Yläpohjan jäykistäminen
Tommi
Teri-talojen talopapereissa lukee, että "elementtien rakennustukien
poistaminen ennen yläpohjan jäykistämistä."
Mitä tarkoittaa yläpohjan jäykistäminen?
Onko se kenties yläpuolen harva laudoitus vai yläpohjan runkopuiden väliin
tulevat patikat?? Jälkimmäistä ei kyllä ole kuvissakaan...
Mestarikaan ei osaa sanoa. Kuvissa ei ole mainittu ko. asiaa.
--
- Tommi -
Rauno Kangas
> Mitä tarkoittaa yläpohjan jäykistäminen?
Yläpohjan ristikkäissiteiden ja ruoteiden asennus kun on suoritettu eli
vesikattorakenne muodostaa ristikkäissuunnassa jäykän levymäisen rakenteen.
Olennaista on se, että rakennuksen seinille tulevat tuulikuormat saadaan
siirretyksi tuulen suuntaisille seinille, jolloin vaara siitä, että seinien
yläpäät menisivät mutkill, eliminoituu.
> Onko se kenties yläpuolen harva laudoitus vai yläpohjan runkopuiden väliin
> tulevat patikat?? Jälkimmäistä ei kyllä ole kuvissakaan...
Eli kertaalleen vielä:
1) Ruoteet ristikoiden yläpintaan paikalleen
2) Vinotuet tai tuulijäykistyspannat ulkokulmilta jiirissä harjalle
asennetaan
3) Ristikoiden nurjahdustuet ja mahdolliset tuulipukit paikalleen
4) Elementtien vinotuet voidaan poistaa (yleensä poistetaan vasta sitten,
kun on välttämätön poistaa jatkotöiden vuoksi).
> Mestarikaan ei osaa sanoa. Kuvissa ei ole mainittu ko. asiaa.
Ei ole tavatonta ettei mestari osaa sanoa, kun monien
rakennesuunnittelijoiden kuvistakin nuo vinotuennat puuttuu (toki tietyillä
edellytyksillä voidaan myös jättää pois - viittaa vaikkapa Kastelliin, joka
käyttää sisäkattokipsilevyä tuulijäykisteenä)
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Lu-lu
kattoristikoita sun muita vesikatetta kannattavia rimpuloita,
muttas'
jotkut käsitttvät "pohja"n kuitenkin sellaseks' paksuks'
eristetyks' levymäiseks' tasoks'
Rauno Kangas
Te jotkut esiinnytte asiantuntijoinakin - ilman kovin ihmeellisiä näyttöjä.
Alalla varsin yleisesti yläpohjalla tarkoitetaan sisäkattoverhousta,
höyrynsulkumuovia, koolausta sekä villoja; ristikoiden muodostaessa
yläpohjan kantavan rakenteen. Ja ihan yleisesti yläphjan jäykistys
(nimenomaan levyrakenteeksi saattaminen) hoidetaan joko ruoteilla ja
tuulijäykistyspannoilla/laudoilla tai vahtoehtoisesti sisäkattoverhousta
hyödyntäen.
Nimimerkki Lu-lu tekis suuren palveluksen tämän keskusteluryhmän tasolle,
kun heittäis kokonaan pois joutavan kommentoimisen/hämmentämisen.
Tommi
- Tommi -
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:hcEmg.8254$%q2....@reader1.news.jippii.net...
Rauno Kangas
Lu-lu
> ... Lu-lu tekis suuren palveluksen tämän keskusteluryhmän tasolle,
> kun heittäis kokonaan pois joutavan kommentoimisen/hämmentämisen.
hm ... jaa ? no teemme siis näin
Hauskaa Juhannusta vain kaikille !
Juha K
Rauno Kangas kirjoitti:
> Ei ole tavatonta ettei mestari osaa sanoa, kun monien
> rakennesuunnittelijoiden kuvistakin nuo vinotuennat puuttuu (toki tietyillä
> edellytyksillä voidaan myös jättää pois - viittaa vaikkapa Kastelliin, joka
> käyttää sisäkattokipsilevyä tuulijäykisteenä)
Öö, mitenkäs siitten kun laitetaankin nykyään niin kovin yleinen
Mdf paneeli? Kipsataanko ensin ja vasta sitten paneeli päälle?
Olen nähnyt kastelleihinkin kovin usein vaihdettavan paneelit kipsin
tilalle ja vaihto on tapahtunut vasta sisustus vaiheessa, joten
minkäänlaisia lisäjäykisteitä niihin kattoihin ei ole tullut. Siis
romahtaako nuot seuraavalla kovalla myrskyllä?
T. Juha K
Tuukka L.
>tilalle ja vaihto on tapahtunut vasta sisustus vaiheessa, joten
>minkäänlaisia lisäjäykisteitä niihin kattoihin ei ole tullut. Siis
>romahtaako nuot seuraavalla kovalla myrskyllä?
Joo, kyllä ne voi mennä kasaan kuin korttitalot ;-)
Sama ilmiö tapahtuu, kun Kipsi-Jäykkä_Kastellissa menee ja ruiskuttaa vettä
siihen kipsilevyyn. Se pehmenee ja Kastelli romahtaa.
No joku viisas voipi nyt olla nohevana ja sanoa minulle, että mistä sitä
vettä siihen kipsilevyyn hä? Johon minä vastaan, että eipä tartte kuin katon
vähän vuodeskella ja jo on levy pehmeenä.
Nää nykyajan talot ei kestä edes 1 virhettä ja heti ovat
homehtumassa/sortumassa/tiesmitä. Kaikki on vedetty niin millileen, että
sähläysvaraa ei ole yhtään.
Rauno Kangas
Normien mukaisesti ajatellen sen kipsilevyn vaihtaminen paneliin johtaisi
lisäjäykistystarpeeseen. Rakenteissa on kuitenkin jonkin verran normien
mukaisessa tuulijäykistyskapasiteettilaskennassa näkymätöntä kapasiteettia
(kaikkia kapasiteettia tuottavia elementtejä ei esim laskennan
monimtkaisuuden vuoksi "osata" hyödyntää). Siksi voi olla mahdollista, että
yläpohjan jäykisteenä hyödynnetyn sisäkattoverhouslevyn vaihto paneliin, ei
johtaisikaan talon romahtamiseen.
Tuukka L.
> Normien mukaisesti ajatellen sen kipsilevyn vaihtaminen paneliin johtaisi
> lisäjäykistystarpeeseen. Rakenteissa on kuitenkin jonkin verran normien
> mukaisessa tuulijäykistyskapasiteettilaskennassa näkymätöntä kapasiteettia
> (kaikkia kapasiteettia tuottavia elementtejä ei esim laskennan
> monimtkaisuuden vuoksi "osata" hyödyntää). Siksi voi olla mahdollista,
> että yläpohjan jäykisteenä hyödynnetyn sisäkattoverhouslevyn vaihto
> paneliin, ei johtaisikaan talon romahtamiseen.
> --
> RAKENTAVIN TERVEISIN
> RI Rauno Kangas
> pientalotuotannon moniosaaja
> www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Mutta jotta ei syntyisi väärinkäsitystä asiasta, niin sinäkään et varmaan
tarkoita tuolla viestilläsi sitä, että alunperin jäykisteeksi suunnitellun
kipsilevyn voi noin vain omin päin käydä vaihtelemassa toisiin
tarvikkeisiin?
P. Kärhä
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:cyKng.9$IC...@read3.inet.fi...
> Mutta jotta ei syntyisi väärinkäsitystä asiasta, niin sinäkään et varmaan
> tarkoita tuolla viestilläsi sitä, että alunperin jäykisteeksi suunnitellun
> kipsilevyn voi noin vain omin päin käydä vaihtelemassa toisiin
> tarvikkeisiin?
Jäähän sinne sitten kuitenkin kipsilevyä vielä sinne yläkerran "seiniin"
vaikka kattopaneelit vaihdettaisiinkin. Nämä jäykistää jo varmaan ihan
kivasti. (Paitsi että jos ostaa kastellin, niin varmaan ostaa myös N-luokan
levyä EK:n sijaan, joka ei oikein kestä kasassa asennustakaan, saati sitten
tuulta). Ja jos on tiilikatto, jonka ruoteet on ohjeiden mukaan kiinnitetty
kahdella naulalla per liitos, niin se jäykistää myös. Ulkoverhouspaneelikin
jäykistää, jos on kaksi naulaa per liitos.
Mutta siis jos on peltikatto (harvemmat ruoteet kuin tiilellä), ruoteet
kiinni vaan sieltä täältä, ulkoverhous kiinnitetty viimeistelynaulaimella,
N-levyt yläkerran seinillä, panelia katossa, niin voi se ainakin nitistä
tuulella aika tavalla.
En ole kyllä koskaan kuullut että yhtään taloa olisi tuulesta romahtanut,
vaikka en kyllä ole nähnyt yhtään sellaistakaan taloa, mihin olisi noi vinot
pannat asennettu, joten totuus lienee taas erilainen kuin teoria.
Peté
Rauno Kangas
Tää onkin sellainen "ikuisuuskysymys". Normien mukaisesta suunnittelusta
poikkevia taloja on suomalaisista pientaloista varmaan 90 % - tai ylikin.
Pahimmin niukkuuden matematiikka tuntuu purevan seuraavissa:
* tuulijäykistys
* leimapaineet
* naulaussäännöt (suojaetäisyydet)
* pilareiden nurjahdustarkastelu
Itselläni on "kyseenalainen kunnia" kuulua niihin suunnittelijoihin, jotka
huomioivat nuokin, mutta valtaosa erityisesti talopakettien
rakennesuunnittelijoista laiminlyö vähintäänkin osan noista - silleen kun
saa aavistuksen verran edullisempia rakenteita aikaiseksi. Aivan yleisesti
luotetaan "näkymättömiin" kapasiteettitekijöihin, joista osan Pete tuossa
edellä luetteloi.
Pientalojen romahdukset ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta ensioireet
tuulijäykistyksen ja leimapainetarkastelujen laiminlyönneistä ovat paljon
yleisempiä - puuskittaisessa kevyessäkin tuulessa "natiseva" talo ei ole
tavaton harvinaisuus.
Tuukka L.
> vaikka kattopaneelit vaihdettaisiinkin. Nämä jäykistää jo varmaan ihan
> kivasti.
Jaa? Riittäkö tuo viralliseksi Lujuus-Laskelmaksi (tm) Rakennus-Valvontaan?
Ottaa Kastellin rakennekuvat, ruksii yli katon kipsilevyt "tarpeettomina" ja
kirjoittaa timperinkynällä alalaitaan: "Huom! Seiniin jää kipsilevyä, joka
jäykistää rakenteet ihan kivasti. terv. Säästötimpuri"
Ton voi varmaan toimittaa rakennusvalvontaan ja läpi menee? Samoin kuin jos
Castello jostain syystä sattuisi lässähtämään kasaan, ovat vastuukysymykset
ns. kunnossa? Vittuakos niitä lujuuksia laskemaan ym. arpomaan, kun homma on
kuitenkin hoidossa perinteiseen "musta tuntuu ett tää jäykistyi"
menetelmällä?
(Paitsi että jos ostaa kastellin, niin varmaan ostaa myös N-luokan
> levyä EK:n sijaan, joka ei oikein kestä kasassa asennustakaan, saati
> sitten tuulta). Ja jos on tiilikatto, jonka ruoteet on ohjeiden mukaan
> kiinnitetty kahdella naulalla per liitos, niin se jäykistää myös.
> Ulkoverhouspaneelikin jäykistää, jos on kaksi naulaa per liitos.
Mihin niitä rakennesuunnittelijoita muka oikeasti tarvittiinkaan?
Rauno Kangas
>> Jäähän sinne sitten kuitenkin kipsilevyä vielä sinne yläkerran "seiniin"
>> vaikka kattopaneelit vaihdettaisiinkin. Nämä jäykistää jo varmaan ihan
>> kivasti.
>
> Jaa? Riittäkö tuo viralliseksi Lujuus-Laskelmaksi (tm)
> Rakennus-Valvontaan?
Ei riitä, sillä sisäkatto pitää jäykistää levyksi, ja nuo seinälevyt on
kohtisuorassa vesikaton suuntaa vastaan, eli ne jäykistävät ihan muussa
suunnassa.
P. Kärhä
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
> Jaa? Riittäkö tuo viralliseksi Lujuus-Laskelmaksi (tm)
> Rakennus-Valvontaan?
No ei, mutta ainakin minulle ne riittää unilääkkeeksi. Meillä kun on
yläkerrassa panelikatto, eikä kattoon tullut minkään näköistä
ristijäykistystä. Ei ollut kuviinkaan piirretty. Ainoa asiaan liittyvä
merkintä oli rakennuspiirustuksissa olleet X-n muotoiset nurjahdustuet
kattotuoleissa. Niiden kohdalla luki että ne "saa poistaa vasta kun
yläkerran seinät levytetään / jätetään paikalleen mikäli yläkerran seinät
paneloidaan." Tuo rupesi minua sen verran huolestuttamaan, että pohdiskelin
mielessäni kaikki rakenteet, jotka yläkertaa jäykistävät. Tuon aiemmin
kirjoittamani listan lisäksi rakennetta jäykistää parvekkeen poikkiharja
(siinä erityisesti siis taloon nähden pitkittäinen seinä) ja yläkerran läpi
menevä pitkittäinen seinä, jonka löin ohjeiden vastaisesti kiinni
kattotuoleihin (siinä on molemmin puolin EK-levyt joten varmasti jäykistää).
> Mihin niitä rakennesuunnittelijoita muka oikeasti tarvittiinkaan?
No kyllä niitä tarvittaisiin. Herää pikemminkin kysymys, että miksei niitä
käytetä. Tai siis miksei niiden potentiaalia käytetä. Niitä käytetään
nykyään laskemaan, että mitä kaikkea talosta voi jättää pois, niin että se
vielä nippa nappa pysyy kasassa 10 vuoden takuuajan. Oikeasti ne voisi
miettiä vaikkapa että miten taloista voitaisiin tehdä vielä vähän parempia,
lisäämällä kustannuksia vain vähäsen.
Peté
Rauno Kangas
> No ei, mutta ainakin minulle ne riittää unilääkkeeksi. Meillä kun on
> yläkerrassa panelikatto, eikä kattoon tullut minkään näköistä
> ristijäykistystä. Ei ollut kuviinkaan piirretty. Ainoa asiaan liittyvä
> merkintä oli rakennuspiirustuksissa olleet X-n muotoiset nurjahdustuet
> kattotuoleissa. Niiden kohdalla luki että ne "saa poistaa vasta kun
> yläkerran seinät levytetään / jätetään paikalleen mikäli yläkerran seinät
> paneloidaan." Tuo rupesi minua sen verran huolestuttamaan, että
> pohdiskelin mielessäni kaikki rakenteet, jotka yläkertaa jäykistävät. Tuon
> aiemmin kirjoittamani listan lisäksi rakennetta jäykistää parvekkeen
> poikkiharja (siinä erityisesti siis taloon nähden pitkittäinen seinä) ja
> yläkerran läpi menevä pitkittäinen seinä, jonka löin ohjeiden vastaisesti
> kiinni kattotuoleihin (siinä on molemmin puolin EK-levyt joten varmasti
> jäykistää).
Se talon staattinen malli on seuraava:
* päätyseinät ja harjaa vastaan kohtisuorat seinät pitää sivuseiniä pystyssä
* sivuseinät ja harjansuuntaiset väliseinät pitävät päätyseiniä pystyssä
* isänmaa pitää seinien alapäät linjassa
* yläpohjan jäykistys pitää seinien yläpäät linjassa
Se yläpohjan jäykistys siis muodostaa horisonttaalisen levyn, joka estää
seinän yläosaan vaikuttavaa tuulikuorman horisonttaalista komponenttia
painamasta sisään seinän yläreunan keskiosaa - siis siirtää seinän
keskiosassa vaikuttavat tuulikuormat niille kuorman suuntaisille seinille).
Jos minä oikein muistelen, niin Peten talo on puolitoistakerroksinen,
jolloin välipohjalevytys (erittäin hyvä korvaamaan yläpohjan jäykistystä)
kyllä pitää huolen tuosta seinien yläpäiden jäyksitämisestä ja
> No kyllä niitä tarvittaisiin. Herää pikemminkin kysymys, että miksei niitä
> käytetä. Tai siis miksei niiden potentiaalia käytetä. Niitä käytetään
> nykyään laskemaan, että mitä kaikkea talosta voi jättää pois, niin että se
> vielä nippa nappa pysyy kasassa 10 vuoden takuuajan. Oikeasti ne voisi
> miettiä vaikkapa että miten taloista voitaisiin tehdä vielä vähän
> parempia, lisäämällä kustannuksia vain vähäsen.
Ostajat eivät osaa ostaa laatua - vain hintaa, siinä syy.
P. Kärhä
Jeps, jotenkin tuohon malliin minäkin olen tuon jäykistelyn pohtinut. (Mulla
on sellainen kelju ominaisuus, etten luota kehenkään, varsinkaan
ammattilaisiin, mistä syystä olen joutunut itse pohtimaan koko talosta, että
miten kaikki toimii). Ja joo, meillä on puolitoistakerroksinen talo. Mutta
se mikä tuosta listastasi vähän puuttuu on sen yläkerran kattotuolien
pystyssä pysyminen. Siis ajatellaanpa mitä voisi tapahtua kovalla tuulella.
Susi tulee ja puhkuu ja puhaltaa suoraan talon päätyyn, josta syystä seinän
yläpää (harja siis) alkaa taipua sisäänpäin. Kattoruoteet tietty tekevät
sen, että kaikki muutkin kattotuolit taipuvat saman verran samaan suuntaan.
Yläkerran päällä oleva "kurkihirsi" siis tavallaan siirtyy. Nyt jos se
pääsee oikein kunnolla painumaan, niin katolla olevat useampi tonni tiiliä
ja talvella lunta alkavat vahvistamaan tätä taipumista pyrkimällä painumaan
suoraan alaspäin. Lopputuloksena koko kattomysteerio kaatuu kuin korttitalo.
Tiilet ja puusilppu jää tosin tietty siihen välipohjan päälle.
Tätä minä jouduin hetken aikaa miettimään, kun taloon tuli paneeleista
sisäkatto, ja siirsin vielä yläkerran kipsilevyt suunnitellusta paikasta
ulkoseinään, niin että sain lappeen alle syntymään pienet vaatekomerot. Kun
siirrosta johtuen nuo levyt nyt jäi jäykistyssuunnassaan matalammiksi kuin
oli suunniteltu. Jossain vaiheessa kävi vähän mielessä, että olisi ollut
kiva ennen katon sisäruoteiden asennusta laittaa ne kaikki ylijääneet
vanneteräkset sinne ristijäykistykseksi. No pystyssä se on pysynyt jo
useamman vuoden, eikä missään ole näkyvissä mitään taipumiin viittaava,
joten eiköhän se ihan hyvin toimi ilman jäykisteitäkin. Hiukka natisee
helteillä ja tuulilla, mutta niin kai sen puutalon kuuluukin.
Peté
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:mvRng.9601$kn3....@reader1.news.jippii.net...
Kai
> joten eiköhän se ihan hyvin toimi ilman jäykisteitäkin. Hiukka natisee
> helteillä ja tuulilla, mutta niin kai sen puutalon kuuluukin.
No jösses, kuuluisia viimeisiä sanoja vai?!
Ei noi vanhat rintamamiestalot kyllä tuulella natise. On niissä seeverta
enemmän varmuuskertoimia kuin näissä nykyisissä kipsiparakeissa.
Käytä vastedes kypärää sisällä. :-)
Kai
--
Rauno Kangas
> joten eiköhän se ihan hyvin toimi ilman jäykisteitäkin. Hiukka natisee
> helteillä ja tuulilla, mutta niin kai sen puutalon kuuluukin.
Ei puutalonkaan tarvis natista.
P3 Qla
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:e7or80$8r1$1...@epityr.hut.fi...
>
Hiukka natisee
> helteillä ja tuulilla, mutta niin kai sen puutalon kuuluukin.
>
> Peté
>
No ei meillä natise, vaikka on 2 krs. -puutalo.
nos...@supertel.fi
P3 Qla kirjoitti:
>
>
> No ei meillä natise, vaikka on 2 krs. -puutalo.
1.5 kerrostalo, mallia käkikello 70-luvun lopusta,
narisee. Pystyy keskustelemaan väliseinien ja -pohjien läpi
Edellinen oli 50-luvun alun rintamamiestalo, ei narissut, ei kuullut
puhelinta talon toisesta päästä seinien ja lattian läpi. Ja kaiken
lisäksi se uudenmpi talo on tuplaeristeillä, tuplakokoinen ja
4-kertaista ikkunaa, vie enemmän lämmitysenergiaa/m2. (Sitä
rintamamiestaloa oli lisäeristetty, ikkunat 3-kertaista.)
P. Kärhä
> "P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> kirjoitti
>> joten eiköhän se ihan hyvin toimi ilman jäykisteitäkin. Hiukka natisee
>> helteillä ja tuulilla, mutta niin kai sen puutalon kuuluukin.
>
> Ei puutalonkaan tarvis natista.
No joo, siis ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin otetaan mittasuhteet
mukaan. Ei se meidän talokaan siis tuulella sillä lailla natise kuin
liikkeelle lähtevä merirosvolaiva kurkunleikkaajien saaressa. Mutta siis
puurunko ja siinä kiinni olevat puuosat on tehty miljoonasta puupalasta. Ne
laajenevat ja kutistuvat kukin omaan tahtiinsa esim. lämpötilan ja kosteuden
vaihteluiden vaikutuksesta. Kovilla puhureilla silloin tällöin kuuluu pieni
napsaus, kun jossain kohtaa joku pieni jännite purkautuu. Kyllä tämä
mielestäni kuuluu putaloon.
Peté
Rauno Kangas
> No joo, siis ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin otetaan mittasuhteet
> mukaan. Ei se meidän talokaan siis tuulella sillä lailla natise kuin
> liikkeelle lähtevä merirosvolaiva kurkunleikkaajien saaressa. Mutta siis
> puurunko ja siinä kiinni olevat puuosat on tehty miljoonasta puupalasta.
> Ne laajenevat ja kutistuvat kukin omaan tahtiinsa esim. lämpötilan ja
> kosteuden vaihteluiden vaikutuksesta. Kovilla puhureilla silloin tällöin
> kuuluu pieni napsaus, kun jossain kohtaa joku pieni jännite purkautuu.
> Kyllä tämä mielestäni kuuluu putaloon.
Hyvä on. Onkin paljon helpompi olla tyytyväinen taloonsa, jos on omaksunut
sen ominaisuudet "asiaan kuuluvina" ;-)
Tuukka L.
> kohtisuorassa vesikaton suuntaa vastaan, eli ne jäykistävät ihan muussa
> suunnassa.
> --
> RAKENTAVIN TERVEISIN
> RI Rauno Kangas
> pientalotuotannon moniosaaja
> www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Niin mutta kun talossani on epämääräisiä vaikeasti laskettavia
lisäjäykistyksiä, niin se kai kompensoi parin kipsilevyn puuttumisen?
Rauno Kangas
Vanhakin koira siis voi oppia uusia temppuja. Jätit leikkaamatta
kommentoimastasi viestistä viitteet sen kirjoittajaan. Kiitokseksi vastaan
viestiisi (eikö olekin jalomielistä ;-)
>> Ei riitä, sillä sisäkatto pitää jäykistää levyksi, ja nuo seinälevyt on
>> kohtisuorassa vesikaton suuntaa vastaan, eli ne jäykistävät ihan muussa
>> suunnassa.
> Niin mutta kun talossani on epämääräisiä vaikeasti laskettavia
> lisäjäykistyksiä, niin se kai kompensoi parin kipsilevyn puuttumisen?
Noihin "piilokapasiteetteihin" viitattiinkin tuolla aiemmin ja yleensä ne
riittävät pitämään talon pystyssä. Kannattaisikohan seuraavaksi käyttää
sekuntti jatkopohdintoihin - miksi sellaista piilokapasiteettia ei sitten
huomioida laskennassa.
Noitten "piilokapasiteettien" ongelma ei ole niiden matemaattinen hallinta.
Ne jätetään huomioimatta muista syistä - eikä se muu syy ole ylimääräisen
varmuuden haaliminen talojen pystyssäpysymiseen. Suurin osa
piilokapasiteeteista jätetään huomioimatta sen vuoksi, että ne ovat
käyttöönsä soveltumattomia - liian joustavia ollakseen "jäykistäviä".
Sortumavaaran torjuminen ja natisemisen estäminen liikkuvat aivan eri
suuruusluokissa jäykkyysvaatimusten suhteen. Ajatellaampa tyypillistä
1-kerrosomakotitaloa - pohjan mitat suuruusluokkaa 9*12 metriä. Pitkän
seinän keskiosan yläpää, jos liikkuu tuuln vaikutuksesta luokkaa yksi
senttimetri sivusuunnassa, niin natina alkaa, mutta sortumavaarasta ei
puhuta vielä kolmenkaan sentin siirtymien kohdalla. Tuollaisen talon
sivuseinän yläreunaan kohdistuu helposti tuulikuormaa sellaiset 250 kg/jm.
Mikä olisi sellainen vaakapalkki, joka pitäisi tuolla kuormalla sivuseunän
keskiosan yläpään siirtymät alle sentissä? Täysin mahdoton tehtävä pelkillä
harjan ja harjaa vastaan kohtisuorilla rakenteilla, mutta kun laitetaan
ulkonurkalta 45 asteen kulmassa harjalle menevä panta tuollaiseen yläpohjaan
(tai sisäkattolevy) niin se panta yhdessä ulkoseinän, ristikoiden ja
ruoteiden kanssa muodostaa tavallaan ansasristikon, jollaisen jäykkyys on
huikeasti parempi (kunhan muistaa vetää pannat tiukalle, niin toimii kans).
P. Kärhä
> Noihin "piilokapasiteetteihin" viitattiinkin tuolla aiemmin ja yleensä ne
> riittävät pitämään talon pystyssä. Kannattaisikohan seuraavaksi käyttää
> sekuntti jatkopohdintoihin - miksi sellaista piilokapasiteettia ei sitten
> huomioida laskennassa.
Minusta niitä ei pidä huomioida laskelmissa. Piilokapasiteetin tehtävä on
pitää talot kasassa niiden mogien jälkeen, mitkä taloon kumminkin tehdään.
Ei se ole yksi eikä kaksi taloa, joista puuttuu jotain jäykistykseen
ajateltuja rakenteita, vaan valtaosa. Ne pysyy pystyssä sen takia että on
muitakin jäykistäviä rakenteita kompensoimassa, mutta joita ei ole laskettu
mukaan. Lienee noissa nykyään romahtelevissa katoissa kyse juuri tästä, että
laskelmat on tehty ihan luilleen, ja sitten kun jotain menee pieleen, niin
ei ole enää mitään muuta, kun rakenteet on yksinkertaistettu äärimmilleen.
Ihmiset on hirveän huolissaan höyrysuluistaan ja teippailee niitä hullun
kiilto silmissään. Jos niille kerrottaisiin, että seinä toimisi aivan hyvin
ilmankin, koska seinään tulee lateksimaali, niin joku jättäisi höyrynsulut
asentamatta. Ja sitten kohta tulisi esiin talo, jota ei maalattukaan, vaan
vedettiin suoraan paperitapetit, ja sitten on hometta. Eli on hyvä tehdä nuo
sulut kunnolla, mutta on myös kiva tietää, että on varmistava rakenne, niin
voi nukkua rauhassa.
Mulla oli hauska juttu autotallin runkokatselmuksessa. Sellainen vanhemman
polven rakennesuunnittelija oli vetänyt oviseinään nuolet, joiden päässä
luki "12 mm säänkestävä vaneri, naulataan ympäri k200." Ymmärsin hyvin, että
tämä liittyy ristijäykistykseen, eli tällä estetään se, ettei seinän
ylänurkasta painamalla koko mökki taivu salmiakkina, mutta kun kuvasta ei
oikein saanut selvää, että mihin kohtaan tarkalleen ottaen levy tulee.
Pähkäilin että se voisi tulla esim yläkolmioon. Kysyin tätä sitten
vastaavalta mestarilta ja tarkastajalta, jotka oli molemmat vähän äimän
käkenä, kun ei tollaisia enää nykyään kukaan asenna. No laitoin sitten ne
levyt oviaukon reunoille ja päälle, jotta ovikoneisto ainakin toimii
kunnolla tuulellakin. Ja kyllä se asiansa ajaa, ei taivu eikä natise. Mutta
siis esim. naapurissa, johon moinen konstruktio myös oli suunniteltu, mutta
jätettiin asentamatta, taloa voi heilutella ihan tikkailta kädellä
painamalla. Näyttää hurjalta, mutta kai se pystyssä pysyy, kun on
piilokapasiteettia, tässä tapauksessa lähinnä ulkopanelointi, joka on
kiinnitetty kaksi naulaa per liitos. Ja meni läpi tarkastajalta ja
mestarilta.
Peté
Rauno Kangas
> Minusta niitä ei pidä huomioida laskelmissa. Piilokapasiteetin tehtävä on
> pitää talot kasassa niiden mogien jälkeen, mitkä taloon kumminkin tehdään.
> Ei se ole yksi eikä kaksi taloa, joista puuttuu jotain jäykistykseen
Minähän kerroin jo, ettei sitä "piilokapasiteettia" oikeesti voi huomioida
laskelmissa, kun ei se pääsääntöisesti ole "riittävän jäykkää
kapasiteettia".
> mukaan. Lienee noissa nykyään romahtelevissa katoissa kyse juuri tästä,
> että laskelmat on tehty ihan luilleen, ja sitten kun jotain menee pieleen,
> niin ei ole enää mitään muuta, kun rakenteet on yksinkertaistettu
> äärimmilleen.
Suomessa aika harva rakennusromahdu on jäänyt "ikuiseksi mysteeriksi".
Yleisin syy näin mutuna - lehtitietoja luettuani - on vaakarakenteiden
(ristikot, palkit) vakavuudenmenettämiset, joista niistäkin varsin
merkittävä osa on työvirheitä ja toiseksi eniten päärakennesuunnittelijoiden
riittämätöntä paneutumista rakenteiden vakavuuteen (ja yks tärkeimmistä
kattotuolin vakavuuksista on tämä puheena oleva vesokatontuulijäykistys).
Aika vähän on materiaali tai komponenttitason valmistusvikoja silmiin
pistänyt.
> kunnolla tuulellakin. Ja kyllä se asiansa ajaa, ei taivu eikä natise.
> Mutta siis esim. naapurissa, johon moinen konstruktio myös oli
> suunniteltu, mutta jätettiin asentamatta, taloa voi heilutella ihan
> tikkailta kädellä painamalla. Näyttää hurjalta, mutta kai se pystyssä
> pysyy, kun on piilokapasiteettia, tässä tapauksessa lähinnä
> ulkopanelointi, joka on kiinnitetty kaksi naulaa per liitos. Ja meni läpi
> tarkastajalta ja mestarilta.
Onneksi se ei sua haittaa, kun sun mielestä puutalon kuuluukin hetkua ja
natista - ja kyseessä on naapurin talli ;-)