Kettinkiä tarvittaisiin laiturin ankkurointiin n.20-30m. Vai kävisikö tuohon
yhtähyvin sähkösinkitty kettinki? Taitaa galvanoitikin vastustaa ruostumista
vedessä vain joitakin vuosia vai?
TJ
> Kettinkiä tarvittaisiin laiturin ankkurointiin n.20-30m. Vai kävisikö tuohon
> yhtähyvin sähkösinkitty kettinki? Taitaa galvanoitikin vastustaa ruostumista
> vedessä vain joitakin vuosia vai?
Ihan vaan saivarrellakseni:
Galvanointi = sähkösinkitys.
Tarkoitit ilmeisesti galvanoinnilla kuumasinkitystä.
Pete
Joo mulla on kyllä ollu se käsitys että galvanoiti tarkoittais nim.omaan
kuumasinkitystä.
TJ
Niin ja jos nyt ihan sitä maankuulua pilkkua lähdetään viilaamaan niin
galvanointihan on ihan käsite sille, että sähkövirran avulla johdetaan
pinnoitetta käsiteltävän kappaleen pintaan.
Sähkösinkitty on siis täsmällisempi ilmaisu galvanoidulle kappaleelle
koska siitä tulee ilmi myös pinnoitusmateriaali (vaikka käytännössä ei
ainakaan nauloissa muuhun törmää kuin sinkkiin).
Kuumasinkityllä ei siis ole mitään tekemistä galvanoidun kanssa vaikka
joskus kuumasinkityistä virheellisesti galvanoituina puhutaankin.
Makeaan veteen olis tarkoitus. En kyllä ajatellut happisketjua hommata, sitä
ei tosiaankaan halvalla saa.
Valmislaituripaketeissa näyttäis olevan ihan galvanoitua kettinkiä, tosin
yleensä vähintään 10mm ainevahvuudella.
Raimo
Jakari kirjoitti:
Joo kyllähän se galvaaninen pinnoitus tosiaan tarkoittaa pinnoitusta
sähkövirran avulla, jotenkin on vaan iskostunut päähän tässä yhteydessä
viheellinen käsite.
Jos haluat hyvän, osta kuumasinkittyä ja maalaa se. Sähkösinkityt
teräkset ovat tarkoitettu sisäkäyttöön suojaamaan huoneilman kosteudelta.
Kuumasinkitys kestää ehkä 10 vuotta järvessä, jos järvi ei ole kovin
hapan. Voi kestää kauemminkin. Maali antaa muutaman lisävuoden.
Kiinnityksessä käytä vain kuumasinkittyjä osia, ettei muodostu
galvaanista paria. Ruostumattomat teräkset ovat myrkkyä
sinkkipinnoitteelle kosteissa oloissa.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
> Sähkösinkityt
> teräkset ovat tarkoitettu sisäkäyttöön suojaamaan huoneilman kosteudelta.
>
Siis sähkösinkityt teräkset on tarkoitettu sisäkäyttöön. Sähkösinkitys
riittää suojaamaan huoneilman kosteudelta. Se ei ole kelvollinen suojaus
ulkoilman vaikutusta vastaan, edes maalattuna, saati sitten veteen
upotettuna.
> Kettinkiä tarvittaisiin laiturin ankkurointiin n.20-30m. Vai kävisikö tuohon
> yhtähyvin sähkösinkitty kettinki? Taitaa galvanoitikin vastustaa ruostumista
> vedessä vain joitakin vuosia vai?
Kettinkien hintoja tutkittuani kiinnitin joessa olevan laiturin
muoviköydellä rantaan. Kyllä sekin tuntuu kestävän virtauksen ja jään.
-VJ-
14mm lenkkivahvuudella 2E metri, ja mutta pienempikin käy (halvempaa)
Galvanti on raudan päällystämistä sinkillä.
Sen voi tehdä kuumagalvanointina tai sähkösinkityksenä.
Kuumagalvanoinnissa kappale kastetaan sulaan sinkkiin, kerrosvahvuus
on reilumpi ja kohde käy ulkokäyttöön.
Höpö löpö.
Galvaaninen reaktio on sähkökemiallinen reaktio, jossa ainetta siirtyy
anodista katodiin (vai oliko se katodista anodiin).
(Kuumagalvanoinnissa käytetään kuumaa väliainetta.)
Se prosessi, jossa kappale upotetaan sulaan sinkkiin, on kuumasinkitys.
Siinä ei ole mitään galvaanista reaktiota, vaan sinkin kiinnittyminen
upotettavan materiaalin pintaan tapahtuu lämmön avulla, ei sähköllä,
kuten galvanoinnissa.
Tämä on aihe, josta taitetaan peistä aina silloin tällöin. Itse entisenä
kuumasinkitsijänä opin padan äärellä, että sinkkigalvanoinnilla ja
kuumasinkityksellä on yhteistä vain pinnoiteaine, sinkki.
Galvanointi ei millään tavoin rajaa pinnoitemateriaalia sinkkiin, vaan
galvanointiin voi käyttää esim. tinaa, kuparia, kultaa jne., kuten
elektronisissa laitteissa tehdään piirilevyille ja liittimille.
Pikaisesti googlettamalla: kuumasinkitys prosessi
http://www.kuumasinkitys.fi/
Ja galvaaninen prosessi
http://www.websters-online-dictionary.org/definition/english/ga/galvanic.html
Molemmat olemme oikeassa, pitäisikin selvittää miten sanaa käytetään
suomessa
eikä verrata engl.sanan "galvanic" suomennosta.
Kieli kehittyy kokoajan, ja tarkempi merkitys muodostuu sanan käytöstä.
Puhuthan itsekin uudella termillä "googlettamisesta" jota sanaa ei taida
sanakirjasta
löytyä.
Ensimmäisen linkkisi mukaan "kuumasinkitsijät ry" jäsenyrityksistä löytyy
tampereelta
Galvanoimis Oy, joka tekee kuumasinkitystä, ei sähkösinkitystä.
Lisää uutuustermillä "googlettaminen" löytyy helposti lisää sanan käytöstä,
Kouvolan kipparit suosittelevat jäsenilleen ankkurien ja ketjujen
galvanoimista
Aurajoki Oy:llä (kuumasinkitsemisellä jälleen, ei sähkösinkillä) vaikka ko.
yritys
tosin tekee molempia.
Onninen tekee Zinga-pinnoitetta siveltimellä ja kutsuu sitä galvanoimiseksi.
jne. jne.
Yhteistä kaikille on että galvanoimisnimikettä käytetään metallin
päällystämisellä toisella
metallilla. Yleensä aikaansaaden suojakerros hapettumista vastaan.
> Galvanointi ei millään tavoin rajaa pinnoitemateriaalia sinkkiin, vaan
> galvanointiin voi käyttää esim. tinaa, kuparia, kultaa jne., kuten
> elektronisissa laitteissa tehdään piirilevyille ja liittimille.
Galvanointisanan käyttö on yleensä sinkkipinnoitteessa, siis kuuma- tai
sähkö.
Elektolyyttisesti voidaan pinnoittaa kuparia mutta silloin ei käytetä
galvanointi-sanaa
vaan puhutaan elektrolyyttisestä puhdistuksesta.
Kultapinnoituksessa ei puhuta galvanoinnista vaan kultapinnoituksesta.
Eli lyhyesti, galvanointisanan käyttö ei rajoitu pelkkään sähkövirran avulla
tapahtuvaan
pinnoitukseen suomessa. Emme siis puhu galvanic-sanan käytöstä
kansainvälisesti, joka
sekin tarkoittaa laajempaa käsitettä kuin sähkösaostamalla tapahtuva
metallinsiirto.
Galvaaninen reaktio on sekin kun raudan pinnalla oleva sinkki suojaa alla
olevaa
metallia.
Ei mene läpi. Galvanointi on elektrokemiallista pinnoittamista ja sillä
sipuli. Sitä on ihan turha ruveta hihhulipelleitten vääntelemään uuteen
merkitykseen, kieli on tarpeeksi köyhää jo nyt.
Jos sun tarttee kuumasinkitystä joksikin muuksi kutsua, niin puhu sitten
vaikka "sinkkamisesta" kuten ammattilaiset.
> Ensimmäisen linkkisi mukaan "kuumasinkitsijät ry" jäsenyrityksistä löytyy
> tampereelta
> Galvanoimis Oy, joka tekee kuumasinkitystä, ei sähkösinkitystä.
Ei merkitystä. Firman nimi on mitä on ja voi johtua esim. historiallisista
syistä. Tuskin luulet entisen Vaasan Höyrymyllynkään höyrymyllyttäneen enää
aikoihin, onko myllyttänyt yhtään mitään.
> Kouvolan kipparit suosittelevat jäsenilleen ankkurien ja ketjujen
> galvanoimista
> Aurajoki Oy:llä (kuumasinkitsemisellä jälleen, ei sähkösinkillä) vaikka
ko.
> yritys
Nauretaavaa, että etsit toisia kielipuolia tueksesi sen sijaan että
lähettäisit Kokkolaan kippareille pienen kielenhuoltotiedotteen.
> Onninen tekee Zinga-pinnoitetta siveltimellä ja kutsuu sitä
galvanoimiseksi.
Kylmäsinkitys periaatteessa on lähempänä galvanointia, joten
kylmägalvanointi voisi muristen mennä läpi. Ei se hyvä sana silti ole,
osoittaa käyttäjänsä heikosta tietotasosta.
> Yhteistä kaikille on että galvanoimisnimikettä käytetään metallin
> päällystämisellä toisella
> metallilla. Yleensä aikaansaaden suojakerros hapettumista vastaan.
Tuolla perusteella sitten esim. niklaus ym. metallipäällystysmenetelmät ovat
sitten "galvanointia". Järjetöntä asiantuntemattomien pelleilyä. Opetelkaa
edes alan terminologia tai olkaa tuppisuuna.
> Galvanointisanan käyttö on yleensä sinkkipinnoitteessa, siis kuuma- tai
> sähkö.
Nix. Väärin menee taas. Galvanointia on esim. kuparipinnoittaminenkin.
> Elektolyyttisesti voidaan pinnoittaa kuparia mutta silloin ei käytetä
> galvanointi-sanaa
> vaan puhutaan elektrolyyttisestä puhdistuksesta.
Entäs kun pinnoitetaan kuparilla jotain galvaanisesti? Mitäs se mahtaa olla?
> Kultapinnoituksessa ei puhuta galvanoinnista vaan kultapinnoituksesta.
Kyl se vaan kuule galvanointia on, jos se tehdään sähkökemiallisesti.
Kultapinnoitus viittaa esim. mekanisiin menetelmiin tyyliin lehtikultaus.
> Eli lyhyesti, galvanointisanan käyttö ei rajoitu pelkkään sähkövirran
avulla
> tapahtuvaan
> pinnoitukseen suomessa.
Rajoittuu.
>Emme siis puhu galvanic-sanan käytöstä
> kansainvälisesti, joka
> sekin tarkoittaa laajempaa käsitettä kuin sähkösaostamalla tapahtuva
> metallinsiirto.
Electrogalvanic coating - mitähän muuta se mahtaa kansainvälisesti
tarkoittaa sekopää?
> Galvaaninen reaktio on sekin kun raudan pinnalla oleva sinkki suojaa alla
> olevaa
> metallia.
Niin on ja galvaaninen reaktio on myös se, kun rauta rupea liukenemaan
sinkkiin päin yli 70 asteen lämpötilassa.
Kieli kehittyy, joskus oikeaan, joskus väärään suuntaan.
Galvan-niminen heppu keksi aikoinaan sähkökemiallisen reaktion salat ja
"antoi" nimensä prosessille. Muista maista en tiedä, mutta Suomessa
termit on onnistuttu sotkemaan tehokkaasti. Valitettavasti.
Galvanin kehittämällä prosessilla ja kuumasinkitysprosessila ei ole
muuta yhteistä kuin happokylvyt puhdistusvaiheessa. Silti
kuumasinkitystä kutsutaan kuumagalvanoinniksi. Sitä en tiedä miksi,
mutta hyvin on termit saatu sotkettua. Kaipa jonkin ajan kuluttua
hyvällä lobbaamisella saa minkä tahansa väärän termin muuttumaan oikeaksi?
Kun tavallinen mattimeikäläinen menee rautakauppaan ja haluaa ostaa
nauloja ulkokäyttöön, voi hän väärän terminologian takia ostaa
galvanoituja nauloja kuumasinkittyjen sijasta. Ja pian on harmitus
suuri, kun galvanoitujen naulojen 0,01 mm paksu sinkkikerros on kulunut
puhki ja rakenteet sortuvat. Jos mattimeikäläinen olisi ollut perillä
termeistä ja ostanut kuumasinkittyjä nauloja, niin naulojen
korroosiokesto olisi monikymmenkertainen,
Mutta kieli kehittyy, eikä sillä ole väliä, että ihmisiä johdetaankin
harhaan.
Netissä on niin helppo uhota ja viisastella, voisinpa melkein sanoa että
siinä missä
entisaikojen isot autot olivat "kullinjatkoja" on nyt netti sellainen.
Keskustelevaan ja asialliseen sävyyn harvempi pystyy, Fittenborgin uhoon
kaikki.
> Ei mene läpi. Galvanointi on elektrokemiallista pinnoittamista ja sillä
> sipuli.
Todistapa tuo, kun alan ammattilaisetkin puhuvat kuumasinkityksestä
galvanointina.
Minä tiedän hyvin tarkkaan sähkökemiallisen pinnoituksen salat, olen
ammattilaisena
toteuttanut niitä valmistavia linjoja useita vuosia.
Voisin pitää sinulle teknisiä luentoja pinnoituksesta tai sen vastakohdasta
anodisoinnista,
mutta se ei tässätapauksessa ole oleellista. Kyse oli siitä miten
galvanointi-sana
ylipäänsä ymmärretään asiantuntijoiden kielenkäytössä.
> Jos sun tarttee kuumasinkitystä joksikin muuksi kutsua, niin puhu sitten
> vaikka "sinkkamisesta" kuten ammattilaiset.
Sinkkaamisesta ammattilaiset puhuvat sähkösinkityksessäkin, ja jos vielä
mennään tarkemmaksi
niinpuhutaan passivoinnista, kirkas- kelta, viher- tai mustapassivoinnista.
Riippuen minkälaisen
kromatointikäsittelyn kappale saa sinkin jälkeen.
>> Yhteistä kaikille on että galvanoimisnimikettä käytetään metallin
>> päällystämisellä toisella metallilla. Yleensä aikaansaaden suojakerros
>> hapettumista vastaan.
> Tuolla perusteella sitten esim. niklaus ym. metallipäällystysmenetelmät
> ovat
> sitten "galvanointia". Järjetöntä asiantuntemattomien pelleilyä....
Aivan oikein päättelit, ne ovat myös galvanointia, vaikka yleensä sanalla
tarkoitetaan sinkitystä.
Jos muuta tarkoitetaan, kerrotaan se omalla nimikkeellään.
>> Elektolyyttisesti voidaan pinnoittaa kuparia mutta silloin ei käytetä
>> galvanointi-sanaa vaan puhutaan elektrolyyttisestä puhdistuksesta.
> Entäs kun pinnoitetaan kuparilla jotain galvaanisesti? Mitäs se mahtaa
> olla?
Viittaan edelliseen vastaukseen, eli siiss myös galvanointia.
>> Eli lyhyesti, galvanointisanan käyttö ei rajoitu pelkkään sähkövirran
>> avulla
>> tapahtuvaan pinnoitukseen suomessa.
> Rajoittuu.
Turhan rajoittunut mielipide, jos olet yksin tuossa kannassa, ja
ammattilaiset ymmärtävät
asian laajemmin, oletko myös silloin oikeassa ja muut väärässä?
>>Emme siis puhu galvanic-sanan käytöstä kansainvälisesti, joka sekin
>>tarkoittaa laajempaa käsitettä kuin >>sähkösaostamalla tapahtuva
>>metallinsiirto.
> Electrogalvanic coating - mitähän muuta se mahtaa kansainvälisesti
> tarkoittaa sekopää?
Sekosit sukkiisi, "galvanic" on eri asia kuin "electrogalvanic coating"
>> Galvaaninen reaktio on sekin kun raudan pinnalla oleva sinkki suojaa alla
>> olevaa
>> metallia.
> Niin on ja galvaaninen reaktio on myös se, kun rauta rupea liukenemaan
> sinkkiin päin yli 70 asteen lämpötilassa.
Ainan oikein, olet siis hiukan perillä asiasta, mutta et tarpeeksi.
"Ammattilaiset" ovat väärässä. Itse en ole törmännyt työssäni kertaakaan
pintakäsittelyammattilaiseen, joka sanoisi kuumasinkityksen olevan
galvanointia. Ja aika monen pintakäsitteylaitoksen - nimenomaan
galvanointilaitosten - kanssa on tullut touhuttua, kun peltiosiin pitää
saada pinnoite.
> Minä tiedän hyvin tarkkaan sähkökemiallisen pinnoituksen salat, olen
> ammattilaisena toteuttanut niitä valmistavia linjoja useita vuosia.
> Voisin pitää sinulle teknisiä luentoja pinnoituksesta tai sen
> vastakohdasta anodisoinnista, mutta se ei tässätapauksessa ole
> oleellista. Kyse oli siitä miten galvanointi-sana ylipäänsä
> ymmärretään asiantuntijoiden kielenkäytössä.
Ne, ketkä puhuvat kuumasinkityksestä galvanointina, ovat olleet niitä,
jotka eivät tunne pintakäsittelyteksiinoita kuin pinnallisesti.
Sinunkin pitäisi tarkistaa luentomateriaaliesi terminologiat. Koska
viittaat asiantuntioihin, kannattaa olla varovainen, ettet laita sanoja
toisten suuhun.
>> Jos sun tarttee kuumasinkitystä joksikin muuksi kutsua, niin puhu
>> sitten vaikka "sinkkamisesta" kuten ammattilaiset.
>
> Sinkkaamisesta ammattilaiset puhuvat sähkösinkityksessäkin, ja jos
> vielä mennään tarkemmaksi niinpuhutaan passivoinnista, kirkas- kelta,
> viher- tai mustapassivoinnista. Riippuen minkälaisen
> kromatointikäsittelyn kappale saa sinkin jälkeen.
Tuossa sotket kaksi eri asiaa. Sinkitys ja kromatointi ovat aivan eri
asioita.
Sinkityksessä kappaleen pinnalle muodostetaan sinkkipinnoite ja
kromatoinnissa taas pinnoite (esim. sinkki) passivoidaan, jotta se ei
reagoisi niin helposti ympäristön kanssa ja säilyttäisi ulkonäkönsä
tasalaatuisena. Eri värien käytöstä kromatoinnissa päättävät yleensä ne,
jotka haluavt vaikuttaa kappaleiden visualiteettiin. Yleisin on/oli
keltakromatointi, mutta nuo sini-, vihreä-, musta-, kirkas- jne.
kromatoinnitkin ovat käytössä. Tosin 6-arvoisen kromatoinnin käyttö
muuttuu kielletyksi muistaaksen ensi vuoden alusta. Moni asiakkaamme on
vaihtanut keltakromatoinnin sinipassivointiin, jotta osat voi erottaa
toisistaan.
Eikä alumiinin kromatointia kutsuta sinkkaamiseksi kuin korkeintaa
jollain takapajulan nyrkkipajalla.
>>> Eli lyhyesti, galvanointisanan käyttö ei rajoitu pelkkään
>>> sähkövirran avulla tapahtuvaan pinnoitukseen suomessa.
>>
>> Rajoittuu.
>
> Turhan rajoittunut mielipide, jos olet yksin tuossa kannassa, ja
> ammattilaiset ymmärtävät asian laajemmin, oletko myös silloin
> oikeassa ja muut väärässä?
>
>>> Emme siis puhu galvanic-sanan käytöstä kansainvälisesti, joka
>>> sekin tarkoittaa laajempaa käsitettä kuin >>sähkösaostamalla
>>> tapahtuva metallinsiirto.
>>
>> Electrogalvanic coating - mitähän muuta se mahtaa kansainvälisesti
>> tarkoittaa sekopää?
>
> Sekosit sukkiisi, "galvanic" on eri asia kuin "electrogalvanic
> coating"
>
>
>>> Galvaaninen reaktio on sekin kun raudan pinnalla oleva sinkki
>>> suojaa alla olevaa metallia.
>>
>> Niin on ja galvaaninen reaktio on myös se, kun rauta rupea
>> liukenemaan sinkkiin päin yli 70 asteen lämpötilassa.
>
> Ainan oikein, olet siis hiukan perillä asiasta, mutta et tarpeeksi.
Kyllä von Fittenborg on oikeassa. Mainitsemasi ammattilaiset sotkevat
termejä joko tahallaan tai tietämättömyyttään.
Otetaanpa esimerkki. Kappaleen pintaan halutaan seuraavanlainen pinnoite:
Electroplated coating of zinc ISO2081 Fe/Zn 12c 1A
Tuolla merkinnällä saa saman pinnoitteen ympäri maailmaa, riippumatta
missä maassa ollaan. Siinä kappale "sinkataan", mutta sinkin päälle ei
tule mitään kromatointi-/passivointikerrosta. Passivointi pitää
määritellä erikseen.
Kun työskennellään ammattilaisten kanssa, niin he vaativat _AINA_
standardiin perustuvan pintakäsittelymerkinnän ja silloin on aina
puhuttu asioista niiden oikeilla nimillä, eikä kukaan tapaamani
pintakäsittelyalan ammattilainen ole koskaan kutsunut kuumasinkitystä
galvanoinniksi. Ei Suomessa, eikä ulkomailla.
Suomessa on edelleen valitettavan suuri joukko jääräpäitä, jotka ovat
oppineet termit väärin, eivätkä suostu myöntämään, että ovat väärässä,
saati sitten korjaamaan asennettaan.
Otampa käteeni rautakaupan naulapaketin, siinä lukee näin,
Dyckertnaula
-Kuumasinkitty
-Varmförzinkinkad
-Hot-dip galvanized
Sitten jos googleen laittaa tuon hot-dip galvanized tuli 83.800 kpl osumia
joissa useimmissa tarkoitetaan kappaleen kastamista pinnoitettavaan
metalliin.
mm. http://www.corrosion-doctors.org/MetalCoatings/Galvanizing.htm
> Ne, ketkä puhuvat kuumasinkityksestä galvanointina, ovat olleet niitä,
> jotka eivät tunne pintakäsittelyteksiinoita kuin pinnallisesti.
Miten muuten pintakäsittelyasioita voi tuntea kuin pinnallisesti?
>> ...sähkösinkityksessäkin, ja jos vielä mennään tarkemmaksi niinpuhutaan
>> passivoinnista, kirkas- kelta, viher- tai mustapassivoinnista. Riippuen
>> minkälaisen
>> kromatointikäsittelyn kappale saa sinkin jälkeen.
> Tuossa sotket kaksi eri asiaa. Sinkitys ja kromatointi ovat aivan eri
> asioita.
Voihan nyt, passivoinnista siis puhutaan, ja se passivointi nyt sattuu
olemaan kromikäsittely.
Ei kuitenkaan se vesihanoista ja auton puskureista tuttu kromaus vaan
kemiallinen
6-arvoinen kromikylpy kuten mainitsit. Prosessitietämystä täällä nyt ei
punnitakaan
vaan passivointisanan käyttöä tämän käsittelyn yhteydessä.
> ...Moni asiakkaamme on vaihtanut keltakromatoinnin sinipassivointiin,
> jotta osat voi erottaa toisistaan.
Oletko varma että se on juuri näinpäin, sininen vaihdetaan keltaiseen
yleensä samasta syystä.
> Eikä alumiinin kromatointia kutsuta sinkkaamiseksi kuin korkeintaa jollain
> takapajulan nyrkkipajalla.
Olet hieman sekaisin, enhän näin ole väittänytkään. En tunne nyrkkipajaa
jossa noin sanottaisiin.
Alumiinin kromatointia kutsutaan joko anodisoinniksi tai eloksoinniksi.
> Kyllä von Fittenborg on oikeassa. Mainitsemasi ammattilaiset sotkevat
> termejä joko tahallaan tai >tietämättömyyttään. Otetaanpa esimerkki.
> Kappaleen pintaan halutaan seuraavanlainen pinnoite:
> Electroplated coating of zinc ISO2081 Fe/Zn 12c 1A
Aivan oikein, en tässäkään ole muuta väittänyt, tuo Electro-sana nimenomaan
määrittelee asian
eikä pelkkä galvanic-sana, siitähän tässä on koko ajan ollut kyse.
Galvanointi-sanan käytöstä
eikä sähköpinnoituksesta. Viittaan ensimmäiseen kohtaani hot-dip galvanized
sanan kansainvälisestä
käytöstä, galvanisointi voidaan siis tehdä mm. electroplated tai hot-dip
tavalla.
> Tuolla merkinnällä saa saman pinnoitteen ympäri maailmaa, riippumatta
> missä maassa ollaan. Siinä kappale "sinkataan", mutta sinkin päälle ei
> tule mitään kromatointi-/passivointikerrosta. Passivointi pitää määritellä
> erikseen.
...ei ansaitse kommenttia
> Kun työskennellään ammattilaisten kanssa, niin he vaativat _AINA_
> standardiin perustuvan pintakäsittelymerkinnän ja silloin on aina puhuttu
> asioista niiden oikeilla nimillä, eikä kukaan tapaamani pintakäsittelyalan
> ammattilainen ole koskaan kutsunut kuumasinkitystä galvanoinniksi. Ei
> Suomessa, eikä ulkomailla.
Puhut nyt itsesi pussiin, edellisessä viestissä myönsit asian näin,
"Silti kuumasinkitystä kutsutaan kuumagalvanoinniksi. Sitä en tiedä miksi,"
"mutta hyvin on termit saatu sotkettua. Kaipa jonkin ajan kuluttua ..."
Nyt olet kääntänyt kelkkasi Fittenborgin suuntaan, toki hän tukea tarviikin,
mutta koettaisit sinä pitää linjasi ilman tuuliviirin tavoin heilumista.
En koko aikana ole sanonut että itse käyttäisin kuumasinkityksestä
galvanointinimeä vaikka
se yleisessä käytössä on, asia lähti alkuperäisen kysyjän kysymyksestä
kettinkien galvanoimisesta.
Siinätapauksessa galvanoinnilla tarkoitetaan myös kuumasinkitystä. Ja joka
on hyväksyttävä termi.
En usko että asia etenee tällä tavalla, seuraavaksi olisi syytä tarkistaa
alalla toimivilta yrityksiltä
ja tai yhdistyksiltä miten he tulkitsevat galvanointi-sanan.
Äänestysperiaatteella tässä on edettävä ja hyväksyttävä enemmistön
mielipide, ei yksittäiset
voimakkaatkaan kannanotot, tai Fittenborgin sekopää-nimittelyn ryydittämät
viestit ja niiden
asiaton uho ansaitse enempää vastineita.
Ja SFS:n hakukone ei löydä yhtään standardia, jossa olisi sana
galvanointi. Sinkki-sanalla kyllä löytyy vaikka miten paljon. Samaten
galvan-sanalla löytyy vieraskielisiä standardeja, mutta suomenkielisiä
standardeja ei galvanoinnin osalta ole. Näyttää tuo "hot dip
galvanized":kin olevan englannninkielisenä terminä.
>> ...Moni asiakkaamme on vaihtanut keltakromatoinnin
>> sinipassivointiin, jotta osat voi erottaa toisistaan.
>
> Oletko varma että se on juuri näinpäin, sininen vaihdetaan keltaiseen
> yleensä samasta syystä.
Olen. Riippunee siitä, mikä on nykyisin käytössä.
> En koko aikana ole sanonut että itse käyttäisin kuumasinkityksestä
> galvanointinimeä vaikka se yleisessä käytössä on, asia lähti
> alkuperäisen kysyjän kysymyksestä kettinkien galvanoimisesta.
> Siinätapauksessa galvanoinnilla tarkoitetaan myös kuumasinkitystä. Ja
> joka on hyväksyttävä termi.
Galvanointi kuumasinkityksen nimityksenä ei näytä olevan SFS:n
virallisella termilistalla. Eikä käyttämäsi kuumagalvanointikaan.
> En usko että asia etenee tällä tavalla, seuraavaksi olisi syytä
> tarkistaa alalla toimivilta yrityksiltä ja tai yhdistyksiltä miten he
> tulkitsevat galvanointi-sanan. Äänestysperiaatteella tässä on
> edettävä ja hyväksyttävä enemmistön mielipide, ei yksittäiset
> voimakkaatkaan kannanotot, tai Fittenborgin sekopää-nimittelyn
> ryydittämät viestit ja niiden asiaton uho ansaitse enempää
> vastineita.
Totta, menee jauhamiseksi.
Jos joku haluaa puhua kuumagalvanoinnista, kun tarkoittaa
kuumasinkitystä, niin siitä vaan, mutta tällöin vastuu jää puhujalle,
kun sattuu sekaannuksia.
Viralliset termit ja puhekieli ovat joskus valitettavan kaukana toisistaan.
Keskustelevasta ja asiallisesta sävystä ainakaan sinä et ole esimerkki,
tarvitsee vain lukea viestisi seuraava kappale ja kuka tahansa tajuaa sinun
olevan ylimielinen ja koppava pikkuvittuilija. Sen sijaan sinä olet *tyhmä*,
koska vain idiootti tulee nettiin aukomaan kitusiaan omalla nimellään
varsinkin, jos asiaa on noin vähän ja tyyli noin pielessä. Peter Rinne,
pössien pössi. Kerropa missä vaikutat, niin kaikki tunnistavat sinut
varmasti.
> Minä tiedän hyvin tarkkaan sähkökemiallisen pinnoituksen salat, olen
> ammattilaisena
> toteuttanut niitä valmistavia linjoja useita vuosia.
> Voisin pitää sinulle teknisiä luentoja pinnoituksesta tai sen
vastakohdasta
> anodisoinnista,
> mutta se ei tässätapauksessa ole oleellista. Kyse oli siitä miten
Moukan pöyhkeilyä vailla substanssia.
> Aivan oikein päättelit, ne ovat myös galvanointia, vaikka yleensä sanalla
> tarkoitetaan sinkitystä.
Kuulepas pelle, ei vakiintuneen, 100 vuotta vanhan termin käytöstä tartte
mitään päätellä. Kai sinä toope sentään tiedät kenen mukaan galvanointia
siksi kutsutaan, miksi sitä kutsutaan.
> Viittaan edelliseen vastaukseen, eli siiss myös galvanointia.
Jos pelle olettaa, että me muut emme tiedä mitään, niin samantien voit
olettaa, että emme osaa edes lukea.
> Turhan rajoittunut mielipide, jos olet yksin tuossa kannassa, ja
> ammattilaiset ymmärtävät
> asian laajemmin, oletko myös silloin oikeassa ja muut väärässä?
Sinä olet väärässä ja me muut oikeassa.
> Sekosit sukkiisi, "galvanic" on eri asia kuin "electrogalvanic coating"
Täysin samantekevää, ei ole tarpeen tuoda englannista sanaa tähän kun omakin
on tarjolla.
> Ainan oikein, olet siis hiukan perillä asiasta, mutta et tarpeeksi.
Ylimielinen pelle, olen enemmän perillä kuin sinä.
Onneksi toi noiden jääräpäiden tapa käyttää perustavaalaatua olevia termejä
väärin on kätevä tapa erotella tunarit todellisista osaajista. Osaaja
vaivautuu aina selvittämään itselleen terminologian erot ja olemaan
huolellinen semantiikassa. Jopa niin, että kun joskus lipsahtaa väärä termi,
niin se jopa korjataan puheessa, koska halutaan olla jämptejä ja eksakteja.
Se on asiantuntijan hyvä merkki.
Toi pätee mihin alaan hyvänsä. Esim. rakennusalalla on ihan sama juttu. Jos
mestarisi rupeaa yhtä-äkkiä puhumaan vaaituskoneesta "vatupassina", niin on
syytä vaihtaa äijä toiseen ja vähän saatanan äkkiä :-)
Toivottavasti Peter Rinne ei ole nimimerkki. On nimittäin arvokasta tietää,
että häntä ei pidä käyttää yhtikäs mihinkään. Täysi tunari luultavasti, myös
muissa kuin pinnoitusasioissa (vain idiootti jää sönkkämään silloinkin
vastaan kun on täysin väärässä ja vielä omalla nimellään maailmanlaajuisesti
ja Rinne väittää tehneensä senkin mokan kaikki liput liehuen, jep jep, lisää
noita reippaita miinanpolkijoita...)
Lopeta nyt pelle, jos tosiaan olet omalla nimelläsi täällä. Etkö tajua
mistään mitään? Nää tekstit säilyy *ikuisesti* ja kuka tahansa voi koska
tahansa tsekata kuinka pihalla olet asioista!
> Sitten jos googleen laittaa tuon hot-dip galvanized tuli 83.800 kpl osumia
Googletapa Peter Rinne ja hämmästy.
> En koko aikana ole sanonut että itse käyttäisin kuumasinkityksestä
> galvanointinimeä vaikka
No mitä sönkkäät sitten ja pilaat nimesi turhan päiten?
Eikun puhuja pitää ampua saunan takana kielen köyhdyttämisestä. Juuri tuo on
kielen köyhdyttämistä, kun hyviä termejä pilataan käyttämällä niitä
asioihin, joihin on jo hyvät termit.
Kuumagalvanointia ei ehkä prosessina (vielä) ole, mutta ehkä joku kehittää
jotain galvanoimisprosessia niin, että sinä ollaan jonkin kuuman kanssa
tekemisessä, ehkä superkuuma litku tai jotain ja silloin tuota termiä
tarvitaan ihan oikeasti erottamaan homma kylmemmistä prosesseista.
Noo ei ehkä pidä tehdä niin jyrkkiä johtopäätöksiä, että kaveri olisi "täysi
tunari", jos on kerran ollut väärässä.
Eiköhän meistä jokainen ole joskus väärässä ? Vai kuinka ?
Avestallako olet itse näihin asioihin perehtynyt ?
PS. Ai niin, se alkuperäinenm kysyjä, hänhän tarvitsi tietoa galvanoidusta
kettingistä,
ohessa eräs linkki jossa kuapataan kuumagalvanoitua kettinkiä
http://www.maritim.fi/fin/pdfs/349-368.pdf
Väärässähän voi olla, mutta vain idiootti jatkaa väittelyä jopa senkin
jälkeen, kun on osoitetettu hänen kertakaikkisesti olevan väärässä. Ei anna
kovin mairittelevaa kuvaa kaimastasi.
> Avestallako olet itse näihin asioihin perehtynyt ?
Avesta? Hä? Nyt kyllä lähdin kahville. Olen kerran käynyt Taalainmaalla,
muistan Borlängen, Falunista en ole varma. Stora Kopparberget on nähty ja
Mora.
Enkä ole näihin asioihin perehtynyt, mutta tiedän nyt sentään galvanoinnin
ja kuumasinkityksen eron. Kuuluu yleissivistykseen, sanoisin.
Peter Rinne - Rikki Penne. Asiatietoni riittivät kuitenkin sen verran, etten
ruvennut höpöjä puhumaan kuten eräät Rikki Pennet.
> Asialinjalla olevana en sorru vastaamaan moiseen.
Johan vastasit.
> Hyvää jatkoa teille.
Muista, että "seikkailusi" netissä säilyvät ikuisesti. Ikuisesti!
Lastenlastenlapsesi - jos sinulle niitä siunaantuu, lukevat netistä että
mitä se ukkipaappa höpisi ja häpeevät esi-isäänsä... :-)
> http://www.maritim.fi/fin/pdfs/349-368.pdf
Maritim :-) He, nousukkaiden idiootti juppien, jonka mukaan kannattaa
varmaan pohtia asiat. Noh, on varmaan kauppa, jossa tapaat vertaisiasi.
Hyvää jatkoa ja älä kilauta kivelle. Niitäkin on ja vaikka kuinka keksisit
uusia termejä karilleajoon, niin veneeseesi tulee silti ehkä reikä ja se
uppoaa :-)
No kerpeles, panovirhepahilainen. Siis : Maritim, tuo nousukas idiotti
juppien superkallis venekauppa ja sitä rataa.
> PS. Ai niin, se alkuperäinenm kysyjä, hänhän tarvitsi tietoa galvanoidusta
> kettingistä,
> ohessa eräs linkki jossa kuapataan kuumagalvanoitua kettinkiä
>
> http://www.maritim.fi/fin/pdfs/349-368.pdf
Vastuu siirtyy kuulijalle, kun savolainen avaa suunsa... (kuapataan)
Täälläkö näyttäisi nyt olevan täysi tappelu päällä vai? Tällä kertaa
aiheena jonkin arkikielessä käytetyn terminologian ja saman asian
tarkemman teknisen määrittelyn välillä.
Goggeli löytää kaikenlaisia viitteitä kinattavana olevaan asiaan, löytyy
varsin arvovaltaisiakin tahoja, ja myöskin yksityisiä sivustonpitäjiä.
Usein tuolla tästä galvanoimisasiasta tosiaan puhutaan joko epämääräisin
termein, tai sitten aivan siekailematta ja reippaasti sekoitetaan
galvanoinnit, kuumagalvanoinnit, sähkösinkitykset, sinkkigalvanoinnit
jne. termit keskenään.
Teknologiateollisuus, terässanasto.
http://www.teknologiateollisuus.fi/files/4941_sanakirja2004.pdf
"Galvanointi = Kappaleen päällystys korroosiota suojaavalla
sinkkikerroksella."
http://guns.connect.fi/gow/petepai3.html
"Arkikielessä käytetty termi "galvanointi" tarkoittaa erheellisesti
esimerkiksi rautapellin, rauta- tai teräslangan taikka naulojen
pinnoitusta sinkillä, joka suoritetaan yleisimmin
kuumasinkitys-menetelmällä, kastamalla esineet sulaan pinnoitemetalliin
tai sumuttamalla sulaa sinkkiä taikka kadmiumia raudan tai teräksen
pinnalle."
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/termit.html
"Galvanointi: Yleisin päällystysmateriaalia on sinkitys, mutta monia
muitakin metalleja voidaan käyttää täss ruostesuojauksessa.
Kansan kielessä sitten on ruvettu kuumasinkitystäkin ruvettu kutsumaan
galvanoinniksi, jonka kanssa sillä kuitenkaan ei ole mitään tekoa."
Myös EU-pohjaisissa dokumenteissa puhutaan 'kuumagalvanoinnista' ja
'sinkkigalvanoinnista', vaikka oletettavasti molemmilla kerroilla puhe
on juuri 'kuumasinkityksestä.'
http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2001/l_349/l_34920011231fi00010039.pdf
"Metallien sulatuksessa ja jalostuksessa syntyvät metallipitoiset
jätteet:
-Kovasinkki
-Sinkkiä sisältävät kuonat:
-Sinkkigalvanoinnin pintakuona (> 90 % Zn)
-Sinkkigalvanoinnin pohjakuona (> 92 % Zn)
-Kuumagalvanoinnin sinkkikuona (panosprosessista) (> 92 % Zn)"
Toivottavasti ainakin se alkuperäinen kysyjä on löytänyt sitä etsimäänsä
edullista galvanoitua (tai kuumasinkittyä) kettinkiä, että tuli
viestiketjussa edes joku puoli hoidettua kuntoon.
Nämä arkikielen galvanoimisterminologioiden oikomiset kansalaisten
kielessä jäivät vielä hiukan hakuselle. Mutta jospa sekin asia ennen
syksyn tuloa saadaan täällä puhuttua kuntoon vielä:)
MNe
Höpöhöpö. Ongelma on siinä, että ruotsinkielessä galvanoinnilla
tarkoitetaan sinkitystä ylipäänsä ja saksan kielessä sähkösinki-
tystä. Tämän sekamelskan keskellä on entistä tärkeämpää käyttää
pinnoitusmenetelmistä niiden oikeita nimiä, eikä ratsastaa huo-
noilla lainoilla.
--
Byrgcn hgryvnf!
> Suomessa on edelleen valitettavan suuri joukko jääräpäitä, jotka ovat
> oppineet termit väärin, eivätkä suostu myöntämään, että ovat väärässä,
> saati sitten korjaamaan asennettaan.
ja höpsistä ! - kyse ei suinkaan ole mistään "väärässä olemisesta" vaan vain
täysin ymmärrettävästä (ja hyväksyttävästä?) kielellisestä mukavuuden
halusta
kyllähän alan jokainen ammattimies tietää tasan ja tarkkaan, mistä
kulloinkin
todella on sykymys, muttakun tuo ongelmalliseksi äitynyt "sähkösinkitty"
ON pitempi - ja NIIN paljon vaikeammin lausuttavissa oleva - sana kuin
esim. "galvanoitu"...
hm ... jottas siis sinkkiä raudan päällä ...
... no totta h.lvetissä se on "galvanoitu" ... mitäs muuta se voisi muka
olla ?
ja kun kerran astialla ollaan, niin :
eikä se rautakaan ole rautaa, vaan ... TERÄSTÄ
vai luulikos' joku tumpelo, että ihan muka rautaa ... ? ... Hah - hah - haa
!
konstruktrolli
lähde: keskikoulun Fysiikka I
"ove-la" <ovela a...@kolumbus.fi> wrote in message
news:deu7qa$hvg$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> eikä se rautakaan ole rautaa, vaan ... TERÄSTÄ
Ja uretaanilevykään ei oo uretaania, vaan polyuretaania
Ja styroksi ei oo styroksia vaan polystyreeniä
Ja finnfoami ole uretaania, vaan edelleenkin sitä polystyreeniä
ja kyprokki ei oo kyprokkia vaan kipsilevyä
ja haltexi ei oo haltexia vaan huokoista puukuitulevyä eli insuliittilevyä
ja mineriittilevy ei oo mineriittiä, vaan kuitusementtiä
ja kakkosnelonen ei ole lankkua nähnytkään, vaan olikos se nyt soiroa
viralliselta luokitukseltaan. Eikä edes mitoitus ole tuumapohjainen!
neljän tuuman rautanaula ei myöskään ole 4 tuumaa, vaan 100mm pitkä
Kyllähän näitä riittää...
JukkaK
aivan ! ...
jotenka eiköhän jutustelu galvanoinnista(kin) voi jo jäädä ... ?
> Täälläkö näyttäisi nyt olevan täysi tappelu päällä vai? Tällä kertaa
> aiheena jonkin arkikielessä käytetyn terminologian ja saman asian
> tarkemman teknisen määrittelyn välillä.
>
> Teknologiateollisuus, terässanasto.
> http://www.teknologiateollisuus.fi/files/4941_sanakirja2004.pdf
> "Galvanointi = Kappaleen päällystys korroosiota suojaavalla
> sinkkikerroksella."
Hiukan ovat tunteet kuumenneet. Oikeat termit ovat tietysti paikallaan
mutta kenties käyttökielessä on paikallisia eroja, eikä kai se
ammattilaisilla aiheuta ongelmia. Jalometallialaa seuranneena, siellä
käytetään usein termiä: olla galvaanissa hommissa.
Siellä "galvaaniosastolla" tehdään sähköisesti päällystyksiä, useimmiten
kullalla tai hopealla.
Ilkka
>>> Kuumasinkityllä ei siis ole mitään tekemistä galvanoidun kanssa vaikka
>>> joskus kuumasinkityistä virheellisesti galvanoituina puhutaankin.
Soitin tänään Kuumasinkitsijät ry:n pääpaikalle Kouvolaan. Sain langan
päähän
asiantuntijan joka kertoi että kuumagalvanointi on alalla yleisesti käytetty
termi,
vaikka virallinen muoto on tuo kuumasinkitys.
Tästähän tässä on ollut kysymys koko ajan, olen sanonut ammattimiesten
puhuvan
kuumagalvanoinnista, enkä ole kertaakaan väittänyt sitä viralliseksi
termiksi
joka pitäisi löytyä esim. SFS-standardista. Kerroin aiemmin myös etten itse
sitä käytä
vaan puhun kuumasinkityksestä. En siis ole mitenkään puolustanut
galvanointi-termiä
tai yrittänyt sitä lanseerata, vaan yksinkertaisesti kertoa alalla olevasta
käytännöstä.
Alkuperäisen kysymyksen ympäristöön sopii vallan hyvin tuoda tuo
ammattislangin
puhekielessä käytetty muotokin.
Pinnoituksen kaupallisissa asiakirjoissa tuota ei luonnollisestikaan
käytetä.
Ja vaikka liittyisin tällä meuhkanneisiin fanaatikkoihin emme yhdessäkään
saisi
kuumagalvanointisanaa poistettua alalta.
Toinen kuumakalleista kertoi olevansa kuumasinkitysalalla töissä, hänen
lienee helppo
tarkistaa tuo tuolta Kuumasinkitsijät ry:stä.
Toinen tarkennus joka seivisi ja josta em. asiantuntijakin oli hakusessa on
itse prosessi,
>Siinä ei ole mitään galvaanista reaktiota, vaan sinkin kiinnittyminen
>upotettavan materiaalin pintaan tapahtuu lämmön avulla, ei sähköllä,
>kuten galvanoinnissa
Kokkolan asiantuntija kertoi juuri päinvastoin, kuumasinkissä kyse on
reaktiosta ja sähkösinkissä
pinta muodostuu lähinnä mekaanisesti.
Tästä ei kinaa ollutkaan mutta selvennykseksi lähinnä.
Ohessa vielä googlettamalla (jälleen termi jota ei ole virallistettu, mutta
on yleisesti käytössä)
lisää linkkejä molemmista kannanotoista galvanointisanan suhteen.
Tähän lopetan tämän aiheen käsittelyn,
t. omalla nimellä esiintyvä
Peter Rinne
http://www.europages.com/cgi/epq.cgi?L=fi&ads=1&edt=22&uid=ODA02820260
http://www.student.oulu.fi/~mirjak/yo/yo99s.html
http://www.sealco.fi/9
upottamalla=galvanointi
http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/muoviteknologia/pintakasittely/07-00_metall.html
galvanointi=elektrolyysi
http://www.hammasteknikko.fi/arkisto/pdf/HT_1999_1.PDF
galvanointi=elektrolyysi
http://www.patitia.net/cgi-bin/nice_get_tr.pl?en&4626&40
galvanointi eri kielillä
http://www.trampoliini.com/frames/sivupohja.php?sivuid=newtuotteet-trampoliinit&pageid=16
trempoliinin osat, galvanointi myös sisäpuolelta
http://okwww001.okno.outokumpu.com/corporat/info/OKINFO2.NSF/0/6042472706E0D2B7C2256E150051B4FC?OpenDocument
outokummun pörssitiedote, galvanointi=kuumasinkitys
http://www.antares.fi/kaivinkoneet_ominaisuus_2.htm
kaivinkoneosien galvanointi
http://www.puuvene.net/harro/rakentaminen.htm
venenaulojen galvanointi 1900-luvun alussa (ei siis mitään juppiveneilyä)
http://guns.connect.fi/gow/petepai3.html
arkikielessä galvanointi=kuumasinkitys
http://www.scanferro.fi/zinga_sinkki.asp
zinga-pinnoitus, muodostaa katodisen suojan (maalaus)
http://www.kolumbus.fi/tpo00988/Finnkarsinat.htm
hevosmiesten galvanointi
http://www.tampereenkaupunki.com/best/index.php?tieto=4103
tamperelaisten galvanointi=kuumasinkitys
http://websrv2.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/Kaynnissa/PINTA/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Seminaarit/030602ELPISEMINAARITutkimusmenetelmienmahdollisuudet/ELPIteollsemVTT2x1x.6.2003.pdf
VTT galvanointi=elektrolyysi
Kuumasinkitsijät ry.
Kokkola (Kouvola oli painovirhe)
Minä taas soitin Brysseliin Euroopan metalliliiton kuumasinkitysjaoston
osastopäällikölle ja sieltä kerrottiin, että kuumagalvanointi on
kielipuolten sanaväännös, jota ei pidä käyttää. Aikoivat lähettää
paimenkirjeen Kokkolaan asiasta. Bryssel on nimittäin (tässäkin) asiassa
Kokkolaa ylempänä.
> Tästähän tässä on ollut kysymys koko ajan, olen sanonut ammattimiesten
> puhuvan
> kuumagalvanoinnista, enkä ole kertaakaan väittänyt sitä viralliseksi
> termiksi
> joka pitäisi löytyä esim. SFS-standardista. Kerroin aiemmin myös etten
itse
> sitä käytä
> vaan puhun kuumasinkityksestä. En siis ole mitenkään puolustanut
> galvanointi-termiä
> tai yrittänyt sitä lanseerata, vaan yksinkertaisesti kertoa alalla
olevasta
> käytännöstä.
> Alkuperäisen kysymyksen ympäristöön sopii vallan hyvin tuoda tuo
> ammattislangin
> puhekielessä käytetty muotokin.
> Pinnoituksen kaupallisissa asiakirjoissa tuota ei luonnollisestikaan
> käytetä.
>
Vittu sinähän olet ihan oikeasti pimahtanut.
> Ja vaikka liittyisin tällä meuhkanneisiin fanaatikkoihin emme yhdessäkään
> saisi
Ai että liittyisit? Ei kai sulle ole eroa myönnetty, vaikutat enemmänkin
Meuhkaavien Hullujen ainaisjäseneltä.
> Tähän lopetan tämän aiheen käsittelyn,
> t. omalla nimellä esiintyvä
> Peter Rinne
Riippumatta siitä, oletko oikeassa tai väärässä, niin tuon kaltainen hulluus
lähinnä huvittaa. Hassua, että joku ihminen rupeaa soittelemaan jonnekin
nettikeskustelun vuoksi. Sä olet varmaan niitä samoja Fanaatikkoja, jotka
ajaa Helsingistä Rovaniemelle, kun kännykkään tulee sms,että
viherröyhtötiainen on saatu kiikariin.
> http://www.student.oulu.fi/~mirjak/yo/yo99s.html
Huoh.
> http://guns.connect.fi/gow/petepai3.html
> arkikielessä galvanointi=kuumasinkitys
Asehörhöjen saitti lähteenä. Huoh.
> http://www.kolumbus.fi/tpo00988/Finnkarsinat.htm
> hevosmiesten galvanointi
Joopa joo, hevosmies se on erimies.
Paljon linkkejä Peter boy oli kohtauksessaan taas kampaillut, osa sangen
huvittaviakin.Ei minkäänlaista lähdeuskottavuusfiltteriä Peetterillä
käytössä, kaikki käy kunhan siinä toitotetaan omaa asiaa tukevaa sanomaa -
tosin linkkejä googletettaessa saattoi tulla Pietroa vastaan suhteessa 1:10,
mutta hän esittelee tietysti vain itselle edulliset. Tyypillistä fanaatikon
silmät killillä touhua
Linkeistä puheenollen, Peter tässä sulle jotain ajankohtaista, jossa sun
kannattais käydä
http://mielenterveys.fi/manian_kaypa_hoito.htm
Oletkohan nyt aivan varma tuosta Peter? Ettei olisi sittenkin
Kuumagalvanoijat ry?
Nimimerkki Fittenborgin asenne
> Riippumatta siitä, oletko oikeassa tai väärässä, niin tuon kaltainen
> hulluus
> lähinnä huvittaa. Hassua, että joku ihminen rupeaa soittelemaan jonnekin
> nettikeskustelun vuoksi.
osoittaa minkä painoarvon hän antaa nettikeskustelulle. Täälläkö voi
nimettömänä
huudella ihan mitä sattuu, ikäänkuin paineenpurkupaikkana. Jos joku ihan
oikeasti
näkee vaivaa ja tarkistaa asioita on se "hassua". Hassua.
Tämä rauhoitti, en ajatellutkaan asiaa tuolta kantilta.
Mutta senverran nimimerkki Fittenborkin teksti sisältää herjauksen aineksia
että
mikäli miehen rohkeus riittää voisi hän tuoda nimensä esiin ja vastata
huutoonsa.
Nimi näkyy lähettäjäkentässä, eikös se sulle muka riitä?
Taitaa Petrin maaninen vaihe olla taittumassa ja tilalle tulossa syvä
depressio siitä, mitä tulikaan aiemmin sanottua vai?
Viestin takaa löytyy;
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola>
Numerotiedustelu ei tunne yhtään Fittenborg sukunimeä suomessa.
Jos oikean nimen saan voin asiaa eteenpäin harkintani mukaan viedä.
Sähköpostiosoite taitaakin herran viestien asiasisällön paljastaa, en sitä
aiemmin huomannut katsoa.
Mutta ellei oikeaa nimeä tule en keskustelua herran kanssa jatka.
Pistä abuse.inet.fi :lle valitus häiriköinnistä. Tai soita tuosta linkistä
löytyvään löytyvään nummeroon ja kysy mitä asialle voisi tehdä.
Tekisit palveluksen newsnetille.
http://www.3dstats.com/ipowner.php?target=84.248.167.88
Eipä ole tullut laitettua henkilökohtaista puhelinnumeroo.
> Mutta ellei oikeaa nimeä tule en keskustelua herran kanssa jatka.
Se sopii kyllä, mitään jatkokeskusteltavaa kun ei ole.
Ja lässyn lässyn, taas tätä Readerin harrastamaa nettiterrorismia. Tiedät
varsin hyvin, että tuonne on turha soitella tai lähetellä, koska teillä ei
ole mitään asiaakaan. Eri mieltä kun saa asioista olla, vaikka se kirpoisi
herroja kuinka. Johan sinä olet sinne varmaankin roikkunut kaula notkolla
puhelimessa whinettämässä siitä, kuinka sulla menee huonosti.
Kannattaa samalla lähettää abuse.inet.fi:lle valitus nimimerkillä "Reader"
suoritetusta häiriköinnistä osoitteesta 192.89.97.1.
Ei ole tullut laitettua nimeäkään väestörekisteriin.
Yhä edelleen, oikean nimen jos saan jatkan muilla foorumeilla.
Kyllähän se siellä on mutta ei kaikille jaossa.
> Yhä edelleen, oikean nimen jos saan jatkan muilla foorumeilla.
Kuules ny, älä mulle ole vihainen, että munasit väittelemällä liian pitkään
ja menemällä liian pitkälle pedanttisuudessa. Eiköhän sun kannattas olla
ihan ittelles vihainen ja älä ainakaan tee argillandereita eli lähde asian
kanssa möykkäämään ympäri nettiä! Eräs toinen nimittäin teki niin ja nyt on
jostain syystä poistanut kaikki kotisivunsa jne, teki itsestään
valtakunnanjulkkiksen negatiivisessa mielessä eikä varmaan ole iloinen
siitä.
Ei ole, siitäkin tulee tieto jos nimen omistaja on kieltänyt tietojen
antamisen.
>> Yhä edelleen, oikean nimen jos saan jatkan muilla foorumeilla.
>
> Kuules ny, älä mulle ole vihainen, että munasit väittelemällä liian
> pitkään
> ja menemällä liian pitkälle pedanttisuudessa.
Osoitinhan jo olevani oikeassa, mutta vaikka en olisikaan ollut niin
keskustelusi
tasoon aion puuttua.
No sitten olen nimetön henkilö ;-)
> Osoitinhan jo olevani oikeassa, mutta vaikka en olisikaan ollut niin
> keskustelusi
> tasoon aion puuttua.
Jaa, onkos se liian korkeatasoista sulle? En aio silti ruveta alentamaan
sitä ja soittelemaan Kuumasinkitsijät ry:lle ym. kuten eräät. Tai
väestörekisteriin :-) Sulla tuntuu olevan kovasti tekemisen puute ja liikaa
energiaa, kun jaksat höyrytä nettikeskusteluista soittelemalla pitkin poikin
maailman turuja :-)))