Pelti kiinni - milloin?
TeeTee
täälläkin....
Eli missä vaiheessa puuhellan/takkauunin pelti pitäisi sulkea?
Tässä tuntuu olevan kaksi koulukuntaa; toiset odottavat niin kauan että pesä
on musta kun taas toiset siihen asti kunnes ei näy sinistä liekkiä.
Itse olen sulkenut pellin jälkeen mainitulla tavalla koska mielestäni vielä
hiilloksella oleva pesä antaa sen suurimman lämmön muuriin. Okei tässähän on
omat riskinsä mutta olen ollut siinä käsityksessä että häkää ei enää tule
jos tuota sinistä liekkiä ei näy.
Tepi
Markku Nevalainen
>
> Itse olen sulkenut pellin jälkeen mainitulla tavalla koska mielestäni vielä
> hiilloksella oleva pesä antaa sen suurimman lämmön muuriin. Okei tässähän on
> omat riskinsä mutta olen ollut siinä käsityksessä että häkää ei enää tule
> jos tuota sinistä liekkiä ei näy.
Siiskö työnnät piipun savupellin aivan kiinni, vaikka takassa vielä
hiillos palaa vai?
Häkää ei _ehkä_ enää tule, mutta minä tuollaisen virityksen viereen
kyllä nukkumaankaan alkaisi ruveta.
Ja kyllähän hiillos savua työntää edelleenkin, joten kämppäänhän se
kai tulee, jos pelti on kiinni?
MNe
Ossi Haapakoski
Jos pesässä on hiillos, tapahtuu aina palamista. Jos palaminen
tapahtuu huonosti syntyy häkää, jonka SAATTAA huomata sinisenä
liekkinä kun se HÄKÄ palaa hiilidioksiidiksi - sininen liekki on siis
kaasun palamisesta johtuva ilmiö, jos sitä ei näy saattaa se häkä
jäädä palamatta.
Suosittelen lämpimästi että lämmität yhden ylimääräisen pesällisen ja
poltat loppuun, jotta saat sen haluamasi lämpömäärän säästöön - niin
ja hanki häkämittari, jos et sellaista vielä omista.
Ossi
Tomi Näränen
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> wrote in message
news:3A10EC...@iki.fi...
> Siiskö työnnät piipun savupellin aivan kiinni, vaikka takassa vielä
> hiillos palaa vai?
>
> Häkää ei _ehkä_ enää tule, mutta minä tuollaisen virityksen viereen
> kyllä nukkumaankaan alkaisi ruveta.
> Ja kyllähän hiillos savua työntää edelleenkin, joten kämppäänhän se
> kai tulee, jos pelti on kiinni?
No täällä on toinen ihmetapaus, joka on vielä elossa, vaikka noin onkin aina
tehty.
TomiN
TeeTee
"Tomi Näränen" <nar...@eispam.luukku.com> wrote in message
news:8uqr3q$kfs$1...@tron.sci.fi...
>
> "Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> wrote in message
> news:3A10EC...@iki.fi...
>
> > Siiskö työnnät piipun savupellin aivan kiinni, vaikka takassa vielä
> > hiillos palaa vai?
>
aina
> tehty.
>
>
> TomiN
>
Niin, tämä on itselläkin ns. vanhalta kansalta opittu tapa. Isäni muisti
aina korostaa että pelti kiinni ennen kuin pesä on musta. Kaikki
perheenjäsenet on edelleen hengissä eikä sen kummempia aivovaurioitakaan
kellään ole tuosta jäänyt. Lieneekö vain hyvää onnea :)
Tepi
Antti Kiiski
Onko teillä leikattu pellin kulmasta pala pois? Jos on niin ehkä silloin
pellin uskaltaisin sulkea. Minulla on pellin keskelle porattuna 13 mm:n
reikä, mutta silti suljen pellin vasta hiilloksen sammuttua, tai ainakin
korkeintaan muutama pienen pieni kekäle saattaa olla jäljellä. Eihän se
takka siitä nyt niin paljoa jäähdy jos takan tuloilmaa on
pienennetty/suljettu, eikä läpivetoa näin enää synny, siinä vaiheessa
kun tuli on sammunut.
Mutta jos pellissä ei ole minkäänlaista reikää tai nurkkaa leikattu
pois, niin en kyllä missään nimessa sulkisi peltiä ennen kuin kaikki
hehku on lakannut. Ihmisiä on tosiaan pihiyttään kuollut
häkämyrkytykseen.
--
Antti
Antti Kiiski
TeeTee wrote:
> > > Siiskö työnnät piipun savupellin aivan kiinni, vaikka takassa vielä
> > > hiillos palaa vai?
> >
> aina
> > tehty.
> >
> >
> > TomiN
> >
>
> aina korostaa että pelti kiinni ennen kuin pesä on musta. Kaikki
> perheenjäsenet on edelleen hengissä eikä sen kummempia aivovaurioitakaan
> kellään ole tuosta jäänyt. Lieneekö vain hyvää onnea :)
>
> Tepi
Saattaa toimia vanhoissa hatarissa taloissa joissa ilma vaihtuu, entäs
kun jälkipolvi rakentaa "pullotalon" tiiviine piippuineen ja pelteineen
ja jatketaan vanhojen perinteiden mukaan? Kaikki mitä isä opettaa ei
välttämättä pidä paikkaansa :-). Ainakin suosittelen aikaisemminkin
mainitun häkähälyttimen hankkimista, jos välttämättä haluaa säästää
10mk/vuodessa :-).
--
Antti
TeeTee
"Antti Kiiski" <Antti....@lmf.ericsson.se> wrote in message
news:3A10F98F...@lmf.ericsson.se...
. Ainakin suosittelen aikaisemminkin
> mainitun häkähälyttimen hankkimista, jos välttämättä haluaa säästää
> 10mk/vuodessa :-).
>
> --
> Antti
Eroaako tuo "häkähälytin" jotenkin normaalista palovaroittimesta?
Eikös muuten häkä ole ilmaa raskaampaa ja painuu huoneiston alaosaan,
yleensähän nuo varoittimet sijoitetaan ylös seinälle tai kattoon....
Tepi
Ossi Haapakoski
Eroaahan se siten että tunnistaa häkäkaasun, muttei savua kun taas
palovaroitin tunnistaa savun tai lämpötilan muttei häkää.
Häkä on syntyessään kuumaa eli nousee kattoon, jäähdyttyään painuu
raskaampana alas -> varoitin ylös.
Minulla on digitaalinäytöllä varustettu häkävaroitin, joka maksoi
paljon, mutta on kyllä erinomainen käytössä - hälyttänyt kahdesti
vuoden aikana - ensimmäisellä kerralla ilmnvaihto oli asentajan
jälkeen liikaa alipaineinen ja toisella kerralla häkää pääsi
sisäilmaan takasta makkaranpaiston aikana tuntemattomasta syystä.
Ossi
Antti Kiiski
TeeTee wrote:
>
> Eroaako tuo "häkähälytin" jotenkin normaalista palovaroittimesta?
> Eikös muuten häkä ole ilmaa raskaampaa ja painuu huoneiston alaosaan,
> yleensähän nuo varoittimet sijoitetaan ylös seinälle tai kattoon....
>
Eroaa, katso vaikka sivulta http://www.finalert.com/finalert/fire.html
--
Antti
Jouni Saari
TeeTee kirjoitti viestissä ...
>
>
>Eroaako tuo "häkähälytin" jotenkin normaalista palovaroittimesta?
>Eikös muuten häkä ole ilmaa raskaampaa ja painuu huoneiston alaosaan,
>yleensähän nuo varoittimet sijoitetaan ylös seinälle tai kattoon....
>
Eroaa. Tavallinen palovaroitin ei reagoi häkään. Häkähälytin
on aika lailla kalliimpi, ja ei sitten välttämättä reagoi alkavaan
tulipaloon ennen kuin häkää on muodostunut. ELi pitäsi olla molemmat.
Sijoituspaikkasta en osaa sanoa. Häkä on kuumaa tullessaan uunista,
joten se alkuun nousee lämpimän ilman mukana ylös. KAiketi kannattaa
lukea käyttöohjeet.
Matti Rantanen
(Ossi Haapakoski) wrote:
>Eroaahan se siten että tunnistaa häkäkaasun, muttei savua kun taas
>palovaroitin tunnistaa savun tai lämpötilan muttei häkää.
>
>Häkä on syntyessään kuumaa eli nousee kattoon, jäähdyttyään painuu
>raskaampana alas -> varoitin ylös.
>
>Minulla on digitaalinäytöllä varustettu häkävaroitin, joka maksoi
>paljon, mutta on kyllä erinomainen käytössä - hälyttänyt kahdesti
>vuoden aikana - ensimmäisellä kerralla ilmnvaihto oli asentajan
>jälkeen liikaa alipaineinen ja toisella kerralla häkää pääsi
>sisäilmaan takasta makkaranpaiston aikana tuntemattomasta syystä.
>
>Ossi
Tuossa hyvä häkälinkki:
http://www.lohja.fi/vpk/tarkasta/CO.htm
Minulla digitaalinäyttöinen häkävaroitin näyttää noin 35-50 ppm
pitoisuuksia, kun pellin sulkee silloin kun vajaa puolet hiilistä on
tummunut. Tämäkin vain huonon vedon aikana ja kun pellin kääntää äkkiä
kiinni, virtaus sakkaa siihen paikkaan eikä välttämättä käynnisty
pienen ohivirtauksen kautta.
Yleensä näyttö on nollassa kun peltiä sulkee hiljakseen kiinni asti.
Asunnon ilmanvaihto, hormi, huonekoko vaikuttavat siten, että vasta
itse kokeilemalla näkee kuinka ja milloin voi pellin sulkea huoleti.
Harmittaa vain näytöllä varustetun häkähälyttimen hinta, sekä se, että
se toimii vain kolme - neljä vuotta.
Matti R.
Petri Taavila
Matti Rantanen wrote:
>
> Harmittaa vain näytöllä varustetun häkähälyttimen hinta, sekä se, että
> se toimii vain kolme - neljä vuotta.
Paljonkos sellainen maksaa?
//pete
Kare M A Pietil{
>No täällä on toinen ihmetapaus, joka on vielä elossa, vaikka noin onkin aina
>tehty.
Ei kai siihen nyt mitään hirveää ihmettä tarvita, imppaahan puoli kansakuntaa
häkää suoraan tupakastakin. Pienestä kytemisestä syntyy melko varmasti pieniä
määriä häkää, eri asia sitten havaitseeko tuota edes päänsärkynä ja osaako
mahdollista päänsärkyä sitten yhdistää huoneistoon vapautuneeseen häkään.
Vaarana on tietysti se, että kyteminen syystä tai toisesta jatkuu arvaamatto-
man pitkään, jolloin sitä häkääkin voi syntyä suurempia määriä.
Varovaisuuteen on syytä, sillä vähäisistä häkäpitoisuuksista ei tarvitse
nousta kovinkaan paljon ylemmäs kun tullaan jo hengenvaaralliselle alueelle.
Muistaakseni tuo taso on noin 10-20-kertainen havaintotasoon (päänsärky)
verrattuna. Häkämyrkytyskuolemat eivät olleet tuikiharvinaisia silloin, kun
koko kansakunta lämmitti vielä puulla ja antrasiitilla.
--
Blah blah blah...
Ossi Haapakoski
Minulla oleva Finnalertin maahantuoma (joka toimii kolme-neljä vuotta)
maksoi reilun 450mk, mutta olen siihen tyytyväinen.
Ensimmäisellä kerralla hälyttäessään näytti pitoisuudeksi 150ppm
(yksikköä miljoonasta), joka paloesimieheltä kysyttäessä oli muka
korkea pitoisuus alle puolen tunnin altistuksena. Palomiehillä on
ohje, jonka mukaan alle 35ppm pitoisuudessa saa työskennellä 8 tuntia
ja 70ppm pitoisuudessa alle 15 minuuttia.
Meillä tuo lukema oli noussut puolen tunnin aikana eli tarkasta
pitempiaikaisesta pitoisuudesta ei ollut tietoa, mutta tuolla
maksimipitoisuudella aiheutti lievää huimausta. Myrkytystietokeskuksen
mukaan häkämyrkytys vaatii happihoidon, jos oireina on ankara
päänsärky ja oksentelu.
Luin jonkin näytöttömän mittarin ohjeesta, jotta hälytys tulisi yli
60ppm pitoisuudesta, joka ei ole vielä kovin korkea.
Tuo meilläoleva hälyttää eri aikojen päästä riippuen pitoisuudesta,
olisiko ollut 60ppm pari tuntia ja 550ppm alle kaksi minuuttia ja muut
siltä väliltä
Ossi
Jussi Laaksonen
Kare M A Pietil{ wrote:
>...
> Varovaisuuteen on syytä, sillä vähäisistä häkäpitoisuuksista ei tarvitse
> nousta kovinkaan paljon ylemmäs kun tullaan jo hengenvaaralliselle alueelle.
> Muistaakseni tuo taso on noin 10-20-kertainen havaintotasoon (päänsärky)
> verrattuna. Häkämyrkytyskuolemat eivät olleet tuikiharvinaisia silloin, kun
> koko kansakunta lämmitti vielä puulla ja antrasiitilla.
Tämähän ei nyt oikeastaan tähän kuulu, mutta... Turulla voipi olla tässä
ikävässä asiassa ennätys; nykyisessä Julinin talossa kuoli joskus
parisataa vuotta sitten aika paljonkin väkeä häkään, oliskos ollut
parikymmentä henkeä. Tarkistan, jos löydän muistini lähteen... Saattoi
olla Edward Clarken matkakertomuksessa.
jr
joista toisesta lohkaistiin kulma pois. Näitä hän vaihtoi siten, että kun
hän itse oli kotona lämmittämässä hän käytti ehjää peltiä (sulkien pellin
ennekuin hiillos oli sammunut) ja kun vanhemmat olivat reissussa ja nuoriso
lämmitti hän laittoi lohkaistun pellin hormiin.
Saksassa esim. ei hyväksytä ollenkaan hormiin tulevia peltejä vaan
suuluukuilta vaaditaa senverran hyvä tiiviys, että veto loppuu kun luukut ja
ilmareijät suljetaan. Valitettavasti suomalaiset luukkujen valmistajat eivät
vielä pysty tälläisiä tekemään. Mutta jos jollakin on esim. Doveren sydän,
niin ei siihen tarvitse ollenkaan vetopeltiä.
Ps. Vieläkin vanhempi kansan tietämys käski sulkea pelli kun hiilloksesta
nousi ainoastaan sinistä liekkiä.
--
Juhani Rusanen
uuni...@saunalahti.fi
http://www.rjh-muuraus.fi
Metsäniemenrinne 54
08680 MUIJALA
019-335131 FAX 019-335926
0400-816389
"TeeTee" <n.n@com> kirjoitti viestissä
news:XK5Q5.14269$AM5.2...@news1.nokia.com...
Markku Nevalainen
>
> Eräs asiakkaani jolle muurasin takan vanhaan taloon pyysi kaksi peltiä
> joista toisesta lohkaistiin kulma pois. Näitä hän vaihtoi siten, että kun
> hän itse oli kotona lämmittämässä hän käytti ehjää peltiä (sulkien pellin
> ennekuin hiillos oli sammunut)
Mihin tuo oikein perustuu, että ehjänkin pellin voi työntää aivan
kiinni?
Eikö palava hiillos aina työnnä savua kämppään? Mielestäni savua alkaa
heti tulla hissuksiin asuntoon.
MNe
jr
liekkiä saa pellin sulkea. Minä olen ikäni sulkenut pellin siinä vaihessa
eikä minun hermosto ole siitä vaurioitunut tai sitten on :):(:):(, enkä
halua ottaa kantaa muiden tapaan. Varsinaista savuahan hiilloksesta ei enään
tule.
Ja karkaavaa lämpöähän voi vähentää siten, että laittaa luukuista ensiö- ja
toisioilmaventtiilit kiinni ja sulkee vetopellin esim. 3/4 ja sitten odottaa
hiilloksen sammumista.
Moni ajattelee asian siten, että on suurella vaivalla hankittu polttopuut ja
kärrätty ne sisään ja sitten poltettu eivätkä he halua päästää yhtään lämpöä
hukkaan.
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:3A1173...@iki.fi...
Jussi Laaksonen
Jep, Edward Clarke ja Matka Suomen Halki Pietariin 1799. Muistini pätki
pahasti, kaksi niitä häkään kuolleita vain oli. Mutta Clarken kuvaus
sivuaa tämän säikeen juttuja niin paljon, että tässä tuo kappale
kokonaisuudessaan:
"Menimme suoraan erään herra Seipellin omistamaan majataloon, joka
kuului oleva suurin ja paras näillä main. Majatalossa meidät ohjattiin
juhlasalin vieressä olevaan suureen ja komeaan kamariin, jota kerrottiin
muutoin käytettävän korttihuoneena. Huone oli jääkylmä ja nähtyämme sen
kummassakin päässä uunit pyysimme talon palvelijaa virittämään niihin
tulet.
Kun tuli oli palanut hiillokseksi suljimme uuninpellit, kuten täällä on
tapana tehdä. Uuninpeltejä sulkiessaan täkäläiset ihmiset ovat hyvin
huolellisia. Ennen muuta he tutkivat hiillosta ja siinä mahdollisesti
näkyviä sinisiä liekkejä. Me emme valitettavasti tuota hiilimonoksidin
tuntomerkkiä tunteneet. Huomattuamme kohta ettei suurta kamariamme saisi
millään lämpimäksi ja kiiruhdimme sulkemaan pellit. Se erehdys oli
vähällä viedä hengen meiltä kaikilta.
Minä sain ensimmäisen kohtauksen. Raajani alkoivat kylmetä ja sitten
rupesin tuntemaan voimakasta niistämisen halua. Sitä seurasi hirvittävä
päänsärky ja koko ruumiin yli leviävä voimakas vapina. Pian valosin
tajuttomana lattialle. Matkatoverini herra Cripps heräsi kolisteluuni ja
koetti nostaa minut sänkyyn. Mutta, itsekin jo myrkytyksen saaneena hän
ei jaksanut enää muuta kuin huutaa palvelijaamme auttamaan. Tämä herätti
sitten majatalon väen.
Onneksi majatalossa sattui olemaan yötä nuori luonnonhistorian opettaja,
joka huoneeseen tultuaan heti tajusi mistä oli kysymys. Hän veti heti
ensimmäiseksi uuninpellit auki ja avasi kaikki ovet ja ikkunat.
Meille kerrottiin sitten myöhemmin, että tässä samassa huoneessa oli
kuollut kaksi ihmistä häkään aivan vähän aikaa sitten. Tämän nuoren
miehen mukaan tällaiset onnettomuudet ovat talvella talonpoikien parissa
hyvin tavallisia, kun kova pakkanen panee heidät sulkemaan uuninsa
pellit liian varhain.
Häkämyrkytykseen sairastuneita hoidetaan kantamalla heidät ulos ja
hieromalla heidän alastonta ruumistaan lumella siksi, kunnes
elintoiminnot palaavat. Me saimme tuntea tämän onnettomuuden seuraukset
ankarana päänsärkynä vielä monta päivää jälkeenpäin."
K C Ryynänen
mutta heti kun suljin pelklin niin huoneeseen tuli savun haju. Ulkona satoi.
Voiko sillä olla mitään tekemistä tämän kanssa ?
Mikä kaakeliuunistani tuli ulos ? Vaikka ei enää palanut niin tuli oikein
kunnolla savunhajua.
Olin polttanut koivuhalkoja...
Terv KR
Markku Nevalainen
>
> Mikä kaakeliuunistani tuli ulos ? Vaikka ei enää palanut niin tuli oikein
> kunnolla savunhajua.
> Olin polttanut koivuhalkoja...
>
Eläpä huoli, niin minunkin takkani työntää savua sisään, jos pellit
sulkee hiilloksen aikana.
Aikaisemmin jo ihmettelinkin että miten ne takkasysteemit toimivat, joissa
hiillos edelleen oikein kunnolla ja näkyvästi hehkuu, mutta savu ei
tule sisään asuntoon.
Vai eivätkö asukkaat vain välitä, vaikka savunhaju tulee sisään, ja tarttuu
tekstiileihin ym. Antaahan se tietenkin omanlaisensa säväyksen sekin.
MNe
TeeTee
> K C Ryynänen wrote:
> >
> > Mikä kaakeliuunistani tuli ulos ? Vaikka ei enää palanut niin tuli
oikein
> > kunnolla savunhajua.
> > Olin polttanut koivuhalkoja...
> >
>
> sulkee hiilloksen aikana.
>
> Aikaisemmin jo ihmettelinkin että miten ne takkasysteemit toimivat, joissa
> hiillos edelleen oikein kunnolla ja näkyvästi hehkuu, mutta savu ei
> tule sisään asuntoon.
> Vai eivätkö asukkaat vain välitä, vaikka savunhaju tulee sisään, ja
tarttuu
> tekstiileihin ym. Antaahan se tietenkin omanlaisensa säväyksen sekin.
>
> MNe
Aika outoa, meillä ei tule kyllä yhdestäkään uunista yhtään savun hajua
vaikka pellin sulkeekin vielä vähäisen hiiloksen aikana.
Saattaa tietysti olla että vanhoissa uuneissa/hormeissa ei tuo vetopelti ole
täysin tiivis eli vetoa ulospäin jää vielä hiukan vaikka pellin sulkeekin.
Tepi
Vesa Helanti
Oma ajatukseni uunilämmityksestä:
- Jos pelti suljetaan ja uuni luukkuineen on tiivis, vähäinen hiillos
tukehtuu melko pian, mutta tuottaa myös vähän häkää palamisen
loppuvaiheessa. Ei haitanne, jos uuni on todella tiivis:)
- Jos uuni on normaalilla tavalla tiivis, ei siis pullo, niin _vähäinen_
hiillos saa riittävästi happea palaakseen kunnolla loppuun tai ainakin
sinnepäin (tukehtuu tuhkaansa) ja hiilidioksidi poistuu raoista. Tämä voi
olla haitaksi, jos kitsas pellinsulkija säännöstelee innolla myös
ilmanvaihtoa. Kilo (n. pari litraa, tavallinen arinallinen) hiiliä tuottaa
yhden tilavuusprosentin hiilidioksidia 74 normaaliin huoneneliöön, jos ilma
ei vaihdu. Tuolla pitoisuudella tulisi jo pää tukkoiseksi.
- Siniliekkinen hiillos kuluttaa paljon happea, on hyvin kuuma ja jaksaa
palaa pitkään vähemmälläkin hapella. Häkää siis tulee runsaasti, jos
hapesta tulee pulaa pesässä. Vanha kansa varoi sitä hyvästä syystä.
Eli minä lämmitän uunilla siten, että himmeämmänkin punaista hiillosta on
melko vähän, kun suljen pellit. Mitä pienemmät tai tiiviimmät tilat, sitä
varovaisemmat tavat.
Jos uuninluukut ovat kohtuutiiviit, ei ilma-aukkojen sulkemisen jälkeen
virtaava ilma vie harakoille juurikaan energiaa, kyse on vain reilusta
varttitunnista. Joku tässä threadissa mainosti erityisen tiivisluukkuisia
saksalaisuuneja, kuulosti hyvältä idealta.
Ei tulisi mieleenikään ruveta leikkimään tällä asialla. Vuosikymmenien
lämmityksellä saattaa säästää laatikollisen puuta, ei varmaan paljon sen
enempää. Halpa hinta mielenrauhasta.
Vesa H.
Ari Järmälä
(Ossi Haapakoski) wrote:
>Häkä on syntyessään kuumaa eli nousee kattoon, jäähdyttyään painuu
>raskaampana alas -> varoitin ylös.
Häkä eli hiilimonoksidi ei tiheydeltään paljon ilmasta eroa. Sen
moolimassa on 28 g, kun taas ilman aineosilla typellä se on 28 g
ja hapella 32 g. En aivan heti menisi väittämään, että häkä on
raskaampaa kuin ilma - ainakaan niin oleellisesti, että tiheysero
erottaisi häkäkaasun ja ilman toisistaan.
T. Ari Järmälä
Ari Järmälä
wrote:
>Aikaisemmin jo ihmettelinkin että miten ne takkasysteemit toimivat, joissa
>hiillos edelleen oikein kunnolla ja näkyvästi hehkuu, mutta savu ei
>tule sisään asuntoon.
>Vai eivätkö asukkaat vain välitä, vaikka savunhaju tulee sisään, ja tarttuu
>tekstiileihin ym. Antaahan se tietenkin omanlaisensa säväyksen sekin.
_Hiillos_ ei savua.
T. Ari Järmälä
Kare M A Pietil{
>ja hapella 32 g. En aivan heti menisi väittämään, että häkä on
>raskaampaa kuin ilma - ainakaan niin oleellisesti, että tiheysero
>erottaisi häkäkaasun ja ilman toisistaan.
Juuri näin, useissa tapauksissa se, että häkäkonsentraatio on hyvin
korkea alhaalla johtuu itseasiassa hiilimonoksidin synnyttäneen pro-
sessin luonteesta eikä kaasun painumisesta ehdoin tahdoin alas.
Painoerot ovat niin pieniä, että kaasun lämpötilakin vaikuttaa paljon.
Esim. saunassa häkä päätyy helposti "lattialle" kun kiuas syöttää
kokoajan lämmittämäänsä ilmaa ylöspäin ja uunin eteen kylmähköstä
pesästä tursuava hiilimonoksidi jää viilempänä lattialle.
--
Blah blah blah...