Suosituksia varaavaksi takaksi?
Ilkka Haapavirta
jokin tulisija "tunnelmaa luomaan", mutta tietenkin myös avustamaan
lämmityksessä.
Olemme lähteneet liikkeelle metallisista valmistakoista, huomanneet
edelleen, että kiertoilmaperiaatteella saa nopean lämmityksen ja toisaalta
vuolukivilaatat takan kyljessä parantavat lämmönvarausta.
Mitä enemmän esitteitä on lukenut sitä kauemmaksi alkuperäisestä ideasta
näyttää ajautuvan.
Nyt kiinnostaisi porukan mielipiteet ja kokemukset takaksi seuraaviin
olosuhteisiin.
Sijoituspaikka:
- Kellarissa oleva "olohuone", takan sijoitus lähelle nurkkaa (joko suora-
tai nurkkamalli).
- Hormiliityntä takan päältä.
- Lattia 70 mm betonivalu fiinfoamin päällä, vesikiertoinen lämmitys.
Mielikuvia:
- Metallitakan lämpö loppuu, kun puut ovat palaneet.
- "Kiertoilma" -takka alkaa hiostaa, jos sitä käytetään jopa tunteja yhteen
menoon.
- Lämmitetyssä huoneessa pitkä varaavuus on tärkeämpää kuin nopea
lämpiävyys.
Tarkempia kysymyksiä:
- Kuinka raskaan uunin tuollaiselle lattialle uskaltaa sijoittaa? Eli käykö
oikea vuolukivitakka, esim. Tulikiven TU500, paino 680 kg?
- Varaako sellainen metallitakka, jossa on vuolikiviverhous?
Esim. Kastorin Bravo, paino 270 kg.
http://www.kastor.fi/wwwkuvat/takat/Bravo%20v-kiv.gif
- Varaako kaakelitakka, jonka kokonaispaino on vain 190 kg?
http://www.nibe.se/Brasvarme/Kakelkam/C600K.asp
Muita huomioita?
Ilkka
isto virtanen
<ilkka.ha...@nokia.com> wrote:
En ole seurannut remonttiasi riittävän tarkkaan tai ainakaan en muista
nähneeni tilan kokoa.
Kannattaa ainakin valita se takka tilan koon mukaan. Älä ota liian
järeätä takkaa.
Minulla on tämä takkahuone pariovilla yhteydessä
olohuone/ruokailutilaan ja siitä edelleen avointa tilaa keittöön.
Takka sijaitsee ovia vastapäätä. Pinta-alaa ja kuutioita on siis
jonkin verran tarjolla (huonekorkeus 2700)
Takka on hopealoimun n.2000kg painava takka-leivinuuni ja
takkahuoneessa tarkenee aika hyvin kun takassa polttaa yhden täyden
pesällisen (alle 2h). Olen joskus erehtynyt korventamaan tuossa 11/2
pesällistä ja silloin alkaa jo hiki virrata. Valitettavasti tuo pahus
varaa lämpöäkin aika hyvin joten saunamainen tunnelma jatkuu pitkään.
Jos haluat käyttää takaa tunnelman luojana pitkiä aikoja (tunteja)
olisi parasta kun ottaisit mallin jossa on kesäpelti ja tällöin osan
lämmöistä voisi ajaa tarvittaessa pihalle.
Voihan puita tietysti polttaa hiljalleen, mutta tällöin ne kituvat
oikeastaan koko ajan ja nokeavat tulisijaa (ja ilmeisesti piippuakin)
>- Lattia 70 mm betonivalu fiinfoamin päällä, vesikiertoinen lämmitys.
Eikös finfoam kestä kuormaa melko hyvin?
70mm laatta on mielestäni aika vahva takanpohja. Eihän tallinkaan
pintalaatta ole paljon paksumpi ja sinne sentään ajetaan auto: 1500kg
neljän jalanpohjan alueella.
Minulla on tässä 100mm R-styroxia ontelon päällä ja 70-100mm laatta
jonka päällä tuo takka. Ei se ainakaan vielä ole paennut<g>.
>Mielikuvia:
>- Metallitakan lämpö loppuu, kun puut ovat palaneet.
Ei tuo ole pelkkä mielikuva. 100 kilon möykky ei paljon varaa. Onhan
materiaalien varauskyvyssä eroja, mutta sata kiloa saa olla melkein
mitä tahansa ja varautuva energiamäärä on silti aika vaatimaton.
Lämmön nosto parantaa tietysti asiaa (massavaraaja on punainen
sisältä), mutta ei silläkään ihmeitä tehdä.
Toinen muistettava asia tuollaisesta valurautamallista on
pintalämpötila. En ole prehtynyt mallien eroihin, mutta kuvittelisin
pinnan olevan melkoisen lämpimän. Ei siis kovin sopiva
lapsiperheeseen.
>- "Kiertoilma" -takka alkaa hiostaa, jos sitä käytetään jopa tunteja yhteen
>menoon.
No itse asiassa mikä tahansa paitsi avotakka tai jokin kesäpeltimalli.
isto
jr
>
> >- Lattia 70 mm betonivalu fiinfoamin päällä, vesikiertoinen lämmitys.
>
> Eikös finfoam kestä kuormaa melko hyvin?
>
> 70mm laatta on mielestäni aika vahva takanpohja. Eihän tallinkaan
> pintalaatta ole paljon paksumpi ja sinne sentään ajetaan auto: 1500kg
> neljän jalanpohjan alueella.
>
> Minulla on tässä 100mm R-styroxia ontelon päällä ja 70-100mm laatta
> jonka päällä tuo takka. Ei se ainakaan vielä ole paennut<g>.
>
Varaavantakan alakanavien pohjalle muurataan normaalisti lapetiili jonka
paksuus sauman kanssa on 70 mm ja jos laatta on 70-100 mm. paksu tulee
etäisyys läpimästä pinnasta palavaan matriaaliin 140-170 mm. ja asetus ( Rak
MK E8 ) vaatii etäisyydeksi vähintään 230 mm. Joten takan rakennetta on
muutettava ratkaisevasti.
Ps. Jos tätä kohtaa tulkitaan tiukimman mukaan on takan sisään tuleva
korvausilma putki saman säännön alainen ja siihen ei kelpaa muoviputki. Tämä
ei ole minun keksintöä vaan erään palotarkastajan joilla on melko suuri
oikeus soveltaa näitä asetuksia. Ilmeisesti vielä ei kukaan tarkastaja ole
näitä hylännyt.
--
Juhani Rusanen
uuni...@saunalahti.fi
http://www.rjh-muuraus.fi
Metsäniemenrinne 54
08680 MUIJALA
019-335131 FAX 019-335926
0400-816389
isto virtanen
wrote:
> Varaavantakan alakanavien pohjalle muurataan normaalisti lapetiili jonka
>paksuus sauman kanssa on 70 mm ja jos laatta on 70-100 mm. paksu tulee
>etäisyys läpimästä pinnasta palavaan matriaaliin 140-170 mm. ja asetus ( Rak
>MK E8 ) vaatii etäisyydeksi vähintään 230 mm. Joten takan rakennetta on
>muutettava ratkaisevasti.
> Ps. Jos tätä kohtaa tulkitaan tiukimman mukaan on takan sisään tuleva
>korvausilma putki saman säännön alainen ja siihen ei kelpaa muoviputki. Tämä
>ei ole minun keksintöä vaan erään palotarkastajan joilla on melko suuri
>oikeus soveltaa näitä asetuksia. Ilmeisesti vielä ei kukaan tarkastaja ole
>näitä hylännyt.
Tämän meidänkin takan pohjaan on muurattu tiilistä koroketta jolla se
nousee ylös eristeestä. Epäilen kyllä sen tapahtuneen muista kuin
paloturvallisuussyistä.
Toisaalta keskustelussa ei pohdittukaan takan rakennetta vaan painoa.
Hyvä huomio sinänsä.
isto