Energian kulutus kwh/ m3 / vuosi
Reader
Eräässä laskelmassa on niin outoja lukuja, että veikkaan siinä olevan pahan
virheen.
Major
Kokonaiskulutus 8 hengen perheessä 50 luvun (lisäeristetyssä) talossa 65
kwh/kuutio/a
Tapio Viljava
"Reader" <n...@mail.com> wrote in message
news:qCl1c.168$hq6...@read3.inet.fi...
> Kuinka paljon talossanne on ollut suunnilleen kulutus per kuutio ?
Meillä n. 37 kWh/m^3/a. Kolme henkeä, "täystiilitalo" rak. v. -74.
Tapsa
TimoR
- Rivitalo rakennusvuosi 1980
- Espoossa
- Kaukolämpö, joten siis energiakulutusluvut tarkkoja
- Sisältää lämpimän käyttäveden lämmityksen
- 9 x 95 m2 asuntoa + 180 m2 lämmitettyjä alakertatiloja
- Asuntojen huonelämpötila 21,5-22,5 astetta, alakerran noin 17 astetta
- Painovoimainen ilmavaihto
- Lämmitettävä tilavuus yhteensä 3250 m3
- Ja lopuksi: Oli 55 kWh/m3/vuosi, josta saatiin laskemaan nykyiselle
tasolle varsin yksinkertaisin toimenpitein.
-Timo-
T Soukko
käyttöönotetussa pre-cut talossa viime vuonna. Lattialaattaan varaavalla
sähkölämmityksellä ja noin 18 kuution kuukausittaisella vedenkäytöllä.
t.Tero
Vesa
news:qCl1c.168$hq6...@read3.inet.fi...
> Kuinka paljon talossanne on ollut suunnilleen kulutus per kuutio ?
JOPAS!
50-luvun lisäeristämättömässä talossa, ilmanvaihtoräppänät, 4 hengen perhe
61 kWh/m3
80-luvun talossa, huippuimuri, sama 4 hengen perhe 61 kWh/m3
Olisikohan meillä energiankäyttötottumus vakioitunut? Myönnettäköön, että
nykyisessä uudemmassa talossa pidämme sisälämpöä pari astetta korkeampana.
Tapio Lindström
vesikiertoinen lattialämmitys).
-- T.
Petteri Soikkonen
Tarkoitko "sähkönkulutus" vai "lämmitysenergiankulutus", näiden yhdistelmä
vai mitä? Esim. T. Lindström ilmoitti varmaankin sähkönkulutuksensa, mutta
maalämmitys on ottanut lämmitykseen tarvittavaa lämpöä myös maasta. Öljy-
tai pellettilämmittäjä pääsisi vielä pienemmillä sähkönkulutuslukemilla.
Mistä kuutio lasketaan, rakennuksen ilmatilasta (siis poislukien seinät
yms), kerrosalasta (rakenteiden lämmittäminenkin jotain ottaa? vai mistä?
Olisi hyvä määritellä tarkemmin, jotta saisi vertailukelpoisia lukuja.
Petteri
Tapio Lindström
> Tarkoitko "sähkönkulutus" vai "lämmitysenergiankulutus", näiden yhdistelmä
> vai mitä? Esim. T. Lindström ilmoitti varmaankin sähkönkulutuksensa, mutta
> maalämmitys on ottanut lämmitykseen tarvittavaa lämpöä myös maasta. Öljy-
> tai pellettilämmittäjä pääsisi vielä pienemmillä sähkönkulutuslukemilla.
Sähkö ja öljy ovat rahassa mitattavia suureita. Harva arvioi mukaan
myöskään takan polttamista.
> Mistä kuutio lasketaan, rakennuksen ilmatilasta (siis poislukien seinät
> yms), kerrosalasta (rakenteiden lämmittäminenkin jotain ottaa? vai mistä?
Arkkitehti laski lupakuviin kuutiot. Laskujeni mukaan kyseessä on
bruttotilavuus eristepinnan ulkotasoon asti (ns. lämmitettävä tilavuus),
mikäli CAD-ohjelma osaa hommansa oikein. Paremmin tietävä korjatkoon.
-- T.
Tapio Viljava
"Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:c26npb$1vbv$1...@news.tsd.tieto.com...
> Tarkoitko "sähkönkulutus" vai "lämmitysenergiankulutus", näiden yhdistelmä
> vai mitä? Esim. T. Lindström ilmoitti varmaankin sähkönkulutuksensa, mutta
> maalämmitys on ottanut lämmitykseen tarvittavaa lämpöä myös maasta. Öljy-
> tai pellettilämmittäjä pääsisi vielä pienemmillä sähkönkulutuslukemilla.
> Mistä kuutio lasketaan, rakennuksen ilmatilasta (siis poislukien seinät
> yms), kerrosalasta (rakenteiden lämmittäminenkin jotain ottaa? vai mistä?
Otsikosta päätellen kyse oli talon kokonaisenergiankulutuksesta
lämmitysmuodosta riippumatta. Sikäli asia on varsin yksiselitteinen.
Omat kuutioni ovat rakennuspiirustukseen merkityt kuutiot, jotka sisältävät
talon koko lämmitettävän tilavuuden.
Tapsa
Jukka Marin
> Kuinka paljon talossanne on ollut suunnilleen kulutus per kuutio ?
Lämpöindeksi 42.73 kWh/m³ Kuopiossa. Mukana käyttöveden lämmitys (veden-
kulutus 128 m³), tuloilman jälkilämmitys, 2 lämmintä autotallia ym. Talo
kaikkea muuta kuin kantti-kertaa-kantti, rakennusvuosi 1996.
-jm
Reader
"Petteri Soikkonen" <som...@microsoft.com> wrote in message
news:c26npb$1vbv$1...@news.tsd.tieto.com...
Erittäin hyvä kysymys.
Kyse on kaukolämpötarpeen mitoituksesta.
Ts. kyse on pelkästä lämmitysenergiasta. En tiedä, mikä on tapa laskea
tilavuus.
Pahoittelen amatöörin tekemiä epätarkkoja kysymyksiä.
jusa
Eli siis maalämpö-, öljy-, kaukolämpö- jne talojen energian
kulutuksista ei tässä tapauksessa ole mitään apua (niin kauan
kuin se katsotaan kWh-mittarista/sähkölaskusta:-).
Sähkölämmitteisen talon kWh-kulutus voisi antaa jonkinlaista
suuntaa mitoitukselle, mutta siinä tulee ylimääräistä
marginaalia käyttösähkön verran. Toisaalta parempi ottaa
mielummin ylä- kuin alakanttiin, ettei pääse vilu yllättämään.
Noin 75 kWh/m2/v. Sähkölämmitys, boileri yösähköllä,
rak.v. -89, yhdessä tasossa, 3-kert.ikkunoilla, huippuimurilla,
huonelämpötila +23C.
Itse kokeilin muistaakseni Helsingin Energian nettisivuilla
olleella laskurilla ja sen ilmoittama vuosikulutus oli hyvin
lähellä todellista (heittoa alle 4%). Laskurissa oli parasta
se, että kokonaiskulutuksen lisäksi näki myös minkä verran
mikäkin osa-alue kuluttaa koko potista. Arvelin, että jos
kokonaiskulutus osuu niinkin lähelle oikeaa, niin ei kai ne
osa-alueetkaan voi kovin paljon heittää.
Siitä voisi saada jotain osviittaa tuohon kaukolämmönkin
mitoitukseen. Tosin en tiedä että voiko sähkönlämmityksen
kilowatteja verrata suoraan kaukolämmön kilowatteihin...
-jusa
--
Happiness is an attitude, not a result of circumstances.
Major
> olleella laskurilla ja sen ilmoittama vuosikulutus oli hyvin
> lähellä todellista (heittoa alle 4%). Laskurissa oli parasta
> se, että kokonaiskulutuksen lisäksi näki myös minkä verran
> mikäkin osa-alue kuluttaa koko potista. Arvelin, että jos
> kokonaiskulutus osuu niinkin lähelle oikeaa, niin ei kai ne
> osa-alueetkaan voi kovin paljon heittää.
Minulle kyseinen laskuri antaa arvioksi 41150 kw.
Viimeisten 12 kk kulutus on ollut 17650 kw....
Ero johtunee pääasiassa lisäeristyksestä, talo tehty -50 luvulla,
ja jos vaihdan talon iäksi 90->, laskee kulutusarvio 20087 kw
Harri Toivonen
Kun vuosikulutus on 11 MWh ja lämpimiä kuutioita noin 890 niin tästä tulee
silloin
12,4 kWh/kuutio/vuosi. Maalämpö, varaava takka, puukiuas, lämmön talteenotto
ja 3 henkeä. Näin outo luku on kuitenkin aivan totta ja sisältää siis kaiken
sähkökulutuksen, mutta ei tietenkään puun kulutusta.
Harri Toivonen
Juha Norman
"Tapio Viljava" <tapio....@poista.danisco.com.invalid> wrote in message
news:IFC1c.96$Qk...@read3.inet.fi...
> Otsikosta päätellen kyse oli talon kokonaisenergiankulutuksesta
> lämmitysmuodosta riippumatta. Sikäli asia on varsin yksiselitteinen.
> Omat kuutioni ovat rakennuspiirustukseen merkityt kuutiot, jotka
sisältävät
> talon koko lämmitettävän tilavuuden.
Niin, mutta se ei todellakaan ole kovin yksiselitteistä, millä lasket takan
kulutaman energian tai maalämpöpumpun?
Juha
Petteri Soikkonen
news:c29pev$1q9vd9$1...@ID-218960.news.uni-berlin.de...
> Niin, mutta se ei todellakaan ole kovin yksiselitteistä, millä lasket
takan
> kulutaman energian tai maalämpöpumpun?
Miten takka "kuluttaa energiaa"? Totta se poistaa puuta polttaessaan
lämmintä ilmaa talosta, mutta kyllä aika paljon lämmittääkin.
Ekowellin maalämpöpumpussa on kwh-mittari joka tasan tarkkaan kertoo
laitteen kuluttaman kwh -määrän.
Ja jos tarkoitit "antaman energian", niin joillekin takoille on annettu
lämpöteho, jonka se antaa tietyn määrän kuivaa puuta tietyssä ajassa
poltettuna. Maalämpökojeilla homma on ehkä hieman hankalampaa, koska koneen
antama kokonaisteho on riippuvainen hyötysuhteesta, joka puolestaan on
ainakin osin riippuvainen maasta saatavan lämmön määrästä ja osin siitä,
mille tasolle lämpö nostetaan (eli kuinka lämpimäksi vesi joudutaan
lämmittämään).
Petteri
Roy Björkstrand
Viimeisestä kohdasta kaivataan lisätietoa.
Meillä 75kWh/m^3/v - 22 huoneistoa (pääosin 1-taso), pesutiloissa
_käyttövesikiertoinen_ lattialämmitys, huonelämmöt oletettavasti
riittävän korkeita (23?), koneellinen ilmanvaihto.
Roy
Mikko
Kulutus 33,64 kWh/m3/a, Nokialla sis. kaiken käyttösähkön sekä lämmityksen.
-Sähkösauna, PILP, tallissa suorasähkölattialämmitys
-Talossa sisälämpö n.22, tallissa n. 11-12.
Rakentaja raju
Sähkön kulutus 5000kWh/a
Kuutioita: 269
Kulutus/m3=18,58kWh/a
Talo uusi hirsirunkoinen lisäeristetty ok-talo, 2 asukkia,
Tampereella.
Lämmitys Ukko-uunilla +kaksi 1500w sähköpatteria talvella.
Takka-leivinuunissa poltetaan puuta myös silloin tällöin. Puuta palaa
vuodessa yhteensä arviolta 8-10 pino-m3. Kosteiden tilojen lattiat
lämpiää sähköllä. Käyttövesi lämpiää Ukko-uunilla + 50l
sähköboilerilla.
RR
Qrt
Kuka on muuten keksinyt vertailla energiankulutusta muodossa kWh/m3? Minusta
se ei anna kovinkaan vertailukelpoista tietoa eri taloista, puhumattakaan
lämmitysmuodoista. 1 m3 kuutiossa on seinäpintaa 6 m2, kun taas esim tuhat
kertaa isommassa kuutiossa (1000 m3) on seinäpintaa 600 m2, eli vain sata
kertaa niin paljon. Vertailutapa suosii siis isoja taloja. Miksei käytetä
esim. rakennuksen ulkoseinien ja katon pinta-alaa (onhan normaali tapa
ilmaista lämmönjohtavuuttakin W/m2 K)?
Qrt
"Mikko" <ei_roskaa_perttala@roskaa_mbnet.fi> wrote in message
news:404DB36C.6020106@roskaa_mbnet.fi...
ove
> ulkoseinien ja katon pinta-alaa (onhan normaali tapa ilmaista
> lämmönjohtavuuttakin W/m2 K)?
ehkäpä vain siksi
ettei rakennuslupakaavakkeessa ole kuin rakennuksen m2 ja m3 tiedot ?
mutta silti : ... varsin hyvin perusteltu sykymys
Reader
"ove" <ove...@kolumbus.fi> wrote in message
news:c2p4og$clg$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Lisäksi;
laskutapa suosii kuution mallisia taloja.
Marko Björkroth
> laskutapa suosii kuution mallisia taloja.
Täh? Suosii? Niihän sen _pitääkin_ olla, koska kuution muotoisessa
talossa on vähemmän ulkoseinäpinta-alaa kuin yksikerroksisessa tai
ulokkeita täynnä olevassa arkkitehtuuri-ihmeessä.
Marko
ove
aivan ! ... siis : suosiii se
ja vielä rautalangasta:
siis aivan YHTÄ HYVIN ja huolellisesti (ja paksusti) lämpöeristetyt
kuution tai monimutkaisemman muotoiset talot eivät tuota (typerää?)
pinta-alaa-kohti-ominais-suuretta laskentaperusteena käyttäen
anna tulokseksi yhtä suurta numeroarvoa ... kuten kai niiden pitäisi,
jos luvulla tosissaan yritettäisiin esittää rakennuksen lämpöeristeen
"hyvyyttä"
nythän tuolla tavoin saatu suuri ominaiskulutusarvo osoittaa vain
ns. modernin "arkkitehtuurin" tasoa, ...
eikä kerro rakennuksen lämpöeristeen hyvyydestä yhtään mitään
Reader
"Marko Björkroth" <Marko.B...@saunalahti.fi> wrote in message
news:KQ14c.547$D31...@reader1.news.jippii.net...
No shit holmes !
Marko Björkroth
> siis aivan YHTÄ HYVIN ja huolellisesti (ja paksusti) lämpöeristetyt
> kuution tai monimutkaisemman muotoiset talot eivät tuota (typerää?)
> pinta-alaa-kohti-ominais-suuretta laskentaperusteena käyttäen
> anna tulokseksi yhtä suurta numeroarvoa ...
Koita nyt herätä hyvä mies. Tuolla kWh/m³-luvulla ei yritetä kuvata
lämpöeriseen hyvyyttä, vaan talon energiankulutusta. Sinusta talolle
pitäisi siis antaa "energiataloudellinen" -leima kylkeen, jos eristeet
ovat paksut, mutta energiaa palaa kuitenkin kaikkien turhien erkketien
ja mutkien ansiosta enemmän kuin "kantti kertaa kantti" -talossa?
Marko
Hantte
> Kuinka paljon talossanne on ollut suunnilleen kulutus per kuutio ?
>
> Eräässä laskelmassa on niin outoja lukuja, että veikkaan siinä olevan pahan
> virheen.
Onko kukaan tehnyt tästä yhteenvetoa?
Esim. taulukkoa, jossa olisi: energiankulutus, kuutiot, henkilömäärä,
lämmitystapa jne.
Meillä Siporex-talo, 9-henkinen perhe, maalämpö, sähköä palanut reilussa
vuodessa yli 60 000 kwh ja kuutioita 1250.
Tarkkaa lukemaa ei ole, koska mukaan on tullut rakennusaikainen lämmitys
(9kWh:n lämmitin viime talvena yötäpäivää vuotavassa talossa).
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
ove
> kuvata lämpöeriseen hyvyyttä, vaan talon energiankulutusta.
ja ... Bullshit ! ... kukahan nyt on oppitunneilla nukahdellut ?
energiankulutus (=määrä)
kuvautuu täysin yksiselitteisesti yksiköllä: (kWh)
joka on eräs energian yksikkö
ja jos joku haluaa vielä tietää, että missä ajassa ko. energia on kulutettu
niin silloin pannaan perään ajan yksikkö: (kWh/a) eli = kyseinen määrä
energiaa on kulutettu yhdessä vuodessa (=keskim.teho)
(kWh/m3/a) on vain eräs rakennuksen "arkkitehtuuria" kuvaava ominaissuure
ja ehkäpä myös eräs "elämisen ja asumisen laadullisen tasokkuuden" mittari,
jolla ei ole reaalimaailmassa mitään tekemistä edellisten kanssa,
mutta jota siitä huolimatta jatkuvasti ja iloisesti VÄÄRINkäytetään
antamaan tyhmille kansalaisille mielikuva rakennusten energiataloudellista
hyvyydestä
eri talouksien erilaisesta asukasmäärästä tai arkkitehtoonisesti kauniiden
talojen erilaisesta arkkitehtuurista pätkääkään välittämättä,
ja yrittäen puristaa kaikki kansalaiset samaan energiankulutus-muottiin
(mutta joka puristus ei kuitenkaan koske itselleen ja toisilleen
erikois-etuisuuksia jakelevaa, valtaa maassamme pitävää öky-eliittiä)
sillä onhan aivan luonnollista ja jokaiselle myös päivänselvää, että
ISOmpi talo kuluttaa tavallisesti enemmän energia kuin pienempi talo,
ja että
enemmän asukkaita kuluttaa enemmän energiaa kun vähemmän asukkaita,
ja että
landelta päivittäin kaupunkiin töihin ja takaisin pendelöivät kuluttavat
enemmän tiiseliä kuin keskustassa vuokralla bunkkaavat, yhä opiskelevat
vihreät city-hörhöt
joten
aivan yhtä hyvin riittäisi pelkäksi, yhtä tyhmäksi energiankulutuksen
mittariksi esimerkiksi: (rakennus-m3) tai (asukkaiden lukumäärä)
tai (asuinhuoneiden lukumäärä ja/tai koko) tai (rakennuksen etäisyys
kaupungin keskustasta) tai (monenko auton tautotalli talossa on) tai
(moottorin tilavuus ... kuutiotuumina)
niinpä me vaatimme ... uusien, oikeiden ja asiallisten, energiankulutusta
kuvaavien ominaissuureiden käyttöönottoa, sellaisten kuin esim. on:
(kWh / a / oC huonelämpötila / rakennuksen vaipan pinta-ala
/ ilmanvaidon määrä / lämpimän veden kulutus / asukkaiden lukumäärä )
Marko Björkroth
> ja ... Bullshit ! ... kukahan nyt on oppitunneilla nukahdellut ?
No, eipä sinua ainakaan voi turhan selvästä ulosannista kiittää. Käsitin
aiemman lausuntosi perusteella, että ole samoilla linjoilla readerin
kanssa ts. pidät ko. energiankulutuksen mittayksikköä harhaanjohtavana,
koska siihen vaikuttaa lämmöneristeiden paksuuden lisäksi myös talon muoto..
> (kWh/m3/a) on vain eräs rakennuksen "arkkitehtuuria" kuvaava ominaissuure
> ja ehkäpä myös eräs "elämisen ja asumisen laadullisen tasokkuuden" mittari,
> jolla ei ole reaalimaailmassa mitään tekemistä edellisten kanssa,
>
> mutta jota siitä huolimatta jatkuvasti ja iloisesti VÄÄRINkäytetään
> antamaan tyhmille kansalaisille mielikuva rakennusten energiataloudellista
> hyvyydestä
No nyt tulee oikeaa asiaa! Asukkaiden elintapojen vaikutus todelliseen
energiankulutukseen voi olla +/- 30 %. Yksinkertaisin & suosituin
säästökikka on pistää ilmanvaihto pois päältä ja talo muuttui heti
paljon taloudellisemmaksi kuin naapurilla...
Vertailu pitäisi siis tehdä mieluummin laskennallisilla kulutusluvuilla
eikä todellisilla, mitatuilla.
> niinpä me vaatimme ... uusien, oikeiden ja asiallisten, energiankulutusta
> kuvaavien ominaissuureiden käyttöönottoa, sellaisten kuin esim. on:
> (kWh / a / oC huonelämpötila / rakennuksen vaipan pinta-ala
> / ilmanvaidon määrä / lämpimän veden kulutus / asukkaiden lukumäärä )
Periaatteessahan kaikkien näiden vaikutuksen pystyy laskemaan (jollain)
tarkkuudella Rak. määr. ohjeilla ja kompensoimaan, mutta se haisee
työltä. Ehkä tuo kWh/m³ pitäisi pilkkoa osiin - vaipan häviöiden osuus,
lämpimän veden osuus, ilmanvaihdon osuus - jolloin olisi helpompi tehdä
myös korjaukset, jos sisälämpötila, ilmanviahdon määrä ym. poikkeavat
normien mukaisesta.
Marko