Vuolukivitakka vrs kaakelitakka
Zaza
Onkohan kukaan löytänyt vertailua vuolukivitakan ja kaakelitakan välille?
Olemme päätymässä ostamaan kaakelitakkaa Kermansavelta.
Eniten mietityttää hyötysuhteet puun poltossa.
Uskoisin, että vuolukivitakka on jonkin verran parempi, mutta
onkohan ero kuinka huomattava.
Timo
PJK
"Zaza" <za...@erpconsulting.fi> wrote in message
news:blka5j$2d3$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Enemmän on väliä poltatko märkiä vai oikeasti kuivia puita.
ove
uskomuksia on useita
liekö tässäkään nyt kyse varsinaisesti hyötysuhteesta
mikäli kaikki muut asiaan vaikuttavat tekijät
(kuten esim. kalikoiden kosteus tms.) pidetään vakioina, niin
käytännössä tulisijan hyötysuhde riippuu vai muutamasta tekijästä
kuten
1) palamisprosessin täydellisyydestä eli ns. "polton puhtaudesta"
2) savukaasun (tulisijasta poistumis)lämpötilasta
3) tulisijan aiheuttamasta ylimääräisestä lämpövuo(do)sta harakoille
savukaasun poistolämpötila, jonka merkitys on usein suurin
(yleensä 10-20 hyötysuhde-%-yksikköä)
riippuu tulisijan lämpöpintojen lämmönsiirto-(eli sitomis)kyvystä,
joka riippuu jonkin verran tavallisesti käytetyistä materiaaleista
mutta yleensä enemmän tulisijan lämpöpintojen konstruktiosta
ja määrästä. Lisäksi savukaasun lämpötilaan vaikuttaa polttoteho
jonka tulisi tietenkin olla kullekin tulisijakonstuktiolle sopiva
pienille huonetulisijoille suunnitellut puunpolttotehot ovat yleensä
jossain 15-25 kW välillä, jolloin savukaasun lämpötila huitelee
yleensä jossain 150-250 oC:n välillä.
savukaasun lämpötila on helppo mitata 10 euron hintaisella
lämpömittarilla
"polton puhtauden" vaikutus hyötysuhteeseen voi olla hyvinkin
suuri (jopa 10-20 %-yksikköä), mutta "hyvässä" tulisijakonstruktiossa
sen merkitys jää yleensä varsin vähäiseksi (1-2 %)
suuri vaikutuspolton puhtauteen voi myös olla klapien kosteudella
sillä palamisprosessi useissa tulisijoissa huononee selvästi silloin
kun poltettavien puiden kosteus on liian suuri
(liian yksinkertaiselle tulisijakonstruktiolle)
"polton puhtauden" toteaminen mittaamalla edellyttää kalliita
mittalaitteita, mutta sen voi helposti kuka tahansa arvioida visuaalisesti
tarkkailemalla savupiipun päästä nousevan savun tummuusastetta
kun piippu on jo riittävästi lämmennyt ja ulkoilmaan tiivistyvä
vaaleanharmaa (tai lähes valkoinen) vesihöyry savukaasusta hävinnyt
tulisi piipusta nousevan savun olla täysin kirkasta ja läpikuultavaa
jos kirkkaassa, väreilevässä savukaasussa on silloin vielä havaittavissa
ihan vähäisiäkin mustia nokihiukkasia (jotka tarkkasilmäinen tähystäjä
kyllä vaivatta havaitsee),
niin savukaasun häkäpitoisuus on todennäköisesti yli 0,5 %
mikä merkitsee muutaman %-yksikön pudotusta hyötysuhteessa
mikäli savu on selvästi harmaata on sen CO-pitoisuus noin 2 %
ja ns. paksun ja samalla selvästi harmaan savun häkäpitoisuus
on noin 5 %. Savukaasu sisältää tuolloin runsaasti myös muita
"palamattomia" eli "vain osittain loppuun palaneita" ainesosia
joiden hyötysuhdetta alentava ja ilmaa pilaava vaikutus on merkittävä
pääosin vain nuo kaksi tekijää muodostavat erot eri tulisijojen välillä
joten vuolukivi/tiili -materiaaleilla ei ole hyötysuhteeseen sinänsä
juuri vaikutusta
vuolukiven suuremmasta ominaispainosta johtuen saman kivitilavuuden
(mutta siis suuremman kivimassan) omaavaan vuolukivitakkaan
on (ainakin teoriassa) varastoitavissa hieman enemmän lämpöenergiaa
kuin tiilikivistä muurattuun takkaan
varaustehon tulisi vastata tulisijan lämmönvastaanottokykyä (-tehoa),
joka luonnollisesti hieman alenee lämmiyksen aikana
samalla kun kivimassa lämpenee
varaustehon aleneminen tapahtuu usein "automaattisesti" tulen
hiipumisvaiheen aikana, joten sitä ei kannata murehtia muutoin
kuin vasta silloin jos puita joutuu vielä lisäämään
merkitystä ainakin asumisviihtyvyyteen mutta myös tulisijaan
varastoituneen lämmön taloudelliselle hyödyntämiselle on myös
tulisijan ulkopinnan lämmönluovutusnopeudella eli -teholla,
jonka ei tulisi ylittää kulloinkin tarvittavaa lämmitystehoa,
jotta asuntoon ei virtaisi tulisijasta hyödytöntä "yli"lämpöä
pinnan lämmönluovutusnopeutta on usein hidastettu (1-2 kW:ksi)
ns. "kuoritakka"-ratkaisuilla tai muilla konstruktiivisilla menetelmillä
tulisijan oma lämpövuo harakoille johtuu siitä että lämpöä johtava
savupiippu lävistää yläpohjaeristeen ja johtaa lämpöä aina varsin
tehokkasti asunnosta ulos myös silloin, kun tulisijaa ei edes käytetä
niinpä jo tulisijan rakentaminen lisää jonkin verran asunnon vuotuista
energiankulutusta
alkuarvona tulee tietenkin olettaa, että katolle menevä savuhormi
on tiili- ja vuolukivitulisijoissa samansuuruinen ja samaa materiaalia,
jolloin sen aiheuttama lämpövuo harakoille on ainakin teoriassa
suunnilleen samaa suuruusluokkaa, eikä merkittävää eroa aiheudu
niinpä jos tulisijan kerran rakentaa, niin sitä kannattaa myös käyttää
- ja usein
jo parin viikon päivittäisellä käytöllä voi ainakin kuvitella
saaneensa takaisin (eli "säästäneensä") tulisijan omalla, pelkästään
paikoillaan jököttämisestä aiheutuneen vuotuisen ylimääräisen
lämpöhäviön, jonka jälkeen sillä yhä lämmittäminen onkin jo
"pelkkää puhdasta säästöä"
aivan oman ongelmansa hyötysuhteen laskennassa aiheuttaa
lämmitetyn huoneilman käyttö tulisijan palamisilmana
ja varsinkin, mikäli tämä aiheuttaa ylimääräistä ilmanvaihdon tarvetta
tämän seikan merkitys nousee kuitenkin esille kaikessa karmeudessan
vasta ns. (makkaranpaisto)avotakkaa lämmittäessä, josta eräänä
esimerkkinä seuraava:
- 25 oC ulkolämpötilan vallitessa väheni
130 m2 kokoisen asunnon jatkuva hetkellinen kaukolämpötehon tarve
vain noin ½ kW kun tehokkaana lämmityslaitteena markkinoidussa
"kiertoilma"avotakassa pidettiin jatkuvaa tulta yllä
polttamalla siinä kuivia koivuklapeja noin 15 kW teholla
tuossa todellisessa lämmöntarvetilanteessa
ei kyseisen avotakan hyötysuhteesta liene mielekästä edes puhua
avotakka ei ole lämmityslaite vaan ns. tunnelmanluoja
- ja ehkä visuaalisena luomuksena myös asunnon eräs myyntivaltti?
hulvaton huonetulisijalämmittäjä
junnu
Kuiva puu = ulkokuivattu , joka tuodaan sisälle muutamaa päivää ennen
polttamista . Kerralla poltetun puun määrällä on merkitystä , sen
tietänee takan valmistaja . Esim kolme pesällistä putkeen , kolmas
menee harakoille . Hyötysuhteen voi unohtaa .
junnu
PJK
"junnu" <van...@luukku.com> wrote in message
news:16bcc36b.0310...@posting.google.com...
Ulkokuivattu on sitten parhaimmillaan ylivuotisena.
H Multanen
"ove" <ove...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:bllnrc$l9g$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
...clip
> "polton puhtauden" toteaminen mittaamalla edellyttää kalliita
> mittalaitteita, mutta sen voi helposti kuka tahansa arvioida visuaalisesti
> tarkkailemalla savupiipun päästä nousevan savun tummuusastetta
>
> kun piippu on jo riittävästi lämmennyt ja ulkoilmaan tiivistyvä
> vaaleanharmaa (tai lähes valkoinen) vesihöyry savukaasusta hävinnyt
> tulisi piipusta nousevan savun olla täysin kirkasta ja läpikuultavaa
>
> jos kirkkaassa, väreilevässä savukaasussa on silloin vielä havaittavissa
> ihan vähäisiäkin mustia nokihiukkasia (jotka tarkkasilmäinen tähystäjä
> kyllä vaivatta havaitsee),
> niin savukaasun häkäpitoisuus on todennäköisesti yli 0,5 %
> mikä merkitsee muutaman %-yksikön pudotusta hyötysuhteessa
>
> mikäli savu on selvästi harmaata on sen CO-pitoisuus noin 2 %
> ja ns. paksun ja samalla selvästi harmaan savun häkäpitoisuus
> on noin 5 %. Savukaasu sisältää tuolloin runsaasti myös muita
> "palamattomia" eli "vain osittain loppuun palaneita" ainesosia
> joiden hyötysuhdetta alentava ja ilmaa pilaava vaikutus on merkittävä
>
...clip
Eli ali-ilmatilanteen saattaa hyvinkin nähdä piipun päästä katsomalla. Mutta
entä
suomalaiselle lämmittäjälle ehkä tyypillisemmän yli-ilmatilanteen? Eli
annetaan liikaa
paloilmaa, jolloin tulipesä jäähtyy ja palamiskelpoisia kaasuja karkaa
piipusta pihalle.
Jäännöshappipitoisuus esim. yli 15%. -Tätä ei kyllä silmällä taida erottaa.
Itse arvioin sopivan ilmamäärän liekin ulkonäön perusteella (...jos käytössä
ei ole
mittalaitteistoa).
>
> vuolukiven suuremmasta ominaispainosta johtuen saman kivitilavuuden
> (mutta siis suuremman kivimassan) omaavaan vuolukivitakkaan
> on (ainakin teoriassa) varastoitavissa hieman enemmän lämpöenergiaa
> kuin tiilikivistä muurattuun takkaan
>
Tämä "hieman enemmän" on itse asiassa 50%-100% enemmän em. tapauksessa,
vuolukiven eduksi.
(vuolukiven ominaispaino 3 kg/dm3, tiilen n. 1,5-1,7 kg/dm3).
Hannu Multamen
jr
>
> >
> > vuolukiven suuremmasta ominaispainosta johtuen saman kivitilavuuden
> > (mutta siis suuremman kivimassan) omaavaan vuolukivitakkaan
> > on (ainakin teoriassa) varastoitavissa hieman enemmän lämpöenergiaa
> > kuin tiilikivistä muurattuun takkaan
> >
>
> Tämä "hieman enemmän" on itse asiassa 50%-100% enemmän em. tapauksessa,
> vuolukiven eduksi.
> (vuolukiven ominaispaino 3 kg/dm3, tiilen n. 1,5-1,7 kg/dm3).
>
>
No kun tiilikin tuli esille niin todettakoon, ettei tiilestä valitettavasti
pysty tekemään niin ohkaisia rakenteita kuin vuolukivi- ja elementtitakoissa
on, eli tiilitakasta tulee väkisellä suurempi ja yleensä samasta
hintaluokasta puhuttaessa yleensä lähes tuplaten raskaampia. Niinpä
kannattaakin yhtenä seikkana valintaa tehdessä ottaa kilohinta jolloin tiili
kyllä voittaa kirkkaasti kisan ja massahan se on joka varaa.
jussi
>
>
>
>
junnu
> (mutta siis suuremman kivimassan) omaavaan vuolukivitakkaan
> on (ainakin teoriassa) varastoitavissa hieman enemmän lämpöenergiaa
> kuin tiilikivistä muurattuun takkaan
Näin on . Painosta se on kiinni .
> merkitystä ainakin asumisviihtyvyyteen mutta myös tulisijaan
> varastoituneen lämmön taloudelliselle hyödyntämiselle on myös
> tulisijan ulkopinnan lämmönluovutusnopeudella eli -teholla,
> jonka ei tulisi ylittää kulloinkin tarvittavaa lämmitystehoa,
> jotta asuntoon ei virtaisi tulisijasta hyödytöntä "yli"lämpöä
>
> pinnan lämmönluovutusnopeutta on usein hidastettu (1-2 kW:ksi)
> ns. "kuoritakka"-ratkaisuilla tai muilla konstruktiivisilla menetelmillä
>
Tässä on tiilestä tehdyn kuoritakan ja varsinkin pienen vuolukivitakan
ero , kuoritakka antaa mietoa lämpöä pitkään , vuolukivitakan sivut
voi olla polttavan kuumat .
>
> niinpä jos tulisijan kerran rakentaa, niin sitä kannattaa myös käyttää
> - ja usein
Takan tai uunin tai yleensä varaavan tulisijan lämmittäminen alotetaan
syksyllä ja päivittäin pidetään tulta , takan massa pidetään lämpimänä
.
> jo parin viikon päivittäisellä käytöllä voi ainakin kuvitella
> saaneensa takaisin (eli "säästäneensä") tulisijan omalla, pelkästään
> paikoillaan jököttämisestä aiheutuneen vuotuisen ylimääräisen
> lämpöhäviön, jonka jälkeen sillä yhä lämmittäminen onkin jo
> "pelkkää puhdasta säästöä"
>
Tämähän edellyttää pientä puuhastelua ja jotta se tarkkaan laskien
kannattaa , polttopuun pitäisi olla lähes ilmaista , tosin kaikkea ei
liene syytä liian tarkkaan laskea , silloin ei kannata tehdä mitään
....
>
> avotakka ei ole lämmityslaite vaan ns. tunnelmanluoja
> - ja ehkä visuaalisena luomuksena myös asunnon eräs myyntivaltti?
>
> hulvaton huonetulisijalämmittäjä
junnu , takan tekijä ja lämmittäjä
Zaza
vaan pikemminkin jotain kerman suuntaan. Luulisin, että tähän asiaan
pystyn vaikuttamaan.
Takka tulee kerrokseen, jossa se saa painaa max 1500 kg eli massa on vakio.
Paino tai massa ei siis ole se joka ratkaisee. Tähän ei voi vaikuttaa.
zaza
ove
> Mutta entä
> suomalaiselle lämmittäjälle ehkä tyypillisemmän yli-ilmatilanteen?
> Eli annetaan liikaa
> paloilmaa, jolloin tulipesä jäähtyy ja palamiskelpoisia kaasuja karkaa
> piipusta pihalle.
> Jäännöshappipitoisuus esim. yli 15%. -Tätä ei kyllä silmällä taida erottaa.
yli-ilmakerrointa ei todellakaan kykene savukaasun tummuuden perusteella
arvioimaan, mutta palamattomia tulee ja ne havaitsee vaikka ilmaa on liikaa
- ja ainahan palamisilmaa liikaa on - tai ainakin tulisi olla
Huom: toisin kuin yleensä kuvitellaan - poltto liian suurella yli-ilmalla
ei tee palamisesta täydellistä ja poista savukaasusta palamattomia!
vaan yleensä tapahtuu juuri päin vastoin
- vaikkakin ylisuuri ilmamäärä "laimentaa" mitattuja pitoisuuksia
ja kun puhutaan hyötysuhteesta, on kyse AINA suuluukullisesta
tulisijasta - ei siis mistään avotakan kymmenkertaisesta ilmamäärästä,
joten ne silmin havaittavat, palamattomat, mustat nokihiukkaset tulevat
käytännössä AINA yli-ilmaisesta poltosta
(yli-ilmakerroin = 1,5 - 2,5 - hieman tulisijan konstruktiivisista
poltto-ominaisuuksista riippuen)
sillä
todella ali-ilmainen poltto johtaa käytännössä lähes aina hyvin paksuun,
ruskeankeltaiseen savuun, jonka CO-pitoisuus (CO-mittarilla mitattuna)
huitelee joskus jopa hieman 10 %-yksikön paremmalla puolella
> Itse arvioin sopivan ilmamäärän liekin ulkonäön perusteella
> (...jos käytössä ei ole mittalaitteistoa).
ken osaa hän katsoo - valitettavasti katsominen ei aina auta, vaan tulisijassa
pitäisi olla myös "säätömahdolisuus" - eli mahdollisuus tehdä asialle jotain,
ja monissa tulisijoissa tätä ei käytännössä ole joko lainkaan - tai sitten tätä
mahdollisuutta ei osata riittävän taitavasti hyödyntää, sillä
monet "takkamestarit" pyrkivät ilmaa lisätessään antamaan palamiselle
entistäkin enemmän primääri-ilmaa, joka vain lisää kaasutustehoa
ja tekee - jos mahdollista - polton entistäkin epätäydellisemmäksi
mutta siinä olet kyllä ihan oikeassa että
savun tummuuden tarkkailu piipun päästä ei hyödytä mitään,
jos tulisija on huono(hko), sillä vain kohtalaisen hyvällä tulisijalla
voi päästä savukaasun CO-pitoisuuteen alle 0,5 %-yksikköä
junnu
> No kun tiilikin tuli esille niin todettakoon, ettei tiilestä valitettavasti
> pysty tekemään niin ohkaisia rakenteita kuin vuolukivi- ja elementtitakoissa
> on, eli tiilitakasta tulee väkisellä suurempi ja yleensä samasta
> hintaluokasta puhuttaessa yleensä lähes tuplaten raskaampia. Niinpä
> kannattaakin yhtenä seikkana valintaa tehdessä ottaa kilohinta jolloin tiili
> kyllä voittaa kirkkaasti kisan ja massahan se on joka varaa.
>
> jussi
Ja tiilestä saa minkänäköisen haluaa ...
junnu
Whiski
Tiilestä saa kyllä monen mallisia, ei siinä mitään ja vielä hyvin
lämmittäviäkin, ei sitäkään kukaan kiistä! Tuossa muutama vuosi sitten
muurasi muurari todella hienon tiilitakan naapuriin. On näyttävyyttä ja
hieno kertakaikkisesti! Kysyttiin sitten häneltä ammatti-ihmiseltä, että
mitäs mieltä hän on vuolukivitakasta ( minulla on sellainen 1200 L +
yksi lisäkerros), taitaa muuten olla ettei tuota mallia enää valmisteta,
siis niin onko hänen mielestä eroa kumpi takka on parempi, tiili vai
vuolukivi?
Muurari vastasi siihen että on helppo tässä vaiheessa, kun tämä
tiilitakka on jo melkein valmis, niin sanoa että seitsämän kertaa
pienemällä vuolukivitakalla pääsee samaan tulokseen ja myös saman verran
pienemmällä puu määrällä!
Toukokuussa laitettiin meille myös puuhella, jota nyt aletaan
pikkuhiljaa ottamaan käyttöön, niin ja vuolukivestä tietenkin. Puumäärä
ja lämmitysteho, on olleet minulla ne ratkaisevat kriteerit ja kun pidän
vielä vuolukiven väristä ja sen muodoista, niin ratkaisu on ollut selkeä
meille!
Jokainen joutuu itse ratkaisemaan mikä takanvalmista tekee valmistakan,
vai tai muurari tekee sen tiilitakan ja sen jälkeen ei kannata laskea ja
miettiä onko tehnyt väärän päätöksen, jos ei ole valmis purkamaan vanhaa
takkaa/ hellaa ja rakentamaan uutta, jolloin tulee vielä suurempi tarve
laskea, kuinka kauan pitää tuota takkaa/ hellaa käyttää saadakseen tili
plussan puolelle!
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
Poista X vastatessasi
Toni Arte
> siis niin onko hänen mielestä eroa kumpi takka on parempi, tiili vai
> vuolukivi?
>
> Muurari vastasi siihen että on helppo tässä vaiheessa, kun tämä
> tiilitakka on jo melkein valmis, niin sanoa että seitsämän kertaa
> pienemällä vuolukivitakalla pääsee samaan tulokseen ja myös saman verran
> pienemmällä puu määrällä!
Siis yrittääkö muurari tuossa väittää että vuolukivitakan hyötysuhde on
seitsemän kertaa parempi? Yleensä tiilitakassa kaiketi poltetaan enemmän
puuta kerralla, mutta ei niin usein (mm. meidän valumassainen
kaakelitakka luovuttaa lämpöä kutakuinkin 24h, sitten alkaa olla kylmä).
--
Toni
Ilkka Haapavirta
> > Kuiva puu = ulkokuivattu , joka tuodaan sisälle muutamaa päivää ennen
> > polttamista . Kerralla poltetun puun määrällä on merkitystä , sen
> > tietänee takan valmistaja . Esim kolme pesällistä putkeen , kolmas
> > menee harakoille . Hyötysuhteen voi unohtaa .
> >
Ei kai puuta voi edes väittää polttopuuksi, ellei se ole ylivuotista?
Ilkka
piiska
Hyötysuhteista en osaa sanoa, mutta eräs sukulaiseni osti jonkun
kaakelitakan (olikohan se just Kermansavelta? täytyy tarkistaa), joka oli
täysi susi vedon suhteen. Aikansa huushollinsa savustamista katseltuaan
puratti takan pois ja laittoi tilalle vuolukivitakan (Nunnauuni). Vetohommat
tuli kuntoon ilman muita toimenpiteitä, joten siitä kaakelipiisistä ne
ongelmat ilmeisesti johtuivat.
Whiski
"Toni Arte" <Toni...@nospam.nokia.com> kirjoitti viestissä
news:GS6gb.863$hz.1...@news2.nokia.com...
No niihän se tuossa lukee;-{D)! Toki siinä oli "hivenen" liiottelua, mutta
yli viidentoista vuoden kokemuksella väitän että hitonmoinen ero on puu
määrällä ja lämitysteholla!
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa, ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
Poista X osoitteesta!
Jouni Saari
"Zaza" <za...@erpconsulting.fi> kirjoitti viestissä
news:blka5j$2d3$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jossain ruotsalaisella sivustolla oli hyötysuhteen mittaustuloksia. En ollut
havaitsevani, että joku materiaali antaisi muita paremman hyötysuhteen.
Uunien välillä oli kyllä aikamoisia eroja. Kärjessä oli muistaakseni
suomalaisista ainakin Uunisepät ja Tulikivi. Myös tiilestä, valuraudasta ja
teräksestä saa tehtyä hyvähyötysuhteisia lämmityslaitteita. Joku VTT:n
sukuinen laitos mittailee siellä päin uuneja. ( ungen, effektivitet
googleen..). Muistelisin kaikilla materiaaleilla päästävän 80-90% väliin
useammankin valmistajan voimin. Eli jos joku uunikauppias väittää oman uunin
materiaalin olevan tuplasti parempi, pitää hyötysuhteen olla sitten
reippaasti yli 100%:-). Ja polton puhtauskin on kyllä kohdillaan noilla
hyötysuhdelukemilla.
Kerman Saven asentaja naureskeli, että testattuihin lukemiiin ei pääse kuin
tuurilla tai labraoloissa. Uunia säädetään polttokokeen aikana
savukaasulanalysaattorin ja lämpömittarin perusteella. Olivat saaneet
Saksassa hyötysuhde-ennätyksen, mutta koska siellä ei sallita mittareita,
joten hommaa piti harjotella tavallista paremmin, että meni silmämäärin
kohdalleen. Edellinen enkka oli kuulemma Tulikivellä.. Kotipolttaja ei
varmaan pääse lähellekään samaa. Ennenmmin sitten vähän yli-ilmaa ainakin
palon alussa ja keskivaiheilla. Uuni pysyy puhtaampana, ja hyötysuhde ei
romahda noen takia. Ja naapuritkaan ei huomaa hajusta, milloin isäntä
lämmittää.
Kaakeliuuniessa vaikuttaa myös uunin korkeus, korkeammassa uunissa liekeillä
on vapaata palotilaa riittävästi. Mikäli liekki joutuu heti törmäämään
kylmään pintaan, se nokeaa ja poltto on epätäydellistä. Perinteinen
kaakeliuunin malli materiaalista riippumatta antaa mahdollisuuden hyvään
polttoon. Palotilaa on toista metriä, ensiö- ja toisioilma säädettävissä.
Suhtautuisin epäilevästi hyvin matalaan varaavaan takkaan, koska siinä on
pakko viedä tuli vaakakanavaan. Tosin sekin varmaan toimii, kunhan ilman
syöttö ja muotoilu on kohdallaan.
Ensiö- ja toisioilman sekä vedon säädöillä ja puiden asettelulla jne on
enemmän merkitystä kuin uunin materiaalilla. Minua ärsytti sen verran
vuolukiven markkinointi, että otin perinteisen näköisen kaakeliuunin
tutkimatta vuolukivivaihtoehtoja tarkemmin. (ks. googleen
"markkinatuomioistuin vuolukivi", samaa asennetta edelleen kentällä. )
Vuolukivi ei siis minusta ole huono materiaali, myyntitykin argumentit vaan
oli hataria. Tulikivi ainakin tutkii uuniensa poltto-ominaisuuksia ja
vuolukivi taipuu kyllä varmasti tehokkaaksi uuniksi. Mutta niin tekee
keramiikkakin.
Oman uunin suhteen olen huomannut, että eniten vaikuttaa hyötysuhteeseen se,
ettei huomaa seurata palamista, vaan unohtaa vedon täysille vielä kun tuli
on jo hiipunut. Lämpölataus menee harakoille ennen kuin uunin pinta ehtii
lämmetä.
Paras tulos taas tulee kun polttaa pieniä pilkkeitä nopeasti reippaalla
liekillä, kuristaa vain ensiöilmaa palon keskivaiheilla ja toisiilmaa vasta
kun tuli alkaa jo hiipua. Sitten pellit melkein kiiinni, kun liekit on
pienentyneet alle kymmenen sentin luokkaan ja toisioilmakin kokonaan kiinni,
kun liekit alkaa olla olemattomia. Pellit kokonaan kiinni vasta, kun
hiillosta ei enää ole. Jos antaa vedon olla täysillä vaikka tunnin tai kaksi
sytytyksestä, ei uuni lämpene nimeksikään. Pienet pilkkeet palaa yllättävän
nopeasti ja uunin pinta alkaa lämmetä vasta tunnin kuluttua siitä, kun tuli
on jo sammunut. Varaavaa uunia poltetaan aina "täysillä", jolloin pellit saa
mahdollisimman pian kiinni ja poltto on puhdasta ja uuni säilyy noettomana.
Minusta hyvä peruste valintaan vuolukiven ja kaakeliuunin välillä on
ulkonäkö ja tyyli, molemmilla pääsee hyvään hyötysuhteeseen ja käyttäjä
kuitenkin määrää eniten lopputulosta. Parhaasen hyötysuhteeseen pääsisi
investoimalla mittareihin ja säätöautomaatioon polton optimoinnissa, mutta
ei taida takkoihin moisia olla saatavana. Automaattinen pelti ja ensiöilman
säätö auttaisi jo paljon hajamielistä käyttäjää. Vaatisi vaan CO- tai
ainakin lambda-mittarin piippuun tai yläpalotilaan.
Jos on tarvetta nopeaan lämmitykseen, vuolukiviuuneja saa myös
"kaksineuvoisina", siis poskikanavissa on lämmönvaihtimet, joilla
lämmitetään ilmaa. Kaakeliuuni ei lämmitä samana iltana, vaan vasta yöllä ja
seuraavana aamuna.
Jouni
Harri Holopainen
..
>Hyötysuhteista en osaa sanoa, mutta eräs sukulaiseni osti jonkun
>kaakelitakan (olikohan se just Kermansavelta? täytyy tarkistaa), joka oli
>täysi susi vedon suhteen. Aikansa huushollinsa savustamista katseltuaan
mulla ainakin kerman saven kakluuni vetää kuin junan vessa. päältä
lähtee ~5m rosteripiippu ja kakluulissa on kesäpelti joten savua
ei saa sisäpuolelle oikein millään edes kylmännihkeällä syyskelillä.
>puratti takan pois ja laittoi tilalle vuolukivitakan (Nunnauuni). Vetohommat
>tuli kuntoon ilman muita toimenpiteitä, joten siitä kaakelipiisistä ne
>ongelmat ilmeisesti johtuivat.
melko miehekäs tempaus :)
aika hämmästyttävä saavutus kyllä jos tuommoinen valmisvehje ei
vedä. vähän kuin jos olisi ämpäri jossa ei millään pysy vesi.
--
o Harri Holopainen
o Hybrid Graphics Ltd.
piiska
ollut
> havaitsevani, että joku materiaali antaisi muita paremman hyötysuhteen.
Kyllä se voi antaa, nimittäin uunin hyötysuhteeseenhan ei vaikuta pelkkä
tekninen konstruktio vaan käytettävä polttoaine, lämmitystapa,
lämmityssyklit ja jopa se materiaali (sen kyky ottaa vastaan lyhyessä ajassa
mahd. paljon savukaasujen sisältämästä lämpöenergiasta.
> reippaasti yli 100%:-). Ja polton puhtauskin on kyllä kohdillaan noilla
> hyötysuhdelukemilla.
Niihän sitä luulisi, mutta Tulikivi ei mennyt ilman modifiointeja läpi
saksalaisten päästötesteistä äskettäin. Epäilen siksi, että pari vuotta
vanhemmat Tulikivi-uunit ovat saastuttavampia.Siinä olet kyllä oikeassa,
että täysin puhdas palaminen johtaa automaattisesti korkeaan palamisen
hyötysuhteeseen (vaan ei uunin tekniseen hyötysuhteeseen ;-)
> Kerman Saven asentaja naureskeli, että testattuihin lukemiiin ei pääse
kuin
> tuurilla tai labraoloissa. Uunia säädetään polttokokeen aikana
> savukaasulanalysaattorin ja lämpömittarin perusteella. Olivat saaneet
> Saksassa hyötysuhde-ennätyksen, mutta koska siellä ei sallita mittareita,
> joten hommaa piti harjotella tavallista paremmin, että meni silmämäärin
Uunin lämmitys on taitolaji. Parhaat osaa kyllä silmällä ja kokemuksella
säätää uunin polton parin prosentin päähän optimista. Sen on niin vähän,
ettei investointi kalliisiin mittalaitteisiin enää kannata vaikka olisivat
puoli-ilmaisia.
> Paras tulos taas tulee kun polttaa pieniä pilkkeitä nopeasti reippaalla
> liekillä, kuristaa vain ensiöilmaa palon keskivaiheilla ja toisiilmaa
vasta
> kun tuli alkaa jo hiipua. Sitten pellit melkein kiiinni, kun liekit on
Noinhan Nunnauunin "Kultaisen tulen arina" pelaa, jos olen asian oikein
ymmärtänyt rakennetta tarkastelemalla. Niillä oli joku kuva polttokokeesta,
jossa arina oli "normaaliarina" ja sitten "toisioarinana". Ero
silmämääräisestikin tarkasteltuna oli savukuvassa selvä, ei siihen
analysaattoreita tarvittu.
> kuitenkin määrää eniten lopputulosta. Parhaasen hyötysuhteeseen pääsisi
> investoimalla mittareihin ja säätöautomaatioon polton optimoinnissa, mutta
> ei taida takkoihin moisia olla saatavana. Automaattinen pelti ja
ensiöilman
Ei taida kannattaa. Jos homman osaa - ja sen oppii parin kerran jälkeen jos
joku vaan kertoo sulle, miltä näyttää puhdas palaminen sun uunissa - niin
mittareita ei tosiaan tarvita. Sinänsä, jos uunin hyötysuhteen tahtoo
tarkkaan säätää, niin pelkkä CO:n tai jäännöshapen seuranta riittää siihen
mainiosti, hienompia vehkeitä ei tarvita. (Tosin kunnollinen CO-mittari
sitten maksaakin ihan kiitettävästi)
Jouni Saari
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti viestissä
news:Ybjgb.491$573...@read3.inet.fi...
>
> Uunin lämmitys on taitolaji. Parhaat osaa kyllä silmällä ja kokemuksella
> säätää uunin polton parin prosentin päähän optimista. Sen on niin vähän,
> ettei investointi kalliisiin mittalaitteisiin enää kannata vaikka olisivat
> puoli-ilmaisia.
>
No jaa, laitteen pitäisi osata laittaa peltejä kiinni palon hiipuessa.
Turhan usein unohtuu kaikki säädöt maksimiin useammaksi tunniksi ja takka
ehtii jäähtyä sisältä niin, että seuraavana aamuna se on jo kylmä. Osaaminen
ei riitä, kun ei ole aikaa katsoa sitä tulta 10 min välein säätöihin.
Mitään kellosysteemiä ei tuohon voi soveltaa, ainakaan ilman CO-varoitinta.
Yksi tyyppi kertoi kokeilleensa paria valokennoa säätöanturina. Eli kun
liekki ei valaise näkyvää valoa, saa vetoa kuristaa. Kun infrapunakin loppuu
saa vetää kokonaan kiinni. Valokennoilla saa mitattua liekin kokoa ja
karkeasti lämpötilaa.
Kokeilin eilen kuristaa sekä ensiö- että toisioilmaa niin, että liekki on
mahdollisimman kuuman näköinen. Sai kuristaa enemmän kuin olin ennen tehnyt.
Ja takan seinät on noettomat, eli taisi palaa aika puhtaasti:-). Liekin
kärkeä ei vaan näe alussa, koska se nousee paljon luukun yläpuolelle. Vasta
loppupuolella voi koittaa sinistää liekkiä vedonsäädöllä niin, että näkee
liekin kokonaan.
Lataatko muuten puut taakse pystyyn vai vaakaan, ja sytytätkö alta vai
päältä?
Nyt ei tietenkään ole paljon väliä, kun sopiva lataus on vain pari
laudanpätkää tai klapia. Luulisin että isompi erä kannattaa polttaa
vaakatasossa päältä sytyttäen, koska silloin ei koko puukasa ala kaasuuntua
kerralla ja happi uhkaa loppua.
Jouni
O-P Tuuttila
valitettavasti
> pysty tekemään niin ohkaisia rakenteita kuin vuolukivi- ja
elementtitakoissa
> on, eli tiilitakasta tulee väkisellä suurempi ja yleensä samasta
> hintaluokasta puhuttaessa yleensä lähes tuplaten raskaampia. Niinpä
> kannattaakin yhtenä seikkana valintaa tehdessä ottaa kilohinta jolloin
tiili
> kyllä voittaa kirkkaasti kisan ja massahan se on joka varaa.
>
Tokihan se massa varaa, mutta eikös tässä tule sellainenkin juttu vastaan,
että mitä enemmän tuota tiiltä takassa on, niin sitä enemmän siihen
tarvitaan sitten myös puuta, jotta se saadaan aluksi lämmitettyä. Tuon
lämmityksen jälkeenhän se vasta alkaa varaamaan sitä lämpöä itseensä. Joten
eikös tuossa se hyötysuhde ala kärsimään?
O-P Tuuttila
piiska
> että mitä enemmän tuota tiiltä takassa on, niin sitä enemmän siihen
> tarvitaan sitten myös puuta, jotta se saadaan aluksi lämmitettyä. Tuon
> lämmityksen jälkeenhän se vasta alkaa varaamaan sitä lämpöä itseensä.
Joten
> eikös tuossa se hyötysuhde ala kärsimään?
Ymmärrän, mitä yrität sanoa, mutta jotta tuo tulisi hieman täsmällisemmin
ilmaistua, niin minä yritän toisin sanoin.
Jotta tiilitakassa olisi sama määrä massaa, kuin vuolukivitakassa, niin sen
on oltava dimensioiltaan 2-2,5 kertainen. Tiilen lämmönjohtokyky vuolukiveen
nähden ei välttämättä ole 2-kertainen, joten polttosessiot on pilkottava
pätkiin tai itse polttotapahtumaa viivyteltävä. Jälkimmäinen ei ole ainakaan
eduksi hyötysuhteelle ja ensimmäinenkin aiheuttaa häviöitä, jos verrataan
vuolukiviuuniin,joka seistä jököttää pellit kiinni.
TTKK muuten teki joskus aikoinaan polttokokeita tiiliuunilla ja niissä kävi
ilmi, että käytännössä paras tapa on jakaa poltto per vuorokausi vähintään
kahteen sessioon (kolme olisi kaikkein suurimmilla uuneilla vielä parempi,
mutta ei taida lämmittäjillä pinna venyä 8 tunnin välein käynnistyvään
uuniin eldaukseen). Muuten hyötysuhde kärsii eikä ison massiivisen uunin
koko lämmönvarauskapasiteettia tahdota saada oikein käyttöön.
Vertailua mutkistaa lisää se, että vuolukivi johtaa selektiivisesti lämpöä.
Lustoja vastaan noin 20-30% huonommin kuin lustojen suuntaisesti.
Vuolukiviuunien valmistajat tietävät tämän ja siksi laittavat uunin
sisäosiin kuumimpiin paikkoihin kivet oikein päin, jotta lämpö varautuisi
hopummin rakenteisiin ja polttotapahtuma kutistaa minimiin. Ei taida
tiiliuuni pärjätä?
Uunien hankintahinnoissa muuten pitäisi varmaan ottaa huomioon tuhlatut
neliöt. Ei kai sekään ole merkityksetöntä, jos toinen uuni käyttää neliöitä
1,2 ja toinen 2,5?
ove
> niin sen on oltava dimensioiltaan 2-2,5 kertainen.
jonkin verran liioiteltuna - sanoisin
ja ottamatta erityistä kantaa takkojen paremmuuteen sinänsä, niin
pelkästään massasta puheen ollen,
mikäli kivet on ladottu tulisijan sisälle edes suunnilleen samalla tavoin
niin 1,6 - 1,7 kertainen tilavuus riittäisi tuohon mainiosti
tosiasia on kuitenkin usein sama kuin vanhassa hokemassa jotta:
"moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä"
minkä voi helposti todeta kuka tahansa joka on itse nähnyt
yhdenkin vuolukivitakan sisuskalut ja niiden latomisen takkaan
pintakappaleiden sahausten ylijäämäsilppukappaleet ladotaan ja sullotaan
tulisijan sisälle sikin sokin, sinne ja tänne, väleihin jää paljon tyhjää
eikä varaava massa suinkaan täysin vastaa tulisijan ulkoisia mittoja
tulisijan hankintaa harkitsevan kannattaa ottaa jo etukäteen selvää siitä,
mikä on valmiin tulisijan todellinen massa eli paljonko tulisija todellakin
painaa, jotta saisi oikean käsityksen sen "varauskyvystä" ja jättää
kaikki muut markkinointihöpötykset omaan arvoonsa ja huomiotta
markkinointipuheissa liioittelu on varsin yleistä ja
80 %:n hyötysuhteeseenkin saa silloin helposti 50%:n parannuksen
vaikka todellinen parannus olisi tuskin hätäsesti 10%
> Tiilen lämmönjohtokyky vuolukiveen
> nähden ei välttämättä ole 2-kertainen, joten polttosessiot on pilkottava
> pätkiin tai itse polttotapahtumaa viivyteltävä.
tulisijan lämmönjohto- ja/tai varauskyvyllä spekulointi voidaan mielestäni
jättää omaan arvoonsa, koska savukaasun poistolämpötila polton aikana
kertoo asian (=hyötysuhteen) jo täysin yksiselitteisesti - ja lisäksi
tulisijan materiaaleista ja niiden ominaisuuksista riippumatta, joten
eri mteriaalien "erinomaisia" ominaisuuksia käytetään mielestäni
vain "helppoina ja heppoisina" markkinointi-aspekteina
potentiaalisen ostajakunnan hämäämis- ja/tai kusetustarkoituksessa
eli
jos eri tulisijojen savukaasujen poistolämpötila on sama, niin
hyötysuhteen kannalta on ihan yks'lysti minkä laatuisia tai muotoisia
kiviä tulisijan sisälle on ladottu tahi muurattu
H Multanen
"ove" <ove...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:blvh3g$m6e$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
...clip...
> tosiasia on kuitenkin usein sama kuin vanhassa hokemassa jotta:
> "moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä"
> minkä voi helposti todeta kuka tahansa joka on itse nähnyt
> yhdenkin vuolukivitakan sisuskalut ja niiden latomisen takkaan
>
> pintakappaleiden sahausten ylijäämäsilppukappaleet ladotaan ja sullotaan
> tulisijan sisälle sikin sokin, sinne ja tänne, väleihin jää paljon tyhjää
> eikä varaava massa suinkaan täysin vastaa tulisijan ulkoisia mittoja
>
No tähän ei taas voi olla kommentoimatta: En tiedä minkä vuolukiviuunin
"sisuskalut" olet
nähnyt mutta täysin väärän käsityksen olet saanut.
Kaikki merkittävät vuolukiviuunien valmistajat suunnittelevat tulisijat
CAD-pohjaisesti ja
kivien työstö tapahtuu alle millimetrin toleransseilla. Kiviä ei voi muurata
väärään järjestykseen
koska ne eivät yleensä yksinkertaisesti mahdu muuten kuin oikein
asennettuna.
Ylimääräistä tyhjää tilaa ei ole tyypillisessä vuolukiviuunissa montaakaan
kuutiodesimetriä.
Hannu Multanen
ove
> "sisuskalut" olet
> nähnyt mutta täysin väärän käsityksen olet saanut.
> Kaikki merkittävät vuolukiviuunien valmistajat suunnittelevat tulisijat
> CAD-pohjaisesti ja
> kivien työstö tapahtuu alle millimetrin toleransseilla. Kiviä ei voi muurata
> väärään järjestykseen
> koska ne eivät yleensä yksinkertaisesti mahdu muuten kuin oikein
> asennettuna.
> Ylimääräistä tyhjää tilaa ei ole tyypillisessä vuolukiviuunissa montaakaan
> kuutiodesimetriä.
Heh-heh !
Kaikki ammatikseen suunnittelevat
käyttävät Kaikissa suunnitelmissaan CAD-pohjaisia työkaluja,
joten tuolla (lisä)tiedolla ei ole tämän asian kanssa mitään relevanssia
Vuolukivivalmistakkojen ladottavat pintakivet on todellakin takuulla
työstetty ½-millin tarkkuuudella, mutta siitähän nyt ei ollutkaan sykymys,
vaan tulisijan sisätiloihin asennettavasta lämpöä varaavasta "massasta"
Pintakivien tarkoitus on vain estää lämmön liian nopea karkaaminen
ja luovuttaa lämpöä huoneeseen vain rajoitetun hitaasti ja tasaisella vuolla
- ja tietenkin - antaa tulisijalle sen ulppea ulkonäkö - se, josta tyhmät
kuluttajat ovat valmiit maksamaan laitteen todelliseen tekniseen arvoon
verrattuna yli kaksikymmenkertaisen hinnan
"ylimääräistä" täysin tyhjää tilaa on "täyttämättömän" tulisijan sisällä
hyvinkin paljon, sillä täytytyyhän savukaasujenkin päästä kulkemaan
(ja varaavassa tulisijassa jopa kiertämäänkin) ja
tulisijan sydänosan - eli sen joka ympäröi liekkiä ja savukaasukanavia -
ja tulisijan ulkokuoren - eli sen jonka normaalisti näemme -
väliin jää melkoisen paljon tilaa, joka täytetään lämpöä varaavalla massalla
miten ? - sen näet parhaiten käydessäsi tulisijoja valmistavalla tehtaalla:
Cad-suunniteltujen NC-työstökoneilla leikattujen pintakivien
jäte-kivisilppua sikin sokin, sinne ja tänne "heiteltynä"
no - ei se tulisijasta silti varaamisominaisuuksiltaan huonompaa tee,
mutta turhat ja täysin merkityksettömiä, sekundäärisiä ominaisuuksia
jopa taivaisiin asti ylistävät markkinointilöpinät saisi mielestäni
kuitenkin jo lopettaa
Ilkka Haapavirta
> "ove" kirjoitti
> > pintakappaleiden sahausten ylijäämäsilppukappaleet ladotaan ja sullotaan
> > tulisijan sisälle sikin sokin, sinne ja tänne, väleihin jää paljon
tyhjää
> > eikä varaava massa suinkaan täysin vastaa tulisijan ulkoisia mittoja
> >
> "sisuskalut" olet nähnyt mutta täysin väärän käsityksen olet saanut.
Samat sanat.
Yhden tulikivitakan olen latonut muurarin apuna eikä meille edes tullut
mitään ylijäämäkappaleita vaan oikeankokoisia numeroituja osia, jotka
ladottiin ohjeenmukaisille paikoilleen.
Minkähän kivifirman takkoja ove on katsellut?
Ilkka
Ilkka Haapavirta
> Kaikki ammatikseen suunnittelevat
> käyttävät Kaikissa suunnitelmissaan CAD-pohjaisia työkaluja,
> joten tuolla (lisä)tiedolla ei ole tämän asian kanssa mitään relevanssia
Totta
> Vuolukivivalmistakkojen ladottavat pintakivet on todellakin takuulla
> työstetty ½-millin tarkkuuudella, mutta siitähän nyt ei ollutkaan sykymys,
> vaan tulisijan sisätiloihin asennettavasta lämpöä varaavasta "massasta"
Kyllä ne sisäkivet ovat yhtä tarkasti mitoitettuja. Eivät vain ole
pinnaltaan samanlaisia kuin näkyviin jäävät osat.
> "ylimääräistä" täysin tyhjää tilaa on "täyttämättömän" tulisijan sisällä
> hyvinkin paljon, sillä täytytyyhän savukaasujenkin päästä kulkemaan
Ai niin! Vuolikivitakkoja ei tosiaan tehdä yhtenäiseksi varaavaksi möykyksi,
vaan niihin on jätetty tyhjää tilaa tulipesän ja savukanavien kohdalle.
> (ja varaavassa tulisijassa jopa kiertämäänkin) ja
> tulisijan sydänosan - eli sen joka ympäröi liekkiä ja savukaasukanavia -
> ja tulisijan ulkokuoren - eli sen jonka normaalisti näemme -
> väliin jää melkoisen paljon tilaa, joka täytetään lämpöä varaavalla
massalla
Ei sitä kyllä millään massalla täytetty.
> miten ? - sen näet parhaiten käydessäsi tulisijoja valmistavalla
tehtaalla:
> Cad-suunniteltujen NC-työstökoneilla leikattujen pintakivien
> jäte-kivisilppua sikin sokin, sinne ja tänne "heiteltynä"
Olen käynyt suomalaisella asetehtaalla ja sielläkin oli metallisilppua
työstökoneiden alla sikin sokin. Ne varmaan tunkee sitä silppua
patruunapesän täytteeksi?
Ilkka
Reader
"ove" <ove...@kolumbus.fi> wrote in message
news:bm0884$bgb$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Terho, en usko itsekään vuolukivivillityksen kestävän kauaa.
Mutta ihmettelen kommenttiasi silpusta. Niissä kolmessa, joiden kokoamiseen
olen päässyt tutustumaan, ei mitään irtohöttelöä käytetty.
Periaatteessa samanlaisia elementtejä, kuin tavallisissakin
"valmistakoissa". Paitsi, että vuolukivisiä.
Omaan taloon paikalla muurattu ...
Reader
"Reader" <n...@mail.com> wrote in message
news:UrOgb.43$eo5...@read3.inet.fi...
Siis piti sanoa Torsti. Sorry.
Jouni Saari
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti viestissä
news:0eGgb.820$Tg4...@read3.inet.fi...
>
> Jotta tiilitakassa olisi sama määrä massaa, kuin vuolukivitakassa, niin
sen
> on oltava dimensioiltaan 2-2,5 kertainen.
Siis vuolukivi on 8 - 15 kertaa painavampaa? ( 2^3=8)
Tiilen lämmönjohtokyky vuolukiveen
> nähden ei välttämättä ole 2-kertainen, joten polttosessiot on pilkottava
> pätkiin tai itse polttotapahtumaa viivyteltävä.
Jos mitat on 2 kertaa suurempia, on pinta-alaa 4 kertaa enemmän, ja näin
ollen riittää pienempikin lämmönjohtavuus.
Toinen juttu on se, ettei tiilestä saa tehtyä yhtä tiukkaa pakettia. Kanavat
on isompia karkeamman pinnan virtaushäviöiden kompensoimiseksi. Kaakeliuunin
ja vuolukiviuunin kanavat on vain pari senttiä leveitä, tiiliuuniin lienee
vaikeaa tehdä kovin pieniä kanavia. Koko taitaa kasvaa tiheyseroja enemmän.
Kaakeliuunikin näyttää olevan sisältä melkein pelkkää tyhjää. Palotila ja
kanavat on varmaan yli puolet uunin tilavuudesta. Sydän on aika pieni, ja se
kuumenee nopeasti, samoin se jäähtyy luukut auki samantein. Kuori lämpenee
sitten hetken kuluttua, jos sydämen lämpöä ei ole tuuletettu pellit auki
ulos sitä ennen. Sama taitaa koskea vuolukiviuunejakin. Kaakeliuuni on aika
kaukana tiiliuunista, sekä hinnaltaan, asennukseltaan että mitoitukseltaan.
> Uunien hankintahinnoissa muuten pitäisi varmaan ottaa huomioon tuhlatut
> neliöt. Ei kai sekään ole merkityksetöntä, jos toinen uuni käyttää
neliöitä
> 1,2 ja toinen 2,5?
>
Tuo on kyllä merkittävä ero, samoin ulkonäkö.
tiilestä tehtynä joutuu siis tekemään suuremman, että pääsee samaan teho- ja
varausluokkaan. Kaakeliuuni on vuolukiven kanssa samaa kokoluokkaa.
Minua karkoitti vuolukivikaupasta myyntitykin puheet. Jos esim Kerman Saven
tai Uuniseppien takat saavuttaa testeissä yli 80% hyötysuhteen ja läpäisee
puhtausvaatimukset, on paha väittää niitä merkittävästi pahemmiksi
tuhlareiksi kuin vuolukiviuunia. Lukemat on prossan parin tarkkuudella
samoja. Ja kaakeliuuni on kooltaa samaa luokkaa, siinäkään ei ole eroa.
Ovat muuten vuolukivivalmistajat pariin kertaan saaneet uhkasakkoja
markkinatuomioistuimessa:
http://www.finlex.fi/linkit/mto/19930003
http://www.finlex.fi/linkit/mto/19940012
http://www.finlex.fi/linkit/mto/19940012
www.finlex.fi/linkit/mto/19920025
www.finlex.fi/linkit/mto/19950013
Oikeasti minun valinta oli ulkonäkö- ja tyylikysymys. Ja vanhan risan
tiiliuunin jättämään reikään mahtui parhaiten kaakeliuuni. Vuolukiviuunien
luukku- ja arinaratkaisut näyttävät kieltämättä hienoilta, mutta
käytettävissä oleva takan paikkaan sopi kapea ja korkea malli paremmin ja
perinteinen kaakeliuuni sopii vanhan talon tyyliin. (Pönttöuuni olisi ollut
vielä tyyliinsopivampi ja kustannustehokkaampi:-)
Itse kaipasin kaakeliuuniin oikeasti pitäviä luukkuja, joilla voisi
tukahduttaa viimeiset kekäleet ennen luukkujen sammutusta. Tuossa taisi
viime kesänä kaakeliuunien Suomessa myytävät mallit hävitä
vuolukiviuuneille. Nyt näyttää ainakin Kerman Savelle tulleen tiivit luukut
ja esilämmitetyn toisioilman syöttö. Luukkuja voi aina vaihtaa:-).
Ulkomaille on ollut pakko myydä tiivisluukkuja, koska esim Saksassa on
hormipellit kiellettyjä.
Veikkaan, että vuolukiven merkittävin tekninen etu on
mittatilausmahdollisuus. Kaakeliuunin suhteen pääsee valkaamaan vain
pintakäsittelyä ja kombinoimaan koristeita ja luukkuja ja uunin korkeutta.
Vuolukiviuunin voisi teettää täsmälleen haluamaansa paikkaan sopivaksi,
taitaa vain tulipesän ympäristö olla fiksattu arinoiden ja luukkujen
mittojen mukaan. Kaakeliuunin materiaali on poltettua keraamielementtiä,
melkosen painavaa verrattuna tavalliseen tiileen, mutta uuden muodon
tekeminen vaatii valumuottien tekemisen ja poltto taitaa rajoittaa muodot
vain suhteellisen tasapaksuihin muotoihin.
Sitten vielä omia mielipiteitä:
-vuolukivi on minusta parempi kesämökkiin, varsinkin suoralämmityksellä
varustettu malli. Keraaminen uuni voi kerätä kosteutta sisäänsä talven
aikana. (Ei tosin pahemmin haittaa, pari ensimmäistä pesällistä pitää
lämmittää varovaisesti.)
-mökkiin melkein ennemmin rapattu uuni, jos ottaa keramiikkaelementtiuunin,
kaakelit lukitsee mahdollsien kosteuden sisäänsä ja uuni kuivuu hitaammin ja
voi jopa valuttaa vettä. Rapattu on tonnin tai pari halvempikin kuin
kaakeluitu.
-kaakeliuuni vaatii kolme asennuskäyntiä ja kunkin välissä pitää uunia
lämmittää ohjeman mukaan, tavaratkin tulee kahtena toimituksena. Selittää
osaltaan kaakeliuunin hintaa, asennustyötä enemmän kuin vuolukivisessä.
Lisäksi pitää tehdä itse töitä, asennuspaikan lämpötilat on myös rajoitettu
jne. Voi olla riittävä peruste valita vuolukivi, jos uunia asennetaan
asumattomaan taloon.
-Muistaakseni kaakeliuuni on samantehoista vuolukiviuunia kalliimpi, tosin
pitäisi kait verrata rapattua keramiikkauunia ja perus-vuolukiviuunia tai
molemmista koristeltua mallia. Kerman Saven kaakelit on kotimaista
käsityötä, ja ne on suunniteltu uunia varten, vuolukiviuuneihin saa
koristeaiheita ja eri kivilaatuja myös.
-kaakeliuuni on helpompi pitää ulkoa puhtaana. Tosin ei vuolukivikään kovin
mahdoton liene. (Verrattuna vaikka rappaukseen tai tiileen, tosin
tiilitakkaan minusta kuuluukin pienet savujäljet..)
Jouni
piiska
Ruotsalaisen Troll-Ugn:in :-)
Petteri Soikkonen
Kertokaapas mitä käytännön eroa voi olla (esim.) Tulikiven tapaisella
takka-leivinuuniratkaisulla, jossa molempia voi lämmittää erikseen (tai
mahdollisesti yhtäaikaa, en tiedä) ja Kerman Saven ratkaisulla, jossa
leivinuuni lämpeää takan palokaasuilla, eli leivinuunissa ei polteta puita.
Tästä syystä Kerman Saven takkaleivinuunin leivinuunin luukku ei voi olla
lasia, koska uunissa on (kuulemma) niin kuuma, että lasi ei kestä.
Tuo Kerman Saven ratkaisu tuntuu sikäli miellyttävämmältä, että syystä että
leivinuunissa ei polteta puuta, se on mahdollisesti puhtaampi tai ainakaan
uunia ei tarvitse puhdistaa puun polttamisen jälkeen ja saattaa olla jopa
mahdollista pitää uunissa ruokaa samalla kun polttaa puuta takassa.
Kyseessä on Kerman Saven malli Johanna tai Juhana (sama malli,
jälkimmäisessä vähemmän kaakelia). Malli kiinnostaa siksi, että siinä on
sivumallisena kohtuullisen syvä leivinuuni (noin 70cm). Valmistakoista
ainoastaan Tulikiven TLU2480 pistää tietääkseni paremmaksi, leivinuunin
syvyys on noin 90cm.
Em. tulikiven malli tulisi erittäin kalliiksi (en ole uskaltanut kysyä edes
hintaa). Kerman Saven malli olisi sitä edullisempi mitä vähemmän siihen
hankkisi kaakelia.
Petteri
piiska
> tulisijan sisälle sikin sokin, sinne ja tänne, väleihin jää paljon tyhjää
> eikä varaava massa suinkaan täysin vastaa tulisijan ulkoisia mittoja
Häh? Anne-ly iski taas trollilla vai? Tuo ei kyllä ole tietääkseni yhdenkään
tehdasmaisesti valmistetun vuolukiviuunitoimittajan "pystytystapa". Ne on
CAD:lla insinöörin piirtämiä uuneja, joiden rakennuspalat sahataan
automaattilinjoilla. Ei tosiaan mitään silppua!
H Multanen
"ove" <ove...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:bm0884$bgb$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Heh-heh !
>
> Kaikki ammatikseen suunnittelevat
> käyttävät Kaikissa suunnitelmissaan CAD-pohjaisia työkaluja,
> joten tuolla (lisä)tiedolla ei ole tämän asian kanssa mitään relevanssia
>
>
Suomessa muurataan varmasti tuhansia takkoja vuodessa "tupakkiaskin kanteen"
tehdyillä
piirustuksilla (tiilestä). Ja ammattimiehistä on kyse. Tämähän ei ole
millintarkkaa puuhaa,
eikä tietysti tarvitsekaan.
Vuolukiviuunien suunittelussa suurempi tarkkuus on paikallaan.
> Vuolukivivalmistakkojen ladottavat pintakivet on todellakin takuulla
> työstetty ½-millin tarkkuuudella, mutta siitähän nyt ei ollutkaan sykymys,
> vaan tulisijan sisätiloihin asennettavasta lämpöä varaavasta "massasta"
>
> Pintakivien tarkoitus on vain estää lämmön liian nopea karkaaminen
> ja luovuttaa lämpöä huoneeseen vain rajoitetun hitaasti ja tasaisella
vuolla
> - ja tietenkin - antaa tulisijalle sen ulppea ulkonäkö - se, josta tyhmät
> kuluttajat ovat valmiit maksamaan laitteen todelliseen tekniseen arvoon
> verrattuna yli kaksikymmenkertaisen hinnan
>
>
> "ylimääräistä" täysin tyhjää tilaa on "täyttämättömän" tulisijan sisällä
> hyvinkin paljon, sillä täytytyyhän savukaasujenkin päästä kulkemaan
> (ja varaavassa tulisijassa jopa kiertämäänkin) ja
> tulisijan sydänosan - eli sen joka ympäröi liekkiä ja savukaasukanavia -
> ja tulisijan ulkokuoren - eli sen jonka normaalisti näemme -
> väliin jää melkoisen paljon tilaa, joka täytetään lämpöä varaavalla
massalla
>
Vuolukivitakoissa sisäosien ja ulkokuorien väli on yleensä 15 millimetriä.
"Ylimääräistä" tyhjää tilaa on tosiaan mm. lasiluukun takana, jolloin
poltettavat puut
voidaan sijoittaa tulisijan sisäpuolelle.
> miten ? - sen näet parhaiten käydessäsi tulisijoja valmistavalla
tehtaalla:
> Cad-suunniteltujen NC-työstökoneilla leikattujen pintakivien
> jäte-kivisilppua sikin sokin, sinne ja tänne "heiteltynä"
>
Tehtaalla jätekivet heitetään sitä varten varattuihin astioihin.
> no - ei se tulisijasta silti varaamisominaisuuksiltaan huonompaa tee,
> mutta turhat ja täysin merkityksettömiä, sekundäärisiä ominaisuuksia
> jopa taivaisiin asti ylistävät markkinointilöpinät saisi mielestäni
> kuitenkin jo lopettaa
>
>
Asiatonta markkinointia harrastetaan tosiaan jonkin verran "molemmin
puolin". Luin jostakin
tutkimuksen jossa vuolukiviuuni todettiin huonoksi lämpöviihtyvyyden
kannalta. Koehuone
oli kaksikymmentä (20) neliömetriä ja uuni lämmitti viiden (5) kilowatin
teholla... Kuumahan
siinä tulee. Tiiliuuni lämmitti vastaavissa oloissa yhden kilowatin teholla
ja oli "tutkimuksen"
tekijöiden mielestä suurenmoisen hyvä.
Tulee mieleen kaksi ratkaisua:
1) kannattaa lämmittää vähemmän noin pienessä huoneessa
2) tehdä testi uudelleen 120 neliön talossa sähkökatkoksen aikana. Pakkasta
saa olla vaikka -30.
Ei se viisi kilowattia enää sitten liikaa ole.
Hannu Multanen
piiska
Innostuit nyt vähän liikaa. Puhumme valmiiksi jo tilavuuden suhteista (3D),
emme 1D:stä :-)
> Toinen juttu on se, ettei tiilestä saa tehtyä yhtä tiukkaa pakettia.
Kanavat
> on isompia karkeamman pinnan virtaushäviöiden kompensoimiseksi.
Kaakeliuunin
> ja vuolukiviuunin kanavat on vain pari senttiä leveitä, tiiliuuniin lienee
> vaikeaa tehdä kovin pieniä kanavia. Koko taitaa kasvaa tiheyseroja
enemmän.
Totta tuokin. Vuolukiviuunissa on sitäpaitsi jopa tyhjää tilaa, koska
kaikkeen kohtiin ei ole edes järkeä kiveä laittaa, ei ehdi varaamaan.
> -kaakeliuuni on helpompi pitää ulkoa puhtaana. Tosin ei vuolukivikään
kovin
> mahdoton liene. (Verrattuna vaikka rappaukseen tai tiileen, tosin
> tiilitakkaan minusta kuuluukin pienet savujäljet..)
Vuolukivi on varsin helppohoitoinen. Naarmuja ja rasvatahroja kannattaa
yrittää välttää. Itseasiassa olen itse harkinnut, että entä jos vahaisi
uunin? Kiven kauneus korostuisi ja tahrat ja naarmut olisi helppo peittää?
Onko kukaan kokeillut vuolukivitakan vahausta/öljyämistä? Kokemuksia ja
millaisia aineita kannattaisi käyttää? (Itse olen pohtinut jotain
mehiläisvaha/carnauba yhdistelmää)
piiska
Koska vuolukiviuunia ei muurata. Se liimataan kasaan! (on enempi yhtä
ainetta kuin muurattu rakenne)
> Asiatonta markkinointia harrastetaan tosiaan jonkin verran "molemmin
> puolin". Luin jostakin
> tutkimuksen jossa vuolukiviuuni todettiin huonoksi lämpöviihtyvyyden
> kannalta. Koehuone
> oli kaksikymmentä (20) neliömetriä ja uuni lämmitti viiden (5) kilowatin
> teholla... Kuumahan
> siinä tulee. Tiiliuuni lämmitti vastaavissa oloissa yhden kilowatin
teholla
> ja oli "tutkimuksen"
> tekijöiden mielestä suurenmoisen hyvä.
Asiatonta tutkimistakin harrastetaan. Eiköhän uuni lämmitä just sen verran
kuin sitä lämmittää :-) Mikään pakko sinne ei ole ladata +2 asteen kelillä
maksimituliannosta, 24 kiloa kuivaa koivuhalkoa.
piiska
> takka-leivinuuniratkaisulla, jossa molempia voi lämmittää erikseen (tai
> mahdollisesti yhtäaikaa, en tiedä) ja Kerman Saven ratkaisulla, jossa
Ei yleensä yhtäaikaa kuitenkaan.
> leivinuuni lämpeää takan palokaasuilla, eli leivinuunissa ei polteta
puita.
> Tästä syystä Kerman Saven takkaleivinuunin leivinuunin luukku ei voi olla
> lasia, koska uunissa on (kuulemma) niin kuuma, että lasi ei kestä.
Ainakin takavuosina osa noista "paistotakoista", ts. joissa "leivinuunissa"
ei voinut polttaa puita, tuppasi olemaan huonoja paistamaan. Jos leivinuunin
paisto-ominaisuudet ovat tärkeitä, niin valitse sellainen malli, jossa voi
siellä uunissakin polttaa puita. Patojen ym. haudutteluun riittää varmaan
tuommoinen paistotakkakin.
> Tuo Kerman Saven ratkaisu tuntuu sikäli miellyttävämmältä, että syystä
että
> leivinuunissa ei polteta puuta, se on mahdollisesti puhtaampi tai ainakaan
> uunia ei tarvitse puhdistaa puun polttamisen jälkeen ja saattaa olla jopa
> mahdollista pitää uunissa ruokaa samalla kun polttaa puuta takassa.
Vai pelkää mies puhdasta puun tuhkaa ja hivenaineita? Mistäs se rieskaan
maku tulee jos noesta?
ove
> takka-leivinuuniratkaisulla, jossa molempia voi lämmittää erikseen (tai
> mahdollisesti yhtäaikaa, en tiedä) ja Kerman Saven ratkaisulla, jossa
> leivinuuni lämpeää takan palokaasuilla, eli leivinuunissa ei polteta puita.
> Tästä syystä Kerman Saven takkaleivinuunin leivinuunin luukku ei voi olla
> lasia, koska uunissa on (kuulemma) niin kuuma, että lasi ei kestä.
joku markkinointi-ihme on ladellut sinulle litanian pelkkää potaskaa,
kyllä takkojen lasiluukut kestävät ihan mitä lämpötiloja tahansa
> Tuo Kerman Saven ratkaisu tuntuu sikäli miellyttävämmältä, että syystä että
> leivinuunissa ei polteta puuta, se on mahdollisesti puhtaampi tai ainakaan
> uunia ei tarvitse puhdistaa puun polttamisen jälkeen ja saattaa olla jopa
> mahdollista pitää uunissa ruokaa samalla kun polttaa puuta takassa.
leivinuunin hyvä ja tasainen paisto-ominaisuus on niin monimutkainen
ominaisuus, ettei sitä voi selvittää muuten kuin kokeilemalla: lämmittämällä
ja paistamalla
Ilkka Haapavirta
> Kertokaapas mitä käytännön eroa voi olla (esim.) Tulikiven tapaisella
> takka-leivinuuniratkaisulla, jossa molempia voi lämmittää erikseen (tai
> mahdollisesti yhtäaikaa, en tiedä) ja Kerman Saven ratkaisulla, jossa
> leivinuuni lämpeää takan palokaasuilla, eli leivinuunissa ei polteta
puita.
Ne, jotka ovat kokeilleet tuollaista yhdistelmäuunia (silti vuolukivistä
eikä posliinia) oikein leipomiseen, sanovat ettei leivinuunin puoli lämpene
riittävästi.
> Tuo Kerman Saven ratkaisu tuntuu sikäli miellyttävämmältä, että syystä
että
> leivinuunissa ei polteta puuta, se on mahdollisesti puhtaampi tai ainakaan
> uunia ei tarvitse puhdistaa puun polttamisen jälkeen ja saattaa olla jopa
> mahdollista pitää uunissa ruokaa samalla kun polttaa puuta takassa.
Jos haluat, ettei uunia tarvitse puhdistaa ennen leipien laittoa, paista ne
sähköuunissa.
Jos haluat, että leivissä on myös makua, paista ne leivinuunissa, jossa on
poltettu puita. :)
Ilkka
Petri Kärhä
> Tuo Kerman Saven ratkaisu tuntuu sikäli miellyttävämmältä, että syystä että
> leivinuunissa ei polteta puuta, se on mahdollisesti puhtaampi tai ainakaan
> uunia ei tarvitse puhdistaa puun polttamisen jälkeen ja saattaa olla jopa
> mahdollista pitää uunissa ruokaa samalla kun polttaa puuta takassa.
Musta tämä on kyllä päinvastoin. Kun leivinuunissa polttaa puuta, niin
liekit nuolee palotilan seinät putipuhtaaksi noesta. Pohjalle jää
hyppysellinen tuhkaa, minkä vetäisy pohjan aukosta takan puolelle on
pikkujuttu. Kaverilla on tuollainen Kerman saven ihme, ja musta sen
palotila on kestomusta, kun ei siellä polteta mitään. Voin kyllä olla
väärässäkin, ehkä se on vaan mustaa kiveä. Kiertääkö pa(l/k)okaasut
leivinuunin kautta?
Muuten myös tiilitakan leivinuuni lämpenee kun takassa polttaa tulta.
Lämpö riittää ihan hyvin esim. patojen hauduttamiseen, mutta esim.
paisteihin ei saa ruskeaa pintaa, ellei polta puita uunin puolella.
Pete
Petteri Soikkonen
news:bm0q6b$4nd$1...@epityr.hut.fi...
> liekit nuolee palotilan seinät putipuhtaaksi noesta. Pohjalle jää
> hyppysellinen tuhkaa, minkä vetäisy pohjan aukosta takan puolelle on
> pikkujuttu. Kaverilla on tuollainen Kerman saven ihme, ja musta sen
Kaikissa takka-leivinuuneissa ei ole tuollaista systeemiä, että tuhkat saisi
työnnettyä sieltä takakautta takkaan. Tulikivellä on, sen tiedän, mutta
olisiko ollut joku Tiilerin malli, jossa tuhkat olisi pitänyt ottaa
etukautta pois. Onhan se vähän hankalaa.
Ja mitä kirjoitit palokaasujen mahdollisesta leivinuunitilan tuhkaamisesta,
saattaa olla että niin käy. Pitäisi nähdä ja kokea kyseinen malli
tositoimessa.
On meillä vielä tiilitakkakin mahdollisena vaihtoehtona, jos löytäisi
osaavan suunnittelijan, saisimme varmaan sellaisen takkaleivinuunin, jossa
on ne kaikki tärkeät ominaisuudet.
Petteri
Petteri Soikkonen
news:bm0k5b$18vs$1...@news.tsd.tieto.com...
> sivumallisena kohtuullisen syvä leivinuuni (noin 70cm). Valmistakoista
> ainoastaan Tulikiven TLU2480 pistää tietääkseni paremmaksi, leivinuunin
> syvyys on noin 90cm.
Tulipas kirjoitettua lööperiä. Tulikiven esitteen mukaan TLU2480 leivinuunin
syvyys on 555mm ja mallin TLU2490, jossa leivinuuni tulee sivulle, syvyys
olisi 725mm.
Petteri
Jouni Saari
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti viestissä
news:BDQgb.126$eo5...@read3.inet.fi...
>
> Onko kukaan kokeillut vuolukivitakan vahausta/öljyämistä? Kokemuksia ja
> millaisia aineita kannattaisi käyttää? (Itse olen pohtinut jotain
> mehiläisvaha/carnauba yhdistelmää)
>
Osta vaikka saunapriha tai vuolukivipannu ja kokeile sillä, miten käy
50-asteisessa uunissa. Jos pysyy hyvän näköisenä, ehkä homma toimii
kunnolla. Ellei, niin priha puhdistuu hyvin laittamalla se takkaan
hiilloksen sekaan arinan päälle.
Silikoni- ja teflonvahat ainakin kestää kuumaa, eli vahaus ehkä säilyy joka
paikassa saman näköisenä. Mutta sopivuudesta vuolukiven kanssa en tiedä.
Jouni
piiska
> 50-asteisessa uunissa. Jos pysyy hyvän näköisenä, ehkä homma toimii
> kunnolla. Ellei, niin priha puhdistuu hyvin laittamalla se takkaan
> hiilloksen sekaan arinan päälle.
Saunapriha on törkeän kallis tapa ottaa asiasta selvä :-) Varsinkin, kun
kyseinen vehje on täysin käyttökelvoton jo ostettaessa :-)
Mutta saahan tuota vuolukiveä laattana kaupasta, täytyypä kipaista.
Jouni Saari
"piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti viestissä
news:Xjlhb.500$hV6...@read3.inet.fi...
>
> Saunapriha on törkeän kallis tapa ottaa asiasta selvä :-) Varsinkin, kun
> kyseinen vehje on täysin käyttökelvoton jo ostettaessa :-)
Sehän annetaan lahjaksi kaverille:-). Tiedätkö ketään, joka olisi moisen
ostanut
itselleen? Kyllähän lahjapriha pulputtaa kotonakin. Faijalla muuten
saunalelun vuolukivi rapautui kiukaan päällä hiekaksi vuodessa, ja vesi ei
enää pysynyt sisällä. Eli vuolukivi ei kestä yhtä hyvin lämmönvaihteluja
kuin tiilerin keraamiset kivet tai oliviinidiapaasi.
> Mutta saahan tuota vuolukiveä laattana kaupasta, täytyypä kipaista.
Kerro tuloksista, ehkä kannattaa vahata raitoina, siis jättää vahaamatta
vertailun vuoksi osa ja vahata sitten uunituksen jälkeen vertailuraidat eron
näkemiseksi.
Jouni
Whiski
En tiedä vahoista mitään, mutta aikoinaan kun tuon vuolukivitakan ostin,
niin silloin kehotettiin lakkaamaan takan pinta ja ihan tavallisella
lakalla, olisko ollut ihan vesiohenteista, en muista, mutta kuitenkin
tuossa se on ollut jo pitkälti toistakymmentä vuotta lakattuna ja ei
minkäännäköistä irtoamisvaivaa ole ollut, vaan lakka on pysynyt hyvin
kiinni ja pitänyt pinnat puhtaana!
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
Poista X vastatessasi
Harri Toivonen
> tulisijan hankintaa harkitsevan kannattaa ottaa jo etukäteen selvää siitä,
> mikä on valmiin tulisijan todellinen massa eli paljonko tulisija
todellakin
> painaa, jotta saisi oikean käsityksen sen "varauskyvystä" ja jättää
> kaikki muut markkinointihöpötykset omaan arvoonsa ja huomiotta
Näin minäkin tein tarjoukseni eri takoista eli kun tilanne oli se, että oli
muutamakin miellyttävä vaihtoehto niin vähensin luukkujen hinnat hinnoista
ja laskin niille tarjouksen kilohinnan (edullisimman kilohinnan) mukaan ja
sanoin toimittajille, että valinta on teidän ja hinnat ovat nämä! Suurimman
ne tyypillisesti valitsivat, mutta liekö sattumaa.
(Aika paljon noissa oli kuitenkin eroja kilohinnoissa, mutta laatu ja
hintahan
ei tunnetusti juuri samassa tavarassa olekaan eli tässäkin jotkut isot takat
oli
hinnoiteltu aivan suhteettoman kalliiksi.)
Harri
Harri Toivonen
"Jouni Saari" <spam...@jippii.fi> wrote in message
news:3puhb.35$u2...@reader1.news.jippii.net...
>
> "piiska" <pii...@eilue.postejaan> kirjoitti viestissä
> news:Xjlhb.500$hV6...@read3.inet.fi...
>
> >
> > Saunapriha on törkeän kallis tapa ottaa asiasta selvä :-) Varsinkin, kun
> > kyseinen vehje on täysin käyttökelvoton jo ostettaessa :-)
>
> Sehän annetaan lahjaksi kaverille:-). Tiedätkö ketään, joka olisi moisen
> ostanut
> itselleen? Kyllähän lahjapriha pulputtaa kotonakin. Faijalla muuten
> saunalelun vuolukivi rapautui kiukaan päällä hiekaksi vuodessa, ja vesi ei
> enää pysynyt sisällä. Eli vuolukivi ei kestä yhtä hyvin lämmönvaihteluja
> kuin tiilerin keraamiset kivet tai oliviinidiapaasi.
No sain sellaisen joskus lahjaksi ja hyvin on kestänyt vaikka on kokoajan
ollut
suoraan kiukaan kivien seassa käyttämättömän ylähormiluukun päällä, joka on
varmasti niitä kuumimpia paikkoja mitä kiukaasta löytyy! Kokeilin ensin
kiven
päällä, mutta ei oikein toiminut.
Ei ole rapautunut ainakaan 2 vuoden aikana ollenkaan ja toimiikin ihan
hyvin,
mutta ei kai tuota voi kovin tarpeelliseksikaan väittää. Hyvin kyllä
pulputtaa
ja ekan vesisatsin sylkäiseen melkein saman tien pihalle.
Harri
Harri Toivonen
> Ensiö- ja toisioilman sekä vedon säädöillä ja puiden asettelulla jne on
> enemmän merkitystä kuin uunin materiaalilla. Minua ärsytti sen verran
> vuolukiven markkinointi, että otin perinteisen näköisen kaakeliuunin
> tutkimatta vuolukivivaihtoehtoja tarkemmin. (ks. googleen
> "markkinatuomioistuin vuolukivi", samaa asennetta edelleen kentällä. )
Samaa mieltä ja ongelmana tässä on vain että nämä ohjeet riippuvat takan
lisäksi myös piipusta ja talon ilmanvaihdosta. Olisi kyllä oikeastaan ihan
mielenkiintoista laittaa joku lämpömittari suoraan takan yläosan palotilaan
(tai pesään jos sellainen mittari jostain löytyisi) ja lisäksi piipun
hormiin
niin niiden avulla olisi huomattavasti helpompi päästä parempaan
palamistulokseen. Minusta takan lämpömittari on todella typerässä paikassa
kun se reagoi oikeastaan vasta kun lämmitys on jo loppunut.
> Paras tulos taas tulee kun polttaa pieniä pilkkeitä nopeasti reippaalla
> liekillä, kuristaa vain ensiöilmaa palon keskivaiheilla ja toisiilmaa
vasta
> kun tuli alkaa jo hiipua. Sitten pellit melkein kiiinni, kun liekit on
> pienentyneet alle kymmenen sentin luokkaan ja toisioilmakin kokonaan
kiinni,
> kun liekit alkaa olla olemattomia. Pellit kokonaan kiinni vasta, kun
> hiillosta ei enää ole. Jos antaa vedon olla täysillä vaikka tunnin tai
kaksi
> sytytyksestä, ei uuni lämpene nimeksikään. Pienet pilkkeet palaa
yllättävän
> nopeasti ja uunin pinta alkaa lämmetä vasta tunnin kuluttua siitä, kun
tuli
> on jo sammunut. Varaavaa uunia poltetaan aina "täysillä", jolloin pellit
saa
> mahdollisimman pian kiinni ja poltto on puhdasta ja uuni säilyy
noettomana.
Samantapaisia kokemuksia, mutta meillä piipun pelti on pidettävä kovilla
pakkasilla
noin puolillaan ja pikkupakkasilla hiukan enemmän auki, koska ainakin meillä
takka
lämpenee silloin jopa nopeammin ja pienemmällä puumäärällä. Liekit lipoo
silti
kokoajan pesän kattoa ja puita lisätessä yltää 'hormiinkin' asti.
> Minusta hyvä peruste valintaan vuolukiven ja kaakeliuunin välillä on
> ulkonäkö ja tyyli, molemmilla pääsee hyvään hyötysuhteeseen ja käyttäjä
> kuitenkin määrää eniten lopputulosta. Parhaasen hyötysuhteeseen pääsisi
> investoimalla mittareihin ja säätöautomaatioon polton optimoinnissa, mutta
> ei taida takkoihin moisia olla saatavana. Automaattinen pelti ja
ensiöilman
> säätö auttaisi jo paljon hajamielistä käyttäjää. Vaatisi vaan CO- tai
> ainakin lambda-mittarin piippuun tai yläpalotilaan.
Mistähän tuollaiset korkeita lämpötiloja kestävät lambda-anturit oikein
löytäisi
ja onko tietoa missä hinnoissa pyörivät?
> Jos on tarvetta nopeaan lämmitykseen, vuolukiviuuneja saa myös
> "kaksineuvoisina", siis poskikanavissa on lämmönvaihtimet, joilla
> lämmitetään ilmaa. Kaakeliuuni ei lämmitä samana iltana, vaan vasta yöllä
ja
> seuraavana aamuna.
Kyllä se vuolukiviuunikin lämmittää ainakin sen vuorokauden - jos 2000 kg
nunnauunin lämmittää illalla noin 170 asteiseksi niin seuraavana iltana se
on noin
100 asteinen.
Harri
Harri Toivonen
"Ilkka Haapavirta" <ilkka.ha...@nokia.com> wrote in message
news:vZQgb.14514$g4.2...@news1.nokia.com...
> "Petteri Soikkonen" wrote
> > Kertokaapas mitä käytännön eroa voi olla (esim.) Tulikiven tapaisella
> > takka-leivinuuniratkaisulla, jossa molempia voi lämmittää erikseen (tai
> > mahdollisesti yhtäaikaa, en tiedä) ja Kerman Saven ratkaisulla, jossa
> > leivinuuni lämpeää takan palokaasuilla, eli leivinuunissa ei polteta
> puita.
>
> Ne, jotka ovat kokeilleet tuollaista yhdistelmäuunia (silti vuolukivistä
> eikä posliinia) oikein leipomiseen, sanovat ettei leivinuunin puoli
lämpene
> riittävästi.
No olen kokeillut ja kyllä sen saa lämpenemään noin 200 asteeseen hiukan
normaalia pidemmällä lämmityksellä. Ei tietenkään vastaa oikeaa leivinuunia,
mutta kyllä siinä pullat ainakin valmistuu rapeiksi ja hyviksi. Varmasti
rajatkin
tulevat vastaan ainakin tosileipurilla, mutta meidän tarpeisiin tuo tuntuu
ainakin
olevan paljon mukavempi, kun siinä voi lämmittää pikkupurtavaa,
paahtopaistia,
patoja yms. samalla kun lämmittää takkaa eikä vaadi mitään asiaan
vihkiytymistä.
Harri
Kartsa
sanoja: "Ei noi kaivonrengas takat ole mitään varaavia takkoja, kyllä se
varaava takka tehdään tiilestä".
"Harri Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> kirjoitti viestissä
news:bv7s65$1048$2...@bowmore.utu.fi...
junnu
> Otsikossa olevaan vertailuun lainaan naapurissa töissä olleen timpurin
> sanoja: "Ei noi kaivonrengas takat ole mitään varaavia takkoja, kyllä se
> varaava takka tehdään tiilestä".
Vuolukiven , valumassan ja tiilen lämmönvarauskyky on sama kiloa kohti
. Ominaispaino vuolukivellä n 3 , tiilellä n 1,7 , valumassa lähellä
vuolukiveä . Tästä seuraa takkojen kokoero , sekä varsinkin pienten
vuolukivitakkojen lämpeäminen polttavan kuumaksi . Tiilestä muurattu
kuoritakka voidaan muotoilla juuri sellaiseksi kuin tilaaja haluaa ja
pinta ei polta koskaan .
Kartsa
"junnu" <van...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:16bcc36b.04020...@posting.google.com...