Yläkerran rakentaminen yksikerroksiseen taloon
Pasi Havia
yksikerroksiseen omakotitaloon? Onko kyseessä kovinkin tyyris ja hankala
operaatio? Olisi mielenkiintoista kuulla minkälaisissa hinnoissa liikutaan.
Meillä on vuonna 2001 rakennettu puuverhottu pieni omakotitalo 85/115 m2.
Tonttia vajaa 3 hehtaaria. Parin vuoden päästä on tarkoitus tontille
rakentaa hevostalli, uusi autotalli (jolloin samalla vapautuu talon
yhteydessä oleva autokatos ja varasto tarvittaessa asumiskäyttöön) sekä
laajentaa asuntoa joko rakentamalla yläkerta tai autokatoksen suuntaan.
Yksi vaihtoehto on laajentaa taloa niin että asuntoa laajennetaan nykyisen
varaston ja autokatoksen paikkaan. Tämän luulisi olevan huomattavasti
edullisempi ja vaivattomampi vaihtoehto mutta näin lisäneliöitä tulisi kovin
niukasti. Molemmat meistä pitävät yläkertaa mukavempana ratkaisuna.
Muita varteenotettavia vaihtoehtoja? Asunto on meille ihanteellisella
paikalla (hevosystävällistä aluetta) emmekä siksi aio muuttaa isomman
asunnon tarpeen vuoksi pois. Ja vastahan tuo tuli joulukuussa ostettua
samoista syistä.
-Pasi
--
http://www.havia.net
Vilho
> Minkälaisia kokemuksia ihmisillä on yläkerran rakentamisesta alunperin
> yksikerroksiseen omakotitaloon? Onko kyseessä kovinkin tyyris ja hankala
> operaatio? Olisi mielenkiintoista kuulla minkälaisissa hinnoissa liikutaan.
Ei ole kokemusta, mutta minua kiinnostaa myös toinen kerros, erityisesti
mansardirakenne. Jos olen oikein ymmärtänyt niin pelkillä mansardi
kattoristikoilla saa tehtyä toisen kerroksen hyötysuhteen ollessa jotain
80% siis yläkerran ja alakerran pinta-alojen suhteen.
--
Vilho
Rauno Kangas
news:c40eke$7ng$1...@newsread2.funet.fi...
> Ei ole kokemusta, mutta minua kiinnostaa myös toinen kerros, erityisesti
> mansardirakenne. Jos olen oikein ymmärtänyt niin pelkillä mansardi
> kattoristikoilla saa tehtyä toisen kerroksen hyötysuhteen ollessa jotain
> 80% siis yläkerran ja alakerran pinta-alojen suhteen.
Ihan varmaksi en osaa sanoa, mutta sellaisena valistuneen amatöörin
mielipiteenä kerrottakoon pariisilaisen Mansard-nimisen arkkitehti-grynderin
luomuksesta seuraavaa:
Mansardikatto on teknistaloudellisesti susi. Rakentamisessa maksaa lähinnä
kuormien vaakasuora siirtäminen ja pystysuorien rakenteiden - tai oikeammin
lähes pystysuorien - jäykistäminen pystyssä pysymään. Mansardikatto rikkoo
lähes kaikkia taloudelliselle rakenteelle asetettavia ehtoja.
Mansargikatossa kuormien vaakasuora siirtäminen suoritetaan epäedullisesti,
koskapa rakenteen matala yläosa tehdään mahdollisimman matalaksi ja pitkäksi
(siis mahdollisimman leveä ullakkotila). Lisäksi mansardikatossa
rakenteellisesti järkevä kuormien pystysuora siirtäminenkin on pyritty
sivuuttamaan olankohautuksella, koskapa siinä vesikattokuormat tuodaan alas
alakerran ulkoseinän sivusta (jos tuotaisiin alakerran seinän kohdalta
pystysauvalla tulisi räystäistä liian massiivisen näköiset). Näistä
teknistaloudellisista ongelmista on pyritty pääsemään eroon tekemällä
omakotitalojen mansardikatoille oma kehäristikko, mutta siitä aiheutuu uusia
ongelmia...
Mansardikehä on arkkitehtoonisesti rajoittava tekijä. Vastakkaisille
seinille tehtävät sivuikkunat pitää sijoitella samalle kohdalle ja ne on
mahdutettava kehäväleihin. Kehäristikon vaakajäykistykseen tarvittavat
sauvoitukset syövät ulkoseinälinjalta noin metrin alueesta, joka ilman kehiä
toteutetussa mansardissa saataisiin käyttöön (ilman kehiä toteutettuihin
taloihin tulee yleensä hillittömän isot palkit mansarditaitteisiin, joka
nostaa kustannuksia).
Sitten makuasia, jonka ilmaiseminen vie minut taas yhden askeleen lähemmäksi
Safan mustaa listaa: Mansarditalot ovat hirveän näköisiä ja tuovat mieleeni
vanhat navetta-karjalato-yhdistelmät jostain päin maailmaa (ei muista, kun
olin vielä nuori kun niitä näin).
Muutoin mansardikatto sopii täydellisesti alkuperäiseen käyttöönsä.
Ja, jos joku ei sattumalta muista, mihin käyttöön herra Mansard aikoinaan
tarvitsi mokoman hirvityksen, niin palautettakoon mieliin sen verran, että
Pariisissa joskus 1800-luvulla (vuosiluku hieman epävarma muistikuva
rakennussuunnittelun luennolta - hämärän rajoilta) elettiin gryndereitten ja
rakennusvalvonnan kissanhännänvetotilanteessa. Ihan kuin 2000-luvulla
konsanaan rakennusvalvonta yritti estää ja rajoittaa rakentamista kaikin
keinoin ja grynderit kilvan keksimään sääntöjen tulkintoja, jotka
mahdollistaisivat mahdollisimman monen ihmisen ahtamisen yhteen kortteliin
(kuulostaa varmaan tutulta nykyihmisellekin). No eräs
rakennusvalvontaviranomaisten yritys rajoittaa rakennusten korkeutta oli
päättää, että talon räystäiden pitäisi olla tietyllä korkeudella kadusta.
Nokkelana miehenä herra Mansard piti räystäät samalla korkeudella, kuin
lainkuuliaisella naapurilla, mutta piirtsi samon tein yhden kerroksen
enemmän taloonsa kuin naapuri. No eipä siinä kaikki. Jos herra mansardin
talo oli 6 kerroksinen naapurin 5 kerroksisen sijaan, oli helppo arvata,
että naapurigrynderi muutti jo melkein valmiit rakennussuunnitelmat herra
mansardin talon kopioksi. Rakennusvalvontaviranomaisten pahaksi onneksi
heillä oli porsaanreiän tukkimiseen aivan liian hidas hallintokoneisto,
keskusta-alueellakin runsaasti vapaata tonttimaata ja riittävästi vireitä
gryndereitä. Niinpä Pariisin keskustan yleisilmeeseen on vaikuttanut
virkaveljensä Eiffelin lisäksi varsin merkittävästi muuan herra Mansard.
Kaikki tämä on siis kuultu hämärän rajoilla - osin unen läpi - Oulun
Teknisen Opiston rakennusosastolla joskus 1980-luvun alussa, joten
asiavirheistä emme mene vastuuseen.
Mutta, jos jollakin tontilla on rajoitettu räystäskorkeus muttei
kerrosmäärää, niin suosittelen lämpimästi mansardikattoa. Jos taas
kerrosmäärä on rajoitettu, tekisin suorat lappeet joko 1-, 1½- tai oikeasti
2-erroksinseen taloon.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
tha
kerrassaan tunkkaamalla. nosto otettiin kiinni pystytolppien päälle poikittain
pystyyn asennetulla 2" * 8" lankulla. Tuohon ei mennyt kuin puoli päivää. Tosin
kaikki paikat oli tulipalon jäljiltä valmiiksi auki, eikä tarttenut varoa
liikoja.
Jos seinä hyvät, katto hyvä ja tukeva, eikä tiilivuorattu (raskas) vois tuolla
ajatuksella katon nostaminen onnistua enemmänkin. Sitähän pitäis nostaa varmaan
ainakin 2,5M että sais tukevan välipohjan väliin. Mutta kaikki lienee
mahdollista.
Mutta ota ammattilainen suunnittelemaan
t
Ville Keränen
> mansardirakenne. Jos olen oikein ymmärtänyt niin pelkillä mansardi
> kattoristikoilla saa tehtyä toisen kerroksen hyötysuhteen ollessa jotain
> 80% siis yläkerran ja alakerran pinta-alojen suhteen.
Rane jo ansiokkaasti kertoikin mansardikatosta. Siihen ei lisättävää.
Olen usein ihmetellyt miksi kattoristikkoja yleensä käytetään
omakotitaloissa niin paljon. Koko rakenne on minusta kovin vanhanaikainen ja
hassu. Tehdään hirmuisesti turhaa tilavuutta vinojen poikkipuiden väliin.
Laittakaa/vaatikaa tekin kunnon liimapuuharjapalkki ja siitä
kertopuukannattajat räystäille.
Miksihän noita ei tehdä enempää, voisiko syynä olla rakennesuunnittelijoiden
laiskuus, noiden laskeminen kun on ihan itse tehtävä ja kattoristikot taas
saa tahtaalta valmiiksi mitoitettuna.
--
Ville
Timo Viitanen
>Olen usein ihmetellyt miksi kattoristikkoja yleensä käytetään
>omakotitaloissa niin paljon. Koko rakenne on minusta kovin vanhanaikainen ja
>hassu. Tehdään hirmuisesti turhaa tilavuutta vinojen poikkipuiden väliin.
>Laittakaa/vaatikaa tekin kunnon liimapuuharjapalkki ja siitä
>kertopuukannattajat räystäille.
>
Eikös tuohon keksitty ratkaisi jo -70 luvulla? Meinaten tasakatto, ei
lainkaan hukkatilaa... :) :) :)
Taitaa kuitenkin olla turhan kallista verrattuna perinteisiin
ristikoihin. Jos asuisimme jossain etelämmässä, missä ei tulisi noin
paljoa lunta katolle, niin tuo voisi olla taloudellisesti
kannattavaa...
/Timo
Ville Keränen
> ristikoihin. Jos asuisimme jossain etelämmässä, missä ei tulisi noin
> paljoa lunta katolle, niin tuo voisi olla taloudellisesti
> kannattavaa...
Paljonko maksaa yksi kattoristikko? Jos jänneväli on vaikka 8m, niin olisiko
200e?
Tuon tilalle tarvitaan harjapalkkia 900mm ja kaksi 4m kertopuuta.
Puukeskuksen hinnastosta esim. 90x315 liimapuu on 18,91e/m ja kertopuu
45x360 on 13,54e/m. Tuosta päässä laskettuna tulee vain 130e. Kumpi se
onkaan kallista?
Miten ihmisillä on edes varaa noihin kattoristikoihin, siinä kun tulee
nostinkulutkin vielä päälle. Nuo liima- ja kertopuut nostelee käsin, kun
lainaa salilta pari kaveria harjannostajaisiin.
--
Ville
JtH
viestissä:seg9c.145$J%.26@read3.inet.fi...
>
> Paljonko maksaa yksi kattoristikko? Jos jänneväli on vaikka 8m, niin
olisiko
> 200e?
Kalliita on Villellä ristikot!
> Tuon tilalle tarvitaan harjapalkkia 900mm ja kaksi 4m kertopuuta.
> Puukeskuksen hinnastosta esim. 90x315 liimapuu on 18,91e/m ja kertopuu
> 45x360 on 13,54e/m. Tuosta päässä laskettuna tulee vain 130e. Kumpi se
> onkaan kallista?
Noin kaksi ja puoli vuotta sitten 8.2m jännevälillä perus NR-ristikko
kustansi 115mk (siis ei euroa) kappaleelta.
130 euroa = noin 773 mk
Itselläni 18 ristikkoa 1200-jaolla => 18*115mk = 2070 mk
Villen tyyliin 18*(773+0,3*18,91*5,94573) = 14 521 mk
Kumpi se onkaan kallista, vaikka nosturiakin välillä seisottaen?
Jouko
Vilho
> Mansardikatto on teknistaloudellisesti susi. Rakentamisessa maksaa lähinnä
> kuormien vaakasuora siirtäminen ja pystysuorien rakenteiden - tai oikeammin
> lähes pystysuorien - jäykistäminen pystyssä pysymään. Mansardikatto rikkoo
Itseasiassa en minäkään älyttömästi pidä mansardirakenteen ulkonäöstä.
Lähinnä tuossa viehättää ajatus siitä, että lätkitään ristikot katolle
ja saadaa helposti toinen kerros yksikerroksiseen tasakattoiseen taloon.
Jaa, että kalliskin? Jos ikkunoita haluaa kattoon niin se varmasti lisää
kustannuksia, päätyihin niitä luulisi saavan helposti. En oikein ymmärrä
mitä tuo kuormien siirtäminen tarkoittaa. Voitko selventää? Eikö
ristikoiden oma rakenne ole riittävä pitelemään kattoa pään päällä?
--
Vilho
Ville Keränen
>
> > Tuon tilalle tarvitaan harjapalkkia 900mm ja kaksi 4m kertopuuta.
> > Puukeskuksen hinnastosta esim. 90x315 liimapuu on 18,91e/m ja kertopuu
> > 45x360 on 13,54e/m. Tuosta päässä laskettuna tulee vain 130e. Kumpi se
> > onkaan kallista?
>
> Noin kaksi ja puoli vuotta sitten 8.2m jännevälillä perus NR-ristikko
> kustansi 115mk (siis ei euroa) kappaleelta.
>
> 130 euroa = noin 773 mk
En usko tuota hintaa. Itse kilpailutin juuri yhdenmallisen ristikon
yhdeksällä eri toimittajalla:
Kotkan Puurakenne Ky
Suomen Talorakenne Oy
Tupatalo Oy
Turun Rakennustuote
Koskisen Kattotuolit
Nastolan Kattorakenne Oy
Kotasen Puutyö Oy
KJR-Rakenne Oy
Sepa Oy
Halvin hinta kymmenenestä ristikosta oli 1800e. Vaikka ristikkosi olisi
matalampikin, niin en usko hintojen nousseen kahdessa vuodessa noin paljon.
Vai unohdinko listasta sen Suomen halvimman toimittajan?
--
Ville
Rauno Kangas
news:c49533$bfi$1...@newsread2.funet.fi...
> Jaa, että kalliskin? Jos ikkunoita haluaa kattoon niin se varmasti lisää
> kustannuksia, päätyihin niitä luulisi saavan helposti. En oikein ymmärrä
> mitä tuo kuormien siirtäminen tarkoittaa. Voitko selventää? Eikö
> ristikoiden oma rakenne ole riittävä pitelemään kattoa pään päällä?
Kuormien vaakasuorasta siirtämisestä.
Erialaiset rakenteet sietävät rasituksia eri tavoin. Puurakentamisessa
yleisin rakenne on sauva. Sauva kestää yleensä paremmin vetoa kuin
puristusta, koska puristussauva voi nurjahtaa. Toisaalta sauvat kestävät
erittäin huonosti taivutusta. Kurormien vaakasuoralla siirtämisellä
tarkoitetaan maan vetovoiman aiheuttaman kuormituksen tuomista perustuksille
jostain muusta kohtaa kuin rasituksen kohdalta - siis pääasiassa puhumme
silloin palkkirakenteista.
Kehäristikoiden edullisuus suhteessa palkkirakenteisiin perustuu siihen,
että alaparree toimii vetosauvana ja yläpaarteet puristussauvoina. Näin
syntyy eräänlainen holvirakenne, joka mahdollistaa huomattavasti hoikemmat
rakenteet kuin pelkästään taivutetuissa rakenteissa (vr. kattopalkit).
Mansardikehä rikkoo ensinnäkin sitä sääntöä, että puristettu rakenne
pyritään yleensä kustannustehokkuuden nimissä tekemään suoraksi ja
mansarditaite sijoittuu juuri tuohon kehäristikoissa puristusvyöhykkeenä
käytettyyn "yläpaarteeseen". Toisaalta taivutetut rakenteet pyristään
ristikoissa tekemään mahdollisimman korkeiksi, kun taas mansardin taivutettu
yläosa pyritään tekemään matalammaksi. Myöskään pystysuorien kuormien
alastulokohta ei mansardiristikossa useinkaan satu luontaisesti alakerran
ulkoseinien kohdalle, joten sieltäkin löytyy kohtia, joissa
mahsardirakenteita joudutaan mitoittamaan taivutukselle pelkän puristuksen
sijasta. Kaiken kaikkiaan mansardi-rakenteet ovatkin suunniteltu aivan
muista lähtökohdista kuin teknistaloudellisesta rakennetekniikasta lähtien.
Rauno Kangas
> > > Tuon tilalle tarvitaan harjapalkkia 900mm ja kaksi 4m kertopuuta.
> > > Puukeskuksen hinnastosta esim. 90x315 liimapuu on 18,91e/m ja kertopuu
> > > 45x360 on 13,54e/m. Tuosta päässä laskettuna tulee vain 130e. Kumpi se
> > > onkaan kallista?
Varmaankin nyt pitäisi verrata kehäristikkoa, jolla vaihtoehtoiset rakenteet
toteutetaan - harjapalkin, kahden kattopalkin ja yhden välipohjapalkin
yhdistelmään. Laitampa tuohon muutaman luvun
8 metrinen kehäristikko keskimäärin 150 euroa
90 cm LP 115*405 51 euroa
2 kpl 5,7 m kerotuu 45*400 180 euroa
1 kpl 8 m välipalkki 42*222 35 euroa
pikkasen runkopuuta sivuseinille lisää 10 euroa
Yhteensä siis kehä 150 euroa - vastaava palkkirakenne 276 euroa sekä
vähintäänkin vastaava ero töissä klehärakenteen eduksi.
Timo Viitanen
>"Ville Keränen" <ville.ker...@TAMAesaraita.fi> kirjoitti viestissä
>news:RSY9c.329$Ev1...@read3.inet.fi...
>> > > Tuon tilalle tarvitaan harjapalkkia 900mm ja kaksi 4m kertopuuta.
>> > > Puukeskuksen hinnastosta esim. 90x315 liimapuu on 18,91e/m ja kertopuu
>> > > 45x360 on 13,54e/m. Tuosta päässä laskettuna tulee vain 130e. Kumpi se
>> > > onkaan kallista?
>
>Varmaankin nyt pitäisi verrata kehäristikkoa, jolla vaihtoehtoiset rakenteet
>toteutetaan - harjapalkin, kahden kattopalkin ja yhden välipohjapalkin
>yhdistelmään. Laitampa tuohon muutaman luvun
>
>8 metrinen kehäristikko keskimäärin 150 euroa
>
>90 cm LP 115*405 51 euroa
>2 kpl 5,7 m kerotuu 45*400 180 euroa
>1 kpl 8 m välipalkki 42*222 35 euroa
>pikkasen runkopuuta sivuseinille lisää 10 euroa
>
>Yhteensä siis kehä 150 euroa - vastaava palkkirakenne 276 euroa sekä
>vähintäänkin vastaava ero töissä klehärakenteen eduksi.
Kun Rauno olet ainoita täällä jotka tosiaan todistettavasti tietää
mitä puhuu, kertoa vielä seuraavan seikan.
Miten paljon rasitusta tuossa tulee harjapalkille, kun sehän on
käytännössä tuettu vain talon päistä? Ja tuon ylimääräisen
tukirakenteen rakentaminenkaan tuskin on ilmaista...
/Timo
Rauno Kangas
> >90 cm LP 115*405 51 euroa
> mitä puhuu, kertoa vielä seuraavan seikan.
Kiitosta vaan myönteisestä arviosta.
> Miten paljon rasitusta tuossa tulee harjapalkille, kun sehän on
> käytännössä tuettu vain talon päistä? Ja tuon ylimääräisen
> tukirakenteen rakentaminenkaan tuskin on ilmaista...
Tuon mainitus LP 115*405:n kantokyky tavanomaisessa 8 m runkosyvyystalossa
on aika lailla 5,5...6 m eli tyypilliseen 11...12 metriä pitkään harjaan
pitää sijoittaa yksi välituki => tarkasti ottaen olisi sii 90 cm harjaan
kohdistettava lisäksi 1 tolppa per 12 m harjaa - eli vähän lisää
kannattavuutta kehäristikkoon.
JtH
"Ville Keränen" <ville.ker...@TAMAesaraita.fi> kirjoitti
viestissä:RSY9c.329$Ev1...@read3.inet.fi...
> En usko tuota hintaa. Itse kilpailutin juuri yhdenmallisen ristikon
Omapa on asiasi mitä uskot ja mitä et. Aivan sama minulle, sillä itsehän
omat laskusi makselet. Itse vastaavasti tiedän mihin olen omat rahani
laittanut. Kyseessä oli 18 kpl perus NR-ristikoita. Jos itselläsi on joitain
muuta mallia, niin hintakin on jotain muuta.
Jouko
Ville Keränen
> > > > Puukeskuksen hinnastosta esim. 90x315 liimapuu on 18,91e/m ja
kertopuu
> > > > 45x360 on 13,54e/m. Tuosta päässä laskettuna tulee vain 130e. Kumpi
se
> > > > onkaan kallista?
>
> Varmaankin nyt pitäisi verrata kehäristikkoa, jolla vaihtoehtoiset
rakenteet
> toteutetaan - harjapalkin, kahden kattopalkin ja yhden välipohjapalkin
> yhdistelmään. Laitampa tuohon muutaman luvun
>
> 8 metrinen kehäristikko keskimäärin 150 euroa
>
> 90 cm LP 115*405 51 euroa
> 2 kpl 5,7 m kerotuu 45*400 180 euroa
> 1 kpl 8 m välipalkki 42*222 35 euroa
> pikkasen runkopuuta sivuseinille lisää 10 euroa
>
> Yhteensä siis kehä 150 euroa - vastaava palkkirakenne 276 euroa sekä
> vähintäänkin vastaava ero töissä klehärakenteen eduksi.
Muuten hieno vertailu, mutta hinnat ovat 50% yläkantissa. Yllä aiemmin
Puukkarin hinnastosta katsotut tarkat hinnat.
Jos tuosta ristikon hinnasta sitten päästiin yksimielisyyteen, niin
hintavertailu kannattajien hyväksi 130e vs. 150e.
Jos tarkoitat tuolla välipalkilla välipohjaa, niin minusta sitä ei voi ottaa
vertailluun sillä se tuottaa yläkerrasta käytännössä huomattavasti suuremman
kuin ristikolla saa.
Runkopuuta ei sivuseinille tule sen enempää, kun nykyään on muutenkin
tehtävä runko vähintään 50x150:stä.
--
Ville
Rauno Kangas
> Muuten hieno vertailu, mutta hinnat ovat 50% yläkantissa. Yllä aiemmin
> Puukkarin hinnastosta katsotut tarkat hinnat.
Kakskyt vuotta olen ostellut noita kamoja ilmoittamallani hintatasolla - tai
ammattilaisena kylläkin hieman alle (tuo oli arvaus perusrakentajan
nettohinnasta). Kakskyt vuotta olen tehnyt talotehtaille
tarjouslaskentajärjestelmiä ja laskenut näitä samaisia kustannuksia
(ennätysvuonna yli 2000 talopakettitarjousta). Jos ne hinnat olisi 50 %
pielessä eivät asiakkaani olisi olleet viime vuosien menystyneimpiä
talomerkkejä. Uskon siis, että laskin jotakuinkin sinnepäin tai ainaskin
yritin :-)