Hirsikehikon purku ja siirto
Heikki Vartiovaara
Haaveena olisi joskus saada hirsisisäpintainen vapaa-ajanasunto
aikaiseksi. Hirsikehikkoja on sillointällöin tarjolla sanoma-
lehdissä pystyyn myytynä. Tiedän, ne ovat Vanhoja, mutta mitä
asioita pitäisi ottaa huomioon katsastaessa kehikkoa? Monestihan
päällä on lautaverhous, jollonka hirret eivät ole kovin päi-
vettyneitä. Miten tarkka saa olla homeen kanssa, alin hirsikerta,
ikkunoiden aluset, vesikaton raja?
Miten vaaterilinjan kanssa? Pitääkö alimmat hirret vetää halki
että saa kehikon vaateriin?
Tapitus on parempi jättää paikoilleen, vai mitä?
Lisäeristetty hirsitalo on joskus ollut liian kylmä, voiko
se olla sitä uudelleen pystytyksen jälkeenkin. Tarkoitus olisi
laittaa sähkölattialämmitys ja patterit ja iso leivinuunimöykky
keskelle. Toimisiko tuollainen ratkaisu??
Ja sitten viimeinen ihmettely. Tiedän että kehikon purku on
pirunmoinen urakka pikkuporukalle, mikä on keskimääräinen,
käytännöllinen hinta pystyyn ostetulle kehikolle? Kannattaako
siitä yleensäkään maksaa paljoa jos vaikka vie kaiken puujätteen
mukanaan, tai yms.??
JP
Heikki Vartiovaara <va...@ee.oulu.fi> kirjoitti artikkelissa
<7h6ehk$9t7$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
> Terve!
>
> Haaveena olisi joskus saada hirsisisäpintainen vapaa-ajanasunto
> aikaiseksi. Hirsikehikkoja on sillointällöin tarjolla sanoma-
> lehdissä pystyyn myytynä. Tiedän, ne ovat Vanhoja, mutta mitä
> asioita pitäisi ottaa huomioon katsastaessa kehikkoa?
Ainakin aluksi kattelisin seinien pituuksia ja kuinka ne on
ikkunoilla sekä ovilla katkottu.
Hyvä olisi myös päästä näkemään onko rakennus koottu jo
toiseen tai kolmanteen kertaan, eli onko jo rakennettu pätkistä.
Onko seinä verhoilujen alla ovenreikiä enempi kuin tarpeeksi.
Hyvä olisi huoneessa olla seinä tei kaksi ihan reijätöntä,
jossa hirret juoksee koko pituudeltaan ehyenä.
Vanhoissa rakennuksissa on usein huonekorkeutta riittävästi, joten
alimman hirsikierroksen voi jättää pois, jos se on laho.
Alin hirsi voidaan korvata joissain tapauksisaa ottamalla
vaikka ylin hirsi sinne, jos korkeudesta voidaan pinnata.
Verhoilujen alle näkemättä en kauppoja rupeaisi tekemään
muuta kuin polttopuun hinnoilla, ehkä ei niinkään paljon, koska
paljon työtä ja kuluja on tiedossa.
Noissa lehti-ilmoituksissa, jossa myödään hirsikehikko purettavaksi
ja pois-siirrettäväksi on kysymys, että urakka porukka teettäisi
työn jollain kolmannella ja vielä rahastaisi siitä. Muussa tapauksessa
joutuisivat he purun ja siivouksen kustantamaan omillaan.
Haluat sisäpuolen hirsipinnalle ja jos siellä on ovi- tai
ikkunareikä sopimattomassa kohtaa, joudut sen täyttämään
hirrenpätkillä ja se taas ei ole hyvän näköinen.
No tällaisen kohdan voi aina naamioida vaikka paneloimalla.
Vanha hirsirakennus on usein vuorattu siitä syystä, että hirsipinta
on sään pehmittämä ja siinä on suuria halkeimia.
Voipa olla, että hirret on kieroutunet ja vääntyneet pois toistensa
päältä sekä salvut on lahoneet, eikä pysty rakenteita koossa pitämään.
Tällaista varmaan tarkoitit seinillä, jotka ei pitänyt lämpöä.
Olen tavannut tapauksia, joissa hirsirakennus on purettu ja koottu
hirret kääntäen takaisi, jotta on saatu ulkopinta paremman näköiseksi.
Tällainen seinä voi olla nyt lahon näköinen sekä sisältä että ulkoa.
Ei kuitenkaan ole tarkoitukseni sinua masentaa, olen nähnyt myös
vanhasta hirsirakennuksesta tehtyjä kesämökkejä, joissa on
todella onnistuttu ja olen muutaman laisen itsekkin kyhännyt.
Ennen rakennettiin massiivisesta puusta ja valmistettiin myös paksuja
seiniä, joihin nykyisin on vain rikkaimmilla vara.
Tuollaiseen kaupaan, kun päädyt, ja ennen kuin alat rakennusta purkaa.
- Ota siitä useammasta suunnasta valokuvia, kun se on hirsikehikkona,
voi olla, että tarvitset niitä.
- Numeroi seinähirret huolella, jotta osaat ne sijoittaa alkuperäisille
paikoilleen.( esim A1 A2 A3.. B1 B2 B3..hirrenpäihin vanerilaput
naulalla)
- Merkitse pohjakuvaasi hirsien numerointi, se on katsotuin paperi
rakentaissasi.
- Tee siitä mitoitettu pohjapiirros, jotta osaat sille sokkelin rakentaa.
Pohjapiirokseen on syytä merkitä myös jo olemassa olevat oven ja ikkunan
paikat,
näitä tietoja tarvitset suunnitelessasi rakennuksen ulkoasua ja tarvittavia
muutoksia.
Rakennuslupapiirustusten laadinnassa tarvit myös luotettavia mitoituksia.
Kysyit seinien tapituksesta.
Toisiinsa tapitetut hirret irroitetaan toisistaan ja tapit poistetaan.
Rautakanki ja sorkkarauta on hirsien irroituksessa verrattomat välineet,
eikä salvut sekä tapit kovin lujassa ole.
Rakentaissa tapit lyödään takaisin entisiin reikiinsä.
Tarvittaissa tehdään lisätapituksia uusiin oven- ja ikkunan pieliin.
Nykyaikaisessa hirsirakentamisessa tuttua kierretankotapitustakin voidaan
lisänä käyttää.
Kysyit ikkunoiden alusten lahoneisuudesta.
Jos ikkunan aluhirsi on pehmennut sihen voidaan joutua vaihtamaan
pätkä ehyempää hirttä, joten näiden tarpeitten varalle talleta muutama
ylimääräinen pölkky sieltä purkutyömaalta.
Jos kuitenkaan vamma ei kovin paha ole, niin siihen voidaan jopa laudoittaa
ja naamioida kotelo jaka täytetään vuorivillalla.
Ikkunoiden kokokin voi olla numeroa isompi, joka taas antaa mahdollisuuden
poistaa lahokohtia.
Kysyit seinien vaaterilinjoista
Vanhasta hirrestä rakentaissa ei hirren yläpinnan vaaterilinjan suhteen
saa kovin ranttu olla.
Tärkeintä on, että seinät on pystyssä, sikälikkuin hirrestä voi
vesivaakalinjoja katsoa. Jos kuitenkin ajatellaan, että vuoraisit sen ulkoa
ja koolaus tehdään sille puolen on mielekästä esillejäävä sisäpinta tehdä
suorempaan.
Ikkunat ja ovet tietenkin asennetaan sitten tarkemmasti. Näittenkin
asennuksessa huomioitava hirsirakenteitten ikuinen painuminen.
Kusyit voiko olla edelleenkin kylmä.
Syvälle halkeilleet seinähirret ei eristeenä ole ehjän veroiset.
Ennen käytettiin sammalta tai puunlastuvillaa seinähirsien välissä
tiivisteenä,
joita et varmaankaan enään sinne asenna, vaan hankit tuohon tarkoitukseen
kaupasta vuorivillapohjaisen eristeen, joten niiltäosin tilanne tulee
paremmaksi.
Sammaleen lisäksi seinähirrensaumoja ja halkeimia riivattiin
flanelliräteillä
ja seinäriive ( olisko ollut sisal tai manilla ) kuidulla.
Nykyisin tuo lisäriivaus onnistunee uretaanivaahdolla.
Ulkopuolen voi tarvittaissa villaeristää, asentaa tuulensuojan ja ilmavälin
vuorauksen alle.
Ennen kylmä, lopettaa olemasta kylmä.
Omani rakensin 80-luvun alussa vanhasta navetan rehuvarastosta.
Tuossa navetassa ei koskaan ole eläimiä ollut ja sen käyttötarkoitus oli
oluut maaseutukaupan varasto. Sementtitiilinavetta jonka jatkeena tuo
salvos oli, sijaitsi rakennuksen varjonsivulla ison katon suojassa, joten
se
oli säilynyt hyvännäköisenä ja sisältä melko vaaleana.
8 tuuman hirret, jotka tyvipäästä olivat yli 30. senttisiä antoivat
mökille massiivisen ulkonäön.
Hirsikehikko oli pohjan-alaltaan noin 30 m\2 käsittävä yksi huone.
Rakensin tuon sisältä, että ulkoa hirsipinnalle ja siihen sivuseinän
mittaisen terassin.
Sisäkorkeus tuossa jäi 2,1m:n koska alunperin oli rakennettu korkean
sokkelin
päälle ja seinähirsien määrä ei riittänyt enempään.
Tietenkin nyt, jos tuon tekisin kikkailisin siihen muilla konstein
lisäkorkeutta, tosin ei sitä kukaan ole matalaksi arvostellut.
Kirjastosta hyvää tietoa hirsirakentamisesta löydät ja tällekkin palstalle
uskoisin hirsirakentamisen ammattilaisia sekä heidä kommenttejaan
ilmaantuvan.
Minun kokemukseni tästä on vähäiset ja rajoittuu muutamaan salvokseen.
Jorma.P
Kare M A Pietil{
>Ikkunoiden kokokin voi olla numeroa isompi, joka taas antaa mahdollisuuden
>poistaa lahokohtia.
Erityisesti kannattaa huomata, että lukuisissa hirsirungoissa ikkunoita
on suurenneltu aikojen saatossa - parhaissa useampaan kertaan. Erityistä
haittaa tästä lienee vain, mikäli vuorauksella tavoittelee tietyn aika-
kauden julkisivuilmettä oikeine mittasuhteineen.
>Nykyisin tuo lisäriivaus onnistunee uretaanivaahdolla.
Uretaanin käyttöä hirsirakenteiden kanssa tulee välttää viimeiseen asti.
Lahoavurion käynnistyminen aiheuttaa hirsistössä aina vaikeasti korjatta-
via vikoja ja riski uretaania käytettäessä on aina olemassa.
--
Finnish vintage Ferraris at: http://www.hut.fi/~kpietila
EM
JP <jor...@mail.suomi.net> kirjoitti artikkelissa
<01be9c97$c46990c0$639b...@home.pp.kolumbus.fi>...
Alkuosa kirjoituksesta meni aika mukavasti, mutta sitten alkoi tökkiä ja
pahasti.
> Ennen käytettiin sammalta tai puunlastuvillaa seinähirsien välissä
> tiivisteenä,
> joita et varmaankaan enään sinne asenna, vaan hankit tuohon tarkoitukseen
> kaupasta vuorivillapohjaisen eristeen, joten niiltäosin tilanne tulee
> paremmaksi.
Väitän, että tilanne tulee huonommaksi ja mistäköhän syystä ? no koska
mineraalikuitu, siis lasi - tai kivivilla ei sovi hirsitalon tilkkeeksi,
kun sen kosteuskäyttäytyminen on aivan erilaista verrattuna
luonnonkuituihin ja jos sitä käytetään pitää sisäseinät vuorata, koska
muuten sisäilma on lasi tai kivivilla pölyn kyllästämää ja saattaa olla
yhtä
vaarallista kuin asbesti.
Lasi tai kivivillalla ei voi jälkitilkitä, koska se katkeaa tilketaltan
alla (ei ole yhtenäinen). Mainittakoon ,että Saksassa peittämättömän
mineraalivillan käyttö on jo kielletty.
Tilkkeeksi suosittelen pellavarivettä tai vastaavaa materiaalia (sammalkin
on hyvää ja ilmaista) : - } ) .
> Sammaleen lisäksi seinähirrensaumoja ja halkeimia riivattiin
> flanelliräteillä
> ja seinäriive ( olisko ollut sisal tai manilla ) kuidulla.
> Nykyisin tuo lisäriivaus onnistunee uretaanivaahdolla.
Uretaanivaahtoa ei missään tapauksessa pidä käyttää!
> Ulkopuolen voi tarvittaissa villaeristää, asentaa tuulensuojan ja
ilmavälin
> vuorauksen alle.
> Ennen kylmä, lopettaa olemasta kylmä.
Näin tehtynä rakenteesta tulee "susi" eikä toimi kuten hengittävän
rakenteen tulee toimia. Itse en hyväksy villaa missään muualla, kuin piipun
läpiviennin ympärillä.
Terv. EM
JP
EM <me...@nettilinja.fi> kirjoitti artikkelissa
<01be9efb$279049e0$0100007f@default>...
>
>
> JP <jor...@mail.suomi.net> kirjoitti artikkelissa
> <01be9c97$c46990c0$639b...@home.pp.kolumbus.fi>...
>
> Alkuosa kirjoituksesta meni aika mukavasti, mutta sitten alkoi tökkiä ja
> pahasti.
>
Jos vähän kattelemme ammattirakentajien salvoksia, niin niissä
nähdään usein vuorivillasiivut hirsienvälissä.
Meille äkkinäisillehän voi sattua, muutta ammattimiehille
ja vielä toistuvasti.
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, ettei vuorivillalla
riivaaminen ( tilkitseminen ) onnistu, ei kannata yritääkkään.
Riiveen on oltava pitkäkuituista, kuten kirjoituksessa
totesit, kuitutappurat on sitä varten.
Tyrmäsit uretaanivaahdon.
Omassa rakennuksessani oli muutama hirsi ulkopinnalta
sentinlevyisesti haljennut, oikea vesisieppo, kun sitä
katselin.
Sen arvelin aiheuttavan kosteusongelman ja täytin sen
uretaanivaahdolla, liiat leikkasin pois.
Nyt vuosien kuluttuakaan niihin ei ole vesi päässyt pesimään
ja maalikin on pysynyt hyvin kiinni.
En ole käynyt sitä satella katsomassa, mutta olettaisin,
että siitä roiskevesi virtaa luikkaasti yli.
Mitenkähän olisi, jos siihen tappuroita olisin tunkenut.
Samasta vaahtopullosta täytin muutanan salvunkolon,
eikä ole henkäillyt noista reijistä.
Alkuperäinen kirjoittaja aikoi rakennuksensa ulkoa vuorata.
Mitä panisit lisäeristeeksi hirsiseinän ulkopinnalle
vuorilaudoituksen alle, koska et vuorivillaa hyväksy.
Omassa mökissäni eristin rossilattian ja yläpohjan runsailla
villaeristeillä, enkä näissä kosteutta ole tavannut, joten
kosteuskäyttäytymisestä en osaa sanoa mitään.
Ehkä on kärsitty kuivuudesta 20 vuotta.
Millä eristäisit nämä kohteet.
Jorma.P
Heikki Vartiovaara
: Terve!
Nyt olisi tyrkyllä väliaikatietoja:
: Haaveena olisi joskus saada hirsisisäpintainen vapaa-ajanasunto
: aikaiseksi. Hirsikehikkoja on sillointällöin tarjolla sanoma-
: lehdissä pystyyn myytynä. Tiedän, ne ovat Vanhoja, mutta mitä
: päällä on lautaverhous, jollonka hirret eivät ole kovin päi-
: vettyneitä. Miten tarkka saa olla homeen kanssa, alin hirsikerta,
: ikkunoiden aluset, vesikaton raja?
siinähän tekisi vaikka nuottaveneen, heh! Paperit, varmaan 5 ker-
rosta, sisäpinnalla, hirsi hyväkuntoisen näköinen myös kosteissa
tiloissa. Ulkokoolaus oli upotettu hirteen, harmitti. Olisi miltei
pakko tehdä ulkovuoraus. Perustus oli painunut maata vasten, joten
ehkä kaksi alinta kartaa menisi uuniin. Ikkunoiden aluset hyvä-
kuntoiset alas asti. Salvokset lohenpyrstö-mallia.
Homma jäi, koska urakoitsija ei ala purkamaan ulkovuorausta ennen
kauppoja!! Tosin vaikkei tuosta olisikaan saanut 7x14m kehikkoa,
miltei 100 vuotta vanhaa hirttä olisi yli 25m3.
Kun taas toinen kehikko, 9m5x8m5, oli palanut vuosi sitten ja
siinä on porstuan kohalla yli neliön verran hiiltynyt, ei vaikuta,
sen saa painepesurilla pois. Hirret parempi kuntoisia ja isompia.
Alin kerta hieman arvelluttava, tosin kyynisesti tarkastellen.
Hyvä asia oli että vaateri oli kohallaan, sokkeli vielä suorassa.
Välikattoniskat oli palokunta nostanut pois, läjään, perhana.
Tämä oli parempi vaihtoehto, tosin olisi käsin purettava.
: Miten vaaterilinjan kanssa? Pitääkö alimmat hirret vetää halki
: että saa kehikon vaateriin?
Sokkeli, alaphjatuuletuksella on parempi, kehikko ei ole taipunut,
sensijaan yhden kivijalan painuttua, kehikon kanssa saa olla
tarkkana, ennen taipuneet hirret kun laittaa vaaterisokkelille,
voi alkaa villasukkien kudontaan.
: Tapitus on parempi jättää paikoilleen, vai mitä?
Alkuperäistä tervettä puuta takaisin niin paljon kuin mahdollista.
: Ja sitten viimeinen ihmettely. Tiedän että kehikon purku on
: pirunmoinen urakka pikkuporukalle, mikä on keskimääräinen,
: käytännöllinen hinta pystyyn ostetulle kehikolle? Kannattaako
: siitä yleensäkään maksaa paljoa jos vaikka vie kaiken puujätteen
: mukanaan, tai yms.??
Huomasin ettei kannata paljon maksella. Saman hinnan kun pistää
polttopuihin, niin saa miltei yhtäpaljon valmiiksi pilkottuja ja
perille kannettuja kuivia, hyviä, palavia puita.
Mutta, projekti on päällä silti, kaikesta huolimatta. Rakennus-
luvan saa meidän paikalle nyt vain poikkeusluvalla, joten puoli
vuotta menee!!!
EM
JP <jor...@mail.suomi.net> kirjoitti artikkelissa
<01bea090$811c4180$849b...@home.pp.kolumbus.fi>...
> Jos vähän kattelemme ammattirakentajien salvoksia, niin niissä
> nähdään usein vuorivillasiivut hirsienvälissä.
> Meille äkkinäisillehän voi sattua, muutta ammattimiehille
> ja vielä toistuvasti.
Aika heikot on ammattimiehillä tiedot, jos tuollaiseen sortuu epäilen,
että tulee "käpyjä" muuallakin ennen kuin hirsirakennus on valmis ja
vaarantaa vielä asukkaiden terveydenkin ( jatkuva lasi- tai kivivillan pöly
sisäilmassa).
> Siitä olen kanssasi samaa mieltä, ettei vuorivillalla
> riivaaminen ( tilkitseminen ) onnistu, ei kannata yritääkkään.
> Riiveen on oltava pitkäkuituista, kuten kirjoituksessa
> totesit, kuitutappurat on sitä varten.
>
> Tyrmäsit uretaanivaahdon.
> Omassa rakennuksessani oli muutama hirsi ulkopinnalta
> sentinlevyisesti haljennut, oikea vesisieppo, kun sitä
> katselin.
> Sen arvelin aiheuttavan kosteusongelman ja täytin sen
> uretaanivaahdolla, liiat leikkasin pois.
Itse olisin paikannut halkeaman puulla.
> Nyt vuosien kuluttuakaan niihin ei ole vesi päässyt pesimään
> ja maalikin on pysynyt hyvin kiinni.
> En ole käynyt sitä satella katsomassa, mutta olettaisin,
> että siitä roiskevesi virtaa luikkaasti yli.
> Mitenkähän olisi, jos siihen tappuroita olisin tunkenut.
> Samasta vaahtopullosta täytin muutanan salvunkolon,
> eikä ole henkäillyt noista reijistä.
>
> Alkuperäinen kirjoittaja aikoi rakennuksensa ulkoa vuorata.
> Mitä panisit lisäeristeeksi hirsiseinän ulkopinnalle
> vuorilaudoituksen alle, koska et vuorivillaa hyväksy.
Puupohjaisen eristeen ( selluvillan ) siksi, että sen kosteuskäyttäytyminen
on samanlainen kuin hirsiseinän ( sitoo ja luovuttaa ).
> Omassa mökissäni eristin rossilattian ja yläpohjan runsailla
> villaeristeillä, enkä näissä kosteutta ole tavannut, joten
> kosteuskäyttäytymisestä en osaa sanoa mitään.
Käytitkö muovia ? jos et, niin menetät osan lämmöneristyskyvystä . 1% lisää
kosteutta villassa vie lähes 15% eristyskyvystä.
> Ehkä on kärsitty kuivuudesta 20 vuotta.
näin todennäköisesti on !
> Millä eristäisit nämä kohteet.
Eristäisin selluvillalla tai purulla, todennäköisesti purulla koska sitä
saa sahoilta ilmaiseksi ainakin meillä päin. :-)
> Jorma.P
Terv.E M
JP
EM <me...@nettilinja.fi> kirjoitti artikkelissa
<01bea15b$3e980a80$0100007f@default>...
>
>
> Käytitkö muovia ? jos et, niin menetät osan lämmöneristyskyvystä . 1%
lisää
> kosteutta villassa vie lähes 15% eristyskyvystä.
> Terv.E M
Tervapaperia käytin villapintojen sisäpuolella. Muovia siellä ei ole.
rossilattian alapuolella on villatehtaalta jätteenä hankittua kovaa villaa
, jossa harsopinat
( jotain laivanrakenusvillaa) kantavana kerroksen, jonka päällä on sitten
pehmyt eristevilla,
sen päällä tervapaperi ja lattialauta.
Jorma.P
Joosua
>Siitä olen kanssasi samaa mieltä, ettei vuorivillalla
>riivaaminen ( tilkitseminen ) onnistu, ei kannata yritääkkään.
>Riiveen on oltava pitkäkuituista, kuten kirjoituksessa
>totesit, kuitutappurat on sitä varten.
Eero Keskinen, Saivonranta Oy, puh 03-342 5139 myy virolaista
pellavarivettä, josta on kehitelty erityinen malli hirsikehikoita
varten.
Heikki Vartiovaara
Kiitoksia!
Taidan laittaa viistoon yläpohjaan sen puhallusvillan, joka toimii
puun tavoin kosteuden suhteen.
Nyt on semmonen vainu koko hommasta että taidan jättää ulkovuorauksen
pois. 175mm hirsi saa riittää myös Kuusamon korkeudella. Teen kehikon
laatan päälle johon laitan sähkölämmityksen pitämään peruslämpöä päällä.
Talvi-viikonloppukäytössä takalla ja uunilla saa mukavan lämmön parissa
tunnissa?? (+10C --> +19-20C), eikö vain? Vanha kehikko on jo painunut
ja aika tiivis joten vetoongelmat eivät tule olemaan minun projektissa
pahin kylmän aiheuttaja?
Nyt jatkan kehikkojen tarkastelua että saan rakennusluvat pistettyä
vetämään, kas kun ollaan poikkeuslupa-alueella, luvan saanti kestää...
EM
JP <jor...@mail.suomi.net> kirjoitti artikkelissa
<01bea212$a01515c0$519b...@home.pp.kolumbus.fi>...
> Tervapaperia käytin villapintojen sisäpuolella. Muovia siellä ei ole.
Sisäpuolinen kosteus siirtyy villaan, mutta todennäköisesti siitä ei ole
mitään haittaa, koska mökki ei ole jatkuvassa asumiskäytössä ja jos olisi,
niin tuollaista rakennetta ei tule tehdä.
> rossilattian alapuolella on villatehtaalta jätteenä hankittua kovaa
villaa
> , jossa harsopinat
> ( jotain laivanrakenusvillaa) kantavana kerroksen, jonka päällä on sitten
> pehmyt eristevilla,
> sen päällä tervapaperi ja lattialauta.
Itse olisin käyttänyt alimmaisena tuulensuojalevyjä ja vasta sitten villat
(pelkällä villapinnalla lämpöä haihtuu enemmän alapohjasta) .
Muistithan limittää päällimmäisen villakerroksen, ( levy ) ettei saumat
tule samalle kohdalle.
Terv. EM
Heikki Vartiovaara
Terve taas! Tiedonjano hirmuinen ja kehikot on pystytetty monesti jo
unissaan. Tosin pohjaratkaisun tekeminen kehikon vanhassa paikassa
tuntuu vaikealta. Erityisesti ullakko/parven ja portaikon paikka
taitaa olla parempi jättää rakentaessa tehtäväksi.
Kaveri kunnostaa pohjanmaalla vanhaa hirsirakennusta kodikseen.
Sisällä mahtava hirsipinta ja ulkopuolella puukuituvilla puhallettuna
suoraan hirteen. Koolaus ja tuulensuojalevy jonka jälkeen ulkoverhous.
Eikä mitään tuulensuojalevyä kummempia eristyspapereita/muoveja.
Hengittää ja on varmasti lämmin kun hirren raot menee täyteen eristettä.
Omaani ajattelin lämmönvaihtosysteemiä, minkä hintaluokan vehkeitä net
ovat?
:
: > Tervapaperia käytin villapintojen sisäpuolella. Muovia siellä ei ole.
:
: