Kylmän vintin ottaminen asuinkäyttöön
Matti Koskinen
mielelläni kokemuksia projektista! Erityisesti jos kyseessä on 1900 luvun
alun hirsirunkoinen harjakattoinen useamman asunnon kaupunkitalo.
Matti
Kauko Huotari
"Matti Koskinen" <matti.k...@plenware.fi> kirjoitti viestissä
Jos tilaa on, niin ehdottomasti kannattaa ottaa käyttöön. Suunnitelmat on
tehtävä huolellisesti, ettei myöhemmin tule ongelmia.
Kannattaa ottaa kunnan rakennustoimistoon yhteyttä, ja mestaria käyttää
paikan päällä. Samalla selvittä lupa-asiat..
Kauko
http://www.saunalahti.fi/~kaukoh1/
= Media on vaarallisempi "kuolleena" kuin elävänä. =
Hank
> "Matti Koskinen" <matti.k...@plenware.fi> kirjoitti viestissä
> > Onko kukaan lukijoista tehnyt kylmästä ullakkotilasta asuintilaa? Kuulisin
> > mielelläni kokemuksia projektista! Erityisesti jos kyseessä on 1900 luvun
> > alun hirsirunkoinen harjakattoinen useamman asunnon kaupunkitalo.
> >
> > Matti
> >
> En itselle, mutta mukana olen ollut.
> Jos tilaa on, niin ehdottomasti kannattaa ottaa käyttöön. Suunnitelmat on
> tehtävä huolellisesti, ettei myöhemmin tule ongelmia.
> Kannattaa ottaa kunnan rakennustoimistoon yhteyttä, ja mestaria käyttää
> paikan päällä. Samalla selvittä lupa-asiat..
>
> Kauko
Olen tuollaisen rivitalon ullakolle tehnyt. Kaiken lähtökohtana oli
rakennusmestarin tekemät kunnon piirustukset. Lattia tuettiin
rautaisilla I-palkeilla (jotka nostettiin sisään tiilikattoon tehdystä
aukosta). Kattoa ja seiniä tukemaan lyötiin leveää puutavaraa.
Alakerrassa ei ollut kantavia seiniä (katto oli ulkoseiniin tuettujen
kattotuolien varassa), joten yläkerran lattia tuettiin puupalkkien
varaan: palkit kulkivat rossipohjan läpi perusharkkoon.
Ilmanvaihtoputket piilotettiin yläkerran lattiaan ja seiniin. Asensin
myös kattoikkunan. Tätä ennen en tiennyt rakentamisesta mitään, mutta
yksityiskohtaisten piirustusten avulla selvisin urakasta.
Hank
Matti Koskinen
> rakennusmestarin tekemät kunnon piirustukset. Lattia tuettiin
> rautaisilla I-palkeilla (jotka nostettiin sisään tiilikattoon tehdystä
> aukosta). Kattoa ja seiniä tukemaan lyötiin leveää puutavaraa.
> Alakerrassa ei ollut kantavia seiniä (katto oli ulkoseiniin tuettujen
> kattotuolien varassa), joten yläkerran lattia tuettiin puupalkkien
> varaan: palkit kulkivat rossipohjan läpi perusharkkoon.
> Ilmanvaihtoputket piilotettiin yläkerran lattiaan ja seiniin. Asensin
> myös kattoikkunan. Tätä ennen en tiennyt rakentamisesta mitään, mutta
> yksityiskohtaisten piirustusten avulla selvisin urakasta.
>
> Hank
Muutama lisäkysymys: Teitkö itse varsinaisen työn? Kuinka ison lisätilan
teit ja paljonko koko homma tuli maksamaan? Osaatko arvioida montako
miestyöviikkoa kaiken kaikkiaan hommaan meni? Oliko siinä kattoikkunassa
jotain erityistä? Millaista eristysmateriaalia käytit?
Jos jaksat vastata osaankaan näistä kysymyksistä, olisi mukavaa
Matti
Ilkka Sainio
Oman vanhan 1928 rakennetun asunnon (hellahuoneen) vintin tein
aikoinaan ja sivusta olen seurannut muutamia projekteja.
Parikymmentä vuotta sitten olivat nykypäivän materiaalit vielä hieman
eksoottisia, joten en sano vintti-iitoista ym. mitään vakuuttavaa.
Kuitenkin muutamia kohtia, jotka kannattaa ehdottomasti huomioida.
Katon ja eristeen väliin kannattaa jättää todella kunnollinen
tuuletusrako, taloyhtiössämme on ollut ongelmia puutteelisten tai
liian pienien tuuletusrakojen kanssa.
Tuollaisten talojen vintti on ollut sen kaltainen, että katosta
tippuva kondenssivesi on haihtunut omia aikojaan pehkuista.
Kattoikkunan (useimmiten Velux) asennuksessa huolellisuus on todella
valttia, ettei tule vesi sisään. Myös ikkunan kohdalta pitää tuuletus
hoitaa vaikka sivuputkilla.
Lattia on todennäköisesti vino, ja vaikka harmittaa seisomakorkeuden
menetys, hirsistä ei kannata (saa) paljoa ottaa pois oikaistessa,
mieluummin toisinpäin. Muuten lattia alkaa notkumaan ja kaapin ovet
kolisemaan kävellessä.
Ja taas, vaikka kattotuolien esille ottaminen olisi ah, niin
romanttista ja jännää, ne on todella hankala tiivistää höyrysululla
niin, ettei kosteus siirry villoihin ja muihin rakenteisiin.
Ja vielä, kun muistaa ettei hirsitalo lakkaa elämästä, ennen kuin
kurkihirsi on maassa, rakenteissa tulee ottaa huomioon kaikenlainen
muodonmuutos. Jäykissä eristelevyissä saattaa olla parin sentin rako
muutaman vuoden kuluttua.
Ilkka
Hank
Käytännössä tein kaiken itse. Lisätilaa ei 40 neliön rivitaloyksiöön
paljon tullut: seisomakorkeutta yläkertaan tuli harjan alle n. 2
metrin leveydeltä; lopputila on matalaa. Viralliset neliöt eivät
kasvaneet yhtään, vaan yläkerta on papereissa matalaa varastotilaa.
Saadakseni tilan hallintaani piti yhtiöjärjestystä muuttaa, koska
kaikki varastotilat (poislukien asuntokohtaiset ulkovarastot) olivat
yhtiön osakkaiden yhteisiä.
Hintaa on vaikea sanoa, mutta ehkä n. fim 35000,- . Miestyöviikoista
en tiedä, sillä rakentelin pikkuhiljaa n. vuoden. Kattoikkuna oli
Velux, jonka asentaminen hyviä ohjeita noudattaen oli yllättävän
helppoa. Katon eristyksenä käytin uretaanilevyä (jäännöspaloja suoraan
tehtaalta Salosta), koska korkeutta piti saada kaikin keinoin
(unohtamatta kunnon tuuletusrakoa).
Saman taloyhtiön isompiin asuntoihin tehtiin myöhemmin vastaavia
yläkertoja ja koska niissä oli kantavia sisäseiniä, niin homma
helpottui huomattavasti.
Hank
Markku Nevalainen
>
>
> Olen tuollaisen rivitalon ullakolle tehnyt. Kaiken lähtökohtana oli
> rakennusmestarin tekemät kunnon piirustukset.
Tietääkö joku kertoa pääkaupunkiseudulla rakennusmestria tai firmaa, jotka
tuollaisia yläkerran piirustuksia olisivat tehneet?
Työkaveri kyseli pari vuotta sitten, mutta ei saanut ketään kiinnostu-
maan asiasta edes niin paljoa, että olisivat tulleet paikalle. Nyt ti-
lanne saattaa olla erilainen, kuin tuolloin kovimman rakennusbuumin ai-
kaan.
En tiedä onko kyseiset hommat mestareille sitten niin työläitä, liian
vaatimattomia, tai vaatii jotakin erityistuntemusta tms, vai mistä mah-
taa olla kyse.
MNe