne duunari-rassukat ehi kiristää pytyn toiseen päähän
asennetun autonventtiilin juurimutteria lainkaan
tai sitten niitten kokoonpanolinjan palkat on niin pienet,
että net jättää sen mutterin ihan piruuttaankin kiristämättä
jollonkas se venttiili valskaa hieman juurestaan, ja sinne
pyttyyn esipaineeksi pumpattu vappupallo-typpi on jo
parin vuoden kuluttua karannut ja sen pytyn kaasupuolen
paine on täysin nollissa, joten ... kyllä se siitä ... elikkäs'
"valitaan" vain sopivaksi ... ja ... ja sillä "sipuli"... ja ...
ja urputetaan sitten vaikka nyysseissä, kun se pytty ei
enää skulaakaan kunnolla, sillä ... kyllä täältä NYT jo
aina joku löytyy, joka osaa onnetonta jelppiä ... heh-heh!
Tuppurainen
> "Tuppurainen" kirjoitti
>
> >paisuntasäiliön toiminnasta. Sinne laitetaan tehtaalla sopiva
> >esipaine
eli
> tehtaat toimittavat yleensä pyttynsä "standardi"-esipaineilla
> 0,5 bar välein, eli joko: 0,5 ... 1,0 ...1,5 ... jne
> ja jos mökkisi lämmitysverkoston staattinen paine on esim. 0,7 bar
> niin LVI-liike toimittaa sulle todennäköisesti 0,5 bar esipaineisen
> pytyn, jonka tehollisesta paisuntatilavuudesta on sillon jo
> noin puolet käytetty, vaikkei sen verkoston vesi vielä ole
> +20oC:tä lämpösempää
Kuten tästä selviää, on asia noilla arvoilla kunnossa. Paisuntasäiliö
toimii jo staattisella paineella. Sillä kuinka paljon pöntön
tehollisesta paisuntatilavuudesta on käytetty, ei ole käytännössä
mitään merkitystä. Vielä enemmän sitä jää aina käyttämättä. Edes
teoriassa tilavuus ei lopu kesken. Tosiasiassa noilla arvoilla
paisuntasäiliö toimii aivan optimaalisella alueella. Lulukka on
varmaan ihan oikealla asialla vuotavasta venttiilistä ja karkaavasta
paineesta puhuessaan. Se härjistä puhuu, ken härjillä kyntää.
Lu-lu
Kuten tästä selviää, on asia noilla arvoilla kunnossa. Paisuntasäiliö
toimii jo staattisella paineella. Sillä kuinka paljon pöntön
tehollisesta paisuntatilavuudesta on käytetty, ei ole käytännössä
mitään merkitystä. Vielä enemmän sitä jää aina käyttämättä. Edes
teoriassa tilavuus ei lopu kesken. Tosiasiassa noilla arvoilla
paisuntasäiliö toimii aivan optimaalisella alueella.
hm ... no tosta mä arvaan nyt, että sä oot ite se teoriatunneilla
nukkunut tumpelo-asentaja. oonkos' kuinkakin oikeessa?
Tuppurainen
> hm ... no tosta mä arvaan nyt, että sä oot ite se teoriatunneilla
> nukkunut tumpelo-asentaja. oonkos' kuinkakin oikeessa?
Kyllä minulla työkalut kädessä pysyy, vaikka putkipihdit eivät
pakissani kolise. Teitä tumpeloita näkee työmailla ikävä kyllä sekä
tongit kädessä, että kypärä päässä. Turhan usein on kädet taskuissa.
Milloin omissa, milloin toisten. Mutta hyvä kun et ole nukkunut
tunnilla. Yrittänyttä ei laiteta. Ajattelussakaan. Vielä kun opit
ymmärtämään mistä kannattaa ottaa oppia ja mistä ei. Sen pöntön
paineeseen ei kajota.
Lu-lu
> Sen pöntön paineeseen ei kajota.
no hyvä ! ...
parempi sun onkin olla kajoamatta mihinkään
varsinkaan kun et näytä ymmärtävän mitä oisit tekemässä
ja jos oisit oikeella työmaalla joskuskaan ees' piipahtanut
niin tietäisit myös, että kypäränkin käyttö on pakollista
... paitsi työmaalle polkupyöräillessäs' ...
LaPanen
> On 29 elo, 11:19, asla...@hotmail.com wrote:
>
>> Paljonko pitää olla kalvopaisunta-astian ilmanpaine olla 1
>> kerroksisessa lattialämmitystalossa ?
Vähintään 1.5bar.
> ...
>> Paljonko ilman/typen paine pitäisi olla ilmapuolella ?
>
> Sama kuin vedelläkin.
>
>> Voinko lisätä ilmaa kompuralla?
>
> Älä tee sitä.
Milläs sitten? Polkupyörän pumpullako?
>
>> venttiilin neulaa painaessa siltä purkautuu ilmaa.
>
> Hyvä niin
Niin, ja paine laskee.
>
> Ei se kalvo painetta pitele vaan se kalvon toisella puolella oleva
> paine. Toisin sanoen kalvo on vain rajapinta eli nesteen pidättäjä ja
> paineet kalvon molemmin puolin ovat samat. Paisuntasäiliöllä on oma
> peruspaineensa, joka on merkitty siihen. Minun säiliössäni se on 0,5
> bar. Tätä ei ole mitään syytä muuttaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä,
> että kalvo toimii paineen tasaajana tuosta paineesta alkaen ja on 1,0
> bar kalvon ollessa keskiasennossa.
>
> Lämmitysjärjestelmän vesitilassa vallitseva paine on määräävä
> mitoitustekijä. Mittareissa on punaisella sallitut enimmäispaineet,
> minulla 1,5 bar. Paisuntasäiliön kannalta optimi paine olisi 1,0 bar.
> Sattuneesta syystä olen pitänyt paineen 0,5 ja 1,0 välillä.
En tiedä, mikä järjestelmä sinulla on, mutta omani kestää vähintään 6bar
esipainetta.
Tuppurainen
> > Lämmitysjärjestelmän vesitilassa vallitseva paine on määräävä
> > mitoitustekijä. Mittareissa on punaisella sallitut enimmäispaineet,
> > minulla 1,5 bar. Paisuntasäiliön kannalta optimi paine olisi 1,0 bar.
>
> En tiedä, mikä järjestelmä sinulla on, mutta omani kestää vähintään 6bar
> esipainetta.
LaPanen ei varmaan ole tietoinen mitä keskustelu koski. Tuossa
puhutaan lämmitys- eli patteriverkon paineesta. Paisuntasäiliön
esipaine taas on se paine (esim 0,5 bar), mikä siinä on kaupassa.
Totta kai sellainen putkisto kestää 6 bar, johon on kytketty
vesijohto. Tässä taas ei keskustella kestämisestä vaan käyttöpaineen
arvoista. 1,5 bar on esimerkiksi öljykattilan painemittarin ylimmän
käyttöpaineen rajamerkki.
Tuukka L.
"LaPanen" <lap...@rokki.net> wrote in message news:f%RCi.217430
>>> Voinko lisätä ilmaa kompuralla?
>>
>> Älä tee sitä.
>
>
> Milläs sitten? Polkupyörän pumpullako?
Ehdottomasti väärin. Sinne kuuluu 100% puhdas ja kuiva typpikaasu, ei muuta,
Jos polkupyöränpumpustasi löytyy sitä, niin sitten voit käyttää sitä. Muuten
et....
LaPanen
opetella lukemaan viestit kunnolla :) Sori.