Vesikiertoinen lattialämmitys, putkien laatu, hnita ym kysymyksiä
Timo Autiokari
kysyisin vesikiertoisesta lattialämmityksestä... enkä edes tiedä mitä
kaikkea pitäisi kysyä. Tulee Siporex omakotitaloon ja kaikki lattiat
pinnoitetaan klinkkerillä.
Onkohan putkilla oleellisia eroja kestävyyden/eliniän, lämmönsiirron,
asennuksen tms kannalta vai voiko huoletta valita halvimman? Onko niillä
edes merkittävää hintaeroa? Vaikuttaako eri tuotteiden asennusmenetelmä
järjestelmän hintaan suuresti tai onko asennusmenetelmillä jotain muuta
oleellista eroa? Onko huonekohtainen termostaatti välttämätön (tuntuisi
tulevan runsaasti johdottamista) vai riittäisikö jakotukissa tehdyt
manuaalisäädöt? Mitä kaikkkea tässä pitäisi ottaa huomioon?
Siis lyhyesti, pitäisi valita kokonaistaloudellisesti paras tuote/ratkaisu.
Mitä valmistetta suosittelisitte?
Kiitos,
Timo Autiokari
ZeD
lattialämmitysjärjestelmän valmistajaa, Wirsbo, Nereus ja GreenLine. (itse
valitsin Wirsbon)
Kestävyyden ja eliniän kannalta tuskin eroja on. Asennusmenetelmät eivät
juurikaan samanlaisessa lattiassa eroa. Putkien läpimitat vaihtelevat ja sen
myötä jako. Minulle tuli 20 tai 22mm putki 30cm jaolla. GreenLine ainakin on
käsittääkseni ohuempaa ja tulee hieman tiheämmin.
Oletan että sinulle tulee putket betonivalun sisään. (esim. puurunkoisessa
kipsilevylattiassa asennustavat eroavat paljon enemmän) Valuun laitettaessa
putkethan ilmeisesti kaikilla laitetaan raudoitusverkkoon kiinni.
Kiinnittämisessä sitten on kaikenmaailman muoviklipsuja sun muita. Wirsbon
putket kuitenkin vedettiin kiinni mukanatulleilla "surrilangoilla", eli
rauta?lankaa jossa surrikoukulla kiertämistä helpottamassa lenksut päissä.
Huonekohtaiset termostaatit ovat mielestäni aivan ehdottomat. Älä edes mieti
jättäväsi niitä pois. Tässä kannattaa käyttää kuitenkin järkeä. Toiset
tilat, joissa ei ole suljettavia ovia välissä, ja ovat periaatteessa samaa
tilaa, voidaan laittaa saman termostaatin taakse. Tuulikaappiin, vessaan,
pesutiloihin yms. laitetaan yleensä käsisäätönuppi. Näin esim. suihkuhuoneen
lattia saadaan pysymään aina lämpimänä (ja kuivumaan hyvin) vaikka itse
huoneen lämpötila välillisesti korkeammalla käykin.
Johdotusta koko taloon suhteutettuna ei mielestäni tule juuri nimeksikään.
Yksi sähköpiuha jakotukin luona olevalle muuntajalle/asennusrasialle, sekä
yksi ohut piuha jokaiselta termostaatilta siihen.
Et kerro lämmitystapaa, josta riippuen myös lisävarusteet vaihtelevat. On
olemassa kaiken maailman tuuli- aurinko- yms. kompensointiyksikköjä, jotka
ainakin minä totesin täysin tarpeettomiksi. Minulla on öljykattila, ja
siihen hommasin Oumanin "perusmallisen" käyttövedensäätimen (EH-80), joka
säätää kierrossa olevan veden lämpötilaa ulkoilman lämpötilan mukaan, sekä
mahdollistaa minimi- ja maksimiasetukset kiertoveden lämpötilalle (siihen
saa myös ajastinyksikön josta saattaa olla hyötyä jos lämmitetään sähköllä,
muuten hyödytön rakkine) Tämä yhdessä huonetermostaattien kanssa on
mielestäni täysin riittävä ratkaisu. Kaiken muun totesin turhaksi.
Sinuna minä pyytäisin tarjouksen ainakin kaikilta mainitsemiltani
valmistajilta. Ja muista että niissä ensimmäisissä tarjouksissa on
yllättävän paljon ilmaa eli tinkimisen varaa (fakta). Kaikki ovat varmasti
hyviä, joten hinta kai sen sitten loppujen lopuksi ratkaisee.
ZeD
"Timo Autiokari" <timo.au...@aim-dtp.net> wrote in message
news:bhuncucd4n8rnptc6...@4ax.com...
T.Uusilehto
>Moro, äkkiseltään tulee mieleen ainakin kolme laadukasta
>lattialämmitysjärjestelmän valmistajaa, Wirsbo, Nereus ja GreenLine. (itse
>valitsin Wirsbon)
>
On olemassa myos putkien valmistajia, siis pelkan putken. Saman
diffuusiosuojatun putken kuin mita nuo koko tuotteen myyjatkin myyvat.
Hinta on vain erona .
>Kestävyyden ja eliniän kannalta tuskin eroja on. Asennusmenetelmät eivät
>juurikaan samanlaisessa lattiassa eroa. Putkien läpimitat vaihtelevat ja sen
..............
Kovastipaljon yli kymmenen(10) vuoden kestoista ei voi puhua, koska
tuote on aika uusi . Ainoastaan kuparilla on kokemusperaista tietoa
...
.......... Tuulikaappiin, vessaan,
>pesutiloihin yms. laitetaan yleensä käsisäätönuppi. Näin esim. suihkuhuoneen
>lattia saadaan pysymään aina lämpimänä (ja kuivumaan hyvin) vaikka itse
>huoneen lämpötila välillisesti korkeammalla käykin.
>
........ "kasisaatonupit" ?
Kyllahan se on niin, etta tavallisesti niissa kaytetaan
paluuvirtaustermostaatteja . Nayttavat kylla noin ulkoisesti vain
"nupeilta " ?
>Et kerro lämmitystapaa, josta riippuen myös lisävarusteet vaihtelevat. On
>olemassa kaiken maailman tuuli- aurinko- yms. kompensointiyksikköjä, jotka
>ainakin minä totesin täysin tarpeettomiksi. Minulla on öljykattila, ja
>siihen hommasin Oumanin "perusmallisen" käyttövedensäätimen (EH-80), joka
>säätää kierrossa olevan veden lämpötilaa ulkoilman lämpötilan mukaan, sekä
...........
Tuo nopean olosuhteen kompensointi ei todellakaan ole hatusta
repaisty . Kokemusperaisesti sen voin kertoa, koska meilla sita ei ole
! Ja tuo EH-80 on lammitysveden saadin . Ei kayttoveden.
>mahdollistaa minimi- ja maksimiasetukset kiertoveden lämpötilalle (siihen
>saa myös ajastinyksikön josta saattaa olla hyötyä jos lämmitetään sähköllä,
>muuten hyödytön rakkine) Tämä yhdessä huonetermostaattien kanssa on
>mielestäni täysin riittävä ratkaisu. Kaiken muun totesin turhaksi.
Lampotilan yotiputuksella saat jopa oljylammityksella kuluja alas, ja
aika mukavasti viela. Pitaa vaan osata se saataa oikein .
Tuo lammitystapa on kylla aivan ehdoton noin kaytossa. Alkuinvestointi
on ehka vahan hintava, mutta sitten se palkitsee tulevaisuuden .
Tee hyva ratkaisu vaan !
t:Timo
Pasi
news:aah51g$pb2$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Moro, äkkiseltään tulee mieleen ainakin kolme laadukasta
> lattialämmitysjärjestelmän valmistajaa, Wirsbo, Nereus ja GreenLine.
(itse
> valitsin Wirsbon)
> Kestävyyden ja eliniän kannalta tuskin eroja on. Asennusmenetelmät
eivät
> juurikaan samanlaisessa lattiassa eroa. Putkien läpimitat vaihtelevat
ja sen
> myötä jako. Minulle tuli 20 tai 22mm putki 30cm jaolla. GreenLine
ainakin on
> käsittääkseni ohuempaa ja tulee hieman tiheämmin.
Silloin kun tein valintaa oli merkittävimmät erot putken sisähalkaisija
12/16/20mm ja putken materiaali PE-Xa, PE-Xb tai PE-Xc. Toki näillä
valmistajilla on tarjota eri läpimittaisia putkia, mutta esim Nereus
tahtoi laittaa muistaakseni tuplasti 12mm putkea Wirsbon 20 mm putkeen
nähden. Wirsbon vaihtoehto tuli halvimmaksi. Pelkäsin ensin ettei lämpö
leviä laatassa, mutta 30 cm välein kulkevia putkia ei kyllä jalalla
lattiasta löydä.
Toinen valmistajien filosofinen ero oli termostaateissa. Nereuksella
vähätellään niiden merkitystä ja kyllähän ilman niitäkin tule toimeen,
mutta...
> Oletan että sinulle tulee putket betonivalun sisään. (esim.
puurunkoisessa
> kipsilevylattiassa asennustavat eroavat paljon enemmän) Valuun
laitettaessa
> putkethan ilmeisesti kaikilla laitetaan raudoitusverkkoon kiinni.
> Kiinnittämisessä sitten on kaikenmaailman muoviklipsuja sun muita.
Wirsbon
> putket kuitenkin vedettiin kiinni mukanatulleilla "surrilangoilla",
eli
> rauta?lankaa jossa surrikoukulla kiertämistä helpottamassa lenksut
päissä.
Eivät ole ihan tavallista surrilankaa, sillä menevät poikki ennen kuin
putki menee lyttyyn
Muista laittaa riittävä eristekerros pintavalun alle, ettet varaa koko
laattaa vaan saat säätöön nopeutta. Tämä myös siksi, ettei kellarissasi
ole yht'äkkiä kattolämmitys!
> Huonekohtaiset termostaatit ovat mielestäni aivan ehdottomat. Älä edes
mieti
> jättäväsi niitä pois. Tässä kannattaa käyttää kuitenkin järkeä. Toiset
> tilat, joissa ei ole suljettavia ovia välissä, ja ovat periaatteessa
samaa
> tilaa, voidaan laittaa saman termostaatin taakse. Tuulikaappiin,
vessaan,
> pesutiloihin yms. laitetaan yleensä käsisäätönuppi. Näin esim.
suihkuhuoneen
> lattia saadaan pysymään aina lämpimänä (ja kuivumaan hyvin) vaikka
itse
> huoneen lämpötila välillisesti korkeammalla käykin.
Wirsbon termarin sai jumpattua niin, että se ei päästä lattian
lämpötilaa putoamaan termostaatin sisältä asetetun kiinteän säätöarvon
alle. Klinkkerilattioilla tämä on hyvä piirre. Meilläkin keitiön,
pesutilojen ja kellarin lattiat pidetään vuoden ympäri
"kävelylämpöisinä" hulimatta siitä, että termostaatin sormipyörällä
asetettu lämpötila ylittyy.
> Johdotusta koko taloon suhteutettuna ei mielestäni tule juuri
nimeksikään.
> Yksi sähköpiuha jakotukin luona olevalle muuntajalle/asennusrasialle,
sekä
> yksi ohut piuha jokaiselta termostaatilta siihen.
Onpahan putket valmiina kun joskus tahdot laittaa joka huoneeseen
lämpötila-anturi tms hituvirtaa. Putkitus kannattaa keskittää
keskukselle eikä laittaa huoneista putkia suoraan jakotukkien
läheisyyteen. Meillä on sähkökaapissa yksi reilumpi muuntaja joka
ruokkii useammalle järjestelmälle sitä 24 v sähköä-
> Et kerro lämmitystapaa, josta riippuen myös lisävarusteet vaihtelevat.
On
> olemassa kaiken maailman tuuli- aurinko- yms. kompensointiyksikköjä,
jotka
> ainakin minä totesin täysin tarpeettomiksi. Minulla on öljykattila, ja
> siihen hommasin Oumanin "perusmallisen" käyttövedensäätimen (EH-80),
joka
> säätää kierrossa olevan veden lämpötilaa ulkoilman lämpötilan mukaan,
sekä
> mahdollistaa minimi- ja maksimiasetukset kiertoveden lämpötilalle
(siihen
> saa myös ajastinyksikön josta saattaa olla hyötyä jos lämmitetään
sähköllä,
> muuten hyödytön rakkine) Tämä yhdessä huonetermostaattien kanssa on
> mielestäni täysin riittävä ratkaisu. Kaiken muun totesin turhaksi.
Kivitalossa ei noilla yöpudotuksilla ole kovinkaan suurta merkitystä.
Kai minun on tässä yhteydessä luokitella siporexikin kiveksi;-)
> Sinuna minä pyytäisin tarjouksen ainakin kaikilta mainitsemiltani
> valmistajilta. Ja muista että niissä ensimmäisissä tarjouksissa on
> yllättävän paljon ilmaa eli tinkimisen varaa (fakta). Kaikki ovat
varmasti
> hyviä, joten hinta kai sen sitten loppujen lopuksi ratkaisee.
Wirsbo ei tainnut itse myydä tavaraa. Hankkiudu LVI-tukun asiakkaaksi...
sieltäkin kannattaa vielä pyytää tarjous.
Pasi
Toni Arte
> Huonekohtaiset termostaatit ovat mielestäni aivan ehdottomat. Älä edes mieti
> jättäväsi niitä pois. Tässä kannattaa käyttää kuitenkin järkeä. Toiset
> tilat, joissa ei ole suljettavia ovia välissä, ja ovat periaatteessa samaa
> tilaa, voidaan laittaa saman termostaatin taakse. Tuulikaappiin, vessaan,
> pesutiloihin yms. laitetaan yleensä käsisäätönuppi. Näin esim. suihkuhuoneen
> lattia saadaan pysymään aina lämpimänä (ja kuivumaan hyvin) vaikka itse
> huoneen lämpötila välillisesti korkeammalla käykin.
Ja kahden vuoden kokemuksella (Nereus) voin sanoa, että en ole vieläkään
ymmärtänyt mihin niitä termostaatteja tarvitaan. Sen sijaan
säätöautomaatiikka jossa sisälämpöanturi on ihan poikaa.
Pesuhuoneen olisin kyllä tehnyt eri tavalla, eli suoraan kattilasta oma
piiri korkeammalla lämpötilalla (käsisäädöllä). Nytkin pesuhuoneeseen
menee oma piiri, mutta yhdistyy pannuhuoneessa muiden piirien kanssa
siihen samaan säätöautomatiikan säätämään syöttöön.
--
Toni
Markus Peuhkuri
> Ja kahden vuoden kokemuksella (Nereus) voin sanoa, että en ole
> vieläkään ymmärtänyt mihin niitä termostaatteja tarvitaan. Sen
> sijaan säätöautomaatiikka jossa sisälämpöanturi on ihan poikaa.
Itselläni on kyllä mainitun merkkisessä lattialämmityksessä
termostaatit ja säätöelimet, ja ihan hyvin ne tuntuvat
kodinhoitohuoneen kaapissa olevasta pahvilaatikosta ohjaavan :-),
ainankin viime talven.
Sisätermostaatti olisi kyllä poikaa, jotta siitä muutaman tonnin
tiilikasan lämmittämisestä olisi muuta(kin) iloa kuin peiton päällä
nukkuminen ja hyvät leipomukset. Pitäisi vain selvittää, millainen
termari sopisi tuohon Siemenssin kaukolämpöaparaattiin.
Putkikin olisi valmiina.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Ilkka Haapavirta
> Sisätermostaatti olisi kyllä poikaa, jotta siitä muutaman tonnin
> tiilikasan lämmittämisestä olisi muuta(kin) iloa kuin peiton päällä
> nukkuminen ja hyvät leipomukset. Pitäisi vain selvittää, millainen
> termari sopisi tuohon Siemenssin kaukolämpöaparaattiin.
Laitoimme oleskeluhuoneen piiriin termostaatin ja nyt uunista on todellakin
iloa, eli lattialämmitys ei ole sen jälkeen päällä käynyt, vaan jalat ovat
pysyneet viileinä kylmän klinkkerin päällä. :)
Olen asettanut termostaatin jonnekin 18-20 asteen välille, mutta huoneessa
näyttää olevan 22-24 astetta, kunhan vain lämmittää vuolukiviuunia pari
kertaa viikossa.
Tämä oli siis Nereuksen toimittama termostaatti, joka kytkettiin jakotukissa
olevaan ko. piirin säätöelimeen.
Lämpökeskuksessa on 'vain' ulkolämpötila-anturi.
Ilkka
Toni Arte
Tämähän se termostaatin ongelma on, ON-OFF toiminta. Jos huoneessa on
pysyvästi liian kuuma, niin lattiaa ei sitten lämmitetä mikä taas on
klinkkerien kanssa aika epämiellyttävää vaikka takka lämmittääkin ilman
mukavasti. Toisaalta paljonko huone lämpenisi lisää, jos lattiassa
kiertäisi vettä joka on lähtenyt kiertoon esim. +26 asteisena ? Minusta
systeemi toimii paljon paremmin niin, että vesi kiertää joka tapauksessa
kaikissa piireissä. Säätöautomatiikka sitten laittaa lämpöä vähän
pienemmälle (ei kuitenkaan alle +25 astetta) koko talossa jos sisälämmön
mittauspisteessä on liian kuuma.
--
Toni
Lauri Uusitalo
> Ilkka Haapavirta wrote:
>>Laitoimme oleskeluhuoneen piiriin termostaatin ja nyt uunista on todellakin
>>iloa, eli lattialämmitys ei ole sen jälkeen päällä käynyt, vaan jalat ovat
>>pysyneet viileinä kylmän klinkkerin päällä. :)
>>Olen asettanut termostaatin jonnekin 18-20 asteen välille, mutta huoneessa
>>näyttää olevan 22-24 astetta, kunhan vain lämmittää vuolukiviuunia pari
>>kertaa viikossa.
>
> Tämähän se termostaatin ongelma on, ON-OFF toiminta. Jos huoneessa on
> pysyvästi liian kuuma, niin lattiaa ei sitten lämmitetä mikä taas on
> klinkkerien kanssa aika epämiellyttävää vaikka takka lämmittääkin ilman
> mukavasti.
No onko kivilattiatilaan pakko laittaa huoneilmatermostaatti? Voihan
siihen laittaa lattia- ja ilmatermostaatin joka pitää lattia vähintään
asetetussa arvossa, ja sitten lisää jos huoneen lämpötila laskee alle
(toisen) raja-arvon.
Lauri
Toni Arte
> No onko kivilattiatilaan pakko laittaa huoneilmatermostaatti? Voihan
> siihen laittaa lattia- ja ilmatermostaatin joka pitää lattia vähintään
> asetetussa arvossa, ja sitten lisää jos huoneen lämpötila laskee alle
> (toisen) raja-arvon.
Josta päästään takaisin alkuperäiseen kysymykseen, eli miksi sitä
termostaattia yleensäkin tarvitaan ?
--
Toni
Harri Ilmari Toivonen
"ZeD" <N@N.E> wrote in message news:aah51g$pb2$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> lattialämmitysjärjestelmän valmistajaa, Wirsbo, Nereus ja GreenLine. (itse
> valitsin Wirsbon)
Itse mietin Wirsbon ja Nereuksen välillä - valitsin Nereuksen ja en tiedä
miksi. Nereusta kaikki kehuivat toimivaksi/ystävälliseksi firmaksi, joka
taitaa olla keskittynyt kovasti lounaissuomeen. Tämäkin asia tuli taas
päätettyä ilman oikeaa faktatietoa. Erona noissa firmoissa olis ainakin se,
että Wirsbolla oli paksumpaa putkea ja vastaavasti metrejä hiukan vähemmän.
> Kestävyyden ja eliniän kannalta tuskin eroja on. Asennusmenetelmät eivät
> juurikaan samanlaisessa lattiassa eroa. Putkien läpimitat vaihtelevat ja
sen
> myötä jako. Minulle tuli 20 tai 22mm putki 30cm jaolla. GreenLine ainakin
on
> käsittääkseni ohuempaa ja tulee hieman tiheämmin.
Samoin Nereuksella on ohuempaa.
> Oletan että sinulle tulee putket betonivalun sisään. (esim. puurunkoisessa
> kipsilevylattiassa asennustavat eroavat paljon enemmän) Valuun
laitettaessa
> putkethan ilmeisesti kaikilla laitetaan raudoitusverkkoon kiinni.
> Kiinnittämisessä sitten on kaikenmaailman muoviklipsuja sun muita. Wirsbon
> putket kuitenkin vedettiin kiinni mukanatulleilla "surrilangoilla", eli
> rauta?lankaa jossa surrikoukulla kiertämistä helpottamassa lenksut päissä.
Ainakin Nereuksen kanssa kannattaa käyttää 5 mm teräsverkkoa, jos haluaa
niitä klipsuja kiinnikkeiksi. Meillä tuli 8 mm raudoitus, joten
nippusiteillähän ne putket kiinnitettiin. Ei olisi mielestäni paha homma ja
helppo tehdä itsekin, kun vain piirustaa tussilla linjat ainakin vaikeimpiin
paikkoihin valmiiksi. (Eräs kaveri oli laskenut, että ne
lattialämmitysputkien asentajat on rakennuksen parhaiten hankkivia
kavereita.)
> Huonekohtaiset termostaatit ovat mielestäni aivan ehdottomat. Älä edes
mieti
> jättäväsi niitä pois. Tässä kannattaa käyttää kuitenkin järkeä. Toiset
> tilat, joissa ei ole suljettavia ovia välissä, ja ovat periaatteessa samaa
> tilaa, voidaan laittaa saman termostaatin taakse.
Täysin turhia sanoo minun järkeni! Termostaatin avulla ei saada mitään tilaa
lämpimämmäksi vaan termostaatti on sellainen typerä vempain, joka laittaa
vesikierron kiinni KOKONAAN kunnes lämpötila laskee alle säätöarvon.
> Tuulikaappiin, vessaan,
> pesutiloihin yms. laitetaan yleensä käsisäätönuppi. Näin esim.
suihkuhuoneen
> lattia saadaan pysymään aina lämpimänä (ja kuivumaan hyvin) vaikka itse
> huoneen lämpötila välillisesti korkeammalla käykin.
Tuo käsisäätönuppi voi hyvin sijaita jakotukissa, jolla myös pesutilojen
kierto säädetään pysyvästi suuremmaksi. Meillä kyllä pesutiloihin
sijoitettiin jo huomattavasti enemmän putkea, jolloin se myös lämpenee
tehokkaammin. Minä en edes halua kosteiden tilojen säätöjä ruuvattavan
jatkuvasti vaan peruslämpö on hyvä olla aina päällä.
Laitaisin rahani mielummin asioihin, joita ei voi termostaatilla korvata eli
2 jakotukkia, jolloin saat kuumempaa vettä kiertämään kosteisiin tiloihin.
ON/OFF-Termostaatilla tällaistä ei voi saada aikaiseksi!
Meilläkin oli tilattuna muistaakseni 5 termostaattia ja sitten asentaja
sanoi, että esimerkiksi takkahuoneen termostaatilla on sellainen ikävä
vaikutus, että seuraavana päivänä takan lämmityksestä takkahuoneen lattia on
kylmä. Kun jakotukilla säädöt on kohdallaan, lattiassa kiertävä vesi on vain
noin 2 astetta huoneilmaa kuumempaa, jolloin lattian lämmitysvaikutus häviää
kun huoneilman lämpötila kohoaa 2 astetta. Lisäksi 20 t betonilaatan
aikavakiot ovat niin pitkiä, että kun termostaatti tajuaa lämpötilan
laskeneen, on lämmittäminen jo myöhäistä eli termostaatti ei ole
termostaatti vaan 'termodynaatti'. Jätin kaikki pois ja säästin osissa noin
2500 mk + kaikki työt ja rasioinnit sekä sähkömiehen palkat ja en jaksa
uskoa, että voisi koskaan kaduttaa.
Kun kaikki tilat tehdään omiksi piireikseen ja säädetään kohdalleen, niin
lämpötilat seuraavat noita säätöjä, jos asunnossa on koneellinen
ilmanvaihto, joka pitää huolen ilman sekoittumisesta. Ilman koneellista
ilmanvaihtoa lämpötilat saattavat kyllä auringon vaikutuksesta muuttua eri
tavalla eri tiloissa. Tukilta säätöjä on kuitenkin helppoa korjata
esimerkiksi pari kertaa vuodessa - napsu sinne tänne. Lattia ei kuitenkaan
ole koskaan kylmä kuten termostaatin sulkiessa lämpö kokonaan.
> Johdotusta koko taloon suhteutettuna ei mielestäni tule juuri nimeksikään.
> Yksi sähköpiuha jakotukin luona olevalle muuntajalle/asennusrasialle, sekä
> yksi ohut piuha jokaiselta termostaatilta siihen.
Ainakaan minä en tuollaisia jaksaisi katsella saati sitten säädellä.
Lattialämmitys on ns. itsesäätyvä lämmitys ja termostaatti vain sotkee
asioita, kun aikavakiot ovat niin pitkiä.
Harri
Ilkka Haapavirta
tietääkö joku, miten päin se toimii?
Eli jos otan säätöelimestä johdot irti, pitääkö se virtauksen auki vai
kiinni?
Ilkka
ZeD
news:3ccc2c9...@news.nic.fi...
> On Sun, 28 Apr 2002 18:38:26 +0300, "ZeD" <N@N.E> wrote:
> ........ "kasisaatonupit" ?
> Kyllahan se on niin, etta tavallisesti niissa kaytetaan
> paluuvirtaustermostaatteja . Nayttavat kylla noin ulkoisesti vain
> "nupeilta " ?
Jaa minulla lukee papereissakin "käsisäätönuppi" ja piirrustukseen merkitty
"KS", en kyllä nyt muista että miltä se näyttää ja millainen on. Mielestäni
ihan jengoille kierrettävä nuppi joka painaa venttiiliä sitä enemmän mitä
enemmän kiertää(?)
> Tuo nopean olosuhteen kompensointi ei todellakaan ole hatusta
> repaisty . Kokemusperaisesti sen voin kertoa, koska meilla sita ei ole
Mitä uudessa tiiviissä talossa tekee tuulikompensoinnilla? Jossain vanhassa
sahanpurulla eristetyssä talossa jossa ei ole höyrynsulkumuovia eikä
tuulensuojalevyjä sillä virkaa voisi ollakin. En jaksa uskoa että uudessa
talossa tuuli vaikuttaisi niin paljon että sen mukaan kannattaisi
kiertoveden lämpötilaa alkaa säätämään.
Sitten taas aurinkokompensointi (kevätaurinko ikkunoista) tuntuu hullulta
kun kuitenkin aurinko vaikuttaa selkeästi vain osaan huoneita. Samahan se on
tiputetaanko kiertoveden lämpötilaa ja avataan joidenkin piirien venttiilejä
(niiden mihin aurinko ei paista), vai pienennetäänkö virtausta sieltä mihin
aurinko vaikuttaa.
Vähän sama näissä huonekompensointijutuissa jos esim. halutaan kompensoida
takan vaikutusta. Minullakin on talossa kolme kerrosta niin miksi ihmeessä
jokaisen kerroksen jokaisen huoneen piiriin tulevan veden lämpötilaa pitäisi
pudottaa jos poltan takkaa yhdessä kerroksessa ja yhdessä huoneessa?
Hoitakoon huonekohtaiset termostaatit tuonkin asian.
> ! Ja tuo EH-80 on lammitysveden saadin . Ei kayttoveden.
Aivan. Ajatushäiriö. Nimenomaan lämmitysvettä koko ajan tarkoitin.
> Lampotilan yotiputuksella saat jopa oljylammityksella kuluja alas, ja
> aika mukavasti viela. Pitaa vaan osata se saataa oikein .
Tottakai kuluja saa alas jos säätää lämpötilaa alas! Kyse on siitä että en
halua säätää lämpötilaa alas. En halua tulla yövuorosta kotiin normaalia
viileämpään taloon enkä myöskään halua herätä aamuvuoroon klo 4.30 normaalia
viileämmässä talossa. Hrrrr!
t: Z
T.Uusilehto
>Mitä uudessa tiiviissä talossa tekee tuulikompensoinnilla? Jossain vanhassa
>sahanpurulla eristetyssä talossa jossa ei ole höyrynsulkumuovia eikä
>tuulensuojalevyjä sillä virkaa voisi ollakin. En jaksa uskoa että uudessa
>talossa tuuli vaikuttaisi niin paljon että sen mukaan kannattaisi
>kiertoveden lämpötilaa alkaa säätämään.
>
(esim.) Pitkaan jatkuneen pakkaskauden(-20) jalkeen, ulkolampotila
nousee akisti vaikkapa +3 asteeseen. Talon ulommaiset rakenteet ovat
edelleen matalassa lämmossa, ja nainollen koko rakennuksen
tehonkulutus (Wattia/seinaneliometri) pysyy yhta korkealla kuin se on
ollutkin.
Kun(jos) automatiikan ulkolampotila anturi nopeasti pudottaa menoveden
kayraa alas, putoavat huonekohtaiset termostaatit pois
saatoalueeltaan(jos ovat oikein saadettyja) .
Niin koko talo jaahtyy siksi aikaa, kunnes ulko/sisa dT putoaa mukaan
.
Tiilivuori luonnollisesti vaatii kaiken pisimman ajan, ja lautavuoraus
on mukana suht' nopeasti .
Hidastettu muutosnopeus estaa taman . Hidastuksen voit rakentaa vaikka
laittamalla tiilikiven ulko-anturin kylkeen, mutta paremmin sen saa
rakennettua nykysaatotekniikalla.
On aivan sama onko kyseessa uusi tai vanha talo. Tuo "alueelta
putoaminen" tapahtuu vain eri tasoilla , mutta tapahtuu kuitenkin .
Nopeasti voimistuvan tuulen kanssa peli on lahes sama ;
Kun nykyaan ajetaan matalilla lammoilla, on tehoa verkossa entista
vahemman. Sita pitaa siis saada lammonlahteesta tarpeentullen lisaa
aina . Jos vain tuuli voimistuu, ja ulkolampotila pysyy samana, niin
pienen viiveen jalkeen nousee taas tama "seinanelion Wattikulutus"
reilusti. Huonetermostaatit saavuttavat jalleen saatoalueensa rajan,
ja nain huoneiden lampo alkaa taas pudota, ja tyhma saatolaite ajaa
vain lampotilan mukaan jos ei ymmarra tuulesta mitaan ?
Nama edellamainitut pikku harmit pidetaan poissa isosta osasta taloja
silla, etta ajetaan reippaasti yli kayran tehoa verkkoon. Nain se ei
hairitse elamaa missaan vaiheessa . Mutta on hyva tietaa, etta
pienella vaivalla saa todella helposti nipisteltya itselleen
"prosentteja" lammityskuluissa .
>Sitten taas aurinkokompensointi (kevätaurinko ikkunoista) tuntuu hullulta
>kun kuitenkin aurinko vaikuttaa selkeästi vain osaan huoneita. Samahan se on
>tiputetaanko kiertoveden lämpötilaa ja avataan joidenkin piirien venttiilejä
>(niiden mihin aurinko ei paista), vai pienennetäänkö virtausta sieltä mihin
>aurinko vaikuttaa.
Tuossa vesikiertoisessa systeemissa kas kun sekin hienous mukana, etta
se tasaa eri huoneiden lampotiloja ! Tama ilmio toimii vaikka sinulla
ei olisi mukana mitaan lammonlahdetta , kattilaa,vastuksia tms.
Nuo kompensointitehot muuten ovat todella pienia, joten ei kannata
antaa hamata itseaan tai ajatuksiaan .
terv. Timo
ZeD
> On Tue, 30 Apr 2002 06:45:22 +0300, "ZeD" <N@N.E> wrote:
> Nama edellamainitut pikku harmit pidetaan poissa isosta osasta taloja
> silla, etta ajetaan reippaasti yli kayran tehoa verkkoon. Nain se ei
> hairitse elamaa missaan vaiheessa . Mutta on hyva tietaa, etta
> pienella vaivalla saa todella helposti nipisteltya itselleen
> "prosentteja" lammityskuluissa .
Kerro vielä miten sillä säästetään että ei ajeta "yli käyrän tehoa
verkkoon"? Eihän siitä mene hukkaan mitään vaikka kierrossa olevan veden
lämpötila on korkeampi kuin mikä olisi välttämätöntä. Kaikki tällä tavalla
"hukkaan" menevä lämpöhän tulee huoneisiin.
> Tuossa vesikiertoisessa systeemissa kas kun sekin hienous mukana, etta
> se tasaa eri huoneiden lampotiloja ! Tama ilmio toimii vaikka sinulla
> ei olisi mukana mitaan lammonlahdetta , kattilaa,vastuksia tms.
Toki, mutta ei se selitä aurinkokompensoinnin tarpeellisuutta. Edelleen
mielestäni huonetermostaatit riittävät hoitamaan homman.
> Nuo kompensointitehot muuten ovat todella pienia, joten ei kannata
> antaa hamata itseaan tai ajatuksiaan .
Koska ne tosiaan ovat todella pieniä, niin on kai ne silloin myös aika
turhia.
Z
T.Uusilehto
.............
>Kerro vielä miten sillä säästetään että ei ajeta "yli käyrän tehoa
>verkkoon"? Eihän siitä mene hukkaan mitään vaikka kierrossa olevan veden
>lämpötila on korkeampi kuin mikä olisi välttämätöntä. Kaikki tällä tavalla
>"hukkaan" menevä lämpöhän tulee huoneisiin.
>
Jos lampo siirtyy hallitsemattomasti siirtolinjasta ulos, sita
kutsutaan verkostohavioksi. Nama haviot tuossa tapauksessa nostavat
joidenkin huoneiden lampotilaa yli tavoitellun, mika taas kasvattaa
kulustusta, ja sehan maksaa (rahaa) vuositasolla aina enemman,
puhumattakaan monen vuoden summista .
>> Tuossa vesikiertoisessa systeemissa kas kun sekin hienous mukana, etta
>> se tasaa eri huoneiden lampotiloja ! Tama ilmio toimii vaikka sinulla
>> ei olisi mukana mitaan lammonlahdetta , kattilaa,vastuksia tms.
>
>Toki, mutta ei se selitä aurinkokompensoinnin tarpeellisuutta. Edelleen
>mielestäni huonetermostaatit riittävät hoitamaan homman.
>
Jep, aurinkokompensoinnin kohdalla voi homma hoitua noinkin ihan
hyvin, mutta tuulikompensoinnin kanssa olen eri mielta .
>> Nuo kompensointitehot muuten ovat todella pienia, joten ei kannata
>> antaa hamata itseaan tai ajatuksiaan .
>
>Koska ne tosiaan ovat todella pieniä, niin on kai ne silloin myös aika
>turhia.
>
Kenella sitten ne muutamat prosentit ovat tarkeita, kenelle ei .
Suomessa on sen verran vaurasta kansaa melkein kaikki, etta ei pideta
tuosta niin kovasti valia. Tiedan ....
Timo
ZeD
> On Wed, 1 May 2002 06:30:19 +0300, "ZeD" <N@N.E> wrote:
> Jos lampo siirtyy hallitsemattomasti siirtolinjasta ulos, sita
> kutsutaan verkostohavioksi. Nama haviot tuossa tapauksessa nostavat
> joidenkin huoneiden lampotilaa yli tavoitellun, mika taas kasvattaa
> kulustusta, ja sehan maksaa (rahaa) vuositasolla aina enemman,
> puhumattakaan monen vuoden summista .
No lähes jokaisessa huoneessa on termostaatti joten lämpötila pysyy
tavoitellussa.
Z
T.Uusilehto
>No lähes jokaisessa huoneessa on termostaatti joten lämpötila pysyy
>tavoitellussa.
>
Silloin ei pysy, jos termari on kiinni, mutta huoneen lapi kulkeva
putkisto edelleenlammittaa huonetta . Tata tarkoitin .
Timo
Tarmo Anttila
lattia avaamattomana seuraavat x vuosikymmentä, luultavasti ostaisin
joltakin tunnetulta toimittajalta, jolla on vuosikymmenten kokemus, kuten
Wirsbo. Tietenkin saatat haluta jännitystä elämään...
Itselläni on lattialämmitys ja sanoisin, että seinätermostaatit ovat
välttämättömät ja toimivat loistavasti yhdessä kattilan ulkoilmaohjatun
sekottimen kanssa. Lämpötila säilyy tismalleen säädetyssä luvussa (20 C).
t. Tarmo
"Timo Autiokari" <timo.au...@aim-dtp.net> kirjoitti
viestissä:bhuncucd4n8rnptc6...@4ax.com...