Yläjyrsin asiaa
Ardu
Hommasin yläjyrsimen ja katseltuani terien hintoja alkoi mietityttämään
niiden laatuerot. K-Raudassa oli jopa yli 500 mk:n hintaisia teriä, kun taas
halpoja sarjoja saa 300 mk/12 kpl teriä !
Luulisi että eivät ole aivan samoja laadultaan ?!
Mikä olisi siis järkevä valinta tämmöiselle "autotalliharrastajalle" ? Ja
jos joku osaisi selittää kyseiset laatuerot.
Kiittäen A.K.
Martti Paalanen
Vastaan kun kerta puutöitä harrastan sen verran, että luulen jotain
käsitystä aiheesta olevan.
Ihan ensimmäinen ja suurin perushintaero syntyy siitä, että ns.
"kunnollinen" jyrsinterä on varustettu kovametallisilla
leikkauspinnoilla. Useimmiten nämä ovat samankaltaisia kovapaloja kuin
pyörösahojen terissä, mutta hionta vaihtelee tietysti
käyttötarkoituksen mukaan. Hintaan vaikuttavat muutkin
materiaalivalinnat, esim karassa ja terän rungossa käytetyt
materiaalit, sekä työn laatu, erityisesti terien hionta. Jotkin terät
on tehty kokonaan kovametallista, milloin palojen käyttö ei onnistu.
Itsellä on esim. yksi laminaatin reunan vimeistelyyn tarkoitettu suora
terä, jonka halkaisija on vaivainen neljännestuuma, mutta hintaa silti
yli puoli tonnia. Jippo on siinä, että terä on kaksoisporakierteinen
niin, että leikkauskulma on aina kohti laminaattilevyn keskustaa
(kierteen suunta vaihtuu terän keskellä.) Näin terä ei rispaa
vaikeasti leikattavaa melamiinireunaa tippaakaan. Kierteisen
teroituksen johdosta terä on umpikovametallia, sen valmistaminen on
työlästä ja siitä kova hinta.
No asiaan taas; Kovaterien hintaeroja syntyy sitten yleisestä työn
laadusta ja sitä kovametalliakin on ainakin 4 eri päälaatuluokkaa. Ole
varma että mitä halvempi terä sitä heppoisemmat materiaalit.
Älä osta niitä halpasarjoja joiden pääasiallinen
markkinointiargumentti on, kuinka monta terää saat x markalla. Mikään
ei ole ilmaista, joten sitä saat mistä maksat etkä yhtään enempää. Kun
sinulla on tusina paskoja teriä joista kymmentä et käytä kuin kerran
vuodessa niin voi melkein väittää rahojen menneen hukkaan. Muutettuasi
muutama kilon puuta puruksi jyrsimelläsi huomaat, että useimmiten
tarvitset paria-kolmea terää ja sen lisäksi joitain erikoisteriä
harvakseltaan. Satsaa siis rahasi noihin leipäteriin, koska niiden
laatu näkyy eniten työsi jäljessä.
1. Ainakin tarvitset hyvän suoran terän. Halkaisija ei ole kriittinen,
mutta isompi on stabiilimpi. Pituutta kannattaa olla sen verran, että
yleisimmin käyttämiesi levypaksuuksien reunat voi huolitella yhdellä
ajolla. Suorassa terässä kannattaa olla myös päätyterät, näin voit
käyttää niitä urien ajamiseen (taitaa ollakin melkein kaikissa joissa
ei ole päätylaakeria).
Itselläni on kaksi suoraa terää joista toisessa päätylaakeri, näin
voit tasata liimatut rakenteet ottamalla tukea toisesta liimatusta
kappaleesta. Näiden lisäksi olen hommannut vielä yhden suoran, ns.
portaantekijän terän joka on lyhyt, paksu (19*19mm) terä jonka
keskellä leveä läpimenevä halkaisu. Tämä lennättää purun erinomaisesti
ulos railosta, jolloin sillä työstäminen on nopeaa ja terä kuumenee
vain vähän.
2. Et kertonut mihin aiot pääasiassa jyrsintäsi käyttää, mutta mikäli
teet vähänkään kaluste- tms. töitä, tarvitset reunojen huolitteluun
sopivia teriä. Ennen niiden hommaamista mieti, millaisia reunoja
"tuotanto-ohjelmaasi" tulee kuulumaan. Yleisimpiä teriä tähän ryhmään
ovat eri säteiset / kulmaiset pyöristys- ja viisteterät, ehkä
kouruterät, nämä kaikki laakeripäisinä. Hommaa terät aina sitä mukaa
kun tarvetta tulee.
3. Edellisten jälkeen tulee enää määrättyihin tarkoituksiin
hommattavia teriä, joista ehkä useimmin suorat kapeat terät erilaisten
rakojen ajamiseen. Tällaisia ei pidä mennä ostelemaan sarjoina vaan
aina edeltäkäsin suunniteltua tarvetta varten. Muuten on nurkat täynnä
käyttämätöntä inventaaria.
Itsellä on yksi erikoisteräksi luokiteltava kapine, joka on ollut tosi
hyödyllinen: keksileikkuri. Keksiliitos on loistava ja helppo
menetelmä kappaleiden yhteenliittämiseen, mutta vaatii keksileikkurin
tai vastaavan, koska siinä joudutaan leikkaamaan elliptinen lovi
keksiä varten kumpaankin liitettävään puolikkaaseen. Keksiterä hoitaa
homman ilman erillistä työkalua ja yhdessä jyrsinpöydän kanssa on
todella näppärä apu.
Terämerkkejä joihin itse olen ollut tyytyväinen (netistä ostettuja
1/4" ja 1/2" karalla):
Jesada Tools (USA) http://www.jesada.com
CMT (laita hakukoneeseen "CMT router bits" niin saat nippukaupalla
linkkejä)
Trend (UK) http://www.trendmachinery.co.uk/
Voisi näistä jauhaa enemmänkin mutta johan tätä tuli... Kysele jos
joku jäi epäselväksi tai jotain.
-Martti
Rami John
Osta se halpasarja. Ne eivät ole ollenkaan niin huonoja kuin hinnan
perustella voi kuvitella. Ja ovatpa sitä paitsi paljon halvempia
teriä harjoitteluun.
Ne joissa on laakerirengas päässä, kannattaa aina välillä tarkistaa sen
laakerin toimivuus. Miulla on pari kerta laakeri hirttänyt kiinni, joko
sen vuoksi kun rasvat ovat kuivuneet, tai sitten pihkainen puumassa on
tukkinut sen. Tärpätti (Oulu A1) on hyvä puhdistusaine, varovasti uutta
rasvaa tilalle ja nippuun. Oulu A1 sen vuoksi, että liottaa pihkaa
paremmin kuin lakkabensiini, ja haisee paljon paremmalle.
Se että laatuterä maksaa esim. 520mk tarkoittaa sitä että saat
"takuulla"
laatuterän itsellesi. Siinä 200-300mk:n tusinasarjassa voi olla tosi
hyviä teriä mukana, mutta joukossa voi olla myös huonoja. Esim 45 asteen
särmäysterä ei välttämättä ole 45 astetta ( nämä voi palauttaa kauppaan
).
Jos käyttö on satunnaista, ei sinun ole tarvetta esim. työntää 2500
metriä
pyöristystä levyn syrjään, työstää laminaatteja maratoonitolkulla,
uskoisin
että pärjäät halpissarjalla ihan hyvin. Lattialle pudottamista ei se
kalliskaan terä kestä.
-Rami-
Hantte Lehmussaari
Kannattaa kysyä terien teroitukseen erikoistuneesta firmasta. VAstaus on
varmasti tyhjentävä. Mieleen tulee äkkiä Malmin Terä Helsingissä.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
guincho
Ei ole kokemusta ns. halvoista, mutta haiskahtaa. Itse intohimoisena
puutyöharrastajana olen ollut erittäin tyytyväinen FESTO-merkkisiin
teriin (ovat n. 150-300mk:n hintaluokassa) ja muutenkin FESTOn
tuotteisiin.
T:gb
Jussi Laaksonen
Millaisen jyrsimen muuten hommasit? Motonetissä näkyy maksavan jotakin
alle neljänsadan. Onko tuollaista mitään järkeä ostaa, vai maksanko
sovinnolla enemmän...?
Nyt olis tarvis jyrsiä jalkalistojen taa tilaa kaapelille, ja keväällä
on sitten hieman venehommia.
nimim. toinen autotalliharrastaja
Rami John
> Millaisen jyrsimen muuten hommasit? Motonetissä näkyy maksavan jotakin
> alle neljänsadan. Onko tuollaista mitään järkeä ostaa, vai maksanko
> sovinnolla enemmän...?
> Nyt olis tarvis jyrsiä jalkalistojen taa tilaa kaapelille, ja keväällä
> on sitten hieman venehommia.
> nimim. toinen autotalliharrastaja
Haa! jos jyrsin on tarkoitus vain kiinnittää pöytään ja pyöristellä
listojen nurkkia laakeroidulla terällä, niin sellaiseen hommaan kelpaa
halvempikin vekotin. Pääasia vain että se kone toimii kuten on suun-
niteltu. Se kuitenkin telakalla joko varastetaan, tai sitten se
putoaa hartsiastiaan tai ...
Nimimerkillä veneen sisuksia rakentanut ja halvalla jyrsimellä.
Mutta... jos tarkoitus on jyrsimellä tehdä vähän muutakin, niin
sitten unohtaisin suurimman osan pienitehoisista halpiskoneista,
niistä loppuu vääntö, istukan koko, käyttömukavuus, lisävarusteet,
ym. kesken. Pari vuotta tuli käytettyä isoa Elua 1/2" ja 8mm
istukalla, pääosin jyrsittyä erilaisia liitoksia, tapituksia, ja
muita sellaisia mitä en kyllä natisevalla muoviväkkärällä rupeaisi
nykyään tekemään. Mutta eiköhän johtourien jyrsintä onnistu
sillä halpiskoneellakin halpisterien kanssa. Kapineet käyttötarpeen
mukaan.
-Rami-
Timo Hoskari
Itse olen vuoden verran jyrsinyt huonekaluja pläkkändekkerillä ja halpis
terillä. Kovapala terät makso muistaakseni alle 200mk. Se oli sellanen 12
terän pakki.
Olen ollut laitteeseen ja teriin varsin tyytyväinen. Tiedän että parempiakin
voisi olla, mutta nämä ovat riittäneet mun tarpesiin loistavasti. Tehot
riittää kelvollisen tuloksen saamiseen ainakin kuusi ja mäntylevyillä.
Itseasiassa yläjyrsin on paras hankintani koko nikkarointiurallani.
Tarkoitan siis jyrsintä ylipäätään mitään tiettyä merkkiä. Pohdin hankintaa
pitkään, mutta onneksi sitten lopulta uskaltauduin polulle, josta ei ole
ainakaan vielä näkynyt paluuta =). Yläjyrsimellä koti-isä tekee helposti
laadukkaan näköisiä huonekkaluja ja vielä melko edukkaasti.
Tällähetkellä tehtyjen listalla jo:
Sängyn pääty, yöpöydät, 2 lipastoa/senkkiä, Lamppu, taulun kehyksiä,
pinnasänky, maustehylly, koristehyllyjä, peilin kehyksiä, kello, cd-teline,
koristeornamentteja, lasivitriini...
Ja eikun kaupoille...
"Rami John" <rami...@quicknet.inet.fi> wrote in message
news:3BBE2993...@quicknet.inet.fi...
KWr
Rami John <rami...@quicknet.inet.fi> kirjoitti
viestissä:3BBC112A...@quicknet.inet.fi...
> Jos käyttö on satunnaista, ei sinun ole tarvetta esim. työntää 2500
> metriä
> pyöristystä levyn syrjään, työstää laminaatteja maratoonitolkulla,
> uskoisin
> että pärjäät halpissarjalla ihan hyvin. Lattialle pudottamista ei se
> kalliskaan terä kestä.
>
> -Rami-
Kertokaapas millaisia teriä tosiaankin laminaattireunan työstämiseen
kannattaa hankkia jos tarkoitus on työstää niiitä hieman enemmän. Ja
laminaatin työstämisestä olisi kiva tietää muutenkin kun on pienehkö
keittiöremppa meneillään...
Karri
Martti Paalanen
>Kertokaapas millaisia teriä tosiaankin laminaattireunan työstämiseen
>kannattaa hankkia jos tarkoitus on työstää niiitä hieman enemmän.
Laadukkaita kovametalliteriä. Melli on v-mäistä työstettävää jos
tarkoitus on pitää reunat siisteinä ilman havaittavia lohkeamia.
Reunan viimeistelyyn kelpaa hyvä, *terävä* suora terä, mutta parhaan
tuloksen antaa vastakierteinen terä ts. sellainen jossa leikkauskulma
on kohti levyn keskustaa. Näin lastu painuu alas, eikä nosta siruja
mellireunasta ylöspäin. Jos levy on kaksipuolista tarvitset
kaksoiskierreterän jotta saat molemmat reunat hyviksi.
>Ja
>laminaatin työstämisestä olisi kiva tietää muutenkin kun on pienehkö
>keittiöremppa meneillään...
Laminaatin sahaus suoraan lopulliseen reunanlaatuun kaksipuolisena on
amatöörivehkeillä liki toivotonta. Ammattilaisilla on piirtoterällä
varustettu sirkkeli, jossa varsinaisen terän edessä on pieni,
"väärinpäin" pyörivä piirtoterä. Tämä aukaisee alapuolelta
sahausrailon samalla periaatteella kuin yllä, eli terän hammas rikkoo
ehjän pinnan ulkoa sisäänpäin. Tavallinen terähän tekee juuri
päinvastoin ja nostaa reunasiruja irti levystä.
Jos käytössäsi on jyrsin (mieluiten pöytään asennettu), sahaa kaikki
levyt n. 1,5 mm ylimittaan kustakin reunasta ja ota ylimäärä pois
jyrsimellä. Tällä pääset eroon valtaosasta reunarosoa.
Joka tapauksessa pyri sahaamaan sirkkelillä, jossa on hyvälaatuinen
kovametalliterä, mielellään tiheähampainen. Jos lasket terää alas
niin, että se ei kovin paljoa nouse esiin levyn yli, saatat saada
käyttökelpoisen yläpinnan suoraan sahaamalla.
Reikien poraus laminaattilevyyn onnistuu siinä kuin mihinkä tahansa.
Parhaan tuloksen antavat puuterät, metalliterillä on taipumus rosota
reunoja. Jos saat käsiisi Vortex-teriä, ne ovat parhaita.
Ruuviliitokset laminaattiin onnistuvat kuten puuhun. Ilmeisesti
kuitenkin laminaatin alla on lastulevyä, jossa taas on omat juttunsa.
Parhaiten pitävät 5mm reikään kierrettävät lastulevyruuvit, joita
myyvät samat firmat joista saa keittiökaapin saranoita ym. roinaa.
Huomaa kuitenkin, ettei lastulevyn reunasta sisään kannata tehdä
mitään kovin kuormitettuja ruuviliitoksia. Lastulevy on keskeltä
selvästi pehmeämpää kamaa kuin pinnasta - ruuvin pito ei ole ollenkaan
sama eri suunnissa.
-Martti
KWr
Martti Paalanen <martti....@sonera.deletethis.com> kirjoitti
viestissä:lnr7tt8d5eolo5lbg...@4ax.com...
> On Mon, 22 Oct 2001 07:51:02 GMT, "KWr" <kwr...@pp.inet.fi> wrote:
>
>
> >Kertokaapas millaisia teriä tosiaankin laminaattireunan työstämiseen
> >kannattaa hankkia jos tarkoitus on työstää niiitä hieman enemmän.
>
>parhaan
> tuloksen antaa vastakierteinen terä ts. sellainen jossa leikkauskulma
> on kohti levyn keskustaa.
Milläs valmistajalla on ko jyrsinteriä mallistossa?
> Jos saat käsiisi Vortex-poria, ne ovat parhaita.
Ehh, tyhmä kysymys, mutta onko toi Vortex tyypi vai valmistaja... :)
> Ruuviliitokset laminaattiin onnistuvat kuten puuhun.
Mitenkäs muuten ammattilaiset tekevät kulmaliitokset? Boschin kataloogissa
on kätevän näköinen liitosjyrsin, jolla tehdään liitettäviin kappaleisiin
urat joihin laitetaan lamellit pitämään liitos pitävänä. Onnistuisikohan
tavallisella yläjyrsimellä tehdä liitosurat ja käyttäisi sitten noita
lamelleja?
Karri
Martti Paalanen
>Kiitos Martti kattavasta selityksestä!
Kiitos kiitoksista :)
>>parhaan
>> tuloksen antaa vastakierteinen terä ts. sellainen jossa leikkauskulma
>> on kohti levyn keskustaa.
>
>Milläs valmistajalla on ko jyrsinteriä mallistossa?
Varmasti monellakin isolla firmalla. Minulle tutuimpia ovat:
Jesada:
http://www.jesada.com/mall/Web_store/web_store.cgi?page=spiral_bits.html&&cart_id=5650534_6688
Trend
Tuossa oma teräni, mikäli muistan koodin oikein
http://www.trendmachinery.co.uk/profinder/display.asp?PartNo=S57%2F2X1%2F2STC
CMT
http://www.cheyennesales.com/catalog/cmtspiral.htm
Kaikkia noita voi hankkia webin kautta. Helpoimmalla tullee Trendiltä
kun on UK:ssa. CMT:lläkin on kyllä myyntipiste UK:ssa koskapa olen
sieltä teriä hankkinut, mutta siitä on vähän aikaa - en nyt juuri
löydä sitä.
>
>> Jos saat käsiisi Vortex-poria, ne ovat parhaita.
>
>Ehh, tyhmä kysymys, mutta onko toi Vortex tyypi vai valmistaja... :)
Vortex on tyyppi. En kuollakseni muista onko se jonkun TM (tod. näk.
on). Vortex-teroitus muistuttaa läheisesti puuporan teroitusta, eli
siinä on keskipiikki ja käänteinen leikuureunojen avautumiskulma. Sitä
pidetään yleisesti parhaana tekemään siistejä reunoja, mutta eipä tuo
ero dramaattinen ole verrattuna tavalliseen terävään puuterään.
>> Ruuviliitokset laminaattiin onnistuvat kuten puuhun.
>
>Mitenkäs muuten ammattilaiset tekevät kulmaliitokset? Boschin kataloogissa
>on kätevän näköinen liitosjyrsin, jolla tehdään liitettäviin kappaleisiin
>urat joihin laitetaan lamellit pitämään liitos pitävänä. Onnistuisikohan
>tavallisella yläjyrsimellä tehdä liitosurat ja käyttäisi sitten noita
>lamelleja?
Tarkoittanet liitosta, josta anglosaksit käyttävät termiä "biscuit
joint" eli keksiliitos. Tähän on oma koneensa, mutta itse esim. käytän
tuota liitosta ehtimiseen ja teen urat juuri jyrsimellä. Melkein yhtä
helppoa kuin dedikoidulla työkalulla (jyrsinpöydällä melkeinpä
helpompaa) ja liitoksista tulee hyviä. Tarvitset tähän tarkoitetun
terän, joita saa aika yleisesti sieltä mistä muitakin teriä. Hommaa
samalla kolme laakeria 0, 10 ja 20 -kokoisille kekseille niin saat
tehtyä kaikenlaiset liitokset. Vakiokeksi n:o 20 on joskus liian iso
ahtaisiin paikkoihin tai ohutseinäisten boksien jiiriliitoksiin.
Ainakin Malmin Terässä on näkynyt keksejä, eiköhän sieltä saisi
muutakin rekvisiittaa.
Jyrsimen ainoa rajoitus liitoskoneesen on, ettei jyrsimellä ole
helppoa säätää uran leikkauskulmaa. Levyn reunaan syntyy hyvin, mutta
esim 45 asteen jiirin keskelle on hankalaa ilman pöytää jossa
kallistustuki. Keksi on aika tarkka sovittaa, joten virhettä ei juuri
saa tulla.
Älä muuten koeta korvata "keksiä" muulla materiaalilla. Ne on tehty
puristamalla puumateriaali kokoon ja *vesi*ohenteinen liima turvottaa
keksin tiukasti uraan. Kokeilin piruuttani kerran ja liitos pitää
pelkällä vedellä "liimattuna" niin hyvin, ettei sitä saa käsivoimin
auki. Tietysti vesi haihtuu jolloin turvotus hellittää eli oikeaa
liimaa tarvitaan vielä :)
-Martti
Rami John
>
> Juuri näin, eli koneet tarpeen mukaan.
> Itse olen vuoden verran jyrsinyt huonekaluja pläkkändekkerillä ja halpis
> terillä. Kovapala terät makso muistaakseni alle 200mk. Se oli sellanen 12
> terän pakki.
Heh, miulla on taas kirppikseltä ostettu 30mk AEG:n vanha jyrsin joka
oli heitetty menemään laakerivian takia. Uudet laakerit, vähän huoltoa
moottorille, 8mm holkki ja uusi virtakaapeli niin sainpahan käsi-
jyrsimenkin käyttöön.
> Itseasiassa yläjyrsin on paras hankintani koko nikkarointiurallani.
> Tarkoitan siis jyrsintä ylipäätään mitään tiettyä merkkiä. Pohdin hankintaa
> pitkään, mutta onneksi sitten lopulta uskaltauduin polulle, josta ei ole
> ainakaan vielä näkynyt paluuta =). Yläjyrsimellä koti-isä tekee helposti
> laadukkaan näköisiä huonekkaluja ja vielä melko edukkaasti.
Se on kyllä hyvä vekotin, varsinkin kun sille rakentaa sellaisen
pöydän että sitä voi käyttää "alajyrsimenä" ja myös niin että
sen saa kiinnitettyä 90 asteen kulmaan kyljelleen (kevytrakenteinen
"pitkänreiänpora"), laajenevat halpisvehkeen ulottuvuudet taas astetta
rankempaan sarjaan.
-Rami-
KWr
Martti Paalanen <martti....@sonera.deletethis.com> kirjoitti
viestissä:vacatt4sul07ng261...@4ax.com...
>Tarvitset tähän tarkoitetun
> terän, joita saa aika yleisesti sieltä mistä muitakin teriä. Hommaa
> samalla kolme laakeria 0, 10 ja 20 -kokoisille kekseille niin saat
> tehtyä kaikenlaiset liitokset. Vakiokeksi n:o 20 on joskus liian iso
> ahtaisiin paikkoihin tai ohutseinäisten boksien jiiriliitoksiin.
Ehh, kerropa vielä toi _laakeri_ -juttu... :)
Ja sit toi keksien kokopolitiikka?
- Karri
Martti Paalanen
Jyrsimen keksiliitosterän (pitäisi kai sanoa levyliitos, mutta keksi
on niin hyvä :) ) rakenne lyhykäisyydessään on tällainen: suora kara
jonka varressa kasa paksuja "prikkoja" ja päässä kiristysmutteri.
Prikkojen väliin laitetaan 1) terä ja 2) laakeri, jolla rajoitetaan
terän upotussyvyyttä. Mitä isompi on laakerin ulkohalkaisija, sitä
vähemmän terä uppoaa kohteeseen ennekuin laakerin kylki pysäyttää sen.
Joku iso umpikiekko pysäyttäisi tietysti yhtä hyvin, mutta laakeria
käytetään samasta syystä kuin yleensä: sisäkehä saa pyöriä karan
mukana ja ulkokehä on paikoillaan vasten kohdetta - ei tule hankaus-
ja palojälkiä.
Laakerin halkaisija valitaan tietysti sopimaan käytettävän keksin
mittoihin jotta ura olisi riittävän, muttei liian syvä.
Keksin kokonumerot taas tulevat amerikkalaisesta
maalimankatsomuksesta, jonka mukaan on liian helppoa ilmoittaa mitään
suoraan mittatietoina. En minä tiedä mistä ne numerot alkujaan
tulevat, mutta varmasti se on joku nupinaulaa eekkerille -tyyppinen
käsittämätön ajatus. Keksi numero 20 on noin 6 cm pituinen ja 3 cm
levyinen ellipsi, numero 10 ehkä tämä per neliöjuuri 2 ja 0
vastaavasti pienempi. Numero 0 on jo liian pieni yleiskäyttöön johon
20 sopii parhaiten.
-Martti
KWr
Martti Paalanen <martti....@sonera.deletethis.com> kirjoitti
> Jyrsimen keksiliitosterän (pitäisi kai sanoa levyliitos, mutta keksi
> on niin hyvä :) ) rakenne lyhykäisyydessään on tällainen: suora kara
> jonka varressa kasa paksuja "prikkoja" ja päässä kiristysmutteri
No nyt alkaa vihdoin raksuttamaan... :)
Siis teet tällä "pakkaterällä" levyn reunoihin liitokset. Just det, minä kun
olin liittämässä levyä toiseen, mutta keskelle mellupalaa. Ei oikein
hahmottanut, että kuinka siinä voi laakeria käyttää! :)
OK, toi tarttee hommata toi kuvailemasi levyjyrsintävarsi, Boschin
kuvastossakin näkyi olevan 6 ja 8 mm karalla ja jyrsinlevyjäkin on tarjolla
varsin hyvin. Näillä saadaan siis kulmaliitokset aikaseksi, jess.
Mites sitten teet liitokset keskelle levyä? Sanotaan, että sulla on n. 2m
korkea kaapin sivuseinä ja haluat kiinnittää vaikka uunille poikkitason n.
1m korkeudelle Kannattaako tohon hommaan käyttää suosiolla ruuviliitosta ja
jotain apurimaa tukemaan rakennetta vai tehdäänkö tällaisetkin liitokset
kekseillä? Uunista tulee kohtuullisesti painoa - jouluna varsinnii...
Mites sitten, ootko liittäny ko biskuteilla myös massiivipuulevyjä
toisiinsa, onnistunee kuin mellulevyllä konsanaan ja paremminkin vai?
Karri
Rami John
>
> Martti Paalanen <martti....@sonera.deletethis.com> kirjoitti
> > Jyrsimen keksiliitosterän (pitäisi kai sanoa levyliitos, mutta keksi
> > on niin hyvä :) ) rakenne lyhykäisyydessään on tällainen: suora kara
> > jonka varressa kasa paksuja "prikkoja" ja päässä kiristysmutteri
>
> No nyt alkaa vihdoin raksuttamaan... :)
>
> Siis teet tällä "pakkaterällä" levyn reunoihin liitokset. Just det, minä kun
> olin liittämässä levyä toiseen, mutta keskelle mellupalaa. Ei oikein
> hahmottanut, että kuinka siinä voi laakeria käyttää! :)
>
> OK, toi tarttee hommata toi kuvailemasi levyjyrsintävarsi, Boschin
> kuvastossakin näkyi olevan 6 ja 8 mm karalla ja jyrsinlevyjäkin on tarjolla
> varsin hyvin. Näillä saadaan siis kulmaliitokset aikaseksi, jess.
>
> Mites sitten teet liitokset keskelle levyä? Sanotaan, että sulla on n. 2m
> korkea kaapin sivuseinä ja haluat kiinnittää vaikka uunille poikkitason n.
> 1m korkeudelle Kannattaako tohon hommaan käyttää suosiolla ruuviliitosta ja
> jotain apurimaa tukemaan rakennetta vai tehdäänkö tällaisetkin liitokset
> kekseillä? Uunista tulee kohtuullisesti painoa - jouluna varsinnii...
Tuossa voisi kyllä käyttää poratappejakin, ellei dedikoidulle keksi-
jyrsimelle ole pääsyä. Minulla ei ole tuosta jyrsimeen liitettävästä
terä+laakeri yhdistelmästä kokemusta, käytössä on ollut Lamellon
keksijyrsin kun noita liitoksia on tarvinnut tehdä.
> Mites sitten, ootko liittäny ko biskuteilla myös massiivipuulevyjä
> toisiinsa, onnistunee kuin mellulevyllä konsanaan ja paremminkin vai?
Olettaen että yhteenliitettävät pinnat ovat tasaisia, niin kyllä
se pipari haukkaa sinne umpipuuhunkin, tosin olen pyrkinyt käyttämään
nokattua lohenpyrstöliitosta ihan vain saatavilla olevien työkalujen
vuoksi, tai sitten ura- ja tappiliitoksia... vaihtoehtoja on aika
paljon, kunhan et käytä nauloja... :))
-Rami-
KWr
"Rami John" <rami...@quicknet.inet.fi> kirjoitti viestissä news:3BD71E29...@quicknet.inet.fi...
>Minulla ei ole tuosta jyrsimeen liitettävästä
> terä+laakeri yhdistelmästä kokemusta, käytössä on ollut Lamellon
> keksijyrsin kun noita liitoksia on tarvinnut tehdä.
>
>
Jaahans, ja niitä myy...?
Karri
Rami John
> Jaahans, ja niitä myy...?
Ainakin useimmilla isommilla kaluvalmistajilla on tuosta keksijyrsimestä
oma mallinsa, mutta jos käyttö on kovin vähäistä ei 2kmk:n investointi
välttämättä kannata. Poratappeja?
-Rami-
KWr
-K
"Rami John" <rami...@quicknet.inet.fi> kirjoitti viestissä news:3BD72585...@quicknet.inet.fi...
Rami John
>
> Juu, senkkauslisälaite jossa tappimalline...?
Ei kun ensin määrittelet poratappien sijaintipaikat, ja sitten sopiva
terä käsiyläjyrsimeen ja rajaat syvyyden ja jyrsimen sivuttaisen
liikkeen (ruuvipuristin). Tuolla saa aikaiseksi melko kohtisuoran
6mm/8mm reiän keskelle isompaakin levyä. Levyn päähän reikä on taas
parempi työntää vaikka porakoneella (omatekoisellla jigillä joka antaa
jonkinlaista apua kohtisuoruuden säilyttämiseksi).
-Rami-
Martti Paalanen
>Siis teet tällä "pakkaterällä" levyn reunoihin liitokset. Just det, minä kun
>olin liittämässä levyä toiseen, mutta keskelle mellupalaa. Ei oikein
>hahmottanut, että kuinka siinä voi laakeria käyttää! :)
Tuohon liitokseen tarvitset sen keksiliitoskoneen, kuten täällä on jo
todettu. Minä kuitenkin käyttäisin (ja olen käyttänyt) tappiliitosta.
Myös brutaali metallikulmien käyttö toimii, mikäli ne saa jäämään
katseelta piiloon, sellaisten käyttöähän ei kukaan itseään
kunnioittava puuntyöstäjä voi myöntää :)
>Mites sitten teet liitokset keskelle levyä? Sanotaan, että sulla on n. 2m
>korkea kaapin sivuseinä ja haluat kiinnittää vaikka uunille poikkitason n.
>1m korkeudelle Kannattaako tohon hommaan käyttää suosiolla ruuviliitosta ja
>jotain apurimaa tukemaan rakennetta vai tehdäänkö tällaisetkin liitokset
>kekseillä? Uunista tulee kohtuullisesti painoa - jouluna varsinnii...
Kts. ylempänä. Tuossa paikassa ei yleensä käytetä keksiä (ts. minä en
ole nähnyt käytettävän...)
>Mites sitten, ootko liittäny ko biskuteilla myös massiivipuulevyjä
>toisiinsa, onnistunee kuin mellulevyllä konsanaan ja paremminkin vai?
Nimenomaan. Tein viimeksi keittiön työtasot massiivimerbaulankuista
keksiliitoksin. Keksejähän ei tarvittaisi lujuuden vuoksi, koska sauma
jossa puun syyt eivät ole konfliktissa kestää kyllä ilmankin. Keksillä
saa kuitenkin esikompensoitua lankkujen suoruuspoikkeamia jolloin
pinnan lopullinen oikaisu on hieman helpompaa.
Samoin käytin yhdistelmärakenteisissa yläkerran portaan askelmissa
keksejä. Askelman runko on konstruktiovaneria, jonka yläpinnassa
tammiparketti ja alapinnassa tammiviilu. Reunat huoliteltu 30*30mm
umpitammilistalla, joka on kekseillä kiinni, keksin väli n. 20 cm.
Tuli muuten hyvän näköiset vaikka itse sanon.
-Martti
Nysy
> "Rami John" <rami...@quicknet.inet.fi> kirjoitti viestiss?
> news:3BD71E29...@quicknet.inet.fi...
> >Minulla ei ole tuosta jyrsimeen liitett??t?> ter?laakeri yhdistelm?t?kokemusta, k?t?s?on ollut
> Lamellon
> > keksijyrsin kun noita liitoksia on tarvinnut tehd?
> >
> >
> > -Rami-
>
> Jaahans, ja niit?myy...?
>
> Karri
Lamellon maahantuonti ja myynti:
Suomen Lamello Ky
Siltakatu 56 B
04400 JÄRVENPÄÄ
Puh 09 285 242
Fax 09 291 1603
Katso myös
http://www.lamello.com/
Itselläni on harrastelukäytössä tuo Classic C2
ja laite on kyllä hankkinut hintansa kevyesti.
Levyliitosten teko on todella nopeaa.
Olen mm. käyttänyt vermettä pienen tasohöylän "jatkeena"
hyllyjä tehdessä: höylätään liimapuuta niin leveänä
kankena kuin höylään mahtuu ja valmiit höylätyt "laudat"
Lamellolla rinnakkain valmiiksi hyllytasoiksi.
En lähtisi tekemään puutapeilla ja käsiporalla...
/NN
Rami John
> Olen mm. käyttänyt vermettä pienen tasohöylän "jatkeena"
> hyllyjä tehdessä: höylätään liimapuuta niin leveänä
> kankena kuin höylään mahtuu ja valmiit höylätyt "laudat"
> Lamellolla rinnakkain valmiiksi hyllytasoiksi.
> En lähtisi tekemään puutapeilla ja käsiporalla...
jaksaa nysvätä, mutta isompi määrä vaatii sitten toisenlaisia aseita.
Pylväsporakone 90 astetta tilttaavalla karalla onkin jo verraton
vekotin noita käytettäessä.
Mitä tuohon hyllytasojen tekoon, niin siihen tuo keksijyrsin käy
ihan mainiosti, kunhan vain liimalevyt on ajettu samalla taso-
höylän asetuksella läpi. Muuten tulee sanomista... :)
-Rami-
Harri Murtomäki
"Martti Paalanen" <martti....@sonera.deletethis.com> kirjoitti
viestissä news:vacatt4sul07ng261...@4ax.com...
> Varmasti monellakin isolla firmalla. Minulle tutuimpia ovat:
>
> Jesada:
>
http://www.jesada.com/mall/Web_store/web_store.cgi?page=spiral_bits.html&&ca
rt_id=5650534_6688
>
> Trend
> Tuossa oma teräni, mikäli muistan koodin oikein
>
http://www.trendmachinery.co.uk/profinder/display.asp?PartNo=S57%2F2X1%2F2ST
C
>
> CMT
> http://www.cheyennesales.com/catalog/cmtspiral.htm
>
> Kaikkia noita voi hankkia webin kautta. Helpoimmalla tullee Trendiltä
> kun on UK:ssa. CMT:lläkin on kyllä myyntipiste UK:ssa koskapa olen
> sieltä teriä hankkinut, mutta siitä on vähän aikaa - en nyt juuri
> löydä sitä.
Miksi Martti hankit teräsi Englannista saakka, onko hintakysymys?
Esimerkiksi Helsingissä on Kauppa OY Mäkelänkatu 54, (numeroa en muista)
heillä on kaikenlaisia puuteriä.
Miksi pitää olla erikseen "puuteriä" jyrsinnässä? Onko lastutilasta kyse?
Utelias - Harri / ham...@mbnet.fi
Martti Paalanen
<ham...@mbnet.fi> wrote:
>Miksi Martti hankit teräsi Englannista saakka, onko hintakysymys?
Muutamia syitä: a) laiskuus, en viitsi rampata kaupoissa ja soitella
puhelimella terien perään ja b) käytän aina kun mahdollista 1/2"
karaa. Terät ovat tanakampia: vähemmän värinää ja isompia: ulottuu
paremmin c) kun tilaan suoraan edustajalta, tiedän minkä merkkisen
terän saan. Nimivalmistajat pitävät laatua yllä, joten jos terässä on
jotain vikaa, hommat oikaistaan nikottelematta.
Kaipa nuo onnistuisivat kaupassa käymälläkin, paitsi kohta a).
Kun posti tuo terät niin "kauppa" on aina puolen kilometrin päässä
kotoa. Mitäpä väliä sillä on mistä tavaran tilaa, ulkomailta ne
muutenkin tulevat vaikka kävisi kaupasta hakemassa.
>Esimerkiksi Helsingissä on Kauppa OY Mäkelänkatu 54, (numeroa en muista)
>heillä on kaikenlaisia puuteriä.
Malmin Terässä on myös kaikenlaista mielenkiintoista. Olen siellä
käyttänyt höylänteriä teroitettavana, mutta näyttää löytyvän myös
jyrsinterää jne.
>Miksi pitää olla erikseen "puuteriä" jyrsinnässä? Onko lastutilasta kyse?
Puuteriä erikseen mistä teristä? Metallin jyrsintäteristäkö? Metallin
jyrsintään käytettävät terät ovat aivan erilaisia ja niiden
toimintaperiaatekin on tyystin toinen. Samoin metallin jyrsintään
käytettävät koneet ovat ihan jotain muuta kuin puujyrsimet.
Jos ajatelit jotain muuta niin voitko täsmentää?
-Martti
Harri Murtomäki
"Martti Paalanen" <martti....@sonera.deletethis.com> kirjoitti
viestissä news:1guptt4kguinvokle...@4ax.com...
Tarkoitin että eikö metallintyöstöön tarkoitetulla terällä voi työstää
puuta?
Miten puunjyrsintä eroaa sitten metallista?
Käydessäni kurkkaamassa muutamien mainitsemiesi valmistajien sivuja,
huomasin terien olevan aika liki metallijyrsinten kanssa. Ainakin
silmämääräisesti.
- harri / ham...@mbnet.fi
Martti Paalanen
<ham...@mbnet.fi> wrote:
>
>Tarkoitin että eikö metallintyöstöön tarkoitetulla terällä voi työstää
>puuta?
Poranterät ovat käyttökelpoisia noinpäin ristiin, eli metalliterä
poraa puuta (muttei toisinpäin). Jyrsinterien kohdalla omasta
tietämyksestä sanoisin: ei.
>Miten puunjyrsintä eroaa sitten metallista?
Kuin yö ja päivä :) Oikeastaan noilla ei ole muuta yhteistä kuin se,
että molemmat ovat periaatteessa leikkaavaa työstöä. Leikkausnopeus
metallijyrsinnässä on yleensä pieni ja leikkauspaine suuri verrattuna
puun työstöön. Metallin jyrsinnässä joudutaan säännöllisesti
käyttämään terän jäähdytystä, jottei syntyvä hukkalämpö polta terää ja
päästä jyrsittävää materiaalia. Terien mekaaninen rakenne on tyystin
erilainen - puujyrsimellä ei metallihommissa tee yhtään mitään.
Tasojyrsintäterät ovat yleensä muodoltaan kaukaista sukua
hammasrattaalle, eli ne kiinnitetään erilliseen akseliin, usein
Morse-kartiolla, kiilalla ja mutterilla samaan tyyliin kuin isot
poratkin. Terän halkaisija saattaa hyvin olla 100mm ja ylikin,
jyrsinkone muistuttaa enemmän pientä ratapihaveturia kuin
puuntyöstöjyrsintä. Toki on myös tappimallisia metallijyrsinteriä,
mutta niidenkin toimintaperiaate on ylläkuvatun mukainen.
>Käydessäni kurkkaamassa muutamien mainitsemiesi valmistajien sivuja,
>huomasin terien olevan aika liki metallijyrsinten kanssa. Ainakin
>silmämääräisesti.
Nyt emme varmaan puhu aivan samasta asiasta. Osaatko sanoa netistä
jotain paikkaa jossa näitä pääsisi näkemään?
-Martti
Harri Murtomäki
> Nyt emme varmaan puhu aivan samasta asiasta. Osaatko sanoa netistä
> jotain paikkaa jossa näitä pääsisi näkemään?
> -Martti
Ainakin sivuilla : http://www.cheyennesales.com/catalog/cmtspiral.htm olevat
kovametalliterät
ovat kuin alumiinin tai muovin jyrsintään tarkoitettuja.
Mutta, luulo ei ole tiedon väärti.
Tuskinpa niillä sitten puuta voi työstää, siis niillä metalliterillä.
Pokaten ja kiittäen takavasempaan poistuen...
harri / ham...@mbnet.fi
Martti Paalanen
<ham...@mbnet.fi> wrote:
>Ainakin sivuilla : http://www.cheyennesales.com/catalog/cmtspiral.htm olevat
>kovametalliterät
>ovat kuin alumiinin tai muovin jyrsintään tarkoitettuja.
Vielä tähän vastaus ja sitten ehkä riittää.
Kyseiset terät ovat juuri niitä joihin viittasin aiemmin tässä
säikeessä keskusteltaessa laminaatin jyrsinnästä. Muovia noilla voi
varmaan jyrsiä (riippuu muovilaadusta), metallia varmuudella ei voi.
Terät ovat täyttä volframkarbidia ja siis erittäin kovia mutta suht.
hauraita. Useimpien metallien vaatima leikauspaine aiheuttaisi terän
välittömän katkeamisen. Myös terän hiontakulmat ovat puulle eikä
metalleille suunniteltuja.
Metallin jyrsintäteristä tyypillisiä esimerkkejä vaikkapa:
http://www.morsecuttingtools.com/cutters/5858.html
Huomaa erityisesti esim. teräksen jyrsintään tarkoitetun terän no 5860
negatiivinen rintakulma. Tällaista ei koskaan näe puun
jyrsintäterässä.
-Martti
Jussi Pulkkinen
<rami...@quicknet.inet.fi> wrote:
->
->> Itseasiassa yläjyrsin on paras hankintani koko
nikkarointiurallani.
Niin minäkin edelleen ajattelen.
->
->Se on kyllä hyvä vekotin, varsinkin kun sille rakentaa sellaisen
->pöydän että sitä voi käyttää "alajyrsimenä" ja myös niin että
->sen saa kiinnitettyä 90 asteen kulmaan kyljelleen (kevytrakenteinen
->"pitkänreiänpora"), laajenevat halpisvehkeen ulottuvuudet taas
astetta
->rankempaan sarjaan.
->
Heh heh :-(
Kävin eilen Marian sairaalassa poistattamassa oikean käden
peukalonkynnen sirpaleet. "Unohdin" irrottaa yläjyrsimen virtakaapelin
ennen terän asennon säätämistä. Puolikas kynttä jäi ja jäävät myös
nikkarinhommat muutamaksi päiväksi... Toisaalta nyt ennättää lueskella
vanhoja nyyssejä.
->-Rami-
tv jp, LVSP
Rami John
> Kävin eilen Marian sairaalassa poistattamassa oikean käden
> peukalonkynnen sirpaleet. "Unohdin" irrottaa yläjyrsimen virtakaapelin
> ennen terän asennon säätämistä. Puolikas kynttä jäi ja jäävät myös
> nikkarinhommat muutamaksi päiväksi... Toisaalta nyt ennättää lueskella
> vanhoja nyyssejä.
Kantapäätekniikka ei aina ole hyvä opiskelumetodi. Itse jouduin
opettelemaan oikein korostetun hitaat liikkeet että päänuppi ehtii
ajattelemaan aina kahdesti ennenkuin kädet alkavat liikkumaan.
Jossain vaiheessa sitä vain huomasi ettei sellainen urakkaluonteinen
tapa tehdä hommia jossa on ilmassa kaksi lenkkiavainta ja muutama
puukappale samanaikaisesti (vrt. jönglööri) ole meikäläistä varten.
Jälki on parempaa, hukka vähenee ja iterointikierrokset jäävät
minimiin. Ei siis että olisi tullut telottua itseäni missään
vaiheessa, mutta yleensä silloin kannattaa pitää tauko ja mennä
vaikka kahville kun homma alkaa olla niin mielenkiintoista että
kohina kuuluu korvista. Pätee niin puusepän- kuin autonrakentelu-
touhuihin, tai yleensäkin kaikkeen missä telomisvaaraa on.
-Rami-
Timo Hoskari
> Jussi Pulkkinen wrote:
>
> > Kävin eilen Marian sairaalassa poistattamassa oikean käden
> > peukalonkynnen sirpaleet. "Unohdin" irrottaa yläjyrsimen virtakaapelin
> > ennen terän asennon säätämistä. Puolikas kynttä jäi ja jäävät myös
> > nikkarinhommat muutamaksi päiväksi... Toisaalta nyt ennättää lueskella
> > vanhoja nyyssejä.
>
Huh, huh, hyvä ettei pahemmin
> Kantapäätekniikka ei aina ole hyvä opiskelumetodi. Itse jouduin
> opettelemaan oikein korostetun hitaat liikkeet että päänuppi ehtii
> ajattelemaan aina kahdesti ennenkuin kädet alkavat liikkumaan.
>
Olen miettinyt näitä kauhuskenaarioita itse puuhastellessani. Usein havahtuu
"puuhakännistä" tosiaan vasta kun on jo myöhäistä. Sitä vaan on nii
tohkeissaan ja touhuissaan että kaiken yksinkertaisen ajattelu unohtuu.
Onneksi on tähän mennessä ollut vain läheltäpiti tilanteita, kun kone on
terää vaihtaessa pörähtänyt käyntiin pöydänkulmaa vasten.
Nauroin aiemmin kaverini käsittämätöntä hölmöyttä, kun se oli porannut levyn
läpi reiän käteensä, mutta nyt itse usean läheltäpiti tilanteen jälkeen
ymmärrän paremmin puuhakännin vaikutukset. Työn keskeyttäminen väsymyksen
tai minkä hyvänsä "verukkeen" takia juuri ennen jonkun välivaiheen
valmistumista on maailman vaikein asia.
Olen yrittänyt suojautua hölmöilyiltä niin että pidän esillä vain yhtä
pistoketta, joten konetta vaihtaessani pitää aina ensin vaihtaa johto. Tämä
pysäytti ajatuksen aina aluksi, mutta nyt sekin alkaa oleen jo vaarallisen
rutiininomaista...
Rami John
> Olen miettinyt näitä kauhuskenaarioita itse puuhastellessani. Usein havahtuu
> "puuhakännistä" tosiaan vasta kun on jo myöhäistä. Sitä vaan on nii
> tohkeissaan ja touhuissaan että kaiken yksinkertaisen ajattelu unohtuu.
> Onneksi on tähän mennessä ollut vain läheltäpiti tilanteita, kun kone on
> terää vaihtaessa pörähtänyt käyntiin pöydänkulmaa vasten.
Puuhakänni... :))) Tämä onkin oikein hyvä termi ilmiöön kun päässä
kohisee ja hikikarpalot nousevat pinnalle. Tämä on hyvä... pitää
pistää mieleen.
> Nauroin aiemmin kaverini käsittämätöntä hölmöyttä, kun se oli porannut levyn
> läpi reiän käteensä, mutta nyt itse usean läheltäpiti tilanteen jälkeen
> ymmärrän paremmin puuhakännin vaikutukset. Työn keskeyttäminen väsymyksen
> tai minkä hyvänsä "verukkeen" takia juuri ennen jonkun välivaiheen
> valmistumista on maailman vaikein asia.
Ammoinen puuntyöstönopettajani esitti ilmiön seuraavasti että alussa
ollaan hyvin varovaisia vaikka ei mistään tiedetä juuri mitään,
mutta silkka mielenkiinto sitä kohtaan että mitä tapahtuu antaa
tuloksia. Sitten alkaa nousuhumala, itsevarmuus kasvaa, mutta myös
unohtuu osa opetuksista sen vuoksi kun yritetään tehdä 1. työvaiheen
aikana jo 3. työvaiheen toimintoja, kaikkia suojalaitteita ei
aina viitsitä käyttää (kröhöm, varsinkaan alajyrsimen kanssa). Sitten
ajan kanssa joko oppii turvalliset työtavat tai ei.
Tosiaankin ajattelu etukäteen siitä miten meinaa touhuta on hyvä
tapa, riittävästi koekappaleita ennen lopullista työstöä (jyrsimet).
> Olen yrittänyt suojautua hölmöilyiltä niin että pidän esillä vain yhtä
> pistoketta, joten konetta vaihtaessani pitää aina ensin vaihtaa johto. Tämä
> pysäytti ajatuksen aina aluksi, mutta nyt sekin alkaa oleen jo vaarallisen
> rutiininomaista...
Tuokin on ihan hyvä tapa. Parempi on kuitenkin aina varmistaa se
että vehje ei ole verkossa kun siihen tehdään asetteita tai
vaihdetaan teriä. Kukaan ei kysele sitä menikö työn tekoon päivä
vai kaksi enemmän, mutta moni ihmettelee puuttuvia sormia.
-Rami, 10 sormea ja varvasta, ja 10 kaljaa jäljellä, vielä-
Jm Matikainen
katkaista virta asetusten vaihdossa, kun ei kuitenkaan kehtaa töpseleitä
irrotella
>> Onneksi on tähän mennessä ollut vain läheltäpiti tilanteita, kun kone on
>> terää vaihtaessa pörähtänyt käyntiin pöydänkulmaa vasten.
jos sattumoisin pysäyttää koneen pistorasiakytkimellä, parhaassa tapauksessa
pari kolme konetta "pörähtää" kerralla käyntiin...
terveisin,
Jukka Matikainen
jm.mat...@pp.inet.fi