Kipsilevyt seinään; EK vai tavallinen
Rakentaja
Major
EK. Erehdyin laittamaan piheyksissäni tavallista,
ja seinät ovat lastenhuoneessa täynnä pieniä koloja.
Oletettavasti niitä olisi vähemmän jos olisi EK:t seinässä.
Rauno Kangas
news:X%u4d.65$BQ6...@read3.inet.fi...
> Kumpaa seinään ja mitä näkökohtia tiedetään ?
Kumpikin on tyyppihyväksytty Suomessa seinärakenteissa käytettäväksi.
Lapsiperheelliselle seiniin kovana ja mummonmökkiin vältää vähempi.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Antti
: Kumpikin on tyyppihyväksytty Suomessa seinärakenteissa käytettäväksi.
: Lapsiperheelliselle seiniin kovana ja mummonmökkiin vältää vähempi.
Onko EK työläämpää asentaa kuin tavallinen?
Antti
Pekka Taipale
> Onko EK työläämpää asentaa kuin tavallinen?
Päinvastoin: se ei hajoa niin helposti käsiin kuin tavallinen.
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Antti Heinanen
Eipä oikeastaan, EK-levy (2,6x1,2m) painaa abt 37 kg kun
tavallinen painaa 28 kg. Mutta eipä painojen erolla ole paljoa
merkitystä. :)
Joku taisikin mainita että EK ei murene niin helposti..
-Antti
Rauno Kangas
news:ciu2q6$odd$1...@juuri.cc.lut.fi...
Kerran kuuntelin olan yli, kun yksi avaimetkäteen-taloja rakentava
talokauppias neuvotteli asiakkaan kanssa tästä asiasta. Hän kertoi ihan
avoimesti asiakkaalle, että GN on hänelle hieman edullisempaa ja "pojatkin"
sitä mieluummin asentavat. Siis ainakin tiedän yhden talotoimittajan, jonka
vakitimpurit mieluummin asentavat GN:ää (tietojeni mukaan heillä ei
kuitenkaan ole asennushinnastossa eroa noiden tuotteiden välillä).
Perusteluja on lähinnä kaksi: EK levy painaa noin neljänneksen enemmän ja
sitä on aavistuksen verran raskaampi leikata. Jotkut väittävät, että GN:ä
murenee helpommin, mutta ei se liene mikään ongelma, jos ei leikitä
"maailman vahvinmies -kisaa" työmaalla vaan rakennetaan (kohtuukäsittely ei
liene GN:llekään ongelma).
Pentti
"Antti" <n...@spam.invalid> wrote in message
news:ciu2q6$odd$1...@juuri.cc.lut.fi...
>
> Onko EK työläämpää asentaa kuin tavallinen?
>
> Antti
EK-levyn leikkaaminen on paljon työläänpää kuin tavallisen, koska EK-levylle
ei riitä, että pahvin viiltää halki ja taittaa levyn, kuten normaalin levyn
katkaisu onnistuu. EK-levyn kipsiä pitää viiltää jonkun matkaa, ennen kuin
levyn reuna katkeaa siististi. Tästä huolimatta en seiniin muuta kuin
EK-levyä laittaisi...
Näin ainakin Knaufin levyillä, jonka EK-levy sisältää melkoisesti
lasikuitua. Gyprocin EK-levy saattaa olla heikompaa ja helpommin
työstettävää.
Pentti
JukkaK
Rakentaja wrote:
> Kumpaa seinään ja mitä näkökohtia tiedetään ?
Mieluummin ei kumpaakaan ;-)
JukkaK
T Soukko
> EK-levyn leikkaaminen on paljon työläänpää kuin tavallisen, koska EK-levylle
Juu, kyllä tavallinen levy on paljon kevyempää työstää ja siirrellä,
toisaalta sählätessä se myös hajoaa helpommin.
> levyn reuna katkeaa siististi. Tästä huolimatta en seiniin muuta kuin
> EK-levyä laittaisi...
En minäkään. EK:kin on joskus kovilla meidän lasten käsittelyssä.
t.Tero
Markus Paassilta
Eri valmistajien levyominaisuuksista en tiedä, mutta ainakaan itse en
kokenut (Gyproc) ek-levyjen leikkaamista sen hankalammaksi tai
helpommaksi kuin tavallistenkaan kipsilevyjen. Tallissa on tavallista ja
torpassa ek:ta.
Aika höttöseltä tavallinen tuntuu ek:n rinnalla, mutta kyllä molemmat
seinään saa ja siinä pysymäänkin, jopa ilman silkkihansikkaita.
Jarkko Järvikivi
news:cj0aa0$g4s$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Tekniikan Maailma (Rakentaja -lehti tjms.) testasi kipsilevyt jokin aika
sitten (maalis-huhtikuu, olisko ollut).
Cyprocin EK havaittiin testissä lujuudeltaan suunnilleen samankaltaiseksi
esim. Knaufin tavallisen levyn kanssa.
lisäksi Cyprocin levyissä oli heittoa esim. kulmamitoissa ja paksuuksissa
eri kohdissa levyä.
Lehdessä esiteltiin mitä testattiin ja miten. Vaikutti asialliselta.
Tuon testin perusteella päädyin itsekin laittamaan Knaufia kylppäriin.
Käytin kylläkin sitä uutta märkätilan levyä.
En tiedä, eroaako paljoa EKsta, mutta ainakin väittävät, että kipsi on
kyllästettyä, joten ei ime vettä.
Vedenkestävyys näyttäisi olevan jonkinlainen; täysimittainen puolisen metriä
leveä levynpalanen oli ulkona ~kolme viikkoa
pystyasennossa sateen ja muun sään "armoilla". Ei murentunut, ei taittunut.
Kuivuttuaan olisi voinut laittaa seinään.
- Jarkko -
Mika
JukkaK wrote:
> Mieluummin ei kumpaakaan ;-)
Mitä sitten? Lastulevyä? Vaneria? Umpipuuta? Betonia?
-Mika
JukkaK
Mika wrote:
> Mitä sitten? Lastulevyä? Vaneria? Umpipuuta? Betonia?
Nimenomaan!
Kaikki hyviä vaihtoehtoja tapauksesta riippuen, jatkoksi vielä ainakin
kuitulevy ja tiili eri muodoissaan.
JukkaK
Petri Soini
>
> Mitä sitten? Lastulevyä? Vaneria? Umpipuuta? Betonia?
>
entä Sasmoxia? (puukipsilevyä, tästä on ollut aiemmin keskustelua
tässä ryhmässä, googleta jos kiinnostaa).
Pete
mika
Eikös filmipintainen vesivaneri olisi miehekäs ratkaisu? Tavallinenkin
on kokemusteni mukaan kestänyt kokolailla hyvin laattojen alla 30 vuotta
ilman mitään vesieristeitä, niin vähän parempilaatuinen menisi sata vuotta.
mika s
Antti Heinanen
: ilman mitään vesieristeitä, niin vähän parempilaatuinen menisi sata vuotta.
No en olisi ihan samaa mieltä, n. 10v oli ollut seinän alaosassa vesivaneria,
alajuoksu oli lahonnut ja kyllä vesivanerikin sormilla mureni oikein helposti.
Tämä oli siis saunan puolella, jossa vesivaneria oli n. 20cm korkedelta
lattiasta. Vesivanerin päällä oli kaakeli. Seinän toisella puolella (suihku)
oli gyproc. Liekö sitten vesivaneri jotain sekundaa?
Nyt entisen puurunkoisen seinän tilalla on Kahia.
-Antti
T Soukko
...
> Kaikki hyviä vaihtoehtoja tapauksesta riippuen, jatkoksi vielä ainakin
> kuitulevy ja tiili eri muodoissaan.
Joku pre-cut/platform tms. toimittaja rakensi lähistölle talon jossa
seinissä alla vaneri, päällä kipsilevy. Vaikutti jämäkälle. Ilmeisesti
tuohon toteutukseen oli jokin syy.
t.Tero
Eero Augustin
"T Soukko" <di...@surfeu.fi> wrote :
> Joku pre-cut/platform tms. toimittaja rakensi lähistölle talon jossa
> seinissä alla vaneri, päällä kipsilevy. Vaikutti jämäkälle. Ilmeisesti
> tuohon toteutukseen oli jokin syy.
Aika jees rakenne, jos pitää kiinnittää seiniin tavaraa - etenkin
raskaampaa - keskimääräistä enemmän. Ja ehkäpä rakenteellisella
jäykkyydelläkin on jotain tekemistä vaneroinnin kanssa.
Eero
Pekka Taipale
> Joku pre-cut/platform tms. toimittaja rakensi lähistölle talon jossa
> seinissä alla vaneri, päällä kipsilevy. Vaikutti jämäkälle. Ilmeisesti
> tuohon toteutukseen oli jokin syy.
Niin minäkin olen laittanut mm. olohuoneen seinille vanerin kipsilevyn
alle. Syy: jotta siihen voi ruuvata kiinni myös puolta kiloa
painavampia esineitä.
junnu
Filmipintaisessa vaneerissa laatat ei pysy pitkään kiinni . Kahi ei
happane eikä lahoa .
junnu
Jukka-Göran von Fittenborg
"Rakentaja"
> Kumpaa seinään ja mitä näkökohtia tiedetään ?
>
Ainoa oikea vastaus on: ei kumpaakaan.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Antti Heinanen"
> No en olisi ihan samaa mieltä, n. 10v oli ollut seinän alaosassa
vesivaneria,
> alajuoksu oli lahonnut ja kyllä vesivanerikin sormilla mureni oikein
helposti.
> Tämä oli siis saunan puolella, jossa vesivaneria oli n. 20cm korkedelta
> lattiasta. Vesivanerin päällä oli kaakeli. Seinän toisella puolella
(suihku)
> oli gyproc. Liekö sitten vesivaneri jotain sekundaa?
Tuskinpa vain. Eihän vesivaneri mitään painekyllästettyä sentään ole (tai
ainakaan ollut ennenvanhaa, nykyään varmaan löytyy myrkkyversiotakin
vanerista?)
Vesivaneri ei tarkoita muuta kuin että tavallinen vaneriviilu liimataan
KOSTEUDENKESTÄVÄLLÄ liimalla! Puuaines lahoaa jos on lahotakseen. Varsinkin
koivuviilu happanee varsin hätäiseen. Pihkapuulajit kestävät pidempään,
tosin ohuena viiluna (pintapuusta) niissäkin lahottajilta suojaavat hartsit
voivat olla vähissä.
Nykyään muuten kaikki vanerit taitavat olla kosteudenkestävällä liimalla
liimattuja, joten ei tarvitse ostaa niitä ruskealla fenoliliimalla
turattuja.
Jukka-Göran von Fittenborg
"mika"
> Eikös filmipintainen vesivaneri olisi miehekäs ratkaisu? Tavallinenkin
> on kokemusteni mukaan kestänyt kokolailla hyvin laattojen alla 30 vuotta
> ilman mitään vesieristeitä, niin vähän parempilaatuinen menisi sata
vuotta.
>
Vanerissa kannattaa ottaa sitten huomioon reilu kosteuseläminen, mikä
tarkoittaa selvien rakojen jättämistä levyjen väliin. Ts. levytä samalla
tavalla kuin miten lastulevyllä levytetään seinää.
T Soukko
> T Soukko <di...@surfeu.fi> writes:
>
>>Joku pre-cut/platform tms. toimittaja rakensi lähistölle talon jossa
>>seinissä alla vaneri, päällä kipsilevy. Vaikutti jämäkälle. Ilmeisesti
>>tuohon toteutukseen oli jokin syy.
>
>
> Niin minäkin olen laittanut mm. olohuoneen seinille vanerin kipsilevyn
> alle. Syy: jotta siihen voi ruuvata kiinni myös puolta kiloa
> painavampia esineitä.
Juu tuo on varmasti hyvä syy, mutta luulen että talopakettitoimittajalla
oli muutakin syytä. En usko tuon kuitenkaan olevan mikään
markkinointivaltti, kun se kuitenkin nostaa hintaa. Voisi olla vaikka
jotain jäykkyyteen vaikuttavaa...
t.Tero
Rauno Kangas
news:n8uzn3f...@pcuf.fi...
> Niin minäkin olen laittanut mm. olohuoneen seinille vanerin kipsilevyn
> alle. Syy: jotta siihen voi ruuvata kiinni myös puolta kiloa
> painavampia esineitä.
Miksi peitit hyvät vanerit kipsilevyllä?
Kai Kuparinen
> "Pekka Taipale" <p...@iki.fi> kirjoitti viestissä
> news:n8uzn3f...@pcuf.fi...
>
>
>>Niin minäkin olen laittanut mm. olohuoneen seinille vanerin kipsilevyn
>>alle. Syy: jotta siihen voi ruuvata kiinni myös puolta kiloa
>>painavampia esineitä.
>
>
> Miksi peitit hyvät vanerit kipsilevyllä?
Eikö syy ole ilmeinen? Sileän, elämättömän seinäpinnan saaminen?
Jos ei välitä raoista niin voi käyttää lastulevyä, siinäkin pysyy melko
mukavasti tavarat kiinni. Oikeastaan kumma että vanerista ja
lastulevystä tehdään niin vähän seiniä.
Kai
Jukkak
"Kai Kuparinen" <kai.ku...@roskaesto.metorex.fi> kirjoitti
viestissä:41556aa7$0$22081$39db...@news.song.fi...
> mukavasti tavarat kiinni. Oikeastaan kumma että vanerista ja
> lastulevystä tehdään niin vähän seiniä.
No kun kipsilevyä on niin helppo työstää! ;-)
Tuohan näkyy kaikessa nykyrakentamisessa, tehdään mieluummin helposti ja
nopeasti sen sijaan että tehtäisiin hyvin. Omassa remonttiprojektissa ei
olla päästy juuri kunnolla edes alkuun, kun on jo tullut vähän turhan
tutuksi ammattilaisten suusta lauseet, "eihän niin nykyään kukaan enää tee"
tai "on se vaan hirviän kova homma, helepommalla pääsis kun..."
No pakko myöntää että tuo "eihän niin nykyään kukaan enää tee" urakoitsija
pelasi tuolla lauseella itsensä ulos koko projektista ;-)
JukkaK
Pekka Taipale
> Miksi peitit hyvät vanerit kipsilevyllä?
Ne olivat ylijäänyttä 1200x1200 muottivaneria; vähän sen muotoisia
palasia, että niistä sai halki sahaamalla hyvin vahvikkeet koolinkien
väliin, mutta siistin seinäpinnan tekeminen olisi ollut oleellisesti
työläämpää.
(Sinänsä vaneri olisi toki kelpo seinämateriaali, eikä minusta edes
vaikeampi työstää kuin kipsilevy, tykkään enemmän sirkkelistä kuin
mattoveitsestä....)
Petteri Soikkonen
news:1u95d.52$RU...@read3.inet.fi...
>
> "Rakentaja"
> > Kumpaa seinään ja mitä näkökohtia tiedetään ?
> >
>
> Ainoa oikea vastaus on: ei kumpaakaan.
No mitä sitten? Meillä on kipsilevyt jo seinässä, mutta kiinnostaisi kuulla,
mikä olisi ollut parempi vaihtoehto.
Petteri
Riku Nevala
> : Onko EK työläämpää asentaa kuin tavallinen?
Sitä on ainakin helpompi katkoa ja käsitellä, kun se ei aivan pienestä
hajoa.
> Eipä oikeastaan, EK-levy (2,6x1,2m) painaa abt 37 kg kun
> tavallinen painaa 28 kg. Mutta eipä painojen erolla ole paljoa
> merkitystä. :)
Minunlaiseni "kevyen sarjan" rakentaja huomaa kyllä eron, varsinkin kun
ote ei meinaa pysyä levyn pinnassa. Onhan tuossa sentään neljännes
painoeroa. Parhaiten tuon huomaa kun kantaa levyjä kiireessä sateelta
suojaan. :)
Meillä on seinissä EK, käyttöullakolla tavallinen.
Riku Nevala
> ei riitä, että pahvin viiltää halki ja taittaa levyn, kuten normaalin levyn
> katkaisu onnistuu. EK-levyn kipsiä pitää viiltää jonkun matkaa, ennen kuin
> levyn reuna katkeaa siististi. Tästä huolimatta en seiniin muuta kuin
> EK-levyä laittaisi...
Omasta kokemuksesta sanoisin että EK katkeaa kyllä ihan kiltisti pelkän
pahvin viiltämisenkin jälkeen - mutta myönnän, levyä täytyy iskeä aika
napakasti ja tasaisesti, ja alle 20cm siivun katkaisu vaati usein kahdet
käsiparit ja yhteistyötä.. :)
Siltikin, kun 15cm siivu oli saatu taitettua, pysyi ohutkin siivu
ryhdissään kun saranakohtaa leikattiin poikki.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Petteri Soikkonen"
> No mitä sitten? Meillä on kipsilevyt jo seinässä, mutta kiinnostaisi
kuulla,
> mikä olisi ollut parempi vaihtoehto.
Betonitiili. Raudoitettuna.
Petteri Soikkonen
Mitä on (seinien tekoon tarkoitettu) betonitiili? Google antoi viittauksia
vain katemateriaaleihin. Anna tuotenimi tms, jolla jotain tietoa löytyisi.
Petteri
Jukka-Göran von Fittenborg
"Petteri Soikkonen"
> Mitä on (seinien tekoon tarkoitettu) betonitiili? Google antoi viittauksia
> vain katemateriaaleihin. Anna tuotenimi tms, jolla jotain tietoa löytyisi.
Varsin nihkeästi lähden tuotenimiä mainitsemaan (meneekö mainostamiseksi?),
mutta jos et kerran löytänyt semmoisia, niin katsele vaikka tuolta
http://www.lamminbetoni.fi. Taitaa olla väliseinäharkon nimellä tms.
Muiltakin betonivalmistevalmistajilta löytyy sitten aivan vastaavia, joten
Lammin suhteellisen kalliisiin hintoihin ei välttämättä kannata
kilpailuttamatta sortua.
Keijo Länsikunnas
> T Soukko <di...@surfeu.fi> writes:
> > Joku pre-cut/platform tms. toimittaja rakensi lähistölle talon jossa
> > seinissä alla vaneri, päällä kipsilevy. Vaikutti jämäkälle. Ilmeisesti
> > tuohon toteutukseen oli jokin syy.
>
> Niin minäkin olen laittanut mm. olohuoneen seinille vanerin kipsilevyn
> alle. Syy: jotta siihen voi ruuvata kiinni myös puolta kiloa
> painavampia esineitä.
Toinen vaihtoehto on käyttää oikeita kiinnitystarvikkeita. Miellä on
eteisessä vaatenaulakko 13 mm kipsilevyssä kiinni neljällä
molly-ankkurilla ja taivutetusta 24 mm vaneeirsta tehty naulakko on
retkahtanut vaatteiden painosta, mutta seinässä se pysyy hyvin. Kunnon
kiinnityksellä kipsilevy kestää kilokaupalla kuormaa.
--
** Keijo Länsikunnas
Pekka Taipale
> Toinen vaihtoehto on käyttää oikeita kiinnitystarvikkeita.
... joita pitää sitten kanssa varastoida kaikkiin mahdollisiin
tuleviin tarpeisiin -- koska tyypillisesti sitä narikkaa pistetään
seinään lauantai-iltana rautakauppojen ollessa kiinni...
Keijo Länsikunnas
> k...@iki.fi.spam.wonderful.spam (Keijo Länsikunnas) writes:
> > Toinen vaihtoehto on käyttää oikeita kiinnitystarvikkeita.
>
> ... joita pitää sitten kanssa varastoida kaikkiin mahdollisiin
> tuleviin tarpeisiin -- koska tyypillisesti sitä narikkaa pistetään
> seinään lauantai-iltana rautakauppojen ollessa kiinni...
Eikös kaikki itseasennukseen innostuneet varastoi kiinnikkeitä...
Itsekin ostin sadan kappaleen paketin niitä ankkureita, kun kolmen 5
kappaleen pussin hinnalla sai täyden laatikon.
Ainahan joku asia on loppu silloin kun tarvitaan. On meilläkin
jouduttu välillä odottamaan maanantaihin asti, kun ei ihan kaikkia
tauluja, lamppuja ja huonekaluja ole voinut permutoida uuteen
järjestykseen sopivien kiinnikkeiden puutteessa. Joskus siitä yön yli
nukkumisesta on jopa hyötyäkin...
--
** Keijo Länsikunnas
Rauno Kangas
news:962ekko...@kuori.saunalahti.fi...
> Eikös kaikki itseasennukseen innostuneet varastoi kiinnikkeitä...
> Itsekin ostin sadan kappaleen paketin niitä ankkureita, kun kolmen 5
> kappaleen pussin hinnalla sai täyden laatikon.
Mullakin on kaikenlaista pientä nippeliä sen verran, että kotiväki sanoo
mulla olevaksi "miljoonalaatikon". Silti joudun joskus naapuriltakin
vimstaakeja lainailemaan - ja naapuri tietty roikkuu meidän ovenpielessä
myötäänsä, kun se sai selville, miten kattava valikoima meiltä löytyy :-)
Jouni Saari
"Jukka-Göran von Fittenborg" <r...@finlande.fi> kirjoitti
viestissä:AB95d.61$RU1...@read3.inet.fi...
>
> Vanerissa kannattaa ottaa sitten huomioon reilu kosteuseläminen, mikä
> tarkoittaa selvien rakojen jättämistä levyjen väliin. Ts. levytä samalla
> tavalla kuin miten lastulevyllä levytetään seinää.
>
Ristiinlaminoitu vaneri elää paljon vähemmän kuin lastulevy.
Pitkittäissuunnassa oleva viilu kun ei juuri veny kostuessaan, lastulevy
taas paisuu kuin pullataikina joka suuntaan..
Petri
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:cj8sml$o72$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Puutaloasujat ovat sosiaalista porukkaa, toisin kuin ...
Ulla Mansikka-aho
Keijo Länsikunnas wrote:
> Pekka Taipale <p...@iki.fi> writes:
>
>
>> k...@iki.fi.spam.wonderful.spam (Keijo Länsikunnas) writes:
>>
>>> Toinen vaihtoehto on käyttää oikeita kiinnitystarvikkeita.
>>
>> ... joita pitää sitten kanssa varastoida kaikkiin mahdollisiin
>> tuleviin tarpeisiin -- koska tyypillisesti sitä narikkaa pistetään
>> seinään lauantai-iltana rautakauppojen ollessa kiinni...
>
>
> Eikös kaikki itseasennukseen innostuneet varastoi kiinnikkeitä...
> Itsekin ostin sadan kappaleen paketin niitä ankkureita, kun kolmen 5
> kappaleen pussin hinnalla sai täyden laatikon.
>
Joo meillä on kellarissa miljoona ruuvia ja aina kun tarvitaan jotain
niin haetaan kaupasta uusi pussi. Mies on erikositunut kiinnittämään
kaiken mahdollisen ruuveilla ja niitä muovipussinyssyköitä löytyy joka
paikasta paitsi sillloin kun niitä oikeasti tarvitaan.
Yritin joskus lajitella niitä selaiseen muovilaatikkosysteemiin mutta ei
onnistunut, lajeja oli liian paljon. Lisäksi tarvitaan lukematon määrä
akkuporakoneen ruuvauspäitä. Onnistun aina valitsemaan väärän ja sitten
kanta on kelvottomassa kunnossa eikä ruuvia saa kunnolla kiinni eikä auki.
Ulla
Nestori M
kiinnostaisi
>kuulla,
>> mikä olisi ollut parempi vaihtoehto.
>
>Betonitiili. Raudoitettuna.
>
On siinäkin huonot puolensa.
Kun periaatteen vuoksi tein märkätilojen sinät Kahista, niin siinä
samalla tuli yksi kuiva WC ja vaatehuone samasta tavarastaikään kuin
iankaikkisuutta varten. Muutaman vuoden asumisen jälkeen tuntuu, että
joskus tuossa kohdassa haluaisin muuttaa arkkitehtuuria, mutta...
hiljaa itsekseni muistelen, kun hantimies nauroi periaatteelleni ja
suositteli kipsilevyä edes kuivaan tilaan.
Nestori M
>
>ja seinät ovat lastenhuoneessa täynnä pieniä koloja.
>Oletettavasti niitä olisi vähemmän jos olisi EK:t seinässä.
Meidän isä polttaa päreensä jo siinävaiheessa, kun tapettia
vahingoitetaan, eikä kestä tenavilla kantti ottaa selvää, onko
seinässä ekoota vai tavallista.
Totta puhuen kipsilevyä kyllä spaklailisi aina tapetteja
vaihdellessaan, mutta ulkoseinän hirsi on ohjannut valitsemaan
nollatoleranssin. Siinä kun pitäisi spakkelin sijaan turvautua
piilukirveeseen, eikä kantava rakenne ikuisesti sellaista kestä.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Nestori M"
> Kun periaatteen vuoksi tein märkätilojen sinät Kahista, niin siinä
Kahi ei ole betonitiiltä.
> samalla tuli yksi kuiva WC ja vaatehuone samasta tavarastaikään kuin
> iankaikkisuutta varten. Muutaman vuoden asumisen jälkeen tuntuu, että
> joskus tuossa kohdassa haluaisin muuttaa arkkitehtuuria, mutta...
> hiljaa itsekseni muistelen, kun hantimies nauroi periaatteelleni ja
> suositteli kipsilevyä edes kuivaan tilaan.
Tosimiehet tekee väliseinät vain kerran.
Mika
"Jukka-Göran von Fittenborg" wrote:
> Tosimiehet tekee väliseinät vain kerran.
Niitähän ei Suomessa ole kun sinä ja piiska (+joku muu nimimerkki,
rane?jotain). Perustakaa kimpassa joku raksakonsulttitoimisto, saisitte
varmasti kunnon korvauksen...jos ei raha motivoi niin parantaisitte
huimasti rakentamisen laatua, te kun tiedätte kaikesta kaiken. Sen lisäksi
miten tehdään niin senkin miten ihmisten tulisi elää ja missä asua.
Monialajohtaja Lauri Pöntiö on teidän rinnallanne pelkkä puuhastelija.
-Mika
Petteri Soikkonen
news:4158F290...@homer.zzn.com...
>
>
> "Jukka-Göran von Fittenborg" wrote:
>
> > Tosimiehet tekee väliseinät vain kerran.
>
> Niitähän ei Suomessa ole kun sinä ja piiska (+joku muu nimimerkki,
> rane?jotain). Perustakaa kimpassa joku raksakonsulttitoimisto, saisitte
Läpihullukirvesmies.
Toinen multipersoona on ove, anne-ly, Torsti, Xpert, Nobody, Erkki?. Nämä 9?
Kun perustavat rakennusfirman, niin siitä tulee tosi hyvä!
Petteri
ask@kolumbus.fi ove
Riku Nevala
> no jo nyt taas on ... ... tosi vitsikästä ... ?
...eikä liity mitenkään noihin ... ... kipsilevyihin.
jutustelu jatkukoon .huuhaassa?
JukkaK
"Jukka-Göran von Fittenborg" wrote:
> Tosimiehet tekee väliseinät vain kerran.
En tiedä tosimiehistä, mutta itseäni on kyllä ruvennut ärsyttämään, että
minkä ihmeen takia väliseinät pitää tehdään sellaiseksi, että niitä ei saa
purettua/siirrettyä näppärästi ehyenä pois. Itselläni tulee monestrikin
mieleen, että voisi muuttaa huonejakoa tms., mutta seinän purkaminen vaatii
aina sahaa, sorkkarautaa, lekaa , hirveetä repimistä ja hermojen menetystä.
Muuan vuosi sitten ehdottelin kaverille, että eikö ne vois olla semmoisia
kätevillä pienillä muttereilla kiinnitettyjä elementtejä. Kun tekee mieli
muuttaa seinän paikkaa, niin ei muuta kuin jakari tai akkuporakone käteen
ja seinä uuteen paikkaan.
Naula on periaatteessa vihoviimeinen keksintö ja kaikki liitokset pitäis
tehdä ruuveilla, joita ei saa peittää millään tasoitteella tms. Oikeastaan
pakko myöntää, että nyt tuli hoksattua kipsilevyseinä ensimmäinen hyvä
puoli, kun yleensä ne on ruuvattu. Saishan sen lastulevynkin kyllä
ruuvattua, mutta jostai syystä ne naulataan. No on se runko kuitenkin
naulatta niin viimesen päälle joka paikkaan kiinni, että siihen tyssää joka
tapauksessa.
JukkaK
ask@kolumbus.fi ove
... just so ! ... tai pultti+mutteri
Riku Nevala
Hah!
> Muuan vuosi sitten ehdottelin kaverille, että eikö ne vois olla semmoisia
> kätevillä pienillä muttereilla kiinnitettyjä elementtejä. Kun tekee mieli
> muuttaa seinän paikkaa, niin ei muuta kuin jakari tai akkuporakone käteen
> ja seinä uuteen paikkaan.
Hahhaa!! Sehän olisikin hyvä, ei muuta kuin asumaan johonkin halliin
jonne sitten joko verhokiskot kattoon tai särmejä seiniksi - tai vaikka
sekä-että! Käytännön ongelmat lienevät sitten sähkö- ja vesijohtojen
kanssa, eikä tapetointikaan taida enää olla järkevää..
Sellainen verhoseinäinen olisi varmasti myös melko kaiuton ratkaisu, ja
kuvitelkaa miten helppoa tila olisi imuroida ja tuulettaa! :)
Sitten kun saunailtaan saapuukin oletettua enemmän vieraita, niin ei
muuta kuin saunan seinä vaan metri-pari kauemmas ja taas mahtuu koko
porukka kerralla 6kW löylyihin.. :D
Eiköhän se talo kannata suunnitella niin ettei heti tarvitse muuttaa
seiniä..
JukkaK
Riku Nevala wrote:
> sekä-että! Käytännön ongelmat lienevät sitten sähkö- ja vesijohtojen
> kanssa, eikä tapetointikaan taida enää olla järkevää..
Eihän niitä vesijohtoja ole pakko joka seinään tunkea. Sähköjohdoista taas
voisi selvitä laittamalla muutaman asennusputken valmiiksi seinän sisään.
Toisaalta itselläni ei ole ongelmaa pinta-asennusten kanssa ja nehän toimiim
mainiosti tuon suhteen, eli on helppo muuttaa sähköt sinne missä niitä tarttee
ja tarpeen mukaan on myös helppo lisätä/poistaa.
> Eiköhän se talo kannata suunnitella niin ettei heti tarvitse muuttaa
> seiniä..
jaa että miten sitten? Ei niitä nyt heti tartte muuttaa, mutta esim. tilojen
tarve muuttuu matkan myötä, kun ensin ei oo tenavia, ja sitten niitä kenties
tulee enemmänkin ja sitten taas ei oo tenavia. Tuo lienee tyypillisin
yksinkertainen muutostilanne, joka vaatii asunnolta erilaisia tilaratkaisuja.
Nykyisellään se hoidetaan vaihtamalla asuntoa, mutta voishan homman hoitaa myös
niin että asuntoa olisi helppo muuttaa.
Vaan mitäpä näistä meikäläisen hölmöistä ajatuksista. Ammattilaiset tietää
paremmin, että kaikki täytyy rakentaa kiinteäksi, niin että ehyenä ei saa
purettua ja sähkö, vesi jne johdot on rumiluksia, jotka täytyy piilottaa
umpirakenteisiin, niin että niitäkään ei pysty helposti muuttamaan hajottamatta
seinää. lattiaa, kattoa. Samaten betoniin valettu lattialämmitys on loistava
keksintö, kun ei sitäkääm pysty muuttamaan/korjaamaan ilman lattian rikkomista.
Vai onko tässäkin nyt sitten semmoinen juttu, että jos nuo tekis järkevästi
muunneltaviksi, niin "ammattilaisilta" loppuis hommat kun ei tarttekaan joka
pikku hommaan purkaa ja rakentaa koko kämppää uudestaan? ;-)
Jos olis vaikka tietyin moduulimitoin "seinäkiskoja" seinän paikkana, ja sitten
lehtiruuveilla seinäelementti kiinni ja irti tarpeen mukaan. Periaatteessa
kiskoon sais varmaan nuo sähkötkin jonkinlaisella liitinsysteemillä, jos vähän
pähkäilis ja olis vaan johtojen liitospaikka määrätty elementissä.
JukkaK
Pekka Huhta
>> Muuan vuosi sitten ehdottelin kaverille, että eikö ne vois olla semmoisia
>> kätevillä pienillä muttereilla kiinnitettyjä elementtejä. Kun tekee mieli
>> muuttaa seinän paikkaa, niin ei muuta kuin jakari tai akkuporakone käteen
>> ja seinä uuteen paikkaan.
>Hahhaa!! Sehän olisikin hyvä, ei muuta kuin asumaan johonkin halliin
>jonne sitten joko verhokiskot kattoon tai särmejä seiniksi - tai vaikka
>sekä-että! Käytännön ongelmat lienevät sitten sähkö- ja vesijohtojen
>kanssa, eikä tapetointikaan taida enää olla järkevää..
Joku rakennusliike mainosteli joitain vuosia sitten tällaisia
"modulaarisia" kerrostalokämppiä, joissa kaikki sähköt ja vedet menee
kantavissa seinissä ja muut seinät on periaatteessa asukkaiden tarpeiden
mukaan siirreltäviä. Eli idea on ihan oikeasti ollut kaiketi käytössäkin.
Muistaako kukaan tarkemmin?
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Rauno Kangas
news:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
> Joku rakennusliike mainosteli joitain vuosia sitten tällaisia
> "modulaarisia" kerrostalokämppiä, joissa kaikki sähköt ja vedet menee
> kantavissa seinissä ja muut seinät on periaatteessa asukkaiden tarpeiden
> mukaan siirreltäviä. Eli idea on ihan oikeasti ollut kaiketi käytössäkin.
Jos alkuperäinen arkkitehti ei ollut vallan kännissänsä - ei väliseinien
siirrettävyys tarjoa paljoakaan lisäarvoa tavanomaiseen kerrostalokämppään.
Huoneiden pääasiallinen järjestys ei voi kovinkaan moneksi muuttua -
muunneltavuus siis huonohkoa. Vaikea uskoa, että tuollaisella olisi mitään
muuta käyttöä kuin kämpänmyyntimainoksessa.
Jouni Saari
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:cjbl77$1h6$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> "Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> kirjoitti viestissä
> news:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
>
> > Joku rakennusliike mainosteli joitain vuosia sitten tällaisia
> > "modulaarisia" kerrostalokämppiä, joissa kaikki sähköt ja vedet menee
> > kantavissa seinissä ja muut seinät on periaatteessa asukkaiden tarpeiden
> > mukaan siirreltäviä. Eli idea on ihan oikeasti ollut kaiketi
käytössäkin.
>
> Jos alkuperäinen arkkitehti ei ollut vallan kännissänsä - ei väliseinien
> siirrettävyys tarjoa paljoakaan lisäarvoa tavanomaiseen
kerrostalokämppään.
> Huoneiden pääasiallinen järjestys ei voi kovinkaan moneksi muuttua -
> muunneltavuus siis huonohkoa. Vaikea uskoa, että tuollaisella olisi mitään
> muuta käyttöä kuin kämpänmyyntimainoksessa.
>
Toimistoissa noita seiniä siirrellään paljon tiheämmin.
Ja kyllä niitä seiniä näytetään kotioloihinkin suunniteltavan niin, että
yhteen huoneeseen tulee jo alunperin kaksi ovea, puoliväliin on tavallaan
varaus väliseinälle, jos iso huone pitää jakaa kahdeksi.
Aikoinaan väsäiltiin kevyt väliseinä ihan vaan kiilaamalla ala-ja yläreunaan
lankut pystypuulla, kiilalla ja ruuvaamalla parit kulmaraudat. Kun ala-ja
yläpuun rakoihin laitettiin tahmea ja tiivis solukumi, niin se
rypyläkattokin jää melkein ehjäksi ja äänet ei mene suoraan läpi. SItten
vaan kuitulevyt molemmin puolin ja villaa väliin. Siis seinän sai myöhemmin
purettua ruuvivääntimellä ja parilla vasaraniskulla. (Äänet saa eristettyä
hyvin tekemällä tuplakoolaukset niin, että molemmat seinän puolikkaat on
omissa koolingeissaan kiiinni, yllättävän hyvä äänieristys kohtuukevyellä
rakenteella..)
Muunneltavuutta saa nostetulla lattialla tai lasketulla katolla..
Yksinkertaisin tuplalattia on lastulevyn palasten alle ruuvatut rimat ja
päälle jotkut vinyylilaatat. Niiden avulla saa johdot piiloon ja vaikka
AV-laitteet, tietokoneet ja valot keskelle huonetta ilman näkyviä johtoja.
Lattian alle sitten kertyykin uskomaton spagetti ja pölypesä:-).
Petri
"Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:cjaub5$6kf$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Torsti Sxxxxnen on sentään tunnettu asiantuntija.
Läpipaska piiska on pelkkä Fittenborg.
T Soukko
> Muuan vuosi sitten ehdottelin kaverille, että eikö ne vois olla semmoisia
> kätevillä pienillä muttereilla kiinnitettyjä elementtejä. Kun tekee mieli
> muuttaa seinän paikkaa, niin ei muuta kuin jakari tai akkuporakone käteen
> ja seinä uuteen paikkaan.
Useissa konttoreissahan kipsilevyt on jonkinlaisissa metallikehikoissa.
Noiden seinien muokkaaminen vaikuttaa melkoisen näppärältä, vaikka levyt
kai useimmiten vaihdetaan uusiin muokkauksen yhteydessä.
t.Tero
Jarmo Backman
>
> Tuskinpa vain. Eihän vesivaneri mitään painekyllästettyä sentään ole (tai
> ainakaan ollut ennenvanhaa, nykyään varmaan löytyy myrkkyversiotakin
> vanerista?)
>
> Vesivaneri ei tarkoita muuta kuin että tavallinen vaneriviilu liimataan
> KOSTEUDENKESTÄVÄLLÄ liimalla! Puuaines lahoaa jos on lahotakseen.
Varsinkin
> koivuviilu happanee varsin hätäiseen. Pihkapuulajit kestävät pidempään,
> tosin ohuena viiluna (pintapuusta) niissäkin lahottajilta suojaavat
hartsit
> voivat olla vähissä.
>
> Nykyään muuten kaikki vanerit taitavat olla kosteudenkestävällä liimalla
> liimattuja, joten ei tarvitse ostaa niitä ruskealla fenoliliimalla
> turattuja.
>
>
Liimojen koostumukseen en ota kantaa, se kun on enemmän ja vähemmän jokaisen
vaneritehtaan salaisuus mitä käyttävät. Joka tapauksessa käytetään samaa
liimaa riippumatta siitä, pinnoitetaanko levy vai ei. Vesivaneri- nimitystä
taas käytetään vanerista, joka on pinnoitettu syystä, että kun levyn pintaan
paistetaan tuollainen fenolihartsi kiinni, ei vesi pääse imeytymään itse
puuainekseen kovinkan helposti. Jos käytetään betonivalussa useamman kerran
samoja vanerimuotteja, on pinnoitetun ja raakalevyn kestossa aika hurja ero
Tuosta levyn huonoksi menemisestä olen kyllä eri mieltä. Ensinnäkin koivu on
huomattavasti kovempaa kuin kuusi. Ota vaikka 12 mm havu ja koivuvanerilevyt
ja kokeile mikä ero on painossa, siinä näet suoraan eron kovuudessa. En
jaksa kaivella tarkkoja painoja / m3, mutta ero on aika suuri. Toiseksi
valmistusprosessissa on huomattava ero, havua sorvataan niin, että
yksittäisen viilun paksuus kuivattuna on kuta kuinkin 3 mm kun taas koivulla
vastaava on 1,5 mm. Ei tunnu paperilla suurelta erolta, mutta itse
sorvausprosessi on ohuella viilulla enemmän vuolemista ja paksulla taas
väkisin repimistä, joten viilun pinnan karkeus on ihan toista luokkaa
havulla. En rupea menemään tässä yhtään tarkempiin yksityiskohtiin, mutta
kaiken kaikkiaan on koivuvaneri huomattavasti "tiukempaa" kuin havu, josta
taas seuraa se, että koivuvaneri ei ime vettäkään yhtä helposti kuin
hötöinen havu.
Muistuu vaan mieleen, että ulkona on sään armoilla makaillut vissiin neljä
vuotta joku 18 mm paksu koivuvanerilevy, eikä se ole vielä mennyt mitenkään
pahaksi. Vastaavasti, tein tuossa alkukesästä tikkataululle taustan 21 mm
havusta ja se rupesi jo ensimmäisen sateen jälkeen näyttämään aika ikävältä.
t.Jarmo
Petri
"Jarmo Backman" <jarmo....@REMOVE.pp.inet.fi> wrote in message
news:xDD6d.666$XH6...@read3.inet.fi...
Vesivaneri (filmivaneri) on kyllä kovastikin säänkestävää. von Fittenborg on
taas ihan pihalla, kuin hurri konsanaan.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Jarmo Backman"
> Liimojen koostumukseen en ota kantaa, se kun on enemmän ja vähemmän
jokaisen
> vaneritehtaan salaisuus mitä käyttävät.
Eipä se mikään salaisuus ole. Sen ruskean filmivaneri väri tulee just siitä
liimasta, oliko se jonkun sortin fenolihartsi.
> Joka tapauksessa käytetään samaa
> liimaa riippumatta siitä, pinnoitetaanko levy vai ei.
Ei taideta käyttää, kyllä näyttäis olevan vaaleammankin väristä liima
käytössä kuin tuo ruskea fenoliresiini.
> Vesivaneri- nimitystä
> taas käytetään vanerista, joka on pinnoitettu syystä, että kun levyn
pintaan
> paistetaan tuollainen fenolihartsi kiinni, ei vesi pääse imeytymään itse
> puuainekseen kovinkan helposti.
Vesivaneri on virheellinen nimitys, ei semmoista ole olemassakaan. Eikä
kyseinen fenolihartsi estä veden imeytymistä viiluun, korkeintaan
viirapuolelta kykenee hidastamaan sitä. Jos vettä on tarjolla
poikkileikkauspintaan, niin sisään mene että heilahtaa (ja turvottaa viilut,
ts. vaneri on aika äkkiä paskana, "vesivaneria" tai ei)
> Jos käytetään betonivalussa useamman kerran
> samoja vanerimuotteja, on pinnoitetun ja raakalevyn kestossa aika hurja
ero
Kyllä, niin kauan kuin viiran tai prässinpinta on suht ehyt. Saman efektin
tosin saa "tavalliseen" vaneriinkin aikaiseksi esim. lakkaamilla uloimman
viilun. Itse liiman kosteudenkestossahan ei nykyään eroja pitäisi olla.
> Tuosta levyn huonoksi menemisestä olen kyllä eri mieltä. Ensinnäkin koivu
on
> huomattavasti kovempaa kuin kuusi. Ota vaikka 12 mm havu ja
koivuvanerilevyt
> ja kokeile mikä ero on painossa, siinä näet suoraan eron kovuudessa. En
Tiheydet ei paljon auta, koivussa ei ole luontaisia lahonsuoja-aineita.
Siksihän se luonnossakin lahoaa alta aikayksikön, ensimmäisenä. Kuusessa on
luontaisia lahonsuoja-aineita, pineenejä ja lisäksi suljettu solurakenne.
> kaiken kaikkiaan on koivuvaneri huomattavasti "tiukempaa" kuin havu, josta
> taas seuraa se, että koivuvaneri ei ime vettäkään yhtä helposti kuin
> hötöinen havu.
Tee pieni testi. Upota maahan kaistale (n 20 sentin soiro) koivuvaneria ja
viereen kuusivaneria. Vuoden päästä kaiva ylös ja ihmettele, kummassa on
enemmän ötyä jäljellä. :-)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Petri"
> Vesivaneri (filmivaneri) on kyllä kovastikin säänkestävää. von Fittenborg
on
> taas ihan pihalla, kuin hurri konsanaan.
Tosin me keskustelimme lahonkestosta, jonka finni Petri tietysti missasi
täysin ja räyhäsi väärästä asiasta.
Petri
Noh, noh. Lahopää, vesipää, arvaa keneen yhdistämme ?
Jarmo Backman
>
> "Jarmo Backman"
> > Liimojen koostumukseen en ota kantaa, se kun on enemmän ja vähemmän
> jokaisen
> > vaneritehtaan salaisuus mitä käyttävät.
>
> Eipä se mikään salaisuus ole. Sen ruskean filmivaneri väri tulee just
siitä
> liimasta, oliko se jonkun sortin fenolihartsi.
>
> > Joka tapauksessa käytetään samaa
> > liimaa riippumatta siitä, pinnoitetaanko levy vai ei.
>
> Ei taideta käyttää, kyllä näyttäis olevan vaaleammankin väristä liima
> käytössä kuin tuo ruskea fenoliresiini.
Taitaa homma lähteä karkaamaan aika kauas alkuperäisestä aiheesta, mutta..
Ei liiman koostumus varmaan mikään niin suuri salaisuus ole, ero tulee
sitten siinä, millaisena sekoitussuhteena sitä käytetään. Jos kysyt, niin
varmasti kerrotaan mikä on pohjana käytetylle liimalle, onko se jotain
hartsia, uretaania tms. Itse liima on väriltään lähes aina tumman
punaruskeaa. Liiman koostumuksen voin todeta olevan itselleni hieman
vieraampi aihe, mutta levyn pintaan ei tosiaankaan levitetä mitään liimaa,
vaan pinnoitus tapahtuu filmillä. Filmi taas on, tai oli ainakin
pääsääntöisesti fenolihartsipohjaista silloin, kun viimeksi tuollaisen
pinnoituslinjan kävin ajamassa käyntiin jokunen vuosi sitten. Joskus muistan
kerrotun, että valmistusvaiheessa fenolihartsin kemiallinen reaktio
tavallaan keskeytetään ja se sitten puristimessa kuumassa ja paineessa
jatkuu loppuun asti, jonka jälkeen se on levyn pinnassa kuin tauti.
Yleisin väri noissa on tuo punaruskea, mutta vihreääkin käytetään aika
paljon. On noista olemassa kaksikerros- versioitakin, jolloin puun
pintakuvio peittyy kokonaan. Tässä kyseessä ollut vesieristys varmasti
paranee mitä paksummaksi kerros tehdään, mutta hintakin nousee sellaiseksi,
että ei varmasti tavallisen rakentajan kannata vaivautua...
> Vesivaneri on virheellinen nimitys, ei semmoista ole olemassakaan. Eikä
> kyseinen fenolihartsi estä veden imeytymistä viiluun, korkeintaan
> viirapuolelta kykenee hidastamaan sitä. Jos vettä on tarjolla
> poikkileikkauspintaan, niin sisään mene että heilahtaa (ja turvottaa
viilut,
> ts. vaneri on aika äkkiä paskana, "vesivaneria" tai ei)
>
> Kyllä, niin kauan kuin viiran tai prässinpinta on suht ehyt. Saman efektin
> tosin saa "tavalliseen" vaneriinkin aikaiseksi esim. lakkaamilla uloimman
> viilun. Itse liiman kosteudenkestossahan ei nykyään eroja pitäisi olla.
>
Oleellista tässä oli se, että estetään veden kosketus puuhun, aivan. Tuo
fenolihartsi on yksi vaihtoehto, maali, lakka, kosteussulku sitten muutamia
muita vaihtoehtoja. Ongelma vaan on siinä, että kosteassa tilassa seinässä
tai lattiassa ei saisi olla levyjen saumoja juuri siitä syystä, että vaneri
elää ihan toisella lailla kuin kipsilevy.
> Tiheydet ei paljon auta, koivussa ei ole luontaisia lahonsuoja-aineita.
> Siksihän se luonnossakin lahoaa alta aikayksikön, ensimmäisenä. Kuusessa
on
> luontaisia lahonsuoja-aineita, pineenejä ja lisäksi suljettu solurakenne.
>
Mitähän siihen viiluun todella jää jäljelle sen jälkeen kun se kuivataan
lähes 200 C asteessa? Tuo vaneri vaan käyttäytyy aivan toisella tavalla kuin
se puu, mistä se on tehty. Muistuupa vaan mieleen muutaman kuukauden
takainen viilusorvauslinjan koekäyttö. Kuljettelin koekäytöstä jääneet
koivupurilaat kotiin, niistä on aika hyvä tehdä polttopuita (mitään muuta en
niistä lähde edes yrittämään tehdä). Ei tainnut kulua viikkoakaan, kun
osassa purilaista oli jo paksu home pinnalla. Kuusella ei olisi vielä
näkynyt yhtään mitään, tuskin edes vuoden päästä. No, kunhan nuo kuivuu,
niin eiköhän ne pala takassa ihan hyvin.
Jokohan tämä riittää vanerista ja sen rakenteesta?? Jos vanerin
valmistukseen ja siihen liittyviin fysiikan ja kemian lakeihin haluaa
tutustua syvemmin, niin siihenkin löytynee oma fooruminsa? Heittäkää puualan
koulutuksen saaneet vinkkiä.
t.Jarmo
Rauno Kangas
> valmistukseen ja siihen liittyviin fysiikan ja kemian lakeihin haluaa
> tutustua syvemmin, niin siihenkin löytynee oma fooruminsa? Heittäkää
puualan
> koulutuksen saaneet vinkkiä.
Eipä ole puualan koulutusta - kun jäi aikoinaan puuseppäkoulu kesken, mutta
puumiesten liiton jäsenkortti on, joten uskaltanen ehdottaa vastaukseksi:
http://www.puuinfo.fi/ Jos ei sieltä löydy, niin on siellä ainakin hyvä
valikoima linkkejä puualaan liittyen (ja Googlella lisää :-)