Maalausneuvoa
Timppa
peittävä puunsuoja) auringon puolelta rumasti levyinä irti hilseili.
Raaputtelu kuumailmapuhaltimen kanssa sujui sinänsä hyvin, mutta mutta...
Maalin alla puun pinta tuntui paikoin kostealta ja oli myös pehmeää.
Lahosta nyt en ihan puhuisi.
Kun saan vanhan Vinhan pois, puu pääsee kuivumaan, mutta mitä teen
pehmenneille kohdille? Uutta rimaa/lautaa vaan vai riittääkö teräsharjalla
raapiminen? Vai otanko rimat irti ja höylään pinnasta kerrroksen pois
sähköhöylällä? (hullu ajatus?)
Pystyrimoitettu seinä. Jostain kumman syystä EI ole tuuletusrakoa
vinolaudoituksen ja ulkolaudoituksen välissä.
Niin, ja tämä auringon puolella. Varjoisilla seinillä maalipinta ei ole
yhtään hilseillyt ja koputellessa pinta tuntuu kovalta. varjon puolta en
vielä alkanut raaputtamaan, joten pinnan kosteudesta en tiedä.
Junttilan Antti
Suosittelen perehtymistä vaikkapa Panu Kailan neuvoihin. Vinhan
vaikutuksen olet nähnyt. Kun olet sen poistanut, on pahin voitettu ja
voit keskittyä sen pelastamiseen mitä vielä voi. Puuta ei kannattane
pahemmin poistaa, jos se seinällä pysyy. Muutoin laitat uutta lautaa
ja rimaa.
Keittomaali (punamulta) on lähes ainoa mitä voi harkita. Maalikalvot
toimivat vain kosteuden pidättäjinä ja lahon edistäjinä.
Olisi mielenkiintoista tietää seinän koko rakenne, talvilämmitys, jne.
Epäilen, ettei tuuletusrako ole pahin peruskysymys. Sen tekeminen
vinolaudoituksen ja pystyvuorin väliin on konstikasta sekin.
Räystäiden mitta on syytä silmäillä. Jos seinä kastuu ylen usein, ei
vinhat lautaa suojaa.
Aurinko rapauttaa pinnan eli tekee sen kastuvaksi. Varjossa vinha
pitänee paremmin pintakovuutensa, mutta muutoin siellä on samat
ongelmat eli hengittämättömyys.
-------------------------------------------------------------------------
Museovirasto opastaa:
Hyväkuntoista ulkovuorausta ei kannata uusia vain tuuletusraon vuoksi.
Vanhan talon rakenteita ei tarvitse muutoinkaan muuttaa nykymääräyksiä
vastaaviksi.
Tuuletusrakoja on ryhdytty tekemään ulkovuorauksen taakse yleisesti
vasta II maailmansodan jälkeen. Ennen ajateltiin vuorausta tarvittavan
nimenomaan talon tiivistämiseen ja lämmöneristyskyvyn parantamiseen,
tuuletusrakohan päästää kylmän ilman ulkolaudoituksen taakse.
Tuuletusrakoa tarvitaan, jos käytetään tiiviin kalvon muodostavaa
ulkomaalia kuten lateksia. Muuten ulkolauta ei pääse kuivumaan.
Jos talossa ei ole tuuletusrakoa ulkovuorauksen takana, täytyy vain
huolehtia siitä että ulkomaali päästää kosteuden ulos laudasta.
Tällaisia maaleja ovat keittomaalit (punamulta) ja pellavaöljymaali.
Myös alkydi- ja lateksimaalit ovat jossain määrin hengittäviä ohuena
kerroksena. Ongelmia voi syntyä myös jos ulkolaudassa on kovin monta
kerrosta mitä tahansa maalia. Lateksin suhteen kaksikin kerrosta voi
olla liikaa.
Jos on epäilys, ettei maalipinta päästä kosteutta pois laudasta, pitää
maalit kaapia pois mielellään pohjia myöten. Uudeksi maaliksi valitaan
lautapinnan kuivumisen mahdollistava maali. Joka tapauksessa on
edullisempaa uusia maalaus kuin ulkovuoraus. Vanhat ulkolaudat ovat
nykyisiä vakiolautoja paljon paksumpia ja yleensä hyvälaatuista puuta,
siis kallista arvotavaraa. Ulkovuorauksen uusimisessa menetetään
alkuperäinen höyläpinta ja yleensä myös kauniit yksityiskohdat, kuten
ikkunoiden listoitukset.
Jyrki Saarela
> Keittomaali (punamulta) on lähes ainoa mitä voi harkita. Maalikalvot
> toimivat vain kosteuden pidättäjinä ja lahon edistäjinä.
Ja tuota saa muunkin värisenä kuin punaisena.
> Jos talossa ei ole tuuletusrakoa ulkovuorauksen takana, täytyy vain
> huolehtia siitä että ulkomaali päästää kosteuden ulos laudasta.
> Tällaisia maaleja ovat keittomaalit (punamulta) ja pellavaöljymaali.
Ja ainakin mainospuheiden mukaan petrooliöljymaali.
Kannattanee sitten maalin valinnassa huomioida, että esimerkiksi Tikkurilan
Teho ei ole perinteinen öljymaali, Lin taas on. On se sitten sen
hintainenkin. Muutenkin kannattanee kysellä perinteisempiä värejä vaikka
Virtasen Maalitehtaalta, Uulalta tai Fintexiltä.
--
Jyrki
Timppa
> Suosittelen perehtymistä vaikkapa Panu Kailan neuvoihin. Vinhan
> vaikutuksen olet nähnyt. Kun olet sen poistanut, on pahin voitettu ja
Juu, Kaila on luettu, mutta hän puhuu vanhemmista taloista. Mökki on vasta
40-vuotias. :-)
> Keittomaali (punamulta) on lähes ainoa mitä voi harkita. Maalikalvot
> toimivat vain kosteuden pidättäjinä ja lahon edistäjinä.
Virtasen öljymaalia ajattelin. Asuintalon seinässä hyvin pysynyt.
> Olisi mielenkiintoista tietää seinän koko rakenne, talvilämmitys, jne.
Kun muistais. Isä teki aikanaan itsekseen, en ollut mukana. Sisäseinät
lautaa. Sitten 10-15 senttiä karhuntaljaa (sitä keltaista), vinolaudat ja
ulkolaudoitus. En tiedä, onko joku muovikalvo jossain välissä. Talvella
kylmillään, lämmitys (suora sähkö) touko-syyskuun päällä.
Junttilan Antti
> Juu, Kaila on luettu, mutta hän puhuu vanhemmista taloista. Mökki on vasta
> 40-vuotias. :-)
Iällä on merkitystä lähinnä rakennustapaan. Tässä on sekoitus vanhaa
(laudoitukset) ja uutta (mineraalivilla+lateksi). Tuo uusi tuo ne
ongelmat. Villa ei pysty käsittelemään kosteutta ja lateksi saa sen
pysymään seinässä.
> Virtasen öljymaalia ajattelin. Asuintalon seinässä hyvin pysynyt.
Maalin pysyvyys ei ole ongelma. Pahinta on jos sopimaton maali pysyy.
Silloin seinä ei pysy maalin alla, vaan lahoaa. Virtasen öljymaalia en
tunne omakohtaisesti, mutta kuulostaa varsin sopivalta. Korostan, että
käsittääkseni kaiken ydin on tässä tapauksessa ulkovuorauksen
kuivuminen. Jos se ei onnistu, siis jatkuvasti, on seurauksena
ulkovuorauksen lahoaminen. Se jatkuu sitten vinolaudoitukseen.
> Sisäseinät lautaa. Sitten 10-15 senttiä karhuntaljaa (sitä keltaista), vinolaudat ja
> ulkolaudoitus. En tiedä, onko joku muovikalvo jossain välissä. Talvella
> kylmillään, lämmitys (suora sähkö) touko-syyskuun päällä.
Luulisin, että talven kylmillään olo jättää kosteuden syksyllä
muhimaan seinään. Omassa mökkirähjässäni näen kosteusjälkiä jopa
sisäseinissä, vaikka seinä on ikivanha piiluhirsinen ja "maali"
satavuotiasta punamultaa.
Muovikalvo lienee tarpeen tuon villan kanssa. Se hidastaa kosteuden
siirtymistä seinään kesäkaudella. Talvella siitä ei liene hyötyä,
mutta vahinkoa saattaa olla. Se nyt sitten on siellä tai sitten ei.
Meidän on keskityttävä ulkovuorauksen kuivatusjärjestelyyn.
Timppa
> käsittääkseni kaiken ydin on tässä tapauksessa ulkovuorauksen
> kuivuminen. Jos se ei onnistu, siis jatkuvasti, on seurauksena
> ulkovuorauksen lahoaminen. Se jatkuu sitten vinolaudoitukseen.
Oliskos nyt sitten viisainta raappia seinät puhtaiksi ja jättää maalaaminen
ensi kesään. Puoli mökkiä jää kuitenkin kokonaan raaputtamatta, ei aika riitä.
Perhana, kun ei ole konetta kaavinraudan tilalle keksitty. Siis toimivaa.
Tapio V.
> Luulisin, että talven kylmillään olo jättää kosteuden syksyllä
> muhimaan seinään. Omassa mökkirähjässäni näen kosteusjälkiä jopa
> sisäseinissä, vaikka seinä on ikivanha piiluhirsinen ja "maali"
> satavuotiasta punamultaa.
En usko, että kosteutta jää muhimaan kesän jäljiltä. Sitä kertyy jos
on kertyäkseen sään vaihteluiden mukaan talvikaudella. Ilman sisältämä
vesihöyry tiivistyy kylmille pinnoille. Tyypillinen tilanne on sään
äkillinen lauhtuminen pakkasjakson jälkeen.
> Muovikalvo lienee tarpeen tuon villan kanssa. Se hidastaa kosteuden
> siirtymistä seinään kesäkaudella. Talvella siitä ei liene hyötyä,
> mutta vahinkoa saattaa olla. Se nyt sitten on siellä tai sitten ei.
> Meidän on keskityttävä ulkovuorauksen kuivatusjärjestelyyn.
Enempi siitä on ehkä vahinkoa. Kesällä ei haittaa, että kosteus
siirtyy seinään, tai itse asiassa se siirtyy seinän läpi vesihöyrynä
tiivistymättä mihinkään. Talvella se voi olla haitaksi, kun joillakin
keleillä vesihöyryä pyrkii siirtymään ulkoa talon sisään. Näin villa
voi kostua pikkuhiljaa, kun höyryn kulktie on poikki. Sulku on siis
höyryn kulkusuuntaan väärällä puolella eristettä.
On myös olemassa suuri määrä uusia kesäasumuksia, joita uhkaa
kosteusaikapommi. Tarkoitan talviasuttaviksi tehtyjä mökkejä, joissa
on sen mukaiset eristykset ja joita kuitenkaan ei raaskita pitää
talvella edes peruslämpiminä. Sitten kerran kuussa lämmitetään mökki
viikonlopuksi ja saadaan mukavasti ajetuksi rakenteisiin vesihöyryä,
joka ei kuitenkaan kerkiä kuivua ennen seuraavaa lämmityskertaa.
Tuo aiemmin siteerattu museoviraston ohje on muuten puppua mitä tulee
maalin ja erityisesti lateksimaalin hengittävyyteen. Kaikki maalit
jarruttavat vesihöyryn kulkua jossain määrin, mutta lateksi on siinä
mielessä kalvon fysikaalis-kemiallisen rakenteen vuoksi paljon
huonompi kuin esim. alkydi. Se vesi, joka löytyy irtoavan
lateksikalvon alta, on tullut sinne lautaan samaisen kalvon läpi
ulkoapäin.
Tapsa
nospa...@supertel.fi
ansa.gmailpistecom> wrote:
>
Tuli huomattua, että tumman ruskean vanhan peittävän kyllästeen päälle
maalattu valkoinen petrooliöljymaali ei tule yhdellä maalauksella
siistiksi. Mokoma kylläste liukenee ja aiheuttaa aavistuksen sävyeroja
maalipintaan. No, toisaalta, vaimo ei niitä huomannut, joten hyvä kait
se on:-).
Itse kokeilin partsin kaiteisiin Sateenkaarivärin vedenkestävää
puuöljyä pohjusteeksi petrooliöljymaalin alle. Puu on jo aika huonossa
kunnossa, edelliset maalikerrokset on tummaa kyllästettä, joka on
tehnyt kalvoa, ja sen päällä lateksi. Toivon, että puuöljy vähän
hidastaa seuraavan maalauksen tarvetta pitämällä veden määrää
pienempänä ja tukkimalla ja sitomalla pehmenneitä huokosia pö-maalin
alla. Puuöljyssä on työturvaselosteen mukaan aika paljon biosidia, ja
vähän liotteita, pääosin se on kiinanpuuöljyä ja vernissaa. Hinta on
kyllä muutamia kymppejä/5 L kanisteri. Se muuten helpotti lateksin ja
kyllästeen skrapaamista, pehmitti niiden jämiä. Kovin tarkkaan en
jaksanut murehtia lateksin jämistä, laudat pitää seuraavan maalauksen
alle vaihtaa joka tapauksessa ja on turhaa käyttää terminaalivaihettä
lähestyviin lautoihin paljoa aikaa putsaamiseen. Tuossa puuöljyssä on
hartseja seassa, ei varmaan seinässä hyödyksi tai tarpeen..
PÖ-maali on täysmatta, eikä tee tiivistä kalvoa. Oikea öljymaali
näyttää ihan erilaiselta, se on puolikiiltävä. PÖ ja keittomaali on
ulkonäöllisesti aika samannäköisiä. Skrapatulla pinnalla voi uusi
öljymaali olla liian paljastava. MAtta maali peittää paremmin virheet.
PÖ-maali näyttää pysyvän hyvin kiinni vanhan lateksinkin päällä. Tosin
oma testi on vasta pari vuotta vanha.
Junttilan Antti
> Tuo aiemmin siteerattu museoviraston ohje on muuten puppua mitä tulee
> maalin ja erityisesti lateksimaalin hengittävyyteen. Kaikki maalit
> jarruttavat vesihöyryn kulkua jossain määrin, mutta lateksi on siinä
> mielessä kalvon fysikaalis-kemiallisen rakenteen vuoksi paljon
> huonompi kuin esim. alkydi. Se vesi, joka löytyy irtoavan
> lateksikalvon alta, on tullut sinne lautaan samaisen kalvon läpi
> ulkoapäin.
>
> Tapsa
Koskapa puppu on suomeksi valetta, pidän tuota väitettä sellaisenaan
ja perustelematta turhan jyrkkänä. Museovirasto pitää lateksia
pahempana höyrysulkuna kuin alkydia, mutta ei se alkydin mahdollinen
suurempi syntisyys tee vinhasta yhtään parempaa kuin mitä se on ollut
tuossakin seinässä, eli musta kylki kummallakin. Samaten se veden
tulosuunta ulkoa on jos mahdollista vielä pahempi kuin sisältä.
Ongelma on vesihöyryn poistuminen ulkovuorilaudasta eli laudan
kuivuminen sen kostuttua. Tässä vielä museoihmisten teksti lateksin
osalta:
Junttilan Antti
> Oliskos nyt sitten viisainta raappia seinät puhtaiksi ja jättää maalaaminen
> ensi kesään. Puoli mökkiä jää kuitenkin kokonaan raaputtamatta, ei aika riitä.
>
> Perhana, kun ei ole konetta kaavinraudan tilalle keksitty. Siis toimivaa.
Konekaavin pitää siis panna mietintämyssyn työlistaan. Kaavinta on
edelleen ainoa tapa puhdistaa ulkoseinälaudoitus oikein. Kaavin ottaa
irtoavan maalin mutta ei mene talvilustoja syvemmälle puuta syömään
kuten teräsharja ja puhallus. Hiomalla pääsee samaan, mutta ei pitkään
kun paperi/kangas/kivi/tms on tukossa. Höylä vuolee taas liian kovaa
eli syvältä.
Raappauksen ajankohtaa en osaa neuvoa, mutta kevätahavallahan puu
kuivaa ulkona. Kosteaa pintaa ei taas kannata maalata. En pelkää että
nyt raapattu pinta enää kastuu sen enempää kuin mitä jo on kostea.
Erään väittämän mukaanhan lateksi eli vinhakaan ei pidä vettä. Eikä
varsinkaan vanhana varmaan pidäkään.
Tapio V.
> Koskapa puppu on suomeksi valetta, pidän tuota väitettä sellaisenaan
> ja perustelematta turhan jyrkkänä.
No, perustellaan sitten.
> Museovirasto pitää lateksia
> pahempana höyrysulkuna kuin alkydia, mutta ei se alkydin mahdollinen
> suurempi syntisyys tee vinhasta yhtään parempaa kuin mitä se on ollut
> tuossakin seinässä, eli musta kylki kummallakin.
Totta, mutta oikeasti lateksi on PALJON huonompi höyrynsulku kuin
alkydi. Perussyitä on kaksi: lateksikalvo muodostuu kuivuessa
yhteenpuristuvista pienistä muovipallosista, joiden väliin jää
suhteellisen isot raot. Mikroskooppikuvassa näyttää, kuin olisi kerros
pingispalloja tms. vieretysten. Noista raoista vesi menee läpi että
holisee. Asiaa auttaa vielä lateksimaalin vesiliukoiset apuaineet,
jotka eivät tietenkään haihdu kalvosta mihinkään vaan hygroskooppisina
toimivat ikäänkuin "tikapuina" vesimolekyyleille.
> Samaten se veden
> tulosuunta ulkoa on jos mahdollista vielä pahempi kuin sisältä.
> Ongelma on vesihöyryn poistuminen ulkovuorilaudasta eli laudan
> kuivuminen sen kostuttua.
Justiin näin.
> "Tuuletusrakoa tarvitaan, jos käytetään tiiviin kalvon muodostavaa
> ulkomaalia kuten lateksia. Muuten ulkolauta ei pääse kuivumaan.
Ei se pääse kuivumaan lateksin alla ja vielä vähemmän alkydin alla.
Ero on vain siinä, että kunnollinen alkydimaalikalvo ei alun perinkään
päästä lautaa edes kastumaan ulkoapäin.
> Jos talossa ei ole tuuletusrakoa ulkovuorauksen takana, täytyy vain
> huolehtia siitä että ulkomaali päästää kosteuden ulos laudasta.
> Tällaisia maaleja ovat keittomaalit (punamulta) ja pellavaöljymaali.
Tämä on totta.
> Myös alkydi- ja lateksimaalit ovat jossain määrin hengittäviä ohuena
> kerroksena. Ongelmia voi syntyä myös jos ulkolaudassa on kovin monta
> kerrosta mitä tahansa maalia. Lateksin suhteen kaksikin kerrosta voi
> olla liikaa."
Tämäkin on totta, paitsi että taas pönkitetään virheellisesti lateksin
muka-"hengittämättömyys"-myyttiä.
Tapsa
Junttilan Antti
.................
> ...oikeasti lateksi on PALJON huonompi höyrynsulku kuin
> alkydi. Perussyitä on kaksi: lateksikalvo muodostuu kuivuessa
> yhteenpuristuvista pienistä muovipallosista, joiden väliin jää
> suhteellisen isot raot. Mikroskooppikuvassa näyttää, kuin olisi kerros
> pingispalloja tms. vieretysten. Noista raoista vesi menee läpi että
> holisee. Asiaa auttaa vielä lateksimaalin vesiliukoiset apuaineet,
> jotka eivät tietenkään haihdu kalvosta mihinkään vaan hygroskooppisina
> toimivat ikäänkuin "tikapuina" vesimolekyyleille.
> > "Tuuletusrakoa tarvitaan, jos käytetään tiiviin kalvon muodostavaa
> > ulkomaalia kuten lateksia. Muuten ulkolauta ei pääse kuivumaan.
>
> Ei se pääse kuivumaan lateksin alla ja vielä vähemmän alkydin alla.
> Ero on vain siinä, että kunnollinen alkydimaalikalvo ei alun perinkään
> päästä lautaa edes kastumaan ulkoapäin.
> Tapsa
Varsin tyhjentävästi ja ymmärrettävästi perusteltu väittämä. Jostain
syystä olen saanut käsityksen, että alkydimaali on ns. oikea maali,
jolle on tehty vissit pintakalvo-ominaisuudet. Lateksin suhteen taas
tunnen, että maalikalvon ominaisuudet eivät ole olleet kehitystyössä
tärkeimpinä kriteereinä. Kalvojen toimivuudesta tulee mieleen
kalvotekstiilit, kuten goretex, jossa huokoskoolla säädellään mm.
höyryn ja vesipisaroiden läpäisykykyä.
Lyhyesti tiivistäisin lateksin edun olevan vesiliukoisuudessa, mikä
tekee sen käyttäjäystävällisemmäksi maalin levitystyössä. Tämän
helposti markkinoitavan edun lisäksi sanoisin, että seinän väri on
helppo muuttaa lateksilla. Ulkovuorauslaudan ja rakennuksen/seinän
suojaamisessa en näe sille käyttöä.
P. Kärhä
"Tapio V." <tapio....@gmail.com> wrote in message
news:1186728239....@d30g2000prg.googlegroups.com...
On 9 elo, 16:50, Junttilan Antti <Pentti.Valja...@gmail.com> wrote:
"Totta, mutta oikeasti lateksi on PALJON huonompi höyrynsulku kuin
alkydi. Perussyitä on kaksi: lateksikalvo muodostuu kuivuessa
yhteenpuristuvista pienistä muovipallosista, joiden väliin jää
suhteellisen isot raot. Mikroskooppikuvassa näyttää, kuin olisi kerros
pingispalloja tms. vieretysten. Noista raoista vesi menee läpi että
holisee. Asiaa auttaa vielä lateksimaalin vesiliukoiset apuaineet,
jotka eivät tietenkään haihdu kalvosta mihinkään vaan hygroskooppisina
toimivat ikäänkuin "tikapuina" vesimolekyyleille."
Öh, tätä threadiä jonkin aikaa seuranneena olen päättänyt tunnustaa
mokanneeni raskaasti. Maalasin koko talon 6 vuotta sitten Ultralla.
Julkisivuissa ei ole mitään huomauttamista. Maali toimii tuuletusraon kanssa
erinomaisesti ja paneelit ovat edelleen samanväriset ja näköiset kuin
uutena. Piste tälle. Nurkkalaudoissa maali ei pysy kunnolla kiinni, mutta
kuivuu kyllä. Sieltä täältä on nurkka vähän halki ja maali hilseilee, mutta
puu on ehjää. Korjaukseksi riittää irtomaalin poisto ja huoltomaalaus
(luultavasti samalla maalilla). Tämäkin lienee ominaisuus, kolka maalin
ohjeissa mainittiin huoltomaalaus, eli maali toimii kuten piti. Kuten
odotettavissa oli/on, vaurioita on vain etelänurkassa, johon viistosade
hakkaa ja aurinko paistaa. Pohjoispuolella ei ole havaittavissa mitään
kulumaa.
Mutta sitten on se paska paikka. Maalasin kaiteet ja tolpatkin Ultralla. Ja
tietysti molemmin puolin. Ja vielä ohjeen mukaan kapuloiden alapäät umpeen.
Suurin osa rakenteista on tekovirheiden takia kunnossa (puu jäi epähuomiossa
jostain kohtaa auki) mutta pari huolellisesti maalattua kalikkaa kaiteiden
tukirakenteissa on läpimätiä. Kalikat voi murentaa käsin irti. Uusien osien
teko ja kiinnitys on sitten vähän hankalampaa, mutta onnistunee.
Ja sitten se varsinainen kysymys: Kestääkö joku maali ympärimaalattavissa
rakenteissa? Punamulta on aika lailla out värien takia. Lähinnä kävisi
mielessä petrooliöljymaali (joka on matta kuten Ultra), mutta kestääkö
sekään, jos rakenne on kaikilta suunnilta kiinni? Ja jos ei kestä, niin
miten rakenteet kannattaisi tehdä? Kävisi mielessä tällä hetkellä maalata
kalikat edelleen joka puolelta, mutta porata takapuolelle siististi
kuivumisreikiä. Pitkiin palkkeihin taas voisi takapuolelle ajaa
käsisirkkelillä roilot, joiden kautta esim. palkki kuivuu. Tietty se oikea
ratkaisu olisi vuorata kaikki palkit paneelilla, mutta kun siitä tulisi
liian raskaan näköinen. Kaiteet taas pitäisi vuorata molemmin puolin,
jolloin lautojen toiset puolet voi jättää paljaiksi, mutta tämäkin näyttäisi
aika raskaalta.
"Ei se pääse kuivumaan lateksin alla ja vielä vähemmän alkydin alla.
Ero on vain siinä, että kunnollinen alkydimaalikalvo ei alun perinkään
päästä lautaa edes kastumaan ulkoapäin."
Tätä en usko. Nimenomaan ne huolellisesti maalatut kalikat mätänee pois.
Peté
Juha Ruismäki
> Öh, tätä threadiä jonkin aikaa seuranneena olen päättänyt tunnustaa
> mokanneeni raskaasti. Maalasin koko talon 6 vuotta sitten Ultralla.
Tota, eikös tässä ole koko ajan keskusteltu vanhan
tuuletusraottoman rakenteen maalauksesta, semmoisenko sitten
pykäsit? Museovirasto ei taida olla muutenkaan oikea
auktoriteetti uudisrakentamisen ohjeistamiseen?
Juha
P. Kärhä
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi> wrote in message
news:46BC25...@genera.sci.fi...
> Tota, eikös tässä ole koko ajan keskusteltu vanhan
> tuuletusraottoman rakenteen maalauksesta, semmoisenko sitten
> pykäsit? Museovirasto ei taida olla muutenkaan oikea
> auktoriteetti uudisrakentamisen ohjeistamiseen?
Vähän hiustenhalkomista. Threadissä keskustellaan maalaamisesta ja maalien
ominaisuuksista. Aika turhaa aloittaa uutta threadiä samasta aiheesta.
Peté
Tapio V.
> "Ei se pääse kuivumaan lateksin alla ja vielä vähemmän alkydin alla.
> Ero on vain siinä, että kunnollinen alkydimaalikalvo ei alun perinkään
> päästä lautaa edes kastumaan ulkoapäin."
> Tätä en usko. Nimenomaan ne huolellisesti maalatut kalikat mätänee pois.
Mutta eikös se Ultra ole nimenomaan lateksimaali? Laita tarpeeksi
paksu kerros (ainakin kaksi sivelykertaa) vaikka Tehoa, niin eipä
juuri pääse puu kastumaan. Tottahan alkydikin läpäisee jonkin verran,
mutta en usko, että sen alla mätänee. Ainakaan yhtä äkkiä kuin
lateksin alla.
Tapsa
ZeiZei
joskus vedeltyä sekä sisältä, että ulkoa öljymaalilla. Hyvin on mökki
säilynyt, mutta odööri sisällä oli pari vuotta melkoisen vaffa.
Miten olisi sävytetty Supi saunasuoja? Tuossa olisi homeenesto valmiina?
Tai jos haluaa peittävää, niin Lujahan kestää hyvin kosteutta?
Juha Ruismäki
> Vähän hiustenhalkomista. Threadissä keskustellaan maalaamisesta ja
> maalien ominaisuuksista. Aika turhaa aloittaa uutta threadiä
> samasta aiheesta.
Jaa että maalausalustalla ei ole merkitystä mikä maali sopii
mihinkin ja mitkä ominaisuudet ovat tärkeitä? Vetäisitkö
Ultraa vanhaan tuuletusraottomaan rakenteeseen? Uudisrakennukseen
se on kyllä paras valinta kun siinä ei kosteusominaisuuksia tarvi
miettiä juuri pennin vertaa. Aurinko on se joka kunnon räystäiden
ja tuuletusraollisen verhouksen kanssa ensin tappaa maalin.
Ultralla maalaus muuten onnistui kesän 2004 sateissakin hienosti,
jälki oli tasaista vaikka pahimmillaan sudin räystään alla
tihkusateessa ja kuurojen takia piti lopettaa missä kohden sattui.
Edes suojaton eteläseinä ei ole uutta kummempi. Umpitolpatkin
ovat priimakunnossa, mutta ne maalasinkin vasta seuraavan kesän
kesäkuussa viikon poudan jälkeen.
Juha
Vuorinen
seinissä ja katolla)leikkimökki. Lämmityksenä muutama tuikkukynttilä
Joulunaikaan :-). Sisäpuolen "tuuletus" hoidettu oven alaosassa ja
takasenälllä katon rajassa olevilla räppänöillä. Ulkopanelit (ei
tuuletusrakoa) vetelin Ultralla ja sisäseinien puolipanelit ja
kattopanelit Helmi-pohjamaalilla (joka oli jäänyt yli talon
listoituksista) ja seinien yläpuolen kipsilevyt Lujalla, joka sekin
ylijäämää lastenhuoneen seinistä. Kaikki maalipinnat ovat vielä
uudenveroisessa kunnossa, lukuunottamatta leikkien aiheuttamia kolhuja
ja likatahroja.
Vesa
P. Kärhä
> Ultralla maalaus muuten onnistui kesän 2004 sateissakin hienosti,
> jälki oli tasaista vaikka pahimmillaan sudin räystään alla
> tihkusateessa ja kuurojen takia piti lopettaa missä kohden sattui.
> Edes suojaton eteläseinä ei ole uutta kummempi.
Juurikin tästä syystä itsekin valitsin Ultran. Se on huippuhyvä maali
maalata ja kestää hyvänä pitkään. Noin niinkuin yleensä. Mullakin on
julkisivupanelointi hyvässä kunnossa, samaten otsa- ja räystäänaluslankut,
sekä nurkkalaudat varauksin.
> Umpitolpatkin
> ovat priimakunnossa, mutta ne maalasinkin vasta seuraavan kesän
> kesäkuussa viikon poudan jälkeen.
Ei mullakaan ole parvekkeen nurkkatolpissa huomautettavaa (vielä).
Parvekkeesta löytyy jonkinlainen kuva osoitteesta:
http://users.tkk.fi/~petek/Rakennus/Dsc00402.html joskaan taloa ei tässä ole
vielä maalattu. Pitäisi vissiin joskus ottaa tuoreempi kuva. Parvekkeen
ympärimaalatut pystytolpat pysyvät mielestäni kuosissaan siksi, että ne
kulkevat alakerran lasikuistin seinänurkissa paljaana, ja siellä niillä ei
ole ulospäin kuin kuitulevy edessä ennen tuuletusrakoa ja ulkoilmaa.
Tolppiin imeytyvä vesi kuivuu sitä kautta. Samanlaisen kuivatusmekanismin
saa tolpissa aikaan kun paneloi tolpan alaosan ja maalaa yläosan, niinkuin
usein tehdään esim. autokatosten nurkkatolppien kanssa. Tolppaan imeytyvä
vesi valuu alaspäin ja kuivuu panelin raoista.
Ongelmana on parvekkeen kaiteen yläreunassa kahden vaakasuoran lankun
välissä pystyssä olevat pienet kalikat. Ne on läpimädät, vaikka ne taatusti
oli maalattu kunnolla umpeen, kuivana kesänä 1,5 vuotta rakentamisesta ja
paksulla kerroksella. Puu on mätää ja päältä voi kuoria puolen millin ehjän
sileän kerroksen Ultraa pois. En povaa pitkää käyttöikää myöskään
vaakasuorille kaiteille, ellen jotain tee. Ajatus olisi siis ajaa niiden
taakse sirkkelillä kuivatusta varten ura, tai porata kuivatusreikiä. Sille
puolellehan ei viistosade osu. Myös nuo kantavat pystytolpat huolettaa. Ne
ei todennäköisesti happane, mutta jos näin käy, niin homma on hemmetin
vaikea korjata. Tässä tapauksessa siis periaatteideni vastaisesti korjaisin
jo nyt vaikka mitään ei ole vialla.
Edelleen kuulisin mielipiteitä ja mielellään oman käden kokemuksia siitä,
saako jonkun maalin kestämään tällaisissa ympärimaalatuissa kohteissa.
Vaihtoehtoiset menetelmät tolppien ja vastaavien kuivumisen järjestämiseksi
olisi myös tervetulleita.
Peté
Jukka Marin
> Milläpä maalaisitte kylmän leikkimökin sisäpinnat? Yksi leikkimökki tuli
> joskus vedeltyä sekä sisältä, että ulkoa öljymaalilla. Hyvin on mökki
> säilynyt, mutta odööri sisällä oli pari vuotta melkoisen vaffa.
Minä vetäisin jotain vesiohenteista lakkaa sisäseiniin ja kunnon ainetta
lattiaan. Kopilla on ikää vasta muutama vuosi, mutta näyttää toistaiseksi
uudelta. Sisäpuolen käsittelin lähinnä siksi, että seinät eivät likaantuisi
niin helposti. Ne "hirret" nääs.
-jm
APEX
viestissä:f9hn21$7st$1...@epityr.hut.fi...
> Ei mullakaan ole parvekkeen nurkkatolpissa huomautettavaa (vielä).
> Parvekkeesta löytyy jonkinlainen kuva osoitteesta:
> http://users.tkk.fi/~petek/Rakennus/Dsc00402.html joskaan taloa ei tässä
> ole
Hei,
Onko tuo Jukka-talo?
Tuukka L.
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:f9h73u$q15$1...@epityr.hut.fi...
> Ja sitten se varsinainen kysymys: Kestääkö joku maali ympärimaalattavissa
> rakenteissa? Punamulta on aika lailla out värien takia. Lähinnä kävisi
> mielessä petrooliöljymaali (joka on matta kuten Ultra), mutta kestääkö
Ei taida kestää pl. "lietemaalit" tyyppiä punamulta tai kalkkimaali. Ne taas
ei oikein maaleja olekaan vaan lähinnä mineraalikäsittelyja (UV-suojia).
Voisiko jonkun peittävän puunsuojan sävyttää hyvin vaaleaksi ja yrittää
sillä? Esim. Tikkurilan Vinha? Onko kenelläkään kokemuksia Vinhalla
ympäriinsä käsitellyistä terassinosista?
Tuukka L.
"APEX" <a...@extriimi.local> wrote in message
news:O6%ui.194$ft2...@read3.inet.fi...
> Onko tuo Jukka-talo?
Eiköhän se kaikille tätä keskusteluryhmää vähänkään lukeneille ole jo
selvillä minkä firman talo Kärhällä on. Kuukleta, jos et muuten hiffaa.
Sinänsä minua huvittaa nuo "Kakka"-talo ym. nimittelyt. Eiköhän talo ole
juuri sitä mitä rakennuttaja/kirvesmies/vastaava on saaneet aikuiseksi.
Joten ei pitäisi puhua "Jukka-taloista" vaan esim:
"Jukka/Rimpiläinen/Kutvonen/Mäkitalo" -talosta, jossa siis on
talotehtaan/rakennuttajan kasaaman tiimin aikaansaannos.
APEX
> Sinänsä minua huvittaa nuo "Kakka"-talo ym. nimittelyt. Eiköhän talo ole
> juuri sitä mitä rakennuttaja/kirvesmies/vastaava on saaneet aikuiseksi.
> Joten ei pitäisi puhua "Jukka-taloista" vaan esim:
Kaada ittelles vaan. Kysyin siksi, koska elementit kuvissa näyttivät ko.
talotehtaan tuotoksilta. Ei muuta.
Timppa
> Voisiko jonkun peittävän puunsuojan sävyttää hyvin vaaleaksi ja yrittää
> sillä? Esim. Tikkurilan Vinha? Onko kenelläkään kokemuksia Vinhalla
> ympäriinsä käsitellyistä terassinosista?
Tiedä noista.
Mutta kejtun aloittajana kerroin jo ekassa viestissä, mitä Vinhan alta
paljastui. :-(
Junttilan Antti
ole vielä keksitty, joka kestäisi ja suojaisi puun lahoamiselta.
Poikkeuksena toki on painekyllästetty puu, joka kestää sanoisinpa
riittävän kauan.
Toisaalta täällä kyseltiin leikkimökin sisämaalauksesta yms jotka
eivät liity mitenkään puun suojaukseen. Jos joku haluaa värittää
rakennelmiaan, niin vaihtoehtoja löytyy kaupasta ja auliisti
löytyykin.
Kolmas hauska kysely ja väite koskee maalin kestävyyttä. Se todellakin
poikkeuksetta ylittää alla olevan puun keston. Maaliin irtoaminen
puupinnasta ei olekaan maalin heikkoutta vaan johdonmukainen seuraus
maalin puulle tekemästä myyräntyöstä.
Tuosta saunasuojasta tulee mieleen se hirsiseinä jota usein olen
sängystäkin ihaillut. Piilukirveen jälki on mielestäni parasta puun
pintakäsittelyä mitä tiedän. Ei likaannu eikä lahoa. Tuoksuukin
vienosti jollekin hyvälle.
Timppa
> Käsittääkseni sellaista pintakäsittelyä taivasalla olevalle puulle ei
> ole vielä keksitty, joka kestäisi ja suojaisi puun lahoamiselta.
Alkuperäiseen kysymykseeni palatakseni:
Seinä on nyt raavittu niin puhtaaksi kuin lähtee. Pinta ei enää parin
hellepäivän jälkeen tunnu yhtään kostealta. Mutta sen verran pehmeää puu
oli, että kaavin teki pinnasta paikoin "nukkamaisen".
Pitäiskös se nyt vielä vaikka nauhahiomakoneella tms. tasoittaa ennen
maalausta. Uutta puuta en ajatellut seinään laittaa.
Tuukka L.
"Timppa" <teekoo...@gmail.com> wrote in message
news:DLJvi.272$g53...@read3.inet.fi...
> Mutta kejtun aloittajana kerroin jo ekassa viestissä, mitä Vinhan alta
> paljastui. :-(
Sitten Vinhakin on liian "peittävää" (=muodostaa kalvon),
Olisiko joku sellainen puunsuojavaihtoehto, joka ei muodosta kalvoa, mutta
sallii kuitenkin vaaleatkin värisävyt?
Esim painekyllästettyä ei tahdo ilman maalia tai ainakin hyvin peittävää
puunsuojaa saada "valkaistua"
P. Kärhä
"APEX" <a...@extriimi.local> wrote in message
news:O6%ui.194$ft2...@read3.inet.fi...
> Onko tuo Jukka-talo?
Ei, Omatalo se on. Rakennusperiaate lienee sama kuin Jukkataloilla, eli
pienelementti.
Kuten Tuukka tuossa jo muistuttikin, en suosittele pienelementtejä, en
Omataloa, enkä oikeastaan K-rautaakaan. Kyllä niistä talon saa aikaan mutta
kalliilla, suurella vaivalla ja hirveällä vitutuksella. (Niin se on kyllä
vissiin kaikilla paketeilla, eli en oikeastaan suosittele pakettejakaan).
Ei tainnut sitten tuo varsinainen ongelmani ratketa. Tulkitsisinko tämän
niin, että Öljymaalikaan ei kestä ympärimaalattavissa paikoissa? Voisin myös
vetää johtopäätöksen, että petrooliöljymaalista ei ole vielä niin pitkiä
kokemuksia, että kukaan osaisi sanoa? Petrooliöljymaalin aiheuttamia tuhoja
päästään ruotimaan vasta parin vuoden päästä.
Joku vanha kalkkimaali voisi toimia, mutta pitäisi itse sekoittaa ja tuossa
kohtaa se kyllä sateella sotkisi alakerran seinät.
Taitaa jäädä parhaaksi vaihtoehdoksi irroittaa kaiteen vaakalankut ja tehdä
niihin sirkkelillä alapintaan kuivumisurat. Maaliksi voisin huvin vuoksi
kokeilla tällä kertaa litran purkin Uulan PÖ-maalia. Pystykalikat menee
vaihtoon ja niiden taakse voisi porata kuivumisreiät ikään kuin koristeeksi.
Pystytolpille ei oikein mitään voi. Täytyy vaan luottaa että ne kuivuu
tarpeeksi alakertaan, ja pitää maalipinta kuosissa. (Nuo tolpat on muuten
helkatinmoinen riskirakenne. Ne tulee läpi parvekkeen lattian kattohuovista.
Saumat on suljettu kattopiellä 7 vuotta sitten. Kesällä kun tarkastelin
saumoja, niin ne oli halki jo aika monesta paikasta, eli noita tolppien
läpivientejä pitäisi tarkistella ja paikkailla aika tiheään).
Peté
Junttilan Antti
> vetää johtopäätöksen, että petrooliöljymaalista ei ole vielä niin pitkiä
> kokemuksia, että kukaan osaisi sanoa? Petrooliöljymaalin aiheuttamia tuhoja päästään ruotimaan vasta parin vuoden päästä.
Petroliöljymaali lienee petrolilla jatkettua pellavaöljymaalia, eikä
eronne siitä kovin suuresti. Voisin luulla sen olevan hieman
huokoisempaa eli vielä paremmin hengittävää. Pellavaöljymaali
(vernissamaali) lienee se ainoa kalvomaali, jonka ulkopuuhun uskaltaa
vetää. Siitä on myös sukupolvien kokemukset.
> Taitaa jäädä parhaaksi vaihtoehdoksi irroittaa kaiteen vaakalankut ja tehdä
> niihin sirkkelillä alapintaan kuivumisurat. ... Pystykalikat menee
> vaihtoon ja niiden taakse voisi porata kuivumisreiät ikään kuin koristeeksi.
Minusta nuo kuivatusreiät ovat pelkkää huvittelua ja ura on samaa
kaliiperia. Kysymys on vesihöyryn haihduttamisesta eikä veden
valuttamisesta. Halkojen ja klapien kuivatus kertoo, että uritus
auttaa jonkin verran, mutta tuohi pitää höyrynpaineen erittäin hyvin.
Junttilan Antti
> Seinä on nyt raavittu niin puhtaaksi kuin lähtee. Pinta ei enää parin
> hellepäivän jälkeen tunnu yhtään kostealta. Mutta sen verran pehmeää puu
> oli, että kaavin teki pinnasta paikoin "nukkamaisen".
>
> Pitäiskös se nyt vielä vaikka nauhahiomakoneella tms. tasoittaa ennen
> maalausta. Uutta puuta en ajatellut seinään laittaa.
Nukkamaisuus parantaa maalin tarttuvuutta ja kiinnipysymistä. Kun en
tunne asiaa silleen kantapään kautta tai muuten kunnolla, antaisin
puun olla silleen. Hiominen voisi aikaansaada hieman tasaisemman
pinnan, mutta valuu se vesi karheastakin maalipinnasta samalla lailla.
Rappauksissakin käytetään jopa jälkikarhennusta. Hiominen on myös
varsin työläs työ etenkin tulokseen suhteutettuna. Maalauksen kannalta
se ainakin on vain huono asia.
P. Kärhä
"Junttilan Antti" <Pentti....@gmail.com> wrote in message
news:1186993011....@q75g2000hsh.googlegroups.com...
"On 13 elo, 10:15, "P. Kärhä" <petri.ka...@tkk.fi> wrote:
huokoisempaa eli vielä paremmin hengittävää. Pellavaöljymaali
(vernissamaali) lienee se ainoa kalvomaali, jonka ulkopuuhun uskaltaa
vetää. Siitä on myös sukupolvien kokemukset."
Edelleenkään en ole varma, kestääkö öljymaalikaan ympärimaalattuna. Kukaan
ei ole kertonut, että öljymaalin kanssa olisi tullut mitään laho-ongelmia,
mille on kaksi vaihtoehtoista selitystä: 1. Öljymaali on todellakin
täydellinen vaihtoehto, eikä mikään koskaan lahoa 2) Ympärimaalatut
rakenteet lahoavat öljymaalilla tehtynäkin, mitä kukaan ei tunnusta, kun
öljymaalin piti olla niin mainiota.
Ja kyllä lateksiakin uskaltaa ulos vetää, jos on tuuletusraot kunnossa. Se
on helpompaa maalata, voi maalata pidemmälle syksyyn ja myöhemmin illalla
kuin öljymaalilla, ja lopputulos on kestävä.
> Taitaa jäädä parhaaksi vaihtoehdoksi irroittaa kaiteen vaakalankut ja
> tehdä
> niihin sirkkelillä alapintaan kuivumisurat. ... Pystykalikat menee
> vaihtoon ja niiden taakse voisi porata kuivumisreiät ikään kuin
> koristeeksi.
"Minusta nuo kuivatusreiät ovat pelkkää huvittelua ja ura on samaa
kaliiperia. Kysymys on vesihöyryn haihduttamisesta eikä veden
valuttamisesta. Halkojen ja klapien kuivatus kertoo, että uritus
auttaa jonkin verran, mutta tuohi pitää höyrynpaineen erittäin hyvin."
Kyse on suuruusluokista. Kalikoihin menee pieniä määriä vettä sisään esim.
haljenneista saumoista. Jos suojan puolella on isompia uria/reikiä, niin
kosteus pääsee niistä poistumaan helpommin, kuin mitä se pääsee puuhun
tunkeutumaan. Ei koivuhalkokaan happane, jos siihen tekee moottorisahalla
roilon, ellei sitten jätä halkoa roilo ylöspäin sateeseen.
Peté
nospa...@supertel.fi
>
> Edelleenkään en ole varma, kestääkö öljymaalikaan ympärimaalattuna. Kukaan
> ei ole kertonut, että öljymaalin kanssa olisi tullut mitään laho-ongelmia,
> mille on kaksi vaihtoehtoista selitystä: 1. Öljymaali on todellakin
> täydellinen vaihtoehto, eikä mikään koskaan lahoa 2) Ympärimaalatut
> rakenteet lahoavat öljymaalilla tehtynäkin, mitä kukaan ei tunnusta, kun
> öljymaalin piti olla niin mainiota.
Ei kait öljymaalikaan ole oikein suositeltava, sekin tekee paksuhkon
kalvon.
Erona on tosin ainakin se, että öljymaali öljy tukkii puun huokosia
sen kalvon allakin. Siksi vesi ei imeydy niin hanakasti puun sisään.
Petrooliöljymaalia menee vähemmän/pinta-ala. Sen pignemttipitoisuus
taitaa olla isompi, mutta minusta sen pystyy maalaamaan niin ohuelti,
ettei moisella kalvolla voi olla kovin suurta höyrynvastusta. Pitäs
varmaan tehdä testi. Vaaka ja
Mulla on vähän lahon alkuun päässeen vastaavan paikana kanssa
aloitettu juuri testi, jossa uitin ensin Sateenkaarivärin vedekestävää
puuöljyä skrapattuun puuhun sisään sen verran kun sinne helposti meni.
Sitten ohkaselti Uulan petrooliöljymaalia päälle seuraavana päivänä.
Kysy vaikka 5 v kuluttua väliraporttia:-)
Osa on maalattu pari vuotta sitten, mutta ilman pohjakyllästystä.
Näkösin puolin ovat kunnossa.
Öljy- tai petrooliöljymaalin etuna on tuo pohjakyllästyksen
mahdollisuus. Jos kaiteen ylälautaan imeyttää puoli litraa öljyä,
luulisi sinne vastaavasti mahtuvan vähemmän vettä. Öljy kuitenkin
hidastaa kuivumista aika vähän, mutta vähentää kastumista
merkittävästi. (Tuossa puuöljyssä on näköjään jotain myrkkyjä ihan
kohtalainen valikoima työturvatiedotteen mukaan. Ja vähän liottimia ja
hyvä imeytyvyys, ilmeisesti kiinanpuuöljyä on suhteellisen paljon
mukana. Toisaalta tuplamäärä vaikka BIlteman tai Motonetin 50% öljyä
taitaa ajaa saman asian samalla hintaa.)
Niin, ja öljykyllästystä ei sitten varmaan kannata tehdä kovin
reippaalla kädellä tuuletusraottomaan seinään. Kastelee vielä
tuulensuojat ja eristeet ja saa aikaan itsesyttyvän "rätin" seinän
sisään..
>
> Ja kyllä lateksiakin uskaltaa ulos vetää, jos on tuuletusraot kunnossa. Se
> on helpompaa maalata, voi maalata pidemmälle syksyyn ja myöhemmin illalla
> kuin öljymaalilla, ja lopputulos on kestävä.
>
Mulla on Ultraa kanssa, jonkun kyllästeen päälle vedettynä. Vain aita
ja kaiteet + nurkkalaudat on huonossa kunnossa. Talon kuudesta sivusta
kolme on maalattu uusiksi petrooliöljyllä. Lopuissa on Ultrat
kunnossa, ja saa kelvata seuraan 5 vuotta ainakin. Kolmella sivulla
oli maalamisen syy muu kuin maalin pettäminen. Uusittu rakenteita
muuten, ja yhdeltä suunnalta näkyvät seinät oli pakko maalata
uusiksi..
Junttilan Antti
> Edelleenkään en ole varma, kestääkö öljymaalikaan ympärimaalattuna. Kukaan
> ei ole kertonut, että öljymaalin kanssa olisi tullut mitään laho-ongelmia,
> mille on kaksi vaihtoehtoista selitystä: 1. Öljymaali on todellakin
> täydellinen vaihtoehto, eikä mikään koskaan lahoa 2) Ympärimaalatut
> rakenteet lahoavat öljymaalilla tehtynäkin, mitä kukaan ei tunnusta, kun
> öljymaalin piti olla niin mainiota.
Maailma ei ole ihan noin yksinkertainen. Kaikki lahoaa, mutta vasta
aikanaan. Ajat sitten eroavat maalausmenettelystä riippuen.
Öljymaalilla aika on pisimpiä.
> "Minusta nuo kuivatusreiät ovat pelkkää huvittelua ja ura on samaa
> kaliiperia. Kysymys on vesihöyryn haihduttamisesta eikä veden
> valuttamisesta. Halkojen ja klapien kuivatus kertoo, että uritus
> auttaa jonkin verran, mutta tuohi pitää höyrynpaineen erittäin hyvin."
>
> Kyse on suuruusluokista. Kalikoihin menee pieniä määriä vettä sisään esim.
> haljenneista saumoista. Jos suojan puolella on isompia uria/reikiä, niin
> kosteus pääsee niistä poistumaan helpommin, kuin mitä se pääsee puuhun
> tunkeutumaan. Ei koivuhalkokaan happane, jos siihen tekee moottorisahalla
> roilon, ellei sitten jätä halkoa roilo ylöspäin sateeseen.
Ei mennyt viesti perille tässä. Vesi menee sisälle, mutta ulos pitää
tulla vesihöyryä. Vesi löytää ne ainoat reiät helposti, mutta höyry
pyörii kuin pieru nahkahousuissa. Painettakin syntyy vain kun kelit
ovat otolliset; puun lämpötila, ulkoilman kosteus, tuuli, jne. Ei tule
höyry ulos pienestä raosta riittävän liukkaasti kun välillä kaadetaan
löylyvettä kuin kylmälle kiukaalle. Ei se nelituuma koivukaan enää
kuiva roilottuna, vaan halkoa se pitää. Pikku rangat kyllä kuivaa
välttävästi.
>
> Peté
Junttilan Antti
wrote:
> Ei kait öljymaalikaan ole oikein suositeltava, sekin tekee paksuhkon kalvon
.
Onkohan tästä oikein näyttöä. Kysymys on kuitenkin kalvon
hengittävyydestä eikä paksuudesta.
> Erona on tosin ainakin se, että öljymaali öljy tukkii puun huokosia sen kalvon allakin. Siksi vesi ei imeydy niin hanakasti puun sisään.
Tähänkin olisi kiva uskoa kun uskaltaisi. Öljymaali tukkii kaikki
huokoset parhaiten puun pinnalla, mikä on yhtä huokosta. Syvemmällä
maalin sekaan tulee puuta mikä tuskin asiaa parantaa. Eikä se maali
muuten mihinkään syvälle imeydy, niin vain halutaan uskoa.
> Näkösin puolin ovat kunnossa
.
Maali todellakin useimmiten näyttää maalilta.
> Jos kaiteen ylälautaan imeyttää puoli litraa öljyä, luulisi sinne vastaavasti mahtuvan vähemmän vettä.
Näin varmasti kävisi. Tulen katsomaan kun se puoli litraa on
imeytynyt.
> Öljy kuitenkin hidastaa kuivumista aika vähän,
Ja näin satu jatkuu ilman onnellista loppua tosin. Maalit pysyvät
vaikka talo lahoaa.
Tuukka L.
>hengittävyydestä eikä paksuudesta.
Ei öljymaalin kalvo mitään hengitä. Lateksimaalin kalvo hengittää.
>maalin sekaan tulee puuta mikä tuskin asiaa parantaa. Eikä se maali
>muuten mihinkään syvälle imeydy, niin vain halutaan uskoa.
Pohjamaali näyttäis jonkinverran imeytyvänkin.
Tuukka L.
> mille on kaksi vaihtoehtoista selitystä: 1. Öljymaali on todellakin
> täydellinen vaihtoehto, eikä mikään koskaan lahoa 2) Ympärimaalatut
> rakenteet lahoavat öljymaalilla tehtynäkin, mitä kukaan ei tunnusta, kun
> öljymaalin piti olla niin mainiota.
3) Kukaan ei juuri nykyään maalaa öljymaalilla pl. rinturin omistajat,
joiden on pakko.
> tunkeutumaan. Ei koivuhalkokaan happane, jos siihen tekee moottorisahalla
> roilon, ellei sitten jätä halkoa roilo ylöspäin sateeseen.
Tuosta olen eri mieltä.
LaPanen
> Ei öljymaalin kalvo mitään hengitä. Lateksimaalin kalvo hengittää.
Elähän nyt Tuukka provoilemaan ala, ethän? Muovi ja sen johdannaiset
ovat tunnetusti hyvin kosteutta läpäiseviä... :)
Eikä tarvitse alkaa selittämään mitään, kokemus sen sanoo: lateksin alla
oleva puu oli harmaata, kosteata. Riippumatta teorioista, faktoista tms.
Tuukka L.
"LaPanen" <lap...@rokki.net> wrote in message news:2Y1wi.206679
> Elähän nyt Tuukka provoilemaan ala, ethän? Muovi ja sen johdannaiset ovat
> tunnetusti hyvin kosteutta läpäiseviä... :)
En provoile. On fysikaalinen fakta, että lateksikalvo "hengittää". Siis jos
"henkittämisellä" käsitetään vesihöyrymolekyylien harhailua maalikalvosta
läpi?
Lateksikalvossa on niitä "pingispalloja vierekkäin" kuten Kärhän Pete jo
opastikin. Sieltä välistä H20 kaasut pääsee läpi kuin Goretex-membraanista
konsanaan. Öljymaalin kalvo on tiuhempi, vähempi reikiä H20 kaasuille, joten
voitaneen olla yhtä mieltä, että öljymaalikalvo ei henkitä.
> Eikä tarvitse alkaa selittämään mitään, kokemus sen sanoo: lateksin alla
> oleva puu oli harmaata, kosteata. Riippumatta teorioista, faktoista tms.
Öljymaalikalvo vaan ei kovin kauaa halkeilematta kestä. Siinä se juju kai
on. Öljymaalikalvo rikkoontuu ihan silmillä näkyviksikin rei'iksi
maalikalvossa.
P. Kärhä
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:lPbwi.43$PI3...@read3.inet.fi...
> Lateksikalvossa on niitä "pingispalloja vierekkäin" kuten Kärhän Pete jo
> opastikin. Sieltä välistä H20 kaasut pääsee läpi kuin Goretex-membraanista
> konsanaan. Öljymaalin kalvo on tiuhempi, vähempi reikiä H20 kaasuille,
> joten voitaneen olla yhtä mieltä, että öljymaalikalvo ei henkitä.
Ei oikein jaksa enää kiinnostaa nuo hengittelyt. Se ainoa ihan varma
tosiseikka minkä nyt olen nähnyt on se, että ympäriinsä lateksilla maalattu
kalikka mätänee muutamassa vuodessa maalikalvon pysyessä täysin ehjänä. Ei
tosiaan ole väliä, että hengittikö se. Olisi minun puolesta saanut pysyä
kuolleena. Lahottajasienet siellä ainakin hengitti.
> Öljymaalikalvo vaan ei kovin kauaa halkeilematta kestä. Siinä se juju kai
> on. Öljymaalikalvo rikkoontuu ihan silmillä näkyviksikin rei'iksi
> maalikalvossa.
Erona öljymaalin kanssa olisi vissiin lähinnä ollut se, että nyt se
öljymaali olisi hilseillyt irti pieninä hiutaleina. Tuskin sekään olisi
kiinni pysynyt, mutta olisi (ehkä) voinut puu säästyä.
Peté
Tuukka L.
> Erona öljymaalin kanssa olisi vissiin lähinnä ollut se, että nyt se
> öljymaali olisi hilseillyt irti pieninä hiutaleina. Tuskin sekään olisi
> kiinni pysynyt, mutta olisi (ehkä) voinut puu säästyä.
>
Öljymaali olisi ajan kanssa liituuntunut. Ainakin perinteinen. Hommaa sotkee
se, että kemistit osaa lujittaa noita öljymaalimolekyylejäkin eli
öljymaalista tulee lujempaa ja lujempaa vuosi vuodelta. Se on kai sitten
loppupeleissä huonompi homma.
Perinteinen öljymaalihan muistuttaa varsin äkkiä perinteistä
punamultamaalausta: maalipinta liituuntunut jauhoksi puun pinnalle,
vesitiivistä kalvoa ei ole, mutta suojaapahan UV:lta...
Öljymaalikaan ei ihmeainetta ole ja puu lahoaa jos on lahotakseen. Eli jos
kosteutta jostain syystä riittää. Joko niin, ettei se pääse poistumaan
kunnolla (lateksikalvo päällä), tai ollaan maakontaktissa (Suomessa
maaperässä vettä riittää) tai esim. että ollaan muuten "vesisaavissa" esim.
kattoterassin joku detalji jossain huonosti tehdyssä läpiviennissä ja puu
pääsee esim. käsittelemättömästä päätypuusta hiussuonistolla kiskomaan
litrakaupalla vettä.
Yleisin virhe maalauksessa on päätypuun suojaamatta jättäminen. Sieltähän se
puuaines vettä kiskoo kuin sieni.
P. Kärhä
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
> Yleisin virhe maalauksessa on päätypuun suojaamatta jättäminen. Sieltähän
> se puuaines vettä kiskoo kuin sieni.
Minäkin joskus uskoin tähän sokeasti, mutta enää en. Löytyy nimittäin
poikkeus. Molemmin puolin maalattavasta aidasta kannattaa pystypinnojen
alapää jättää maalaamatta, vaikka sama paikka seinäpaneloinneissa
kehotetaankin maalaamaan. Tämä ihan siksi, että seinä kuivuu taaksepäin
maalista huolimatta, aidan pinnan taas saa kuivumaan ainoastaan tuon paljaan
alapään kautta. Ylöspäin ja sivulle sojottavat laudan päät toki maalataan
huolellisesti, mikäli niitä on. Ei kyllä pitäisi olla ainakaan ylöspäin
suoraan taivaalle sojottavia. Tämä on rakennusvirhe.
Peté
nospa...@supertel.fi
>
> > Jos kaiteen ylälautaan imeyttää puoli litraa öljyä, luulisi sinne vastaavasti mahtuvan vähemmän vettä.
>
> Näin varmasti kävisi. Tulen katsomaan kun se puoli litraa on
> imeytynyt.
>
Myöhästyit. Imeytyi jo viime viikolla. Ja näköisin puolin öljy meni
puun sisään parissa minuutissa. Vähän ravistunut auringon kunnolla
kuivaama ja lämmin puu imee notkeaa öljyä kuin sieni. Jos kyllästys
halutaan tehdä kunnolla, hommaan pitäisi varata 4 tuntia aikaa, sen
aikaa puuta pidetään öljystä kosteana. Se aika riittää laudan
läpikyllästämiseen. Nyt sudein laudan pariin kertaan märäksi ja annoin
öljyn imeytyä.
Jos olisi enemmän pinnaa, olisin saanut kyllä paljon enemmänkin
menemään. (Kaiteen yläpuu on 8m pitkä, joten kovin hyvin se ei ole
kyllästetty sillä puolella litralla.)
Paras tapa olisi varmaan ollut kyllästäminen irtolautoina ennen
lautojen niiden kiinnittämistä. Ainakin puun päätä voisi pitää hetken
öljypänikässä, jolloin se kriittisin kohta saataisiin ainakin
kyllästettyä kunnolla.
Googlen välimuistista (.doc-juttuja ei jaksa latailla) kopioitu
ikkunoiden korjauskeen liittyvä maali-tyyppien esittely TKK-
raksaosaston esitelmistä:
(http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/rkt/2007/esitelmat/
bonsdorffnyroossampolahti/Ikkunat.doc.)
Pintakäsittelyllä suojataan puuta kosteudelta. Pintakäsittelyä
rasittaa kosteus sekä korkeat pintalämpötilat. Vaaleat värisävyt
saavuttavat pienemmän pintalämpötilan kuin tummat ja ovat täten
pidempi ikäisempiä. Eri maalityypit vaurioituvat eritavoin:
Pellavaöljymaalien vanhetessa maalikalvo liituuntuu ja halkeilee
kauttaaltaan. Puuhun päässyt kosteus haihtuu nopeasti
Alkyydiöljymaali pinta halkeilee syiden suuntaisesti. Kostunut puu
kuivuu hitaammin kuin pellavaöljymaalatut ja hilseilee
Lateksimaali muodostaa elastisen kalvon, jonka vesihöyryn läpäisevyys
on melko hyvä. Puuhun päästyä kosteutta saattaa maalikalvo kuoriutua
ja alusta lahota
Katalyytti- ja polyuretaanimaalit muodostavat kovan ja kimmoisan
kalvon. Kastuttuaan puu kuivuu erittäin hitaasti.
Kiinteä halkeillut maalipinta aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin pois
kulunut maalipinta. Maalipinta pitää uusia jos puu on päässyt
kostumaan kiinteän tai lohkeilleen maalipinnan alla, maalauskorjausta
ei välttämättä tarvita jos maalipinta on yhtenäinen mutta kulunut.
--lainaus loppu.
Eli tuosta käy ilmi, että lateksin ongelma on nimenomaan sel, että se
irtoaa kelmuna puun pinnasta, ja vesi imeytyy puun ja maalin väliin.
Öljymaalit pysyy paremmin kiinni, mutta itse kalvon ominaisuudet ei
sinällään suojele puuta sen paremmin. Esim vanhat ikkunat ja kaiteet
ym kannattaa siksi käsitellä öljyllä ja laittaa pintaan maali, joka
suojaa auringolta eikä estä kuivumista.
Junttilan Antti
>
> Öljymaalikaan ei ihmeainetta ole ja puu lahoaa jos on lahotakseen. Eli jos
> kosteutta jostain syystä riittää. Joko niin, ettei se pääse poistumaan
> kunnolla (lateksikalvo päällä)
Ihmeiden aika ei siis kuitenkaan ole kovin kaukana, koska näitä
ihmejuttuja rittää. Seuraavaksi voisi väitellä siitä pitääkö öljymaali
olla lateksin alla vai päällä ja kumpi on syyllinen mihinkin kussakin
tapauksessa. Myös huokosten muodoissa ja syntytavoissa olevat erot
ovat kovin mielenkiintoisia ja niillä on radikaali vaikutus lahon
syiden pohdinnassa. Vielä voisi pohtia mitä öljy oikein on ja
erityisesti perinteisessä muodossaan ja toisaalta kemistien
modifioimana. Geenimuuntuman vaikutus vegetatiivisen teollisuusöljyn
pintajännitykseen olisi myös tarkastelun arvoinen asia.
PS. Lahosieni viihtyy orgaanisessa aineessa kun läsnä on kosteutta,
happea ja lämpöä. Kosteuden pidättämiseen soveltuvat erityisesti
pintakalvot, jotka läpäisevät hyvin vettä, mutta heikosti vesihöyryä.
Näitä on helpoin tehdä synteettisistä muovimateriaaleista.
PS2. Keitetty pellavaöljy eli vernissa on osoittautunut perinteisen
öljymaalin sideaineeksi. Siinä tehtävässä se on menestynyt parhaiten
puupintojen ulkomaalien sarjassa erityisesti lahonestolajeissa.
Uljas Vauhti
> Ja sitten se varsinainen kysymys: Kestääkö joku maali ympärimaalattavissa
> rakenteissa? Punamulta on aika lailla out värien takia. Lähinnä kävisi
> mielessä petrooliöljymaali (joka on matta kuten Ultra), mutta kestääkö
> miten rakenteet kannattaisi tehdä? Kävisi mielessä tällä hetkellä maalata
> kalikat edelleen joka puolelta, mutta porata takapuolelle siististi
> kuivumisreikiä. Pitkiin palkkeihin taas voisi takapuolelle ajaa
> käsisirkkelillä roilot, joiden kautta esim. palkki kuivuu. Tietty se oikea
> ratkaisu olisi vuorata kaikki palkit paneelilla, mutta kun siitä tulisi
> liian raskaan näköinen. Kaiteet taas pitäisi vuorata molemmin puolin,
> jolloin lautojen toiset puolet voi jättää paljaiksi, mutta tämäkin näyttäisi
> aika raskaalta.
>
Minä tein parvekkeen kaiteet kokonaan painekyllästetystä. Ja maalasin
Vinhalla (=lateksilla). Kymmenen vuotta on hyvin pysynyt.
--
Uljas
Petri JJ
<Ul...@privacy.net.invalid> wrote:
>Minä tein parvekkeen kaiteet kokonaan painekyllästetystä. Ja maalasin
>Vinhalla (=lateksilla). Kymmenen vuotta on hyvin pysynyt.
>
>--
>Uljas
Itse maalasin suurinpiirtein samaan aikaan mökin terassin kaiteet ihan
tavallisella (pellavaöljy) maalilla, tavalliseen sahattuun lautaan ja
hyvin on pysynyt. Yläpään käsinojapuu (pinta höylätty sileäksi) on
paikoin kulahtanut sateesta, lumesta ja nojailusta. Pitäisi varmaan
värjätä se yläpää uusiksi kun joku kesä jaksaa.. Muuten ihan priima
vielä. Kaiteella mittaa reilut 10 metriä.
P
nospa...@supertel.fi
>
> Itse maalasin suurinpiirtein samaan aikaan mökin terassin kaiteet ihan
> tavallisella (pellavaöljy) maalilla, tavalliseen sahattuun lautaan ja
> hyvin on pysynyt. Yläpään käsinojapuu (pinta höylätty sileäksi) on
> paikoin kulahtanut sateesta, lumesta ja nojailusta. Pitäisi varmaan
> värjätä se yläpää uusiksi kun joku kesä jaksaa.. Muuten ihan priima
> vielä. Kaiteella mittaa reilut 10 metriä.
>
JA mulla oli aikoinana 5 vuotta vanha taivasalla oleva terassi, jonka
kuusilaudat oli maalaamatta ja lahoamatta. Ei se puu lahoa, jos se
pääsee kuivumaan. Halkeilee, tikkuuntuu ja sinistyy kylläkin. Siinäkin
oli ympärimaalattujen tolppien lateksimaali korkannut, maalasin
pellavaöljymaalilla skrapaamisen jälkeen. Talosta tuli muutettua aikaa
sitten pois, enkä tiedä miten jatkossa kävi.
Niihin vähän ravistuneisiin terassilautoihin vedin "Roslangin
mahonkia", se näytti toimivan ainakin vuoden kuluttua hyvin, eli vesi
valui pisaroina pinnasta pois. Roslangin mahongin päällä ei mikään
tavallinen maali pysy, eli kyseessä on terminaalivaiheen käsittely.
(Roslangin mahonki= tervaa, vernissaa, pineenitärpättiä tasasuhtein).
Sen päälle voi vetää tervamaalin, mutta niiden sävyvalikoima on aika
suppea..
Petri JJ
oho, tein nimittäin pilkulleen saman jutun samoilla aineilla toisella
mökilläni :) Itselläni oli vain tumman ruskeaksi sävytetty roslagin
mahonki terassi laudoille. Kuin uusi edelleenkin..
P
Junttilan Antti
wrote:
> On 13 elo, 21:35, Junttilan Antti <Pentti.Valja...@gmail.com> wrote:
> > > Jos kaiteen ylälautaan imeyttää puoli litraa öljyä, luulisi sinne vastaavasti mahtuvan vähemmän vettä.
>
> > Näin varmasti kävisi. Tulen katsomaan kun se puoli litraa on
> > imeytynyt.
>
> Myöhästyit. Imeytyi jo viime viikolla. Ja näköisin puolin öljy meni
> puun sisään parissa minuutissa. Vähän ravistunut auringon kunnolla
> kuivaama ja lämmin puu imee notkeaa öljyä kuin sieni. Jos kyllästys
> halutaan tehdä kunnolla, hommaan pitäisi varata 4 tuntia aikaa, sen
> aikaa puuta pidetään öljystä kosteana. Se aika riittää laudan
> läpikyllästämiseen. Nyt sudein laudan pariin kertaan märäksi ja annoin
> öljyn imeytyä.
> Jos olisi enemmän pinnaa, olisin saanut kyllä paljon enemmänkin
> menemään. (Kaiteen yläpuu on 8m pitkä, joten kovin hyvin se ei ole
> kyllästetty sillä puolella litralla.)
>
> Paras tapa olisi varmaan ollut kyllästäminen irtolautoina ennen
> lautojen niiden kiinnittämistä. Ainakin puun päätä voisi pitää hetken
> öljypänikässä, jolloin se kriittisin kohta saataisiin ainakin
> kyllästettyä kunnolla.
Annahan se osoite, niin tullaan. En minä imemistä luvannut katsoa vaan
tulosta. Jos olen myöhästynyt, niin sitten se öljy on karannut tai
lauta ei ole täynnä. Harvemmin näkeekään katoamatonta öljyä. Sille
olisikin jossain määrin kysyntää tiedossa.
Pientä epätarkkuutta näissä ilmaisuissa. Laudalla tarkoitetaan tietyn
mittahaarukan sisään mahtuvaa sahattua puukappaletta.
Kahdeksanmetrinen liittorakenteinen lahopuuviritelmä ei tarkalleen
ottaen ole lauta eikä sahatavaran laatumääritelmät täyttävää tavaraa
muutenkaan.
Seuraava pohdinta on sitten tässä vaiheessa ajankohtainen. Mitenkähän
öljy täyttää tehtävänsä puun tilkkeenä ja pitkäänkö. Mitään erityisiä
puun suojausominaisuuksiahan sillä ei ole. Tehtävänantokin käsitti
vain veden syrjäyttämisen. Hapen ja veden läsnä ollessa pellavaöljy on
home- ja lahosienten suuresti rakastama kasvualusta. Väittävät muuten
ko. öljyn kovettuvankin jotenkin kemiallisesti.
>
> Googlen välimuistista kopioitu ikkunoiden korjauskeen liittyvä maali-tyyppien esittely TKK- raksaosaston esitelmistä:
> (http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/rkt/2007/esitelmat/
> bonsdorffnyroossampolahti/Ikkunat.doc.)
>
> Pintakäsittelyllä suojataan puuta kosteudelta. Pintakäsittelyä
> rasittaa kosteus sekä korkeat pintalämpötilat. Vaaleat värisävyt
> saavuttavat pienemmän pintalämpötilan kuin tummat ja ovat täten
> pidempi ikäisempiä. Eri maalityypit vaurioituvat eritavoin:
>
> Pellavaöljymaalien vanhetessa maalikalvo liituuntuu ja halkeilee
> kauttaaltaan. Puuhun päässyt kosteus haihtuu nopeasti
> Alkyydiöljymaali pinta halkeilee syiden suuntaisesti. Kostunut puu
> kuivuu hitaammin kuin pellavaöljymaalatut ja hilseilee
> Lateksimaali muodostaa elastisen kalvon, jonka vesihöyryn läpäisevyys
> on melko hyvä. Puuhun päästyä kosteutta saattaa maalikalvo kuoriutua
> ja alusta lahota.
> Katalyytti- ja polyuretaanimaalit muodostavat kovan ja kimmoisan
> kalvon. Kastuttuaan puu kuivuu erittäin hitaasti.
>
> Kiinteä halkeillut maalipinta aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin pois
> kulunut maalipinta. Maalipinta pitää uusia jos puu on päässyt
> kostumaan kiinteän tai lohkeilleen maalipinnan alla, maalauskorjausta
> ei välttämättä tarvita jos maalipinta on yhtenäinen mutta kulunut.
>
> --lainaus loppu.
> Eli tuosta käy ilmi, että lateksin ongelma on nimenomaan sel, että se
> irtoaa kelmuna puun pinnasta, ja vesi imeytyy puun ja maalin väliin.
> Öljymaalit pysyy paremmin kiinni, mutta itse kalvon ominaisuudet ei
> sinällään suojele puuta sen paremmin. Esim vanhat ikkunat ja kaiteet
> ym kannattaa siksi käsitellä öljyllä ja laittaa pintaan maali, joka
> suojaa auringolta eikä estä kuivumista.
Sampolahden jutut vaikuttavat järkeviltä. Nuo lainauslopun jälkeiset
päätelmät taas ovat pitemmälle sovellettuja ajatelmia. Kalvon
ominaisuudet, eli ennen kaikkea hengittävyys, ovat näet juuri ne,
jotka suojelevat puuta paremmin. En ymmärrä alkuunkaan niin, että
öljymaalia pitäisi käyttää pohjamaalina hyvän kiinnipysyvyytensä takia
ja että pintaan pitäisi laittaa auringolta suojaava maali, joka vielä
hengittää hyvin. Jos sellainen maali olisi olemassa, ja tuo yhdistelmä
toimisi, sitä käytettäisiin ja suositeltaisiin. Kokemuksista voin
kertoa, että öljymaali+lateksiyhdistelmää on kyllä riittävästi
käytetty. Siksi sitä vihataan.
Voi olla, että toimivassa seinärakenteessa jokin öljymaaliyhdistelmä
istuu niin lujasti, ettei se irtoa ennen kuin laudat tippuvat
lahonneina seinästä. Tässä jutussa vain oli lähtökohtana seinälaudan
suojaaminen eikä maalin. Mutta aina sitä sekaan mahtuu joku
tippaleipäaivo, joka saa jutun kuin jutun rönsyämään. Elävöittäähän se
keskustelua.
Junttilan Antti
> Minä tein parvekkeen kaiteet kokonaan painekyllästetystä. Ja maalasin
> Vinhalla (=lateksilla). Kymmenen vuotta on hyvin pysynyt.
Siis puu vai Vinha pysynyt? Puun täytyy olla litimärkää, joten lateksi
irtoaa viimeistään ensi suvena.
Meillä oli laituri kuorituista puunrungoista ja tavallisista
laudoista. Samoin taivasalla olevat pitkät portaat sahatavarasta. 38
vuotta on kulunut ja kaksi kertaa on uusittu. Ensimmäisen kerran
sahatavarasta ja toisen painekyllästetystä. Painekyllästetyn tervasin
uutuuttaan hautatervalla. Nyt on kestänyt ja kestää takuulla sekä
terva että puu. Terva on niin syvällä ettei näy kuin väri ja hajukin
haihtui jo toisena kesänä.
nospa...@supertel.fi
> On 13 elo, 10:15, "P. Kärhä" <petri.ka...@tkk.fi> wrote:
>
> > vetää johtopäätöksen, että petrooliöljymaalista ei ole vielä niin pitkiä
> > kokemuksia, että kukaan osaisi sanoa? Petrooliöljymaalin aiheuttamia tuhoja päästään ruotimaan vasta parin vuoden päästä.
>
> Petroliöljymaali lienee petrolilla jatkettua pellavaöljymaalia, eikä
> eronne siitä kovin suuresti. Voisin luulla sen olevan hieman
> huokoisempaa eli vielä paremmin hengittävää. Pellavaöljymaali
> (vernissamaali) lienee se ainoa kalvomaali, jonka ulkopuuhun uskaltaa
> vetää. Siitä on myös sukupolvien kokemukset.
Itse asiassa ei ole ihan sama asia. Petrooliöljymaalissa on enemmän
pigmenttiä ja sen takia sitä menee hieman vähemmän. Petrooli itse
asiassa ei ole pelkkä jatkoaine, vaan se sitoutuu vernissan kanssa
kovettumisen yhteydessä. Vernissa kovettuu hapettumalla "verkoksi", ja
petrooli jää suurelta osalta mukaan sitoutuneeseen öljyyn.
Petrooliöljymaali on mattaa, ja se tarttuu myös muihin maaleihin
hyvin. Pari vuotta on kohtuullisesti skrapatut parvekkeen kaiteen osia
pysyneet hyvin maalissa, samoin ympärillä oleva Ultralla maalattu
seinä, jota ei muuta kuin pestiin ennen maalausta.
Mutu-tuntumalla petrooliöljymaali on varmaan vähemmän höyryä
pidättävää kuin öljymaali. Varsinkin tuoreena. Maalaaminen on hiukan
helpompaa, ainakin verrattuna Virtasen öljymaaleihin, jotka on vaatii
ranteelta enemmän voimaa.. Virtasen maali ei ole pellavaöljymaali,
siinä on useamman kasviöljyn seos. (ilmeisesti neljän, koska nimi on
neljän öljyn maali:-). Kymmenen vuotta ainakin näyttää kestävän vanhan
talon seinässä sekin uuden näköisenä. Takuu on muistaakseni 20 vuotta,
tosin takuuehdot on aika tiukat maalausolosuhteiden ja työtapojen
suhteen.
Petrooliöljymaalin kanssa saa myös kerralla lateksin jämiäkin
sisältävän pinnan peittoon, öljymaalin kanssa menee kaksi kerrosta.
Tosin oman kokemuksen mukaan värillinen öljyliokoinen kylläste voi
paistaa petrooliöljymaalin läpi, ja vaatia toisen maalauskerran.
Minusta petrooliöljymaali on ihan hyvä tuote, aika lailla
"multamaalin" ja öljymaalin välissä ominaisuuksiltaan. Vanha tuote
sekin on, muitakin lisäaineita on pellavaöljyyn kokeiltu, yleensä aika
huonolla menestyksellä.
Hyviä öljymaaleja saa tehtyä muistakin öljyistä, joissa on paljon
kaksois- tai kolmoissidoksia. kiinanpuuöljy, pähkinäöljyt, unikkoöljy
jne.. Pellava on täällä päin maalimaa suosituin, ja ehkä halvin
kunnollinen öljy. Osa öljymaaleissa käytetyistä öljyistä on käytössä
lähinnä vain taiteilijoiden käytössä, tai puuesineiden kyllästeenä.
Esim Kiinanpuuöljy on hyvä kylläste, samoin unikkoöljy. Pellava
kellastuu kovettuessaan enemmän kuin kiinanpuuöljy, siksikin
kiinanpuuöljyä käytetään lakoissa. (Tokinois-lakka).
nospa...@supertel.fi
> wrote:
>
> > Ei kait öljymaalikaan ole oikein suositeltava, sekin tekee paksuhkon kalvon
>
> .
> Onkohan tästä oikein näyttöä. Kysymys on kuitenkin kalvon
> hengittävyydestä eikä paksuudesta.
Itse asiassa, itse maalasin öljymaalilla ja nyt viimeksi
petrooliöljymaalilla vastaavat paikat. En tarkoittanut, että öljymaali
olisi huono vaihtoehto. Ympärimaalaaminen on se huono juttu. Öljymaali
tai petrooliöljymaali on paras tuntemani vaihtoehto.
>
> > Erona on tosin ainakin se, että öljymaali öljy tukkii puun huokosia sen kalvon allakin. Siksi vesi ei imeydy niin hanakasti puun sisään.
>
> Tähänkin olisi kiva uskoa kun uskaltaisi. Öljymaali tukkii kaikki
> huokoset parhaiten puun pinnalla, mikä on yhtä huokosta. Syvemmällä
> maalin sekaan tulee puuta mikä tuskin asiaa parantaa. Eikä se maali
> muuten mihinkään syvälle imeydy, niin vain halutaan uskoa.
Jos verrataan lateksiin, öljymaalin sideaine sentään imeytyy. Millikin
on paljon verrattuna lateksin nollaan.. Öljymaalissa on liote ja
sideaine sama asia, lateksissa ja muissa vesiliukoissa maaleissa vesi
haihtuu. Öljymaalin öljy imeytyy puuhun, ja kovettuessaan lisäksi se
laajenee ja ankkuroi siksikin itsensä tiukemmin pohjaan. Öljymaalin
tarttuminen on paljon parempi kuin jonkun lateksin.
Jos öljymaalin kanssa haluaa varmsitaa, että maali todella tarttuu ja
imeytyy, perinteinen konsti esim ikkunoiden maalauksessa on maalata
ensin vernissalla, johon on sotkettu hieman maalia, sitten maalilla,
johon on sotkettu vernissaa ja lopulta maalilla. Vernissa tunkeutuu
puuhun, ja maalin jämät jää pintaan helpotamaan seuraavan
maalikerroksen tarttumista. Itse kokeilin viimeksi partsin kaiteen
puuöljyllä pohjakyllästämistä, tarttui se pö-maali öljyiseenkin
pintaan. (Puuöljy ei ollut vernissaa, vaan kosteiden tilojen kastuvien
puuesineiden, ulkokalusteiden ja veneiden kyllästämiseen tarkoitettua
Sateenkaarivärin vedenkestävää puuöljyä, jossa on kiinanpuuöljyä,
hartseja ja sienimyrkkyjä vernissan lisäksi, tuskin ainakaan lisää
lahoa tai hometta. Turhan hintavaa talonulkopinnan
pohjakäsittelyainetta, vernissa sienimyrkky+(mineraali)tärpätti on
toimiva ja halvempi vaihtoehto ulkokäytössä..) Olin ostanut sitä
puolikostean sisätilan lattian kyllästeeksi, en halunnut käyttää
tärpättejä sisällä.
>
Junttilan Antti
wrote:
> Itse asiassa, itse maalasin öljymaalilla ja nyt viimeksi
> petrooliöljymaalilla vastaavat paikat. En tarkoittanut, että öljymaali
> olisi huono vaihtoehto. Ympärimaalaaminen on se huono juttu. Öljymaali
> tai petrooliöljymaali on paras tuntemani vaihtoehto.
>
**************************
Hän tässä on siirtynyt puun suojaamisesta maalin maalattavuuden ja
tarttuvuuden ja kiinnipysyvyyden yms. pohdintaan, mitkä ovat toki
maalin tekijälle tärkeitä asioista. Rakentajalle ja remontoijalle taas
tärkeää on rakennuksen ja se osien toimivuus ja kestävyys. Tästä kai
ketjussa alun pitäen oli kysymys eli ulkovuorauksen kestävyydestä
maalin alla.
Mitä tulee petrolimaaliin, näen sen kädenojennuksena näille
remontoijille. Helpottaahan se hommaa öljymaaliin verrattuna. Erojen
suuruuksia en osaa enkä aio mitata. Niiden syille on omat selityksensä
kuten pigmenttimäärälle.
Maalin perusaineosa on muuten yllättävää kyllä tuo pigmentti.
Sideaineet ja liuottimet ovat apuaineita. Osa niistähän häipyy
sutimisen jälkeen taivaan tuuliin. Vesi ja liuottimet mm. ovat
tällaisia. Onneksi tilalle jää edes huokosia. Monet maalaukset
hoituisivat pelkällä pigmentillä. Kysymys on vain siitä, miten se
saadaan siirrettyä purkista maalattavaan pintaan kiinni. Keittomaalin
(mm. punamulta) jälki muuten on tällaista melko pelkkää pigmenttiä
vuosikymmenien jälkeen. Sen alla oleva puu on silloin myös hyvässä
kunnossa. Se taas, onko se maalin vai minkä ansiota on toinen juttu.
Junttilan Antti
> Ongelmana on parvekkeen kaiteen yläreunassa kahden vaakasuoran lankun
> välissä pystyssä olevat pienet kalikat. Ne on läpimädät, vaikka ne taatusti
> oli maalattu kunnolla umpeen, kuivana kesänä 1,5 vuotta rakentamisesta ja
> paksulla kerroksella. Puu on mätää ja päältä voi kuoria puolen millin ehjän
> sileän kerroksen Ultraa pois.
.........
> Edelleen kuulisin mielipiteitä ja mielellään oman käden kokemuksia siitä,
> saako jonkun maalin kestämään tällaisissa ympärimaalatuissa kohteissa.
> Vaihtoehtoiset menetelmät tolppien ja vastaavien kuivumisen järjestämiseksi
> olisi myös tervetulleita.
>
> Peté
Tämä ei asiaa auta, mutta tuli mieleen se akilleen kantapää tuossa
kaiderakenteessa. Nuo pikkukalikat seisovat vaakajuoksun päällä. Siinä
välissä on rako, joka imee vettä kuin sieni. Maali kalikan päätypuussa
ei vettä pitele ja kuivamismahdollisuutta ei ole. Olen kokeillut mm.
vastaan rakorakenteen tilkintää bitumisivelyllä, mutta pois haihtui
sekin parissa kesässä ja kosteutta sinne puuhun pääsee melkein joka
puolelta. Katos ei tässäkään parvekkeessa riitä, koska vettä ja lunta
tulee sivultakin. Kuivatus olisi se pelastus, eli rakenne pitää
muuttaa. Mietitäänpä sitä.
Tapio V.
> Mitä tulee petrolimaaliin, näen sen kädenojennuksena näille
> remontoijille. Helpottaahan se hommaa öljymaaliin verrattuna. Erojen
> suuruuksia en osaa enkä aio mitata. Niiden syille on omat selityksensä
> kuten pigmenttimäärälle.
Mitähän se nyt sitten on se petrooli, jota niissä maaleissa käytetään?
Jos se on sitä samaa mitä ennen laitettiin Saabin tankkiin ja
Wikströmmiin ja öljylamppuun, se on siinä tapauksessa täysin haihtuva
liuotin, jolla ei ole mitään roolia maalissa sen kuivuttua. Toisin
siis kuin joskus tuossa aiemmin sanoit, että se muuttuu sideaineeksi
yhdessä (pellava)öljyn kanssa. Siihen nähden petroolimaalissa
voitaisiin petroolin sijasta yhtä hyvin käyttää vaikka esim.
lakkabensiiniä.
> Maalin perusaineosa on muuten yllättävää kyllä tuo pigmentti.
> Sideaineet ja liuottimet ovat apuaineita. Osa niistähän häipyy
> sutimisen jälkeen taivaan tuuliin.
Vähintäänkin kiistanalainen ellei sitten filosofinen kysymys.
Sideainehan ei häivy mihinkään vaan on juuri se kalvonmuodostaja. Jos
maalikalvosta otetaan pigmentit pois, jää jäljelle sideaine jota
vaoidaan sanoa vaikka lakaksi. Sen kontolla on (tai pitäisi olla)
pinnan mekaaninen suojaaminen. Pigmentti taas antaa värin ja UV-
suojan. Sikäli on totta, että maalaamisen päätarkoitus usein on vain
antaa väriä pintaan, jolloin pigmentti todellakin on pääkomponentti.
> Monet maalaukset
> hoituisivat pelkällä pigmentillä. Kysymys on vain siitä, miten se
> saadaan siirrettyä purkista maalattavaan pintaan kiinni.
No, kyllähän pensseliä voi tuupata kuiviltaan punamultasäkkiin ja
hiertää punamulta lautaan kiinni. Ei siitä silti mitään maalikalvoa
synny, vaikka puu kylläkin värjääntyy.
> Keittomaalin jälki muuten on tällaista melko pelkkää pigmenttiä
> vuosikymmenien jälkeen. Sen alla oleva puu on silloin myös hyvässä
> kunnossa. Se taas, onko se maalin vai minkä ansiota on toinen juttu.
Juu, kun ruisvellin on sää rapistanut pois... eikä sitä pigmenttiäkään
siinä enempää ole kuin mitä yllämainitulla hiertämistekniikalla
saataisiin aikaan. Puu on hyvässä kunnossa siksi, että ei ole päässyt
pilaantumaan maalikalvon alla. Sama puu samassa paikassa olisi lähes
yhtä hyvässä kunnossa vaikka sitä ei olisi koskaan sudittu millään.
Väri tosin olisi se tuttu harmaa. Oikein tehty puurakenne, joka kastuu
harvoin ja kastuttuaan pääsee kuivumaan, kestää ihmeen kauan.
Auringossa se kylläkin kestää huonommin, minkä takia suojaaminen
pigmentoidulla maalilla on perusteltua.
Tapsa
Tapio V.
> Mitähän se nyt sitten on se petrooli, jota niissä maaleissa käytetään?
> Jos se on sitä samaa mitä ennen laitettiin Saabin tankkiin ja
> Wikströmmiin ja öljylamppuun, se on siinä tapauksessa täysin haihtuva
> liuotin, jolla ei ole mitään roolia maalissa sen kuivuttua. Toisin
> siis kuin joskus tuossa aiemmin sanoit, että se muuttuu sideaineeksi
> yhdessä (pellava)öljyn kanssa. Siihen nähden petroolimaalissa
> voitaisiin petroolin sijasta yhtä hyvin käyttää vaikka esim.
> lakkabensiiniä.
Taas pitää korjata itseään. Et ollutkaan sinä vaan nimimerkki nospam
joka piti petroolia sideaineena.
P. Kärhä
Tämähän se vaurion perimmäinen syy on. Tosin veikkaan, että se vesi tulee
ylemmästä saumasta tai vaihtoehtoisesti päällilankun läpi porattujen ruuvien
kannoista. Katto ei paljon suojaa, kun se on niin korkealla. Kannat ja
saumat on kyllä huolellisesti maalattu umpeen, mutta halkeaahan se sauma
ajan kanssa aika nopeastikin.Kosteus puussa pyrkii imeytymällä siirtymään
kuivempiin suuntiin, mutta kun ylhäällä ja alhaalla on vastassa poikittain
oleva puun solukko, niin kosteus jää kalikkaan.
Mainittakoon muuten että parvekkeen lyhyillä sivuilla ei ole vielä mitään
vaurioita havaittavissa. Siellä poikkiharjan räystäät estää pahimman
kastumisen. Ongelma on tuossa etuseinässä, jossa korkealla oleva katon harja
ei suojaa ollenkaan sateella. Kosteusrasitus etuseinässä on sen verran rajua
että melkein vituttaa. Pitäisi tuollaiset etelään päin antavat avoimet
oviseinät melkein lailla kieltää. Mutta kun se oli juuri se juttu, minkä
takia valitsimme tuon mallin. Julkisivu on tosi makean näköinen. Mutta ei
siis kosteusteknisesti toimi. Ovikin alkaa kohta olla vaihtokunnossa.
Pitäisi siihen rakennella pikku hiljaa jokin katos, kunhan ensin saa
lopputarkastuksen pois jaloista.
Yksi kaveri ehdotti kaidelankkujen tekemistä painekyllästetystä. Vuoden
kuivattelun jälkeen kaidelankut voi maalata sävytetyllä kyllästeellä. Voisi
toimia.
Peté
Timppa
> ranteelta enemmän voimaa.. Virtasen maali ei ole pellavaöljymaali,
> siinä on useamman kasviöljyn seos. (ilmeisesti neljän, koska nimi on
> neljän öljyn maali:-). Kymmenen vuotta ainakin näyttää kestävän vanhan
JAtkanpa tähän, kun Virtanen mainittiin.
Tallessa on muutama litra Virtasen keltaista. Avasin purkin pitkästä aikaa,
ja pinnalle oli kuivunut paksu ruskea kerros, jonka tikulla nostin pois.
Siinäkö ne öljyt menivät ja onko loppu käyttökelvotonta?
Junttilan Antti
> lakkabensiiniä.
Ero taitaa olla haihtumisnopeudessa
> > Maalin perusaineosa on muuten yllättävää kyllä tuo pigmentti.
> Pigmentti antaa värin ja UV- suojan. Sikäli on totta, että maalaamisen päätarkoitus usein on vain antaa väriä pintaan, jolloin pigmentti todellakin on pääkomponentti.
>
> > Monet maalaukset hoituisivat pelkällä pigmentillä. Kysymys on vain siitä, miten se
> > saadaan siirrettyä purkista maalattavaan pintaan kiinni.
>
> No, kyllähän pensseliä voi tuupata kuiviltaan punamultasäkkiin ja
> hiertää punamulta lautaan kiinni.
Sitten on niitä muita tapoja kuin sutiminen ja kiinni tarkoitti myös
siinä pysymistä.
> > Keittomaalin jälki muuten on tällaista melko pelkkää pigmenttiä
> > vuosikymmenien jälkeen. Sen alla oleva puu on silloin myös hyvässä
> > kunnossa. Se taas, onko se maalin vai minkä ansiota on toinen juttu.
>
> Juu, kun ruisvellin on sää rapistanut pois... eikä sitä pigmenttiäkään
> siinä enempää ole kuin mitä yllämainitulla hiertämistekniikalla
> saataisiin aikaan. Puu on hyvässä kunnossa siksi, että ei ole päässyt
> pilaantumaan maalikalvon alla. Sama puu samassa paikassa olisi lähes
> yhtä hyvässä kunnossa vaikka sitä ei olisi koskaan sudittu millään.
> Väri tosin olisi se tuttu harmaa. Oikein tehty puurakenne, joka kastuu
> harvoin ja kastuttuaan pääsee kuivumaan, kestää ihmeen kauan.
> Auringossa se kylläkin kestää huonommin, minkä takia suojaaminen
> pigmentoidulla maalilla on perusteltua.
>
> Tapsa
Niinpä niin. Pigmentti antaa värin ja UV-suojan. Muuta ei räystään
suojaama puuseinä kaipaakaan. Punaista on ainakin hieno patinoitunut
häive jäljellä sadan vuoden jälkeen siellä varjon puolella. Paisteen
puolella sitten on komea harmaa patina. Näin ainakin meillä.
Lakkapintaa käytetään parketissa, missä se kuluu hitaammin kuin paljas
puu. Samoin hitaasti pehmenevissä puuveneissä.
Junttilan Antti
> Mainittakoon muuten että parvekkeen lyhyillä sivuilla ei ole vielä mitään
> vaurioita havaittavissa. Siellä poikkiharjan räystäät estää pahimman
> kastumisen. Ongelma on tuossa etuseinässä, jossa korkealla oleva katon harja
> ei suojaa ollenkaan sateella. Kosteusrasitus etuseinässä on sen verran rajua
> että melkein vituttaa. Pitäisi tuollaiset etelään päin antavat avoimet oviseinät
> melkein lailla kieltää. .... ei siis kosteusteknisesti toimi. Ovikin alkaa olla vaihtokunnossa.
> Pitäisi siihen rakennella pikku hiljaa jokin katos, kunhan ensin saa
> lopputarkastuksen pois jaloista.
>
> Yksi kaveri ehdotti kaidelankkujen tekemistä painekyllästetystä. Vuoden
> kuivattelun jälkeen kaidelankut voi maalata sävytetyllä kyllästeellä. Voisi
> toimia.
>
> Peté
Kunnon räystäiden merkitystä puutaloissa ei koskaan korosteta liikaa.
Painekyllästetty tavara on kaiteessa paikallaan. Maalaus ei mitään
kyllästysainetta kaipaa, mutta kiinnitarttuvan maalin kyllä.
Osaratkaisu voisi olla noiden palikoiden korvaaminen säänkestävillä
metalli- tai muovikappaleilla. Epäilen kuitenkin myös kaidelautojen
ikää. Eli koko päätykaide saattaa olla uhanalainen.
nospa...@supertel.fi
>
> > Mitä tulee petrolimaaliin, näen sen kädenojennuksena näille
> > remontoijille. Helpottaahan se hommaa öljymaaliin verrattuna. Erojen
> > suuruuksia en osaa enkä aio mitata. Niiden syille on omat selityksensä
> > kuten pigmenttimäärälle.
>
> Mitähän se nyt sitten on se petrooli, jota niissä maaleissa käytetään?
> Jos se on sitä samaa mitä ennen laitettiin Saabin tankkiin ja
> Wikströmmiin ja öljylamppuun, se on siinä tapauksessa täysin haihtuva
> liuotin, jolla ei ole mitään roolia maalissa sen kuivuttua.
http://www.uula.fi/suomeksi/petroolioljymaali_pellavaoljymaali.html
NÄemmä Uulan mukaan on näin, eli petrooli on heidän mukaan
puhdas liotin. Jossain muualla näin taas selityksen,
että petrooli reagoi osittain pellavaöljyn vaipaiden sidosten kanssa
kovettumisen aikana. No, toiminnan kannalta aika sama, haihtuuko
nesteistä 19% vai esim 10%, jos osa petroolista sitoutuu sideaineeksi.
Asian mittaaminenkin on sikäli vaikeaa, että petrooliöljymaali
kovettuessaan
lisää painoa hapettumisen myötä. Pitäisi mitata haihtuneide aineiden
määrä..
http://www.uula.fi/suomeksi/ulkomaalit-vertailu.html
Ja uulan omien ohjeiden mukaan menekkikin on sama kuin öljymaalilla.
Sikäli oikein, että muistelin pigmenttimäärän olevan isompi, ja on
pö-maali painavampaa kuin pellavaöljymaali. Eroa ei oikein muu
selitä, kun pertooli ja pellavaöljy on suunnilleen samanpainoista.
Eli liuotteen lisäyksellä saa notkeampaan öljyyn enemmän pigmenttiä
mukaan ja maali on vielä toimivaa, eikä liian paksua puuroa.
Uulan mukaan PÖ-maali on huokoisempaa. Matta väri viittaisi samaan.
nospa...@supertel.fi
>Kunnon räystäiden merkitystä puutaloissa ei koskaan korosteta liikaa.
>
> Painekyllästetty tavara on kaiteessa paikallaan. Maalaus ei mitään
> kyllästysainetta kaipaa, mutta kiinnitarttuvan maalin kyllä.
> Osaratkaisu voisi olla noiden palikoiden korvaaminen säänkestävillä
> metalli- tai muovikappaleilla. Epäilen kuitenkin myös kaidelautojen
> ikää. Eli koko päätykaide saattaa olla uhanalainen.
Totta.. rakenteista nuo on kiinni. Mun kaiteessa on lyöty pari lautaa
päällekäin ja maalattu ympäri sen jälkeen. Ympärimaalatut kaikki
osat on maalipinnaltaan paskana, onneksi lateksi on irronnut
kunnolla..
Puu ei pienistä vesistä säiky, mutta vettä keräävät raot on pahasta.
Kyllästyskikkailuilla saa vain lisäaikaa muutaman vuoden, perimäinen
lahon syy on väärät rakenteet. Ei maalilla pidetä puuta kuivana.
Tosin lateksilla on näemmä mahdollista pitää kerätä vettä maalin
alle..
Kastuvat puurakenteetkin pysyvät lahoamatta ilman räystäitäkin, kunhan
pääsevät kuivumaan. Ja kyllästys auttaa kestopuutakin pidemmälle
vähentämällä kastumisesta ja kuivumisesta seuraavaa elämistä.
Terva on hyvä kestopuun kylläste, niinkuin itsekin sanoit. Mutta
tavallinenkin puu kestää, kunhan ei tehdä niitä märkänä pysyviä rakoja
puiden väleihin. Toki nykypuu tuppaa olemaan broileripuuta ja liian
ohutta.. kauanko muuten heinäseiväs säilyy lahoamatta taivasalla,
mutta kunnolla irti maasta?? Yllättävän pitkään kuitenkin.
nospa...@supertel.fi
Aika tyypillistä öljymaalille, kovettumiseen tosin tarvitaan myös
happea,
eli kansi on vuotanut. Todennäköisesti kovettunut kalvo oli
enimmäkseen
öljyjä.
Varmaan loppu on vielä toimivaa, mutta ainakin värisävy ja
ominaisuudet
on jollain tavalla muuttunut, ja voi olla tarpeen lisätä vernissaa tai
liotinta.
Eipä se pahasti voi mennä pieleen, jos maalin saa toimimaan. Mutta
samaa
maalai se ei enää ole kuin uutena.
Tuukka L.
>öljymaalin sideaineeksi. Siinä tehtävässä se on menestynyt parhaiten
>puupintojen ulkomaalien sarjassa erityisesti lahonestolajeissa.
Pelkkää potaskaa. Öljymaalit homehtuvat siinä missä muutkin. Ehkä jopa
pahemmin.
Tuukka L.
"Timppa" <teekoo...@gmail.com> wrote in message
news:WhZwi.203$mn4...@read3.inet.fi...
> Siinäkö ne öljyt menivät ja onko loppu käyttökelvotonta?
Siinä meni ne öljyt, jotka kovettuvat, ts. sitovat maalin kiinni.
Junttilan Antti
> "Junttilan Antti" <Pentti.Valja...@gmail.com> wrote in message
Tältä näyttää kun kirjoittaa sitä mitä päässä läikkyy. Lateksi ei ole
ainoa nesteen kerääjä.
Harvemmin näkee sitä että maali muuttaa lahon homeeksi ja siirtää sen
itseensä. On näemmä keksitty lahonmuuntelumaali.
nospa...@supertel.fi
Kasviöljyt tosiaan ennen kovettumistaan ovat alttiita homeille.
Maalin home on lähinnä ulkonäkööngelma.
Tuukan kannattaa kerrata mielessään lahottajasienet, sinistäjät ja
homeet.
Niistä sinistäjä on puun lujuuden kannalta harmiton, mutta hyvin
sitkeä ja kestää kuivumista. Sinistäjä harmaannuttaa vanhat
hirsirakennukset ja esim heinäseipäät. Sinistäjä syö puusolujen
väleistä sokereita, ja itse asiassa suojaa laholta. Eli
perinnerakentamisessa sinistäjä tekee pintakäsittelyn ja patinoi puun
arvokkaasti.
Home syö taas mitä vaan, mutta paljon hitaammin kuin lahottaja.
Homekin kuolee pidempään kuivaan kauteen, vaikka onkin paljon
sitkeämpi kuin lahottajasienet.
Lahottaja vaatii suhteellisen pitkään suurehkoa kosteutta. Mutta
lahottajasienet eivät ole kovin sitkeähenkisiä, ja tuho on erittäin
hidasta, jos puu edes silloin tällöin pääsee kuivumaan kunnolla ja
sienet tapetaan. Lahottajasieni ei selviä pitkästä kuivasta kaudesta
hengissä. Itiöt toki selviää, mutta niitä on muutenkin joka paikassa.
Mutta ei jokaista pientä lahovauriota ole pakko korjata uudella
puulla, riittää että sienen tappaa ja varmistaa, että rakenteet
kestävät.
Eli, vaikka pellavaöljy tuppaa homehtumaan kosteassa, se ei merkitse
lahoamisen alkua. Itse asiassa uutta päällemaalaustakaan ei kannata
tehdä heti, pestään vaan homepesulla ja annetaan maalin kovettua,
jolloin se on vähemmän homeherkkää. Vasta sen jälkeen voi yrittää
maalata päälle. Täällä paljon asiaa maaleista kirjoittanut Pekka Huhta
(puuvenefoorumista voi lukea hänen kirjoituksiaan) kertoi, että
pellavaöljyn homehtumistaipumus on ilmeisesti lisääntynyt siksi, että
nykyiset pellavalajikkeet on jalostettu rehuiksi ja proteiinin
lähteiksi. Öljyyn tulee siksi "ylimääräistä" homeen ravintoa.
Pellavaöljyn keittäminen vernissaksi nopeuttaa öljyn kovettumista,
jolloin homehtumistaipumus vähenee. Mutta osittain siis öljymaalien
hometaipumus johtuu pellavalajikkeista. OSittain varmaan esim
Sateenkaarivärin kotisivuiltakin löytyvästä faktasta, ettei
lyijypigmenttejä ja muita tehokkaita homemyrkkyjä saa enää käyttää. Ja
osa johtuu ilmoista..
nospa...@supertel.fi
> "Timppa" <teekoo52p...@gmail.com> wrote in message
>
> news:WhZwi.203$mn4...@read3.inet.fi...
>
> > Siinäkö ne öljyt menivät ja onko loppu käyttökelvotonta?
>
> Siinä meni ne öljyt, jotka kovettuvat, ts. sitovat maalin kiinni.
Vernissapurkista saa lisää kovettuvaa öljyä:-).
Meni sinne varmaan muutakin, mutta todennäköisimmin öljyt keveimpänä
ovat olleet pinnassa ja pigmentit jäi pohjalle. Maali on ehkä liian
paksua.
Petri JJ
Osa öljyistä hapettui pinnalla ja pigmentit painuivat pohjalle
(kovaksi)lietteeksi. Elvytystä voit koittaa poistamalla kovettuneen
kalvon pinnalta, sekoittamalla pohjalla olevan jämähtäneen
kalkin/pigmentin jäljellä olevan maalin sekaan ja lopuksi lisäämällä
tarvittavan määrän puhdasta vernissaa sopivan notkeuden saamiseksi. Ei
uutta muuta toimivaa.
P
Timppa
> Osa öljyistä hapettui pinnalla ja pigmentit painuivat pohjalle
> (kovaksi)lietteeksi. Elvytystä voit koittaa poistamalla kovettuneen
Enpä muistanutkaan. Se oli valkoista.
Eli voin käyttää keltaisen pohjamaalina vernissalla jatkettuna? Hyvä. Ei
mene hukkaan sekään.
Tuukka L.
"nos...@supertel.fi" <nospa...@supertel.fi> wrote in message
news:1187332486....@d55g2000hsg.googlegroups.com...
>Eli, vaikka pellavaöljy tuppaa homehtumaan kosteassa, se ei merkitse
>lahoamisen alkua. Itse asiassa uutta päällemaalaustakaan ei kannata
Pellavaöljyt ja perinnemaalit on perseestä. Lateksia se olla pitää. Kuka
viittii olla viiden vuoden välein viikkokaupalla hinkkaamassa jotain v*tun
pellavaa seiniin kun lateksikin todistetusti nykyseinissä pelittää? Idiootin
hommaa keksiä itselleen toistuva maalaustyömaa maalaamalla pula-ajan
aineilla.
>puuvenefoorumista voi lukea hänen kirjoituksiaan) kertoi, että
>ellavaöljyn homehtumistaipumus on ilmeisesti lisääntynyt siksi, että
>ykyiset pellavalajikkeet on jalostettu rehuiksi ja proteiinin
Voi tietysti olla noinkin. Tosin voi olla niinkin, että myrkyt ovat
huonontuneet, ilmasto muuttunut ja ehkäpä reseptitkin on liikaa
"perinnepiiperrystä" kuin jokin aika sitten. Sitä minä kyllä en käsitä, mitä
hiton perinnettä on jossain öljymaalissa? Eihän sillä ole rahvaalla ollut
varaa maalata kuin joku 100 vuotta jos edes sitä. Punamulta menettelee
jotenkuten perinnemaalina. Samoin kuin kalkki. Niistä on perinteitä. Kaikki
muu on modernin teollisen ajan tuotantoa. Mukaanlukien öljymaalit.
Tuukka L.
>Vernissapurkista saa lisää kovettuvaa öljyä:-).
Vernissa lienee yksittäin ostettuna niin kallista vähittäiskaupassa, että
samalla rahalla hakee sitä Virtsasen pissamaalia.
Tuukka L.
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:fa19uo$fjc$1...@epityr.hut.fi...
> Yksi kaveri ehdotti kaidelankkujen tekemistä painekyllästetystä. Vuoden
> kuivattelun jälkeen kaidelankut voi maalata sävytetyllä kyllästeellä.
> Voisi toimia.
Se toimii. Tuota kikkaa käytän vaativimmissa paikoissa ja tosta on kokemusta
jo aika rankoissa paikoissa.
Sävyksi vaan et saa kovin vaaleeta, mutta jos joku myrkynvihreän ja
tervanruskena väri käy, niin siitä vaan..