t. Pekka
>Mitä talopakettia suosittelette? Tarkoitus olisi rakennuttaa 1
>1/2 -kerroksinen omakotitalo n. 160m2. Onko edullisempia vaihtoehtoja
>Älvsbytaloon verrattuna?
Meillä omatalon paketista tehty talo omien suunnitelmien mukaan tuli
samalla hinnalla kuin olisi saanut hieman pienemmän Älvsbytalon.
Aikaahan menee tietysti enemmän, mutta saa sellaisen kun haluaa.
Ossi
t. Pekka
Ossi Haapakoski wrote in message
<398a9833...@news.europe.nokia.com>...
>Oliko oman työn osuus millanen omatalossa?
>
>t. Pekka
Omaa työtä olen tehnyt sen verran, että maksoin talonrakennuksen
aikana palkanluonteisia kuluja hiukan alle 60 000mk, sisältäen kaikki
sivukulut. Työssä minulla oli pääasiassa kaksi kirvesmiestä ja lisäksi
muurari 11 päivää sekä LVI asentaja pari päivää.
Enempikin olisi voinut itse tehdä, mutta silloin olisi rakentamisen
lopussa tainneet vaimo ja lapset muuttaa eri osoitteeseen.
Ossi
Marko
Pekka wrote in message ...
>Oliko oman työn osuus millanen omatalossa?
>
>t. Pekka
t. Pekka
Marko Siiskonen wrote in message ...
Pekka wrote:
> Mitä talopakettia suosittelette? Tarkoitus olisi rakennuttaa 1
> 1/2 -kerroksinen omakotitalo n. 160m2. Onko edullisempia vaihtoehtoja
> Älvsbytaloon verrattuna?
>
Tuskin. Mutta et sinä Elvsby-tyyliä voi verrata "normaaliin"
omakoti-laatuun ellei sitten muovipinnat ole sitä mitä haluat.
- Marko
> Mitä talopakettia suosittelette? Tarkoitus olisi rakennuttaa 1
> 1/2 -kerroksinen omakotitalo n. 160m2. Onko edullisempia vaihtoehtoja
> Älvsbytaloon verrattuna?
Jos välttämättä talopaketin haluat, niin kokeileppas tuota Braithwhaiten
putiikkia, ja kerro sitten meillekin kokemuksia.
Ei se tarkemmin katsottuna pahemmalta vaikuta, vaikka termorangan
kosteuskäyttäytymisen erinomaisuus jäikin vähän kyseenalaiseksi. Hinnat
vaikuttavat suht' halvoilta, rakenne on palamaton, ja
suurelementtiasennuksessa on omat hyvät puolensa, varsinkin jos julkisivut
on valmiiksi verhottu. En kyllä enää muista, että oliko näissä paketeissa.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
PS. Olen nähnyt omin silmin Älvsbytalon valmiina sisältä ja päältä. Minusta
se vaikutti ihan
kodikkaalta ja jopa "normaalilta". Vai enkö ymmärrä rakentamispuolesta
tarpeeksi, kun tämmöisiä
asioita yritän toitottaa...;)
t. Pekka
Marko Vaisanen <marko.v...@vtt.fi> wrote in message
news:398AA359...@vtt.fi...
>
>
> Pekka wrote:
>
> > Mitä talopakettia suosittelette? Tarkoitus olisi rakennuttaa 1
> > 1/2 -kerroksinen omakotitalo n. 160m2. Onko edullisempia vaihtoehtoja
> > Älvsbytaloon verrattuna?
> >
>
Mikä hintaero? Halvemmalla saat kuin itse toimit rakennuttajana ja
kilpailutat toimittajia. Silloin tiedät ainakin mitä saat (ja miten). Ei
vaadi älyttömästi vaivaa, rakennutin juuri talon..........
t:mika
t. Pekka
Mika Heikura <mika.h...@cymbalsites.com> wrote in message
news:8mf3k1$1ng$1...@tron.sci.fi...
Ajattelehan nyt, jos kaikki talot tuotaisiin valmiina rekalla tontille, niin
mistä tässä ryhmässä sitten keskusteltaisiin. Eihän tuollainen ratkaisu voi
olla hyvä. Mitä mielenkiintoa elämässä sitten enään olisi kun
talopakettitoimittaja ottaisi vastuun mahdollisista jälkipuinneistakin :)
Heikki
>Saahan Elvsbytaloonkin laattaa muovin tilalle jos niin tahtoo. Onko se
>senkin jälkeen
>vielä halvempi vaihtoehto?Jääkö vielä jotain sellaista mitä
>"normaalitalossa" on toisin?
>Poikkeaako Älvsby sitten niin paljon tuosta "normaalista", että kannattaa
>maksaa se
>hintaero ns. normaalitaloon verrattuna? Mikä sen tekee niin
>vastenmieliseksi?Liian halpa?
>Vai sekö, että ei saa juuri tarkalleen joka nurkkaa sellaisena kuin itse on
>ajatellut?
Eikai itse valmistajassa ole muuta vastenmielistä kuin ettei se ole
kotimainen.
Meillä miinuksia oli se, että kaikki mallit olivat epäkäytännöllisiä
verrattuna "omaan" suunnitelmaan, joka on nyt juuri sitä mitä
kodiltamme halusimme. Älvsbyyn ei olisi mm. saanut paikkaa
haluamillemme tulisijoille (yksi olisi kyllä mahtunut).
Mikäli olisimme teettäneet Älvsbyn samoilla pintamateriaaleilla kuin
nykyisen talomme ja halunneet esim. ilmanvaihdon myös koneellisella -
lämmitetyllä tuloilmalla, olisi se tullut huomattavasti nykyistä
kalliimmaksi.
>PS. Olen nähnyt omin silmin Älvsbytalon valmiina sisältä ja päältä. Minusta
>se vaikutti ihan
>kodikkaalta ja jopa "normaalilta". Vai enkö ymmärrä rakentamispuolesta
>tarpeeksi, kun tämmöisiä
>asioita yritän toitottaa...;)
Mikäli olet näkemääsi tyytyväinen, etkä välitä mitä muut ajattelevat,
etkä tahdo kokea sitä suurta riemua minkä pitkät työpäivät aiheuttavat
muissa perheenjäsenissä, toivotan onnea talokauppaan.
Ossi
Jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta tässä omaa taloa rakentaessani olen
monelta taholta kuullut kommentteja tyyliin "jaahas, tuonne tuleekin
näköjään tuollainen ruotsalainen parakki, on se käsittämätöntä että ihmiset
tuollaisia huolivat". Olenkin siis erittäin tyytyväinen että itse valitsin
paketin jota muutkin arvostavat - tällä on merkitystä paitsi tulevaisuudessa
kun myyn taloa niin myös muutenkin (sitä kun on aika ylpeä saavutuksestaan
:-). Kuulin myös että rakenteissa käytetään materiaaleja jotka muut ovat
hylänneet jo aikoja sitten.
Ymmärrän toki niitä jotka haluavat talonsa 'avaimet-käteen', jolloin
valinnan vara supistuu oleellisesti. Kuitenkin suosittelisin ainakin
yrittämään löytää sopiva rakennuttaja tai vähintään ammattimiehet tekemään
kaiken rakentamisen.
t. Markku
> vielä halvempi vaihtoehto?Jääkö vielä jotain sellaista mitä
> "normaalitalossa" on toisin?
-Normaalitaloissa on lattia/kattolämmitys
-Normaalitaloissa on LTO-ilmastointi
-Normaalitalossa on vähemmän väliseiniä. (Elfsby-talot näyttää minusta aika
sokkeloisilta, kun kaikki modulit on saatava väliseinillä pysymään koossa).
-Jotkut pitävät tiiliverhouksesta
-Normaalitaloissa on rakennusvaiheessa enemmän vaihtoehtoja (pintamateriaalit,
julkisivut)
-Normaalitalon rakentamisessa on taikaa, ja aina silloin tällöin kokee
onnistumisen riemua. (Lopputulos on kyllä sitä vaikeammin ennustettavissa, mitä
pienimmässä osissa talo tulee :-)
> Poikkeaako Älvsby sitten niin paljon tuosta "normaalista", että kannattaa
> maksaa se hintaero ns. normaalitaloon verrattuna?
Kukin päättää itse. Älvsby tulee tontille minimivaivalla ja aika halvalla. Jos
nämä olisivat ne ainoat erot, niin kaikki ostaisivat niitä.
> Mikä sen tekee niin vastenmieliseksi?Liian halpa?
Ei se ainakaan minusta ole vastenmielinen. Itse asiassa tuollainen konttitalo
on ihan mielenkiintoinen idea.
> Vai sekö, että ei saa juuri tarkalleen joka nurkkaa sellaisena kuin itse on
> ajatellut?
Minulle juuri tämä oli aikoinaan raakkausperuste (kts. yllä oleva lista)..
> PS. Olen nähnyt omin silmin Älvsbytalon valmiina sisältä ja päältä. Minusta
> se vaikutti ihan kodikkaalta ja jopa "normaalilta".
Minä olen nähnyt yhden ulkoa päin, ja se on jopa julmetun hieno.
Pohjaratkaisuja (joista en pidä) olen nähnyt ainoastaan kataloogissa
>
>Pekka wrote in message ...
>>Saahan Elvsbytaloonkin laattaa muovin tilalle jos niin tahtoo. Onko se
>>senkin jälkeen
>>vielä halvempi vaihtoehto?Jääkö vielä jotain sellaista mitä
>>"normaalitalossa" on toisin?
>>Poikkeaako Älvsby sitten niin paljon tuosta "normaalista", että kannattaa
>>maksaa se
>>hintaero ns. normaalitaloon verrattuna? Mikä sen tekee niin
>>vastenmieliseksi?Liian halpa?
>>Vai sekö, että ei saa juuri tarkalleen joka nurkkaa sellaisena kuin itse on
>>ajatellut?
>>
>
Joo, Älvsbytaloista on ollut täällä juttuja aikaisemminkin, joten
katsele myös deja:n kautta.
Nämähän on aika paljon makuasioita eikä niinkään faktaa. Tässä minun
makuja, kun taloa valittaessa tutkin noita 1 1/2 kerr. Älvsbyjäkin.
Huonoa:
- sauna ja pesuhuone pieniä
- pesuhuoneessa wc pytty
- olohuoneet pieniä, tai malliltaan pitkä kapea
- alakerran lattiat "kumisee" kun siellä juoksee. Ainahan 1 1/2 kerr.
puutalossa yläkerran lattia kumisee kun lapset juoksee, mutta näissä
myös alakerran.
- hintaa arvioidessa tulee muistaa että yläkerta on tosiaan ihan
tyhjä.
- meidän asuinalueelle tulleita paria Älvsbyä perustettaessa on
mielestäni perustustapa ja itse perustukset huteran näköiset. Huom.
näköiset, ei välttämättä ollenkaan faktaa.
- jos olet kaava-alueella, kattokaltevuus on vain se vakio, eli katso
sopiiko kaavamääräyksiin. Ja varsinkin huomioi kaava jos pitäisi olla
tiiliverhous seinissä.
- täysin valmiina ja yläkerta tehtynä ei olekkaan enää mikään
halpistalo hinnaltaan.
- ulkopuolelta liian yksinkertaisia, eli rumia jos ei itse panosta
hieman lisäyksiin ja koristeluun.
Hyvää:
+ lyhyt rakennusaika
t. Pekka
Petri Kärhä wrote:
> Pekka wrote:
>
> > Mitä talopakettia suosittelette? Tarkoitus olisi rakennuttaa 1
> > 1/2 -kerroksinen omakotitalo n. 160m2. Onko edullisempia vaihtoehtoja
> > Älvsbytaloon verrattuna?
>
> Jos välttämättä talopaketin haluat, niin kokeileppas tuota Braithwhaiten
> putiikkia, ja kerro sitten meillekin kokemuksia.
Putiikki on muuten toimitusjohtaja Juha Heinäsen, ei minun :)
> Ei se tarkemmin katsottuna pahemmalta vaikuta, vaikka termorangan
> kosteuskäyttäytymisen erinomaisuus jäikin vähän kyseenalaiseksi. Hinnat
> vaikuttavat suht' halvoilta, rakenne on palamaton, ja
> suurelementtiasennuksessa on omat hyvät puolensa, varsinkin jos julkisivut
> on valmiiksi verhottu. En kyllä enää muista, että oliko näissä paketeissa.
Ei ole julkisivuverhousta vakiona, emmekä sitä tarjoa tehtaalla asennettuna.
Timpuri paikan päällä tekee sen halvemmalla ja yhtä hyvin kuin se voidaan
tehtaalla tehdä.
T:Henry B.
<CLIPETI CLAPS>
> Ei ole julkisivuverhousta vakiona, emmekä sitä tarjoa tehtaalla asennettuna.
> Timpuri paikan päällä tekee sen halvemmalla ja yhtä hyvin kuin se voidaan
> tehtaalla tehdä.
>
Hieno talopaketti, jos ei kerran ulkoverhoilua saa edes pyydettäessä.
Logiikkasi mukaan: julkisivuverhous tulee halvemmaksi tehdä paikan
päällä --> runko ja eristykset tulee halvemmiksi tehdä paikan päällä.
Kyllä sen julkisivuverhouksen asentaminen on helpompaa ja nopeampaa
talotehtaalla. Tämä johtuu paremmista tuotantotiloista(aina lämmintä, ei
sada, tasainen työskentelyalusta, paremmat telineet ja kulkutiet, ym.)
mahdollisuus sarjatuotantoon, työntekijöiden erikoistuminen ym.
Sampsa Pesonen
sampsa....@hit.fi
http://www.hit.fi/~sipesone
Sampsa wrote:
> On Tue, 8 Aug 2000, Henry Braithwaite wrote:
>
> <CLIPETI CLAPS>
> > Ei ole julkisivuverhousta vakiona, emmekä sitä tarjoa tehtaalla asennettuna.
> > Timpuri paikan päällä tekee sen halvemmalla ja yhtä hyvin kuin se voidaan
> > tehtaalla tehdä.
> >
>
> Hieno talopaketti, jos ei kerran ulkoverhoilua saa edes pyydettäessä.
Tietenkin saa.
> Logiikkasi mukaan: julkisivuverhous tulee halvemmaksi tehdä paikan
> päällä --> runko ja eristykset tulee halvemmiksi tehdä paikan päällä.
Asiaan vaikuttaa monta seikkaa, eikä elementin/seinän valmistusta voi suoraan
verrata ulkovuoraamisen. Ovat kuitenkin kaksi aivan eri asiaa.
> Kyllä sen julkisivuverhouksen asentaminen on helpompaa ja nopeampaa
> talotehtaalla. Tämä johtuu paremmista tuotantotiloista(aina lämmintä, ei
> sada, tasainen työskentelyalusta, paremmat telineet ja kulkutiet, ym.)
> mahdollisuus sarjatuotantoon, työntekijöiden erikoistuminen ym.
Omien testiemme ja tutkimusten perusteella ei ole. Kuten jo mainitsin, verhouksen
asentaminen ja elementin rakentaminen eroavat toisistaan runsaasti, ja näin ollen
joutuisimme hankkimaan verhoamiseen erikoistuneen asennusryhmän. Toistaiseksi
olemme todenneet että homma hoituu näiltä osin kätevämmin työmaalla.
T:Henry B.
Pekka wrote:
> Saahan Elvsbytaloonkin laattaa muovin tilalle jos niin tahtoo. Onko se
> senkin jälkeen
Itse kun aikoinaan kyselin niin ei saanut. Sanoivat ettei kosteiden tilojen
takuuta voida enää siinä tapauksessa antaa. Oletko ihan oikeasti kysynyt ja
mitä maksoi?
> Poikkeaako Älvsby sitten niin paljon tuosta "normaalista", että kannattaa
> maksaa se
> hintaero ns. normaalitaloon verrattuna? Mikä sen tekee niin
> vastenmieliseksi?Liian halpa?
> Vai sekö, että ei saa juuri tarkalleen joka nurkkaa sellaisena kuin itse on
> ajatellut?
>
Muunneltavuus ja muokattavuus oli tosiaan aika heikko. Jos itse on mukautuvaa
lajia ja sopeutuu tarjolla oleviin malleihin niin eihän siinä sitten suurta
ongelmaa ole. Itse emme olleet tyytyväisiä pohjaratkaisuiden toimivuuteen omiin
tarpeisiimme nähden.
>
> PS. Olen nähnyt omin silmin Älvsbytalon valmiina sisältä ja päältä. Minusta
> se vaikutti ihan
> kodikkaalta ja jopa "normaalilta". Vai enkö ymmärrä rakentamispuolesta
> tarpeeksi, kun tämmöisiä
> asioita yritän toitottaa...;)
>
Kyllä se minustakin normaalilta näyttää, ja soveltuu monissa tapauksissa vaan
ei kaikissa. Joku jo mainitsikin tiiliverhoilun ja perustamistapakin ilmeisesti
täytyy olla tietynlainen. Esimerkiksi kellariratkaisut eivät kai käy.
- Marko
Okei. Siis verhouksen asentaminen paikan päälle on halvempaa ja helpompaa
_talotehtaalle_.
Marko Vaisanen <marko.v...@vtt.fi> wrote in article
<398FBD7E...@vtt.fi>...
> Kyllä se minustakin normaalilta näyttää, ja soveltuu monissa tapauksissa
vaan
> ei kaikissa. Joku jo mainitsikin tiiliverhoilun ja perustamistapakin
ilmeisesti
> täytyy olla tietynlainen. Esimerkiksi kellariratkaisut eivät kai käy.
On kyllä nähty sekä (puoliksi) tiiliverhottu, että täyskellarillinen Älvsby
talo. Molemmat ovat Vaasassa. Muuten en niistä tiedä.
-mk-
Sampsa wrote:
> On Tue, 8 Aug 2000, Henry Braithwaite wrote:
>
> >
> > Omien testiemme ja tutkimusten perusteella ei ole. Kuten jo mainitsin,
> > verhouksen asentaminen ja elementin rakentaminen eroavat toisistaan
> > runsaasti, ja näin ollen joutuisimme hankkimaan verhoamiseen
> > erikoistuneen asennusryhmän. Toistaiseksi olemme todenneet että homma
> > hoituu näiltä osin kätevämmin työmaalla.
> >
>
> Okei. Siis verhouksen asentaminen paikan päälle on halvempaa ja helpompaa
> _talotehtaalle_.
Ja asiakkaalle.
T:HB
:> Okei. Siis verhouksen asentaminen paikan päälle on halvempaa ja helpompaa
:> _talotehtaalle_.
: Ja asiakkaalle.
Krähäm? Viitsitkö _ihan vähän_ vielä selventää? Millä tavalla asiakkaalle,
joka on päättänyt rakentaa talonsa paketista on helpompaa hankkia
talopaketin lisäksi ulkoverhoukseen tarvittavat materiaalit,
työntekijät, ajoittaa verhoilun tekeminen rakennusaikatauluun ja valvoa
työn tekeminen verrattuna siihen, että hän ostaisi talopaketin, joka olisi
jossakin määrin valmis jo toimitusvaiheessa?
Kyllähän minä sen ymmärrän, että markkinointi-ihmisen pitää yrittää esittää
asiat mahdollisimman myönteisessä valossa, mutta tähän ei ihan riitä logiikka.
Leena
le...@iki.fi
Leena Kivivalli wrote:
> Henry Braithwaite <henry.br...@saunalahti.fi> wrote:
>
> :> Okei. Siis verhouksen asentaminen paikan päälle on halvempaa ja helpompaa
> :> _talotehtaalle_.
>
> : Ja asiakkaalle.
>
> Krähäm? Viitsitkö _ihan vähän_ vielä selventää? Millä tavalla asiakkaalle,
> joka on päättänyt rakentaa talonsa paketista on helpompaa hankkia
> talopaketin lisäksi ulkoverhoukseen tarvittavat materiaalit,
> työntekijät, ajoittaa verhoilun tekeminen rakennusaikatauluun ja valvoa
> työn tekeminen verrattuna siihen, että hän ostaisi talopaketin, joka olisi
> jossakin määrin valmis jo toimitusvaiheessa?
Talossa on paljon muutakin kuin vain ulkoverhous, ja sama asennusryhmä/urakoitsija
joka hoitaa sisustustyöt, hoitaa kyllä ulkoverhoilunkin. Aikatauluksesta niin
sisä- kuin ulkoverhoilun yms osalta vastaa yleensä urakoitsija, tai sitten asiakas
itse mikäli haluaa tehdä taloaan itse ja säästää rahaa. Tarviketoimituksen
laajuudesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja tähän voidaan kyllä sisällyttää
verhous materiaalitkin. Ja kyllä se "avaimet käteen":kin onnistuu, eli voidaan
järjestää talo täyteen valmiusasteeseenkin, tämä vain ei useinkaan ole
taloudellisesti järkevää asiakkaan kannalta, urakoitsijan kustannukset on
edullisempaa maksaa urakoitsijalle suoraan kuin talotehtaan kulurakenteen lävitse.
T:HB
> Talossa on paljon muutakin kuin vain ulkoverhous, ja sama asennusryhmä/urakoitsija
> joka hoitaa sisustustyöt, hoitaa kyllä ulkoverhoilunkin. Aikatauluksesta niin
> sisä- kuin ulkoverhoilun yms osalta vastaa yleensä urakoitsija, tai sitten asiakas
> itse mikäli haluaa tehdä taloaan itse ja säästää rahaa.
Talopakettitehtaathan siis pääsääntöisesti haluavat tehdä talosta helpot, selkeät,
itselleen ja tuotantokalustolleen sopivat osat. Tässä tapauksessa talopakettitehtaalta
puuttuu tuotantolinja, jossa verhouslaudoitus asennetaan. Mitäs sitä turhaan
kiertelemään. Kuulostaa vähän hassulta kuulla, kuinka elementit kannattaa kustannusten
takia teettää tehtaalla, mutta laudoitus kannattaa asentaa työmaalla. Käyttäisit
mieluumminvanhaa kunnon valinnanvapaus-argumenttia, eli ette halua sitoa asiakkaan
materiaalivalintoja. Vuorauksen voi vaihtaa lennossa tiileksi, kun ei panelit ole
kiinni.
Miten muuten paneloinnin koolauksen saa kiinni termorankoihin? Ruuveillako?
> Tarviketoimituksen
> laajuudesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja tähän voidaan kyllä sisällyttää
> verhous materiaalitkin.
Kai te käytätte suositusten mukaisesti vähintään tuuman (2,54 cm) paksuisia paneleita?
> Ja kyllä se "avaimet käteen":kin onnistuu, eli voidaan
> järjestää talo täyteen valmiusasteeseenkin, tämä vain ei useinkaan ole
> taloudellisesti järkevää asiakkaan kannalta, urakoitsijan kustannukset on
> edullisempaa maksaa urakoitsijalle suoraan kuin talotehtaan kulurakenteen lävitse.
Talopaketin valinnan ei pitäisi minun mielestäni ollenkaan perustua hintaan, vaan
käytettävissä olevaan miestyövoimaan, eli henkilöresursseihin. Näihin resursseihin on
laskettava mukaan oma työ ja ulkopuolelta ostettava työ.
Mikäli resursseja on käytettävissä paljon, kannattaa talo tehdä pitkästä tavarasta.
Keskikokoisen talon (150 m2) rakentamiseen tarvitaan tällöin noin 2000 - 3000
miestyötuntia. Käyttämällä pienelementtejä ja valmiita kattotuoleja (esim. Omatalo),
voidaan pudottaa tarvittavia resursseja pari sataa tuntia. Mikäli resursseja on
käytössä vielä vähemmän, voidaan valita verhoamattomat suurelementit, vaikkapa
Comfinetiltä. Työtunteja putoaa ehkä noin 500 pois. Mikäli resurssit ovat vielä
rajoittuneempia, kannattaa valita suurelementit, jotka on valmiiksi verhottu
(Jukka-talo, Vaaja-talo). Taas putoaa tunteja pois. Ääripäässä, jos resursseja ei ole
käytössä juuri ollenkaan, kannattaa valita tilaelementit, esim. Älvsbyhuset.
Eri toteutusvaihtoehdoissa on havaintojeni mukaan eräs mielenkiintoinen seikka: Mikäli
kaikki rakennustyöt teetetään ulkopuolisilla, niin lopputuloksen hintaan tulee
yllättävän vähän variaatiota. Tämä johtuu rankasta kilpailusta ja tehtaiden kyvystä
hinnoitella tuotteensa kokolailla optimaalisesti. Mikäli talon hintaa haluaa alaspäin,
on ainoa vaihtoehto tehdä osa töistä itse. Tilaelementeissä mahdollinen oman työn
osuus on täysin minimissä. Säästökohteita ei ole. Toisessa ääripäässä taas pitkästä
tavarasta rakennettaessa omalla työllä pystyy säästämään erittäin paljon.
Osta huoleti jos miellyttää. Älvsbytalo on asiallinen ja jopa turvallinen
ostos. Ruotsissa ei homeongelmaa ole koskaan ollutkaan tiukoista
rakennusmääräyksistä ja -valvonnasta johtuen (mm. laatoittajat ovat
sertifioituja).
Älvsbytalon ainoa haitta joidenkin mielestä mukamas on, että se ei ole
tippaakaan yksilöllinen. Meistä eräillä kun kerrostaloasumisvaiheen jälkeen
pukkaa päälle sellainen helkutinmoinen individualismi, että siinä
OMAkotitalossa ei voi olla yhtään standardinurkkaa tai -ratkaisua - tai
muuten rakentajan ego kärsii. Mikä sitten myöhemmin kostautuu jos talo
aiotaan myydä.
Mistään liian yksilöllisistä tai erikoisista suunnitelmista ei kannata
maksaa ellei 100% varmasti asu talossa hautaan asti (ja perhekokokin muuttuu
matkan varrella :-)
Hanki sellainen ohjelmisto kuin Talopeli, n. 300 mk.
Rakennuttaminen ei juuri säästöä tuo, ehkä 10-15%. Jos aiot rakennuttaa
pääkaupunkiseudulla, varaudu hankaluuksiin ja oletettua pienempiin
säästöihin.
Totta, väkisin 'lisättyjä' ruotsalaisiin tyyppitaloihin. Se näkyy.
> - pesuhuoneessa wc pytty
Erittäin hyvä esim. lasten kanssa saunoessa.
> - olohuoneet pieniä, tai malliltaan pitkä kapea
Svenskityyliä. (tai mannermaista tyyliä, ihan miten haluat. Tupakeittiöt on
supisuomalainen ilmiö :-)
> - alakerran lattiat "kumisee" kun siellä juoksee. Ainahan 1 1/2 kerr.
Johtuu rossipohjasta. Sellaista puurakenteista rossipohjaa ei olekaan joka
ei kumisisi. Kumina on pieni haitta verrattuna rossipohjan etuihin.
Sitäpaitsi, puurakenteinen rossipohja on niin kallis tehdä paikanpäällä,
etten ole sellaisia nähnyt tehtävän sitten 80-luvun!
> - hintaa arvioidessa tulee muistaa että yläkerta on tosiaan ihan
> tyhjä.
Tosin valmiiksi tekeminen ei maksa paljoa.
> - meidän asuinalueelle tulleita paria Älvsbyä perustettaessa on
> mielestäni perustustapa ja itse perustukset huteran näköiset. Huom.
> näköiset, ei välttämättä ollenkaan faktaa.
Ei tosiaankaan faktaa. Kyseessä on elementtiperustukset, joissa mm. betoni
on erikoisvahvaa ns. jäykkää muottitärytettyä tehdastavaraa. Samanlaista
kamaa et saa omalla byggalla aikaiseksi - et edes tehdasmassoilla tai
teräsmuoteilla.
> - täysin valmiina ja yläkerta tehtynä ei olekkaan enää mikään
> halpistalo hinnaltaan.
Mihin verrataan? Niin halpataksaista kirvesmiestä Suomesta ei löydy, että
vastaava talo nousee samalla hinnalla. Hinnassa on myös mukana kodinkoneet
ym. releet.
> - ulkopuolelta liian yksinkertaisia, eli rumia jos ei itse panosta
> hieman lisäyksiin ja koristeluun.
Jälkikoristelu on helppoa puurakenteisessa talossa. Itse en sitä pidä,
mielestäni se kuuluu itärajan takaiseen rakentamisperinteeseen turha
kruusailu. Rosendahl-talotkin on muuten esitteissä koristeltuja, mutta ei ne
tehtaalta sellaisina tule vaan joudut jälkitöihin. No, kuluupahan aika
talvisin kansalaisopiston puutyökursseilla ...
> + lyhyt rakennusaika
unohdit edullisen hinnan, turvalliset rakenteet ja 10 vuoden takuun jota et
saa itsetekemällesi
> Mikäli resursseja on käytettävissä paljon, kannattaa talo tehdä pitkästä
tavarasta.
> Keskikokoisen talon (150 m2) rakentamiseen tarvitaan tällöin noin 2000 -
3000
> miestyötuntia. Käyttämällä pienelementtejä ja valmiita kattotuoleja (esim.
Omatalo),
> voidaan pudottaa tarvittavia resursseja pari sataa tuntia. Mikäli
resursseja on
> käytössä vielä vähemmän, voidaan valita verhoamattomat suurelementit,
vaikkapa
> Comfinetiltä. Työtunteja putoaa ehkä noin 500 pois. Mikäli resurssit ovat
vielä
> rajoittuneempia, kannattaa valita suurelementit, jotka on valmiiksi
verhottu
> (Jukka-talo, Vaaja-talo). Taas putoaa tunteja pois. Ääripäässä, jos
resursseja ei ole
> käytössä juuri ollenkaan, kannattaa valita tilaelementit, esim.
Älvsbyhuset.
Nyt Petri kyllä innostut vähän liikaa. Pääkaupunkiseudulla on nyt faktisesti
kova työvoimapula ja ammattitaitoisen kirvesmiesporukan töihin taikominen ei
ole mikään pikkujuttu. Ei varsinkaan kesäsesongin aikaan. Ja vaikka töihin
saisikin, niin palkat ovat kovat. Unelmoidut säästöt voivat supistua
huomattavasti.
Talotehdas on materiaalien suurostaja ja alennukset ovat sen mukaiset.
Sisäänostetun tavaran laatukin on pienrakentajan saamaa parempaa
keskimäärin. Tilaapa vain sitä "pitkää tavaraa" tontille talollisen verran
ja yllätyt, että ei ne kaikki laudat ja parrut niin suoria ole. Ja sitten
vietätkin aikaa rattoisasti reklamoiden yms.
Talotehdas on niin iso ja ammattitaitoinen tavaranostaja, että sitä sahat
harvemmin yrittävät hoopottaa, pienrakentajaa kyllä.
Talotehtaalla on myös rationaaliset työmenetelmät ja koneet, joten säästöä
syntyy siitäkin. Ja onhan se ihan eri asia panna kirvesmies töihin
Ylivieskassa valvotussa ympäristössä kuin pyydystää joku ammattitaitoinen
pienrakennustyömaalle näinä aikoina. Eli faktisesti siinä saa vähän
kuljetuskustannuksiakin takaisin. Ja onhan se sahatavarakin kuljetettava
kauempaa, ei Espoossa tietääkseni ole sahoja enää toiminnassa?
Eli kyllä talopaketti saattaa varsikin pk-seudulla kannattaa, vaikka
joutuukin maksamaan talotehtaalle työstä alv:n.
Petri Kärhä wrote:
> Henry Braithwaite wrote:
>
> > Talossa on paljon muutakin kuin vain ulkoverhous, ja sama asennusryhmä/urakoitsija
> > joka hoitaa sisustustyöt, hoitaa kyllä ulkoverhoilunkin. Aikatauluksesta niin
> > sisä- kuin ulkoverhoilun yms osalta vastaa yleensä urakoitsija, tai sitten asiakas
> > itse mikäli haluaa tehdä taloaan itse ja säästää rahaa.
>
> Talopakettitehtaathan siis pääsääntöisesti haluavat tehdä talosta helpot, selkeät,
> itselleen ja tuotantokalustolleen sopivat osat. Tässä tapauksessa talopakettitehtaalta
> puuttuu tuotantolinja, jossa verhouslaudoitus asennetaan. Mitäs sitä turhaan
> kiertelemään. Kuulostaa vähän hassulta kuulla, kuinka elementit kannattaa kustannusten
> takia teettää tehtaalla, mutta laudoitus kannattaa asentaa työmaalla. Käyttäisit
> mieluumminvanhaa kunnon valinnanvapaus-argumenttia, eli ette halua sitoa asiakkaan
> materiaalivalintoja.
Tuo on myös aivan oleellinen syy, hyvä kun muistutit.
> Vuorauksen voi vaihtaa lennossa tiileksi, kun ei panelit ole
> kiinni.
Jep.
> Miten muuten paneloinnin koolauksen saa kiinni termorankoihin? Ruuveillako?
Elementeissä on valmiiksi puinen koolaus haluttaessa.
> > Tarviketoimituksen
> > laajuudesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja tähän voidaan kyllä sisällyttää
> > verhous materiaalitkin.
>
> Kai te käytätte suositusten mukaisesti vähintään tuuman (2,54 cm) paksuisia paneleita?
Vähintään tuuman? Kuka noin paksua käyttää? Vakiopaneelithan ovat muistaakseni 18mm ja
21mm?
> > Ja kyllä se "avaimet käteen":kin onnistuu, eli voidaan
> > järjestää talo täyteen valmiusasteeseenkin, tämä vain ei useinkaan ole
> > taloudellisesti järkevää asiakkaan kannalta, urakoitsijan kustannukset on
> > edullisempaa maksaa urakoitsijalle suoraan kuin talotehtaan kulurakenteen lävitse.
>
> Talopaketin valinnan ei pitäisi minun mielestäni ollenkaan perustua hintaan, vaan
> käytettävissä olevaan miestyövoimaan, eli henkilöresursseihin. Näihin resursseihin on
> laskettava mukaan oma työ ja ulkopuolelta ostettava työ.
>
> Mikäli resursseja on käytettävissä paljon, kannattaa talo tehdä pitkästä tavarasta.
> Keskikokoisen talon (150 m2) rakentamiseen tarvitaan tällöin noin 2000 - 3000
> miestyötuntia. Käyttämällä pienelementtejä ja valmiita kattotuoleja (esim. Omatalo),
> voidaan pudottaa tarvittavia resursseja pari sataa tuntia. Mikäli resursseja on
> käytössä vielä vähemmän, voidaan valita verhoamattomat suurelementit, vaikkapa
> Comfinetiltä. Työtunteja putoaa ehkä noin 500 pois. Mikäli resurssit ovat vielä
> rajoittuneempia, kannattaa valita suurelementit, jotka on valmiiksi verhottu
> (Jukka-talo, Vaaja-talo). Taas putoaa tunteja pois. Ääripäässä, jos resursseja ei ole
> käytössä juuri ollenkaan, kannattaa valita tilaelementit, esim. Älvsbyhuset.
Hyvin sanottu.
T:HB
>> - pesuhuoneessa wc pytty
>
>Erittäin hyvä esim. lasten kanssa saunoessa.
Joo, ideaa siinäkin, vaikka mielestäni se wc pitää olla
pesuhuoneen/saunan lähellä, ei itse pesuhuoneessa.
>> - olohuoneet pieniä, tai malliltaan pitkä kapea
>
>Svenskityyliä. (tai mannermaista tyyliä, ihan miten haluat. Tupakeittiöt on
>supisuomalainen ilmiö :-)
Ei isolla olohuoneella ole mitään tekemistä tupakeittiön kanssa, mutta
kuten sanoit tyylejä- ja makuja on monia.
>> - alakerran lattiat "kumisee" kun siellä juoksee. Ainahan 1 1/2 kerr.
>
>Johtuu rossipohjasta. Sellaista puurakenteista rossipohjaa ei olekaan joka
>ei kumisisi. Kumina on pieni haitta verrattuna rossipohjan etuihin.
>Sitäpaitsi, puurakenteinen rossipohja on niin kallis tehdä paikanpäällä,
>etten ole sellaisia nähnyt tehtävän sitten 80-luvun!
No kyllä niitä puisia rossipohjia on yksi kpl meidänkin naapurissa ja
ihan vaan paikallaan tehty vuosi- pari sitten.
>> - meidän asuinalueelle tulleita paria Älvsbyä perustettaessa on
>> mielestäni perustustapa ja itse perustukset huteran näköiset. Huom.
>> näköiset, ei välttämättä ollenkaan faktaa.
>
>Ei tosiaankaan faktaa. Kyseessä on elementtiperustukset, joissa mm. betoni
>on erikoisvahvaa ns. jäykkää muottitärytettyä tehdastavaraa. Samanlaista
>kamaa et saa omalla byggalla aikaiseksi - et edes tehdasmassoilla tai
>teräsmuoteilla.
>
Joo elementit ovat varmasti lujia, mutta minun silmään vaan pisti
niitä edeltävät pohjatyöt, se minkä päällä ne elementit lepäävät sekä
itse elementtien kiinnitys toisiinsa. Mutta ei siis vieläkään faktaa,
vaan "tuntumaa".
>> - täysin valmiina ja yläkerta tehtynä ei olekkaan enää mikään
>> halpistalo hinnaltaan.
>
>Mihin verrataan? Niin halpataksaista kirvesmiestä Suomesta ei löydy, että
>vastaava talo nousee samalla hinnalla. Hinnassa on myös mukana kodinkoneet
>ym. releet.
Eikös asuntojen hinnoista puhuttaessa usein käytetä sitä neliöhintaa.
Sen mukaan mitä itse käytimme rahaa ja mitä täällä monet ovat
kertoneet kustannuksistaan, ei noiden Älvsbyjen neliöhinta ole mikään
halpa. Ja siis ne neliöt jotka niissä on valmiina, ei mitään
tulevaisuuden ullakoita.
Se takuupointti on kyllä suuri plussa.
> Nyt Petri kyllä innostut vähän liikaa. Pääkaupunkiseudulla on nyt faktisesti
> kova työvoimapula ja ammattitaitoisen kirvesmiesporukan töihin taikominen ei
> ole mikään pikkujuttu. Ei varsinkaan kesäsesongin aikaan. Ja vaikka töihin
> saisikin, niin palkat ovat kovat. Unelmoidut säästöt voivat supistua
> huomattavasti.
Nyt minä kyllä putosin? Minähän sanoin nimenomaan, että säästöjä ei saa aikaan
talopaketin valinnalla, jos käyttää ulkopuolista työvoimaa. Lopputuloksen hinta
asettuu aika tarkkaan samaan hintaluokkaan valitusta talopaketista huolimatta.
Ainoa tapa säästää on tehdä itse. Tällöin säästömahdollisuudet riippuvat valitun
talopaketin valmiusasteesta.
> Talotehdas on materiaalien suurostaja ja alennukset ovat sen mukaiset.
> Sisäänostetun tavaran laatukin on pienrakentajan saamaa parempaa
> keskimäärin. Tilaapa vain sitä "pitkää tavaraa" tontille talollisen verran
> ja yllätyt, että ei ne kaikki laudat ja parrut niin suoria ole. Ja sitten
> vietätkin aikaa rattoisasti reklamoiden yms.
Harf, harf. Taidat olla jonkin talotehtaan palkkalistoilla :-) Meillä
talotehtaan asentajat kiroilivat aika hartaasti, kun asensivat kattoruoteita.
Ruodepuut oli toimitettu suoraan potkuritehtaalta. Mulle taas tuli julmetusti
ihmettelemistä, kun tehtiin ulkoverhousta. Panelit oli sahattu sikin sokin,
sydänpuu oli milloin minnekin suuntaan. Päätin, etten viitsi käräjöidä, ja
löimme väärin päin sahatut pohjoispuolelle, niinkuin aika moni muukin
tietääkseni tekee. Jos nämä tavarat olivat keskimääräistä parempaa, niin
haluaisimpa nähdä ne pienrakentajille myytävät tavarat.
> Talotehtaalla on myös rationaaliset työmenetelmät ja koneet, joten säästöä
> syntyy siitäkin. Ja onhan se ihan eri asia panna kirvesmies töihin
> Ylivieskassa valvotussa ympäristössä kuin pyydystää joku ammattitaitoinen
> pienrakennustyömaalle näinä aikoina.
On tosiaan vaikeaa nykyään löytää ammattimiehiä. Ihan yhtä vaikeaa se on
talotehtaille, jotka vielä maksavat työstä rikollisen huonosti. Talotehtaan
asentajat olivat meillä ne ainoat tekijät, joita ei päässyt valitsemaan. Ja
kyllä otti kaaliin. Soitto muutamalle edelliselle työmaalle referenssien perään
olisi varmaan riittänyt, eikä kavereita olisi tarvinnut päästää töihin.
> Eli kyllä talopaketti saattaa varsikin pk-seudulla kannattaa, vaikka
> joutuukin maksamaan talotehtaalle työstä alv:n.
Tietysti se kannattaa, juuri niinkuin aiemmassa artikkelissa sanoin. Mitä
vähemmän on aikaa käytettävissä, sitä valmiimpana talo kannattaa ottaa.
Ostotyövoimaa käytettäessä tällä ei ole suuren suurta merkitystä lopputuloksen
hintaan. Laatuun saattaa tietyissä tapauksissa olla.
> Vähintään tuuman? Kuka noin paksua käyttää? Vakiopaneelithan ovat muistaakseni 18mm ja
> 21mm?
Meidän vastaavalla mestarilla on. Tästä on olemassa jonkin puualan järjestön suositus. En
vaan muista, mikä tuo järjestö on. Kyllä siinä tuntuu jotain järkeäkin olevan. Meillä on 19
mm paksuiset paneelit olleet nyt seinässä kiinni maalis-huhtikuusta lähtien. Ne käpristyy
vähän turhan paljon jo nyt. Paksumpi lauta pysyisi varmaan suorempana.
Tuskinpa olette tehneet puurakenteista rossipohjaa taloonne, Pelkästään se
tuplaa alapohjan kustannukset maanvaraiseen betonilaattaan verrattuna.
Samoin käyttöullakko/asuinullakko varustelu, joka on monissa Älvsbytaloissa.
Veikkaanpa, että olette hinnoitelleet oman vapaa-aikanne
pohjois-korealaisittain 0 mk/h arvoiseksi projektin aikana, ja siten juuri
ja juuri alitatte Älvsby-talojen (ja monen muun) hintatason.
Toisaalta, mikäli olisitte leipätyössänne huhkineet ylitöitä
byggaprojektiinne uhraamienne omatoimitunteja vastavaan määrän, ja lisäätte
siitä saadun nettotienestin taloprojektinne hintaan, niin paljonko tulee
neliöhinnaksi? En ole vielä kenenkään nähnyt käyttävän tätä laskutapaa,
vaikka se on ainoa oikea tapa vertailla, jos siitä vertailusta on tarkoitus
tehdä ekonomis-ajankäytöllisesti vertailukelpoinen.
Useimmilla on mahdollisuus tehdä korvausta vastaan ylitöitä, joten
liiallinen omatoimisuus on joko omituista rakennusharrastusta tai ekonomista
laskutaidottomuutta. Ne, joilla ei ole mahdollisuus ylitöihin, mutta virtaa
riittää vielä työpäivän jälkeen, on tilanne toinen. Samoin niillä, joilla on
käytettävissään ilmaista talkoovoimaa tai suoranaisia rakennusorjia kuten
eläköitynyt appi-ukko. :-) Silloin tietysti kannattaa teetättää orjilla
mahdollisimman paljon työtä.
Vai tuumamitoissa se Petri vielä elelee.
Millaisesta lähtölaudasta se 25,4 millinen paneeli oikein höylätään, jos se
on "oikein puutavarajärjestön suositus"?
Ainakaan puutavaran standardikokojen RT-kortissa ei ole mitään sopivaa
lähtökokoa...Henry on kyllä oikeilla jäljillä.
No sori, ymmärsin väärin. Ajattelin, että edellen propagoit sitä 'pitkästä
rakentamista', jonka perään haikailit omasta Omatalo-paketistasi
kertoessasi. Pitkästä tavarasta saa kyllä säästöjä landella, mutta
pk-seudulla veikkaan nykyään kaikki pitkästä tekevien ottavan takkiin.
Ainakin jos tekee kesällä (mikä on pitkästä tehtäessä lähes pakko).
> Harf, harf. Taidat olla jonkin talotehtaan palkkalistoilla :-)
En toki, mutta nuo faktat on helppo jopa järkeilemällä päätellä - saati
sitten kun jututtaa ihmisiä, jotka tuntee systeemit.
> Meillä talotehtaan asentajat kiroilivat aika hartaasti, kun asensivat
kattoruoteita.
> Ruodepuut oli toimitettu suoraan potkuritehtaalta. Mulle taas tuli
julmetusti
> ihmettelemistä, kun tehtiin ulkoverhousta. Panelit oli sahattu sikin
sokin,
> sydänpuu oli milloin minnekin suuntaan. Päätin, etten viitsi käräjöidä, ja
> löimme väärin päin sahatut pohjoispuolelle, niinkuin aika moni muukin
> tietääkseni tekee. Jos nämä tavarat olivat keskimääräistä parempaa, niin
> haluaisimpa nähdä ne pienrakentajille myytävät tavarat.
Irtotavara onkin talopakettien heikkous. Ne pistää sen heikkolaatuisen
yleensä sinne.
Toisaalta potkuritavara niissä ruoteissa ei haittaa ja lomalaudoituksessa
priimatavara on suorastaan tuhlausta :-) Rungossa sen mittatarkan tavaran
kuuluu olla, ollet yhtämieltä? Jos talotehtaatkin saa paskaa sahalta, niin
arvaapa minkä verran pien-pien-talollinen? :-)
> On tosiaan vaikeaa nykyään löytää ammattimiehiä. Ihan yhtä vaikeaa se on
> talotehtaille, jotka vielä maksavat työstä rikollisen huonosti.
Vaikeuksia löytää ammattimiehiä on vain Kehä III:n lähistöllä. Mikä
talotehdas toimii pk-seudulla? :-)
> Tietysti se kannattaa, juuri niinkuin aiemmassa artikkelissa sanoin. Mitä
> vähemmän on aikaa käytettävissä, sitä valmiimpana talo kannattaa ottaa.
> Ostotyövoimaa käytettäessä tällä ei ole suuren suurta merkitystä
lopputuloksen
> hintaan. Laatuun saattaa tietyissä tapauksissa olla.
Ja mitä isompi liksa varsinaisessa leipätyössä ja varsinkin ylitöissä, sitä
vähemmän ainakaan taloudellisesti siellä raksalla kannattaa leikkiä
kirvesmiestä.
Petri on ihan oikeassa, kun/jos kyse on ulkoverhouslaudasta
sanottakoon sitä tässä nyt sitten vaikka paneeliksi, vaikka
tuokin termi lienee ihan yhtä pielessä kuin tuuma-mittakin.
Suositus laudan paksuudesta on 25 mm TASAN, ja kaikki sitä
ohuemmat olevat ulkoverhouslaudat TULISI LAILLA KIELTÄÄ.
Henry on ihan HAKOTEILLÄ ja "kusettaa" kuluttajia aivan
liian ohuella ulkoverhouslaudalla. Taitaa olla saunapaneelikin
vain 10 mm paksua?
Nobody
Täytyykin vähän kehaista Jukka-talon viitseliäisyyttä puutavaran suhteen,
kaikki panelit + kaikki muu valmiiksi pohjamaalattu puutavara on lajiteltu
niin että sydänpuu on ulospäin. Yhtään poikkeusta ei ole vielä tullut
vastaan.
--
Toni
>> Huonoa:
>> - sauna ja pesuhuone pieniä
>
>Totta, väkisin 'lisättyjä' ruotsalaisiin tyyppitaloihin. Se näkyy.
Tämä onkin mielestäni yksi heikkous Älvsbyssä. Tosin WC-pytty pesuhuoneessa
on lapsiperheessä aivan
mainio juttu. Sellaista olen kaivannut nykyiseenkin kämppääni.
Pesuhuone tulee muovimatolla, mutta kaakelia voi käyttää ilman että takuut
raukeaa.
Muovimatto toimii silloin alla kosteuseristeenä. Onko muuten kellään jotain
kommentoitavaa
tähän juttuun?
>> - olohuoneet pieniä, tai malliltaan pitkä kapea
Omalla tavallaan, mutta esim. Kalevatar malliin saa olohuoneen kokoa
kasvatettua about 30m2:een
jos haluaa eli ei ole enään mikään kovin pieni..ehkä pitkä. Pituutta
"keventää" useampi kuin yksi
kulkutie olohuoneeseen ja päätyhuoneen voi avata omalla tavallaan, jolloin
pitkulaisuusvaikutelma muuttuu. ..
>> - hintaa arvioidessa tulee muistaa että yläkerta on tosiaan ihan
>> tyhjä.
>
>Tosin valmiiksi tekeminen ei maksa paljoa.
Ei maksa paljoa. Eikä vielä tämä mukaanluettuna ole hinnaltaan ollenkaan
paha...
>Mihin verrataan? Niin halpataksaista kirvesmiestä Suomesta ei löydy, että
>vastaava talo nousee samalla hinnalla. Hinnassa on myös mukana kodinkoneet
>ym. releet.
Näin se taitaa ikävä kyllä olla..;)
>> - ulkopuolelta liian yksinkertaisia, eli rumia jos ei itse panosta
>> hieman lisäyksiin ja koristeluun.
Olen eri mieltä. Esim. päätyparvekkeella ihan tyylikäs (saa lisättyä).
Lisättynä kattoerkkerit ja/tai parveke (joka on mahdollista tehdä
kattoerkkerin yhteyteen.
t. Pekka
Toinen tärkeä asia on naulaushalkeamien välttäminen. Eli ei nauloja
liian lähelle laudan päätä. Ja naulaus mielellään vasaralla.
Naulapyssyissä on usein liian kova paine, ne halkoo lautoja.
Merja Sippola
TKK Talonrakennustekniikka
> No sori, ymmärsin väärin. Ajattelin, että edellen propagoit sitä 'pitkästä
> rakentamista', jonka perään haikailit omasta Omatalo-paketistasi
> kertoessasi.
No en nyt varsinaisesti jaksa propagoida enää, kun olen toista kuukautta asunut.
Kumma juttu miten sitä talon valmistuessa kiinnittää huomiota vain kaikkiin
mokiin. Onkos kukaan muu huomannut vastaavaa? Paikalleen mahtumaton pesukone,
esteettisesti 10 cm liian leveä keittiönkaappi, aivastuksen kiero seinä,
talopakettiasentajien fibat, ym. vastaavat pikkuseikat saavat valtavat
mittasuhteet. Niitä märehtii päivät pitkät kunnes talo alkaa näyttää aivan
purkukuntoiselta. Ja sitten yht'äkkiä niihin merkityksettömiin seikkoihin
tottuu, ja merkitykselliset korjaa päivässä.
On noissa Omataloissa hyviäkin puolia, mm. pohjaratkaisuissa, jotka ovat
selkeitä. Minua miellyttää eniten 7 m2 tuulikaappi (lasikuisti) ja erillinen
halli, mistä on kulku kaikkiin talon huoneisiin. Halli näyttää äkkiseltään
hukkatilalta, mutta vastaava määrä kulkutiloja löytyy kaikista vastaavan
kokoisista taloista. Hallin takia ei tarvitse esim. mennä keittiön kautta
saunaan, tai olohuoneen läpi vanhempien makuuhuoneisiin, mikä minun
rationaaliselle ajattelutavalle ei sovi.
Meillä meni siinä mielessä pakettiratkaisun valinta pipariksi, että suunnitelmat
muuttuivat kesken kaiken. Minun piti ensin tehdä aika paljon itse.
Pienelementtiratkaisu vaikutti optimaaliselta. Sitten sainkin yllättäin kaksi
hyvää ja suht'edullista timpuria duuniin. Tämä muutti tilannetta niin, että
optimiratkaisu olisikin ollut pitkä tavara. No pieniä on kyllä silakat
joulukaloiksi. Pitkästä tavarasta olisin säästänyt ehkä 30 tonnia, mutta vaivaa
olisi ollut hieman enemmän. Seinät nyt olisivat ehkä tulleet hieman suoremmiksi,
katto olisi asentunut pienemmällä vaivalla ja höyrysulku olisi eheämpi. Mutta
jotain muuta olisi kuitenkin mennyt pieleen ja nyt jahkailisin jotain muuta :-)
> Toisaalta potkuritavara niissä ruoteissa ei haittaa ja lomalaudoituksessa
> priimatavara on suorastaan tuhlausta :-)
Jos ruoteita asentelee tammikuussa, niin ne saisi mennä paikalleen ilman mitään
vääntöä. Kaikki ylimääräiset akrobatiat katolla aiheuttaa lipsahduksia ja reikiä
aluskatteeseen.
Meillä on puoliponttipanelit (pysty-vaaka-pysty) ja ne saisi kyllä olla
laadukkaampaa tavaraa. Paksuus pitäisi olla 25 mm ja sydänpuoli ulospäin. En
kyllä suosittele ketään ottamaan paneleita irtotavarana talopaketin mukana, en
ainakaan Omatalolta. Paneli tulee kyllä näennäisesti halvalla, mutta sen
käyttöikä ei voi olla yli 20 vuotta. Uusiminen se vasta maksaakin.
> Rungossa sen mittatarkan tavaran
> kuuluu olla, ollet yhtämieltä?
Sielläkin. Olisin toivonut sitä myös yläkerran päätykolmioihin. Ne oli tehty
kierosta puutavarasta ja asennusfirman jäljiltä ne pullottaa nyt keskeltä 2,5 cm
sisäänpäin. Ulkopuoli saatiin peitettyä puolen päivän ylimääräisellä duunilla.
Sisäpuolta täytyy vielä tutkailla.
> Jos talotehtaatkin saa paskaa sahalta, niin
> arvaapa minkä verran pien-pien-talollinen? :-)
Ei mulla ole ollut juurikaan valittamista. Paitsi K-raudan toimittamasta
sokkelilaudasta, joka oli homeessa. Timpurit nauraa vieläkin.
> Ja mitä isompi liksa varsinaisessa leipätyössä ja varsinkin ylitöissä, sitä
> vähemmän ainakaan taloudellisesti siellä raksalla kannattaa leikkiä
> kirvesmiestä.
Näin minäkin loppujen lopuksi järkeilin. Tuumailin että on parempi tehdä
tiedettä ja soitella rokkia, ja jättää rakentaminen niille, jotka sen osaa. Jos
aikaa jää, niin se kannattaa uhrata rakentamisen valvomiseen ja suunnitteluun.
Ja jos vielä jää aikaa, niin voi ottaa vasaran käteen.
[...]
> Ja naulaus mielellään vasaralla.
>Naulapyssyissä on usein liian kova paine, ne halkoo lautoja.
Ihan hyvä neuvo, varsinkin jos ei itse tarvitse hakata niitä muutamaa
kymmentätuhatta naulaa :). Kannattaa myös osua aina naulan kantaan,
ettei tule rivon näköiseksi kolhittua julkisivua.
Vakavasti: Omalla työmaalla naulattiin ulkoverhouksen kaikki naulat
pyssyllä ilman yhtään haljennutta lautaa. Näköjään ainakin Duo-Fastin
runkonaulaimessa on erillinen iskusyvyyden rajoitinkappale, jolla
naulan kannan saa jäämään tasan laudan pinnan tasolle. Jälki on
erittäin siistiä ja paljon tasaisempaa kuin käsin paukuttamalla.
-Martti
Merja
> Vakavasti: Omalla työmaalla naulattiin ulkoverhouksen kaikki naulat
> pyssyllä ilman yhtään haljennutta lautaa. Näköjään ainakin Duo-Fastin
> runkonaulaimessa on erillinen iskusyvyyden rajoitinkappale, jolla
> naulan kannan saa jäämään tasan laudan pinnan tasolle. Jälki on
> erittäin siistiä ja paljon tasaisempaa kuin käsin paukuttamalla.
Samanlaisia kokemuksia. Timpureilla oli Sencon naulain, ja kyllä silläkin
sai naulan pysähtymään aika tarkkaan laudan pintaan. Laudat kiinnitettiin
ensin heftiin pienellä Dyckert-naulaimella. Varsinaiset naulat lyötiin
sitten ohjurilankun kanssa viivasuoriin riveihin. Aika siisti tuli.
Toinen pointti käsin naulaamisessa on se, että käsinauloissa on paksumpi
sinkki, kuin konenauloissa. Teoriassa ne siis kestää siisteinä pitempään.
Pari viikkoa sitten näin vuonna -75 valmistuneen talon, joka oli naulattu
koneella. Yksikään naula ei ollut ruosteessa, että se siitä sitten.
Kyllä svedut osaa nämä kosteusjutut, ole huoleti. Hitsattu
vinyylimuovimatto on paras mahdollinen kosteussulku puutaloon, joka elää
aina väkisinkin vähän. Juttele vaikka vanhojen mestareiden kanssa, ja kuulet
saman kommentin. Muovimatto on lisäksi helppo tarkistaa puolivuosittain
vuotojen ym. varalta ja mahdolliset vauriot korjaat tietysti heti. Laatan
alla voi olla mitä vain, sitä et koskaan oikein tiedä kun se pirun
keraaminen laatta pitää kutinsa aika pitkään ilman merkkejäkään
kosteusongelmista.
Olen muuten itse hankkinut ja jopa opetellut PVC-maton hitsauksen, kun en
omiin kohteisiini rupea mitään nykyajan pelleilyjä harrastamaan. PVC-maton
ainoa haittapuoli on ympäristöhaitat (hei, jos yritätte hitsata, muistakaan
hengityssuojaus... PVC:stä ei ole pitkä matka dioksiinin tai kloorin
irtoamiseen :-)
> >> - olohuoneet pieniä, tai malliltaan pitkä kapea
Mannermaisia, sanoisi myyntimies. Katsopa vaikka saksalaisia tyyppitaloja
ja...
> Omalla tavallaan, mutta esim. Kalevatar malliin saa olohuoneen kokoa
> kasvatettua about 30m2:een
> jos haluaa eli ei ole enään mikään kovin pieni..ehkä pitkä. Pituutta
> "keventää" useampi kuin yksi
> kulkutie olohuoneeseen ja päätyhuoneen voi avata omalla tavallaan, jolloin
> pitkulaisuusvaikutelma muuttuu. ..
Toisaalta, ihmettelen aina, miksi suomalaisilla pitää se olohuone olla
kamala hehtaaripirtti? Keittiössähän sitä eniten tilaa tarvitaan ja
melkeinpä ollaankin! Itse olen mieltynyt tupakeittiö ideaan, joka on
mielestäni erinomainen tilankäytöllisesti ja viihtyvyydenkin takia. Siihen
olotilan ja keittiötilan välijakajaksi kunnon tiilimuurattu ja rapattu
leivinuuni... Voi paistaa leivät ja pizzoistakin tulee sellaiset, että
lasten mielestä 'faija on korttelin pizzakeisari'. Leivinuuni on hyvä
energiataloudellisesti, luo tunnelmaa ja jos sattuu joku ikävä
kriisinpoikanen yllättämään, niin ei iske paniikki silloinkaan. Suomessa
kasvaa vielä puuta, öljyä sen sijaan ei ole vieläkään löydetty.
Valitettavasti Älvsbytaloissa ei oikein sitä tupakeittiöideaa viljellä,
muuten nappaisin heti, kun tuo puurakentaminen ja virittely jälkikäteen on
kyllä suvussa ihan perinteenä.
Kyllä on tuttu ilmiö. Sitten kun nuo epäoleellisuudet, joita kukaan muu kuin
sinä ei huomaa, lakkaavat vaivaamasta, on sinusta tullut Rakentaja.
> selkeitä. Minua miellyttää eniten 7 m2 tuulikaappi (lasikuisti) ja
erillinen
Veranta eli lasikuisti ei ole tuulikaappi. Porstua eli lumieteinen oli
aikansa tuulikaappi ja sillä oli tosiaan oli funktionsa. Tämä nykyajan
tuulikaappi on joku käsittämätön reliikki, jonka arkkitehdit piirtelevät
vanhasta tottumuksesta.
Verannan teon ymmärrän, mutta tuulikaappien nykertämistä en. Tai olkaa
sitten loogisia, ja nysvätkää se tuulikaappi myös kodinhoitohuoneen
kuraeteisen eteen ja olohuoneen ulkokäynnille terassille. Samalla tavalla
sieltä "viima" ja lumi tursuaa sisälle jos on tursutakseen - jos se on
logiikkanne :-)
> halli, mistä on kulku kaikkiin talon huoneisiin. Halli näyttää äkkiseltään
> hukkatilalta, mutta vastaava määrä kulkutiloja löytyy kaikista vastaavan
> kokoisista taloista. Hallin takia ei tarvitse esim. mennä keittiön kautta
> saunaan, tai olohuoneen läpi vanhempien makuuhuoneisiin, mikä minun
> rationaaliselle ajattelutavalle ei sovi.
Kyllä, jos lääniä riittää, kannattaa eteiseen satsata. Mutta ilmankin
toimeen tulee, jos on tarpeen nipistää. Tämä tiedetään Jenkeissä.
> Meillä meni siinä mielessä pakettiratkaisun valinta pipariksi, että
suunnitelmat
> muuttuivat kesken kaiken. Minun piti ensin tehdä aika paljon itse.
Jos pakettiratkaisun ottaa, niin kyllä minun mielestäni pitää pyrkiä siihen,
että se niellään sitten ruotoineen. Tulee halvimmaksi ja ei tule tehtyä
tyhmyyksiä. Valmistalojen pohjat ovat yleensä sangen toimivia.
> Pienelementtiratkaisu vaikutti optimaaliselta. Sitten sainkin yllättäin
kaksi
> hyvää ja suht'edullista timpuria duuniin. Tämä muutti tilannetta niin,
että
> optimiratkaisu olisikin ollut pitkä tavara. No pieniä on kyllä silakat
> joulukaloiksi. Pitkästä tavarasta olisin säästänyt ehkä 30 tonnia, mutta
vaivaa
Et tietenkään laske varastointikustannuksia, työajan pidentymistä,
materiaalihukkaa jne. Ehkä ne timpuritkin esittivät asiansa ns. kotiinpäin
vetäen, et sinäkään varmasti ole ensimmäisenä moittimassa harjoittamaasi
tieteenalaa tyhjän tutkimiseksi.
> olisi ollut hieman enemmän. Seinät nyt olisivat ehkä tulleet hieman
suoremmiksi,
> katto olisi asentunut pienemmällä vaivalla ja höyrysulku olisi eheämpi.
Mutta
> jotain muuta olisi kuitenkin mennyt pieleen ja nyt jahkailisin jotain
muuta :-)
Höyrynsulku eheämpi? Perustele.
> Meillä on puoliponttipanelit (pysty-vaaka-pysty) ja ne saisi kyllä olla
> laadukkaampaa tavaraa. Paksuus pitäisi olla 25 mm ja sydänpuoli ulospäin.
En
Mistä sellaista paneelia saa?
> kyllä suosittele ketään ottamaan paneleita irtotavarana talopaketin
mukana, en
> ainakaan Omatalolta. Paneli tulee kyllä näennäisesti halvalla, mutta sen
> käyttöikä ei voi olla yli 20 vuotta. Uusiminen se vasta maksaakin.
Kyllä se aika ohutkin paneeli kestää suojattuna. Pistin kesällä färiä faijan
duunaamaan varastorakennukseen jossa on sellainen 18 millinen paneeli,
pahasti varsinkin länsiseinällä auringossa kärsinyt ja vääntyillyt. Kyllä
siitä vielä seinää tuli. No, tosin puutavara on kyllä Pohjoisen punamäntyä
eikä Etelän apulantahaperoa. Siinä on iso ero vaikkette ehkä käsitäkään
saati sitten usko.
> Ei mulla ole ollut juurikaan valittamista. Paitsi K-raudan toimittamasta
Mistä otit puutavaran?
No joo. Aivan oikeita asioita esität. Ja jos nyt jatketaan perfektionismin
harjoituksia edelleen, kuuluisi ulkovuorauslaudat hankkia Lapin sahoilta,
Pohjoisen punamäntyä, jossa on luonnollisia lahonsuoja-aineita enemmän,
vähemmän kesäpuuta ja enemmän sydänpuuta.
Muuta maksaako vaivan? Se ulkovuorauslautahan on *kosmetiikkaa*, alla
tuuletusraot ja tuulensuojalevy. Kannattaa murehtia jostakin
tähdellisemmästä kuin yhdestä haljenneesta ulkovuorauspaneelista.
Kerro ihmeessä mitä talopakettia edustat, niin ainakin
minä osaan varoa pyytämästä turhaan edes tarjousta.
Jos asialliset ja kokemuksiin perustuvat rakentamis-suositukset
ovat mielestäsi kosmetiikkaa, niin et varmaan käytä tuulensuojaa
höyry- tai ilmansulkua, seinäeristettä, tai mitään muutakaan
tarpeetonta roinaa joka talossa jää piiloon rakenteisiin.
Mitä sitä sellaista turhaa rekvisiittaa sinne asentamaan,
ei se asiakas niitä älyä penäämään ennenkuin perävalot
ovat kadonneet näkyvistä. Taidat olla sellainen 1980 luvun
lopun, nyt taas uudessa boomissa henkiin herännyt urakoitsija?
Nobody's perfect, so I must be ...
...Nobody
[...]
>Toinen pointti käsin naulaamisessa on se, että käsinauloissa on paksumpi
>sinkki, kuin konenauloissa. Teoriassa ne siis kestää siisteinä pitempään.
>Pari viikkoa sitten näin vuonna -75 valmistuneen talon, joka oli naulattu
>koneella. Yksikään naula ei ollut ruosteessa, että se siitä sitten.
Itse olen pannut merkille, että ainakin joissain ellei kaikissa
käsinauloissa on ikävä ilmiö: naula on varsin pehmeää kamaa ja jos lyö
vähänkin sivuun kannan keskikohdasta, naula elää ja sinkki pirstoutuu
ainakin ositain irti naulan pinnasta. Olen saanut pari kertaa
suorastaan silmilleni hienoa sinkkiroisketta. Arin paikka on juuri
kannan alla ja tämä kohtahan jää eniten säälle alttiiksi. Onko
ilmiöllä oikeasti ruostumista edistävää vaikutusta en tiedä, muttei
siitä ainakaan mitään etua voi olla.
-Martti
> Muovimatto toimii silloin [kaakelin] alla kosteuseristeenä.
Käsittääkseni muovimaton käyttö on kielletty tai ei ainankaan
suositeltu kosteuseristeenä kaakelin alla. Aikaa myöten
laasti (tai liima) kovettaa muovimaton nopeammin kuin paljaana
olevan muovimaton.
Paljaana olevasta muovimatosta näkee suhteellisen hyvin kun
saumat alkaa irvistää tai kun se irtoaa pohjasta. Laatotus
peittää tämän pidempään.
Näin minulle on kerrottu, tämä on tosi. :-)
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Eiköhän tuulikaapin suosion suurin syy ole lämpötekninen. Itse en parin
esimurkkuikäisen mukulaa kanssa asuvana tuulikaapistani luopuisi; ovesta
ramppaa kaveria kaverin perään. Tuulikaappi estää nimen omaan oven
aukaisussa lämmön ulosvirtausta, ei se ovi kiinni ollessaan liiemmin
vetoa aiheuta. Viittaus kodinhoitohuoneeseen lienee lähinnä vitsi -
pääoven käyttö on monikymmenkertaista. Tuulikaapiton asunto sopii
lähinnä eläkeläismummoille- nehän eivät ovea aukaise kuin kerran
viikossa kodinhoitajalle.
Eihän tuulikaappi pakollinen ole (ainakaan vielä), joten kukin päättää
itse valintansa. Itse en maksaisi tuulikaapittomasta asunnosta/talosta
yhtä paljoa kuin normaalista, laskisin heti remonttikuluja. Jos joku
toinen haluaa maksaa niin siitä vaan..
Lämpötehot saavat tuulikaapeissa muuten talvipakkasilla olla melkoisen
kovia, jotta tila saadaan inhimillisen lämpöiseksi. Miksiköhän? Kummasti
se lämpö karkaa tuulikaapillisesta asunnosta, muttei älvsby-huussista
(..oho, tuli viiva väärään paikkaan...)
[klipetiklips...]
> Höyrynsulku eheämpi? Perustele.
Jospa minä perustelen; kysymyshän oli pienelementtitalosta.
[klipetiklips...]
markku
>Toisaalta, ihmettelen aina, miksi suomalaisilla pitää se olohuone olla
>kamala hehtaaripirtti? Keittiössähän sitä eniten tilaa tarvitaan ja
>melkeinpä ollaankin! Itse olen mieltynyt tupakeittiö ideaan, joka on
Samaa olen minäkin ihmetellyt. Käytännössähän siinä 30m2 olohuoneen nurkassa
on yleensä sohvaryhmä ja TV, jotka vie tilaa vajaa 10m2. Sitten on
metritolkulla tyhjää ja takka. Itselläni "olohuone" on alle 15m2, josta yksi
seinä on auki tilan tuntua tuomassa. Hyvin on vieraiden kanssa mahtunut,
johon huonetta pääasiassa käytetään tai musiikin kuunteluun. Normaali
arkielämä kulutetaan toisaalla, TV:kin on sijoitettu makuuhuoneeseen, niin
tulee jopa keskustelua vieraiden kanssa eikä vaan katsota Kymppitonnia.
Jenkkilässähän on yleisesti käytössä ikäänkuin 2 olohuonetta, "family room"
ja "living room", joka ajatus viehättää ainakin mua. Family room on
rennompi/vapaampi perheen oleskelutila, jossa ne tenavien lelutkin voi lojua
huoletta ja se "living room" on sitten "muodollisempi" paikka, jossa
oleillaan vieraiden kanssa. Kätevää...ei ole ikinä brio lelut jaloissa jos
tulee yllättäviä vieraita. Jenkkityylistä poimin myös sen ajatuksen että TV
ei ole olohuoneessa. Jenkeillähän tuota varten on monesti oma ns. Media room
tms. Suomessahan nyt ei pysty rakentamaan ihan rajattomasti noita huoneita,
mutta kannattaa poimia kuitenkin noita malleja ja soveltaa niitä
mahdollisuuksien mukaan.
Toinen vastaavasti hämmästyttänyt asia on että mikä ihmeen vimma on laittaa
sitä lasikuitutapettia kaikkiin huoneisiin olohuonetta myöten, jota olen
paljon nähnyt uusissa taloissa. Perusteluina olen kuullut että "kun se on
niin helppo pestä ja sen voi maalata". Kuinkahan paljon niitä käytännössä
pestään ja kuitenkin kaikki seinät ovat valkoisia ;-). Itse kyllä mieluummin
valitsisin tapetin, joka miellyttää silmää kuin että se on helppo pestä, jos
sitä sattuu joskus pesemään, itse en ainakaan nykyisessä kämpässä ole 2
vuoden aikana pessyt yhtään seinää. Lasikuitutapetista tulee sellainen olo
niinkuin olisi jossain konttorissa tai pankin aulassa.
Kannattaa lukea ulkomaisia alan lehtiä, niin saa vähän perspektiiviä eikä
tartte elää pelkästään K-raudan/talopaketin myyjän "visioiden" varassa. :-)
Jukka
> Veranta eli lasikuisti ei ole tuulikaappi. Porstua eli lumieteinen oli
> aikansa tuulikaappi ja sillä oli tosiaan oli funktionsa.
No verannaksi tai lasikuistiksi mekin sitä kutsutaan. Funktionaalisesti se
kuitenkin toimittaa tuulikaapin virkaa, eli sen voi ymmärtää isona
tuulikaappina.
> Tämä nykyajan
> tuulikaappi on joku käsittämätön reliikki, jonka arkkitehdit piirtelevät
> vanhasta tottumuksesta.
Käsittämätön? Se on verannan reliikki.
> Et tietenkään laske varastointikustannuksia,
0,- mikäli ei lasketa pääomalle korkoja. Kamaa kannattaa tilata tontille
kerrallaan vain sen verran, mitä seuraavien parin viikon aikana saa lyötyä
kiinni. Kuljetus maksaa, mutta tontilla mahtuu liikkumaan.
> työajan pidentymistä,
Pari viikkoa. Ei se muutto meillä tästä syystä olisi viivästynyt.
> Höyrynsulku eheämpi? Perustele.
Pienelementtiasennuksessa höyrysulkumuovissa on epäjatkuvuuskohta aina noin 1,5
m välein. Rakennekuvissa on upeat kuvat höyrynsulun limityksestä, mutta mistä
minä tiedän, että ne asentajat tosiaan teki sen niin?
> Mistä sellaista paneelia saa?
En tiedä, mutta olen nähnyt sellaista asennettuna. Mikäli joku tätä tietoa
ehdottomasti tarvitsee, niin asia selviää puhelinsoitolla.
> > Ei mulla ole ollut juurikaan valittamista. Paitsi K-raudan toimittamasta
> Mistä otit puutavaran?
Luulin että lause oli itseselittyvä, mutta ilmeisesti ei: K-R-A-U-D-A-S-T-A.
Silloin tällöin jotain pientä puukeskuksesta.
> arkielämä kulutetaan toisaalla, TV:kin on sijoitettu makuuhuoneeseen, niin
> tulee jopa keskustelua vieraiden kanssa eikä vaan katsota Kymppitonnia.
Jenkkityyliin sitten vielä toinen pikkutelkkari ja puhelin keittiöön ja hyvä
tulee:-)
> Jenkkilässähän on yleisesti käytössä ikäänkuin 2 olohuonetta, "family
room"
> ja "living room", joka ajatus viehättää ainakin mua. Family room on
> rennompi/vapaampi perheen oleskelutila, jossa ne tenavien lelutkin voi
lojua
> huoletta ja se "living room" on sitten "muodollisempi" paikka, jossa
> oleillaan vieraiden kanssa. Kätevää...ei ole ikinä brio lelut jaloissa jos
> tulee yllättäviä vieraita. Jenkkityylistä poimin myös sen ajatuksen että
TV
> ei ole olohuoneessa. Jenkeillähän tuota varten on monesti oma ns. Media
room
> tms. Suomessahan nyt ei pysty rakentamaan ihan rajattomasti noita
huoneita,
> mutta kannattaa poimia kuitenkin noita malleja ja soveltaa niitä
> mahdollisuuksien mukaan.
Kyllä ja toi living room ideahan on käsittääkseni yleinen myös Englannissa
ja mannereuroopassa. Englannissa saattaa myös ns. isännän kirjasto
takkoineen olla aika juhlava paikka, jossa on mukava istuskella vieraan
kanssa. Eikä ainakaan Saksassa välttämättä se vierashuone ole mikään iso
huone, se vain on vähän juhlavammin kalustettu ja rauhoitettu leikeiltä ym.
Aina valmis vieraita varten.
> Toinen vastaavasti hämmästyttänyt asia on että mikä ihmeen vimma on
laittaa
> sitä lasikuitutapettia kaikkiin huoneisiin olohuonetta myöten, jota olen
> paljon nähnyt uusissa taloissa. Perusteluina olen kuullut että "kun se on
> niin helppo pestä ja sen voi maalata". Kuinkahan paljon niitä käytännössä
> pestään ja kuitenkin kaikki seinät ovat valkoisia ;-). Itse kyllä
mieluummin
> valitsisin tapetin, joka miellyttää silmää kuin että se on helppo pestä,
jos
> sitä sattuu joskus pesemään, itse en ainakaan nykyisessä kämpässä ole 2
> vuoden aikana pessyt yhtään seinää. Lasikuitutapetista tulee sellainen olo
> niinkuin olisi jossain konttorissa tai pankin aulassa.
Sanopa muuta. Minulle tulee itseasiassa sellainen olo lasikuitutapetista
kuin olisin jossain kellarissa tai lääkärin vastaanoton odotushuoneessa.
Kuinkahan paljon niitä seiniä tosiaan jossain olohuoneessakin pestään ja kun
ne on UV-valosta tms. kellastuneet, niin eiköhän ole helpompi pistää uusi
tapetti päälle tms.
Kas kun Pohjois-Ruotsissa tai Kanadassa ei moiseen tunnu olevan mitään
tarvetta?
>Viittaus kodinhoitohuoneeseen lienee lähinnä vitsi -
> pääoven käyttö on monikymmenkertaista. Tuulikaapiton asunto sopii
> lähinnä eläkeläismummoille- nehän eivät ovea aukaise kuin kerran
> viikossa kodinhoitajalle.
Viittauksesi pääoven käyttöön lienee lähinnä vitsi. Olen nähnyt useita
taloja, jossa kodinhoitohuoneeseen on käynti autokatoksesta tms. suojattuna
räystäiden alla ja siksi sitä ovea myös käytetään paljon. Tuulikaappia en
ole nähnyt vielä yhdessäkään khh:ssa.
> Eihän tuulikaappi pakollinen ole (ainakaan vielä), joten kukin päättää
> itse valintansa. Itse en maksaisi tuulikaapittomasta asunnosta/talosta
> yhtä paljoa kuin normaalista, laskisin heti remonttikuluja. Jos joku
> toinen haluaa maksaa niin siitä vaan..
Minä en kuolleesta tilasta (lue: tuulikaappi) suostuisi maksamaan samaa
hintaa kuin paremmasta talosta. Veikkaanpa Markku, että muoti ainakin
pk-seudulla, jossa neliöt ovat tyyriitä, kääntymässä epäeduksesi.
> Lämpötehot saavat tuulikaapeissa muuten talvipakkasilla olla melkoisen
> kovia, jotta tila saadaan inhimillisen lämpöiseksi. Miksiköhän? Kummasti
> se lämpö karkaa tuulikaapillisesta asunnosta, muttei älvsby-huussista
> (..oho, tuli viiva väärään paikkaan...)
Sulla on epätiivis tai huonosti eristetty ovi. Ota selvää, kenen ovia
Älvsby-huussin pojat käyttää ja tilaa semmoinen.
> Jospa minä perustelen; kysymyshän oli pienelementtitalosta.
Tiedän. Perustele. Pienelementtitalo ei tee höyrynsulusta automaattisesti
epätiivistä.
Tuo kiusa rakentajalla on aina niskassaan... Jos sinulla on kaksi
kirvesmiestä hommissa ja tekemässä pitkästä runkoa, et kyllä tiedä sen
kummemmin lyökö ne kaikkia tarvittavia nauloja, laittoiko ne höyrynsulkua
ollenkaan jne. :-) Sinun on vain luotettava, ellet ole itse koko ajan
paikalla kyttäämässä.
Niin, eikö olekin kummallista.
| >Viittaus kodinhoitohuoneeseen lienee lähinnä vitsi -
| > pääoven käyttö on monikymmenkertaista. Tuulikaapiton asunto sopii
| > lähinnä eläkeläismummoille- nehän eivät ovea aukaise kuin kerran
| > viikossa kodinhoitajalle.
|
| Viittauksesi pääoven käyttöön lienee lähinnä vitsi. Olen nähnyt useita
| taloja, jossa kodinhoitohuoneeseen on käynti autokatoksesta tms.
suojattuna
| räystäiden alla ja siksi sitä ovea myös käytetään paljon. Tuulikaappia en
| ole nähnyt vielä yhdessäkään khh:ssa.
Tarkoitatko, että mielestäsi kodinhoitohuoeiden ovia käytetään _yleensä_
pääovia enemmän, tai vaikka saman verran? Saahan sitä tuotakin mieltä olla
jos haluaa.
| > Eihän tuulikaappi pakollinen ole (ainakaan vielä), joten kukin päättää
| > itse valintansa. Itse en maksaisi tuulikaapittomasta asunnosta/talosta
| > yhtä paljoa kuin normaalista, laskisin heti remonttikuluja. Jos joku
| > toinen haluaa maksaa niin siitä vaan..
|
| Minä en kuolleesta tilasta (lue: tuulikaappi) suostuisi maksamaan samaa
| hintaa kuin paremmasta talosta. Veikkaanpa Markku, että muoti ainakin
| pk-seudulla, jossa neliöt ovat tyyriitä, kääntymässä epäeduksesi.
Veikkaa vaan. Tilanne on nyt kuitenkin tuulikaappien hyväksi kuus-nolla.
Katsotaan vaikka kymmenen vuoden päästä, on vielä ainakin viis-nolla...;-)
| > Lämpötehot saavat tuulikaapeissa muuten talvipakkasilla olla melkoisen
| > kovia, jotta tila saadaan inhimillisen lämpöiseksi. Miksiköhän? Kummasti
| > se lämpö karkaa tuulikaapillisesta asunnosta, muttei älvsby-huussista
| > (..oho, tuli viiva väärään paikkaan...)
|
| Sulla on epätiivis tai huonosti eristetty ovi. Ota selvää, kenen ovia
| Älvsby-huussin pojat käyttää ja tilaa semmoinen.
Kumma ovi älvsby-huusseissa, kun ei ilma liiku aukosta vaikka oven
aukaisee... Fysiikan lakienkin kannalta mielenkiintoinen ilmiö. Mietipä
vielä kerran tuota "miksiköhän"-kysymystä.
| > Jospa minä perustelen; kysymyshän oli pienelementtitalosta.
|
| Tiedän. Perustele. Pienelementtitalo ei tee höyrynsulusta automaattisesti
| epätiivistä.
Petri kirjoitti "höyrysulku olisi eheämpi" [paikallarakennetussa talossa
pienelementtitaloon verrattuna]. Onhan se eheämpi kun ei ole niin paljoa
saumoja. Automaattisesti se ei tarkoita höyrynsulun epäonnistumista, eikä
kukaan ole sitä väittänyt.
markku
*Ken tuulikaapis' on on vanki, vapaa vain on umpihanki.
Jenkkilässä keskituloiset perheet asuvat keskimäärin paljon
väljemmin kuin Suomessa. Makuuhuoneitakin on yksi jokaiselle
henkilölle. Ei taida oikein 120 m2 arava-ok-taloon mahtua keittiö
+ ruokailu + sauna-osasto + vähintään 4 mh + oh + family-room
+ ...?
>Toinen vastaavasti hämmästyttänyt asia on että mikä ihmeen
>vimma on laittaa sitä lasikuitutapettia kaikkiin huoneisiin
>olohuonetta myöten, jota olen paljon nähnyt uusissa taloissa.
Lasikuitutapetti antaa anteeksi alustan tasoittamattomuuden,
joka on noissa kaameissa kipsilevyissä hirveän iso homma,
kun edelliset asennus-tunarit sen jättävät seinät jälkeensä.
Lisäksi se sietää käyttö-kolhuja paremmin kuin tuo hauras
kipsilevy pelkällä paperikartonkipinnoitteella (+maali/tapetti)
Nobody
>> PS. Olen nähnyt omin silmin Älvsbytalon valmiina sisältä ja
>> päältä. Minusta se vaikutti ihan kodikkaalta ja jopa "normaalilta".
>Minä olen nähnyt yhden ulkoa päin, ja se on jopa julmetun hieno.
>Pohjaratkaisuja (joista en pidä) olen nähnyt ainoastaan kataloogissa
Kerronko nyt minäkin, mikä Älvsbyhus:eissa oikein "mättää".
Normaalisti talopaketti edes jollain tavoin yritetään naamioida
paikalla rakennetun näköiseksi, mutta pitkänomainen ja
arkkitehtuuriltaan kovin yksinkertainen ja puuverhottu Älvsbyhus
näyttää valmiina, lyhytpaaluperustuksensa päällä ... asuntovaunulta !
Ihan samalaiselta, kuin ne kamalat U.S.A.:laiset "Mobile home":t,
joissa asuu vain ... työn perässä jatkuvasti uuteen osavaltioon
muuttavaa ... köyhälistöä. Ei kai kukaan tervejärkinen rakentaja
halua ok-talonsa antavan vierailleen mielikuvaa ... köyhäilystä?
Vai miksi luulisitte , että asuntoihin valitaan kalliita julkisuvutiiliä,
kallista parkettia, kallita vuolukivitakkoja ...jne. ? Eikös se ole tuo
vanha pohjalainen perinne: Ei meillä nyt ainakaan "köyhiä" olla !
Nobody
Olisi hienoa, jos myös työn laatuun voisi luottaa.
Valitettavasti tehtaalla asennetut julkisivulaudat
sekä muutkin rakennuslevyt on usein naulattu
vain tyhjään kiinni. Joten laatu on usein "sutta ja ...."
Hyvä esimerkki oli juuri Tuusulan asuntomessuilla,
jossa erään ok-talon viimeistelemätön yläkerta
osoitti jälleen, että vähintään joka toinen julkisivu-
laudoituksen naula oli naulattu kiinni tuulensuojana
toimivaan 3 mm pakssuun kovalevyyn, eikä siihen
pystykoolaukseen (mikä ilmeisesti oli ollut tarkoitus).
Ensimmäinen rajumpi tuuli tempaisee laudat irti
- tai koko talo kaatuu, kun on oletettavaa että kaikki
muukin naulaus on menny 1-20 mm ohi tarkoitetun
paikkansa. Samanlaista työn laatua aikaansaivat myös
eräällä toisella talotehtaalla, johon tein taannoin excursion.
Jos työskentelyolosuhteet talotehtaalla ovatkin selvästi
rakennuspaikkaa paremmat, niin työtavat ja työmoraali
eivät ainakaan tuota yhtään parempaa jälkeä - ainakaan
niissä rakennusosissa, jotka jäävät valmiina yleensä
katseelta piiloon. En siis kovasti ryhtyisi kehumaan -
vain pelkkiä olosuhteita. Jotain hyötyä myös ostajalle
tulisi noista "eduista" olla.
Nobody
Toki pitää olla sitä jotain, jolla näyttää naapureillekkin, että meillä
menee lujaa..;)
Muuten, ulkonäöstä voidaan olla montaa mieltä monen muunkin talotyypin
suhteen...
se nyt sattuu Elvsbyhuussissa näyttämään vielä "halvalta" kun siinä on vähän
edullisempi hintakin..:)
Eihän hyvää ja halpaa voi saada vaan ne pitää ostaa erikseen!
t. Pekka
Älä nyt tahallasi käsitä väärin,
en minä talon "hyvyyttä" mitenkään arvostellut tai moittinut,
vaan sen ulkonäön antamaa ensivaikutelmaa.
mikä Älvsbyhus:eissa oikein "mättää", se on:
Älvsbyhus näyttää valmiina ... asuntovaunulta !
Nobody
no voihan siitä olla toistakin mieltä, makuasioista ei kannata...
t. Kari
Saman asian olen minäkin huomannut, Kari. Siksi kritisoin tuota
tuulikaappi-muotia. Ihmiset eivät uskalla jättää sitä pois koska "kaikilla
muillakin sellainen on". Markku lienee jonkinnäköinen suunnittelija, eli
tossahan saatiin jo kuulla liturgia lämpötehoista, asunnon arvon
alenemisesta ym. pelottelusta.
Uskokaa huviksenne, 90% vastarakentaneista pitää tuulikaapin oven pysyvästi
auki 2. vuoden asumisen jälkeen. Nykyaikaiset ulko-ovet ovat niin tiiviitä
ja lämpimiä, että tuulikaapin voi huoleti jättää pois, jos keksii 2-3
neliölle muuta käyttöä huushollissaan.
Millaisia takuita talotehtaat myöntävät? Toi Elsby nyt on tiedossa, se
myöntää 10v täystakuun, joten siinä ajassa luulisi fuskutyön paljastuvan.
Entä muut, muistelisin, että Jukka-talolla kai oli 2- vuoden täystakuu ja
10v runkotakuu? Onko kukaan perehtynyt asiaan?
Niin...no ei ole jenkkien vika että Suomessa tehdään niin pieniä mökkejä ;-)
En tarkoittanutkaan että pitäisi moiseen mennä, mutta ideoita voi poimia ja
soveltaa niitä täkäläisissä puitteissa mahdollisuuksien mukaan, jos juttu
tuntuu itselle sopivalta. Eli lähinnä poimia sieltä se olennainen ajatus.
>
>Lasikuitutapetti antaa anteeksi alustan tasoittamattomuuden,
>joka on noissa kaameissa kipsilevyissä hirveän iso homma,
>kun edelliset asennus-tunarit sen jättävät seinät jälkeensä.
>
>Lisäksi se sietää käyttö-kolhuja paremmin kuin tuo hauras
>kipsilevy pelkällä paperikartonkipinnoitteella (+maali/tapetti)
>
Onhan maailmassa muitakin sisäseinämateriaaleja tarjolla kuin kipsilevy.
Miksiköhän se on nykyään niin suosittua, mikä vika lastulevyssä tai
puukuitulevyssä? Vai onko tuollainen "virtuaalikiviseinä" jotenkin
"hienompaa"? :-) Noihin puumateriaaleihin voi sentään vetää reilusti naulan
tai ruuvin kiinni ilman pelkoa että tulle puoli seinää alas.
Jukka
No olkoon. Makuasiat on makuasioita. En ole sitä kyllä asuntovaunuun osannut
mitenkään yhdistää, talolta se näyttää ihan samalla tavalla kuin kaikki
muutkin.
Toisaalta onhan Hobbyllakin aikalailla talolta näyttävä malli
harjakattoineen..;)..ja ihan
komealta näyttää..asuntovaunukin.
Yksikerroksiset Älvsbyt ovat mielestäni jotenkin "orvon" näköisiä ainakin
esitteissä. Luonnosta
en ole niitä bongannut vielä.
En ole vieläkään löytänyt mitään niin vakavaa puutetta Älvsbyssä, minkä
takia en sitä
voisi itselleni ajatella yhtenä vaihtoehtona. Toki se on tyyppitalo ja
täytyy hyväksyä
tiettyjä asioita, jotka jossain toisessa voisi valita. Mutta mielestäni
kustannuspuoli painaa
Älvsbyn hyväksi sen verran, että vakavasti harkitsen sitä itselleni. Tuskin
ulkomuoto paljoa
kummempi olisi omalla budjetillani jollain muulla vaihtoehdolla. Voi olla
jopa parempi
Elvsbyyssä omassa tapauksessani. Esim. päätyparvekkeen joutuisin unohtamaan
muissa
vaihtoehdoissa, mutta tässä voin ottaa sen mukaan!
Toki joudun ehkä kuulemaan "halpistalo"-kommentteja, mutta silloinhan voin
aina kertoa, paljonko
tämä lysti oikein maksoi..
t. Pekka
>
>Kyllä ja toi living room ideahan on käsittääkseni yleinen myös Englannissa
>ja mannereuroopassa. Englannissa saattaa myös ns. isännän kirjasto
>takkoineen olla aika juhlava paikka, jossa on mukava istuskella vieraan
>kanssa. Eikä ainakaan Saksassa välttämättä se vierashuone ole mikään iso
>huone, se vain on vähän juhlavammin kalustettu ja rauhoitettu leikeiltä ym.
>Aina valmis vieraita varten.
Joo Englannista löytyy myös vastaava tyyli. Muistaakseni ylesimmin nimillä
Living Room ja Sitting Room. Nämä huoneiden nimethän saattaa vaihdella
paljonkin.
>
>Sanopa muuta. Minulle tulee itseasiassa sellainen olo lasikuitutapetista
>kuin olisin jossain kellarissa tai lääkärin vastaanoton odotushuoneessa.
>
Lääkärin vastaanotto on aika osuva kuvaus. :-)
Jukka
No ei kai se sentään pelotteluksi mennyt. Lämpötehoista muistuttaminen on
nyt tietysti liturgianomaista, kuitenkin totta. Yritin selittää, ettei
kysymys ole niinkään ilmavuodoista oven kiinni ollessa, kuin lämpövirrasta
ulos oven ollessa auki. Tämä ei ilmeisesti oikein tekstistä auennut.
Totesin _itse_ arvostavani ostotilanteessa tuulikaapitonta taloa vähemmän.
Harva siitä pelästyy.
| Uskokaa huviksenne, 90% vastarakentaneista pitää tuulikaapin oven
pysyvästi
| auki 2. vuoden asumisen jälkeen. Nykyaikaiset ulko-ovet ovat niin tiiviitä
| ja lämpimiä, että tuulikaapin voi huoleti jättää pois, jos keksii 2-3
| neliölle muuta käyttöä huushollissaan.
Huvikseen voi vaikka uskoa. Ihan huoletta tuulikaapin voi jättää pois jos
haluaa, niin kuin voi pitää sitä oveakin auki. Jokainen maksaa lämmityksensä
ja neliönsä itse. Pääasia, että kukin saa tehdä omat ratkaisunsa. Tässä
keskustelussa korvaan jotenkin vain kalskahti tuo tällä foorumilla niin
tuttu halu nostaa yksi ratkaisu ehdottomaksi totuudeksi. Ihmisiä on
monenlaisia ja kukin asuu ja arvostaa asumistansa eri tavalla.
markku
Ainakin jenkkien 'master bedroom', jonka yhteydessä on
vaatesäilytys/pukeutumistila ja kylpyhuone, olisi varmasti monelle
meikäläisellekin perheelle hyvä ratkaisu, ja suht' helposti toteutettavissa;
vanhempien makkarista käynti kylppäriin vaatehuoneen/käytävänpätkän läpi.
Kylppäristä sitten voi tarvittaessa olla toinenkin ovi.
Toinen, teknisesti mielenkiintoinen ratkaisu olisi tehdä kylpyhuoneen lattia
jenkkitapaan esivalmistetusta huoneen kokoisesta lasikuitukaukalosta,
korkeus puolisen metriä. Pintarakenne sitten halun mukaan. Tuntuu
melkolailla varmalta tavalta noin vesieristysmielessä, ja jenkithän
käyttävät noita paljon monikerroksissa puutaloissakin. Eikö joku innostuisi
maahantuomaan - eihän se tuumamitoitus niin vaarallista ole (paitsi
avaruusalusten suunnittelussa).
markku
Kyllähän ainakin tämä kansilehdellä oleva talo ainakin hiukan
enemmän taloa muistuttaa kuin jenkkiläistä Mobile Homea.
http://www.alvsbytalo.fi/
Ulkonäkönsä puolesta tuo kyllä vielä pientalokantaamme sopii, ja
sekoaa, mutta tietenkään sitä "näyttävyyttä" ei ainakaan tässä
perusmallissa ole.
Mutta tämä tyyli varmaan vain lisääntyy, kun aletaan tosissaan,
ja urakalla rakentaa 400-500 m2 kokoisille tonteille pientaloja,
ainakin pääkaupunkiseudulla.
Mutta ehkä nuo ovat jo 20-30 vuoden perästä yhtä nostalgisia ja
haluttuja kuin nyt ovat 50-luvun rintamamiestalot.
MNe
>Yksikerroksiset Älvsbyt ovat mielestäni jotenkin "orvon" näköisiä ainakin
>esitteissä. Luonnosta
>en ole niitä bongannut vielä.
Kyllä ne "tavalliset" Älvsbyt pistää heti silmään ominaispiirteillään,
eli vuorilaudoitus, suorat ikkunanpielet, kaksikerroksisten kattokulma
ja typerännäköiset kaksi yläikkunaa, peltimalli ja parakkimainen
lättänä kuisti. Samoja piirteitä voi olla muissakin, mutta kaikki
samassa talossa on liikaa. Älvsbyyn voi tietysti vaihtaa
tiilikuvioisen pellin ja harjakuistin (mielestäni vähimmäisvaatimus)
sekä tehdä heti ne ikkunanpielet uusiksi, mutta se maksaa...
>En ole vieläkään löytänyt mitään niin vakavaa puutetta Älvsbyssä, minkä
>takia en sitä
>voisi itselleni ajatella yhtenä vaihtoehtona. Toki se on tyyppitalo ja
>täytyy hyväksyä
>tiettyjä asioita, jotka jossain toisessa voisi valita. Mutta mielestäni
>kustannuspuoli painaa
>Älvsbyn hyväksi sen verran, että vakavasti harkitsen sitä itselleni. Tuskin
>ulkomuoto paljoa
>kummempi olisi omalla budjetillani jollain muulla vaihtoehdolla. Voi olla
>jopa parempi
>Elvsbyyssä omassa tapauksessani. Esim. päätyparvekkeen joutuisin unohtamaan
>muissa
>vaihtoehdoissa, mutta tässä voin ottaa sen mukaan!
>
>Toki joudun ehkä kuulemaan "halpistalo"-kommentteja, mutta silloinhan voin
>aina kertoa, paljonko
>tämä lysti oikein maksoi..
Hyvä, jos saat sen talosi teetettyä parvekkeineen vielä halvalla.
Meillä talon muutokset olisivat maksaneet liikaa, eikä lopputulos
olisi kuitenkaan ollut haluamamme.
Ossi
Pekka wrote in message ...
>Poikkeaako Älvsby sitten niin paljon tuosta "normaalista", että kannattaa
>maksaa se
>hintaero ns. normaalitaloon verrattuna? Mikä sen tekee niin
>vastenmieliseksi?Liian halpa?
Todennäköisesti halpuus ei ole ongelma, koska sehän on vain etu. Uskoisin
että tuo taitaa vain olla liian helppo ratkaisu, kun nykyään talonrakennusta
tunnutaan pitävän jonkinlaisena "miehuuskokeena", jossa on pakko maksimoida
kurjuus ja kärsimys tyyliin kahden vuoden vapaa-ajat raksalla. Älvsbyssähän
ei saa tutuille ja sukulaisille mitään sankaritarinoita aikaiseksi. Mitä
mieltä on röyhistellä rintaansa tyyliin, "pari viikkoa siinä meni kun
päästiin muuttamaan". ;-) Ruotsalaisethan on asuneet niissä jo kymmeniä
vuosia, joten tuskin niissä mitään vikaa, paitsi ehkä se että ne on
ruotsalaista perua, eihän sieltä voi mitään hyvää tulla ;-)
Taitaa olla aika pitkälle semmoista perinteistä "itäauto" kompleksia
tämänkin suhteen. Kun enää ei oikein voi naureskella Lada-kuskien
kustannuksella, niin onneksi sentään on Älvsbytalon omistajat ;-)
Jukka
Niinpä ne vaihtelee, loppujen lopuksi myyntiesitteissä käytetään nimeä
Reception Room, siis tuo vieraiden vastaanottohuone. Ennen oli vielä oman
väen Drawing Room...
Lauri
No olet oikeassa jos tarkoitat sitä keltaista taloa siinä ekalla
webbissivulla. Mutta siihen onkin otettu optiona se parempi
kattomateriaali, kattolyhty yläkertaan, harjakuisti, päätykuisti ja
irtoristikot ikkunoihin. Lisäksi "väriä" antaa ruotsalaisten markiisit
ikkunoissa ja kukkalaatikoilla on peitetty tylsät ikkunalaudat ja sitä
seinän paneelia. Näinhän sitä pitääkin tehdä, mutta jokainen noista
optiosta lisää sen "halpistalon" hintaa.
JHn
Pohjoisessa ja syrjäisessä osassa maatamme niitä on jo koko joukko.
> En ole vieläkään löytänyt mitään niin vakavaa puutetta Älvsbyssä,
> minkä takia en sitä voisi itselleni ajatella yhtenä vaihtoehtona.
Avaimet-käteen toimituksena on varmaankin hinta/laatu-suhde ihan
kohdallaan, kunhan ei halua mitään muutoksia heidän standardiratkaisuihinsa
jotka nostavat hintaa - ja kunhan vielä tontin maaperä sallii heidän
standardiperustuksensa.
Nobody
Tuulikaappiin on kiva jäädä miettimään, että unohtuiko nyt
ehkä jotain - tietysti kun molemmat ovet ovat jo auki.
No joillakin taas on niin pieni tuulikaappi, tai sen sisäovi aukeaa
tuulikaappiin niin pahasti, ettei siellä mahdu olemaan (esim. kenkiä
jalkaansa panemaan) ilman, että molemmat ovat ovat auki.
Jotkut taas lämmittävä tuulikaappinsa ... jonka tulisi toimia ns.
"puskurivyöhykkeenä +20 oC sisäilman ja - 20 oC ulkoilman välillä
... +50 oC:een ... ja tuulettavat sen lämmön aina ovea avatessan ulos.
Usein tuulikaapin sisäovi on auki. Mitä sitä turhaan kiinni panemaan
kun ulko-ovi jo on kiinni. Sitäpaitsi tuulikaapistahan tulee sisälle
huoneisiin + 50 oC lämmintä ilmaa.
tuulikaapin vannoutunut kannattaja ...
... Nobody
> tuulikaappiin niin pahasti, ettei siellä mahdu olemaan (esim. kenkiä
> jalkaansa panemaan) ilman, että molemmat ovat ovat auki.
Yksi tuulikaapin funktio on se, että ulkoa tuleva moska
(hiekka, lumi, rapa, linnut) voidaan riisua pois päältä
tuulikaapissa, jolloin sen kantautuminen eteiseen ja sitä
kautta olohuoneen peilipintaiselle parketille vältetään.
Kodinhoitohuone toimii samanlaisena puskuritilana.
Nykyisessä asunnossa ei tuulikaappia ole ja sen valitettavasti
huomaa, soraa (vaikka on laatoitettu piha) on olohuoneessakin.
Hoitaisitten niitä kakaroitanne, niin oppisitte jotain :-).
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Onneksi tuohonkin ongelmaan on "insinööri" keksinyt ratkaisun:
Kakarat kävelytetään kuraisine kumisaappaineen ns. kuraeteiseen
sijoitetun matalan "uima-altaan" kautta muihin huoneisiin, ja
kaikki kurat uppoavat tuon, kuraeteiseen sijoitetun pesusoikon pohjalle,
josta kura - kun allasta ei koskaan puhdisteta ja kuraa poisteta - menee
veden mukana eteenpäin, viemäriä tukkimaan.
LVI-nykyaikaa , nääs ....
... Nobody
Hmh, arvelinkin että kaikki "herkut" aivät tule vakiona. Mutta jos tosiaan
molemmat kuistitkin revitään veke, niin eipä jäljelle jää juuri muuta
kuin suora laatikko.
Ja se alkaakin jo kummasti muistuttaa noita rekkatrailerilla vedettäviä
parakkikoteja.
Mutta tuollaista se talomarkkinointi kai monessakin firmassa on. Kun
kuitenkin halpaa peruspakettia pitää markkinoilta tulevasta, ensitalon
rakentajien vaatimuksesta esitteisiin kyhätä.
MNe
....vanha termi tuulikaappi tulee siis jatkossa korvata sanalla kuraeteinen
ja kaikki ovat tyytyväisiä :-)
t.antti
> Yksi tuulikaapin funktio on se, että ulkoa tuleva moska
> (hiekka, lumi, rapa, linnut) voidaan riisua pois päältä
> tuulikaapissa, jolloin sen kantautuminen eteiseen ja sitä
> kautta olohuoneen peilipintaiselle parketille vältetään.
> Kodinhoitohuone toimii samanlaisena puskuritilana.
Ei ole tuulikaappia, ei lapsia, mutta kaksi koiraa ja kuisti.
Ensin on 'ruohomatto', sitten kuistin puolella ritilä ja vielä
oven sisäpuolella toinen matto. Roippeet on paljon parempi
riisua kuistilla, silloin niitä ei tarvi viedä sisälle ollenkaan
ja koirien jalat (ja omat) voi tarvittaessa pestä ritilän päällä.
Lämpöteknisesti ei tuulikaapin puute ole ongelma
> Nykyisessä asunnossa ei tuulikaappia ole ja sen valitettavasti
> huomaa, soraa (vaikka on laatoitettu piha) on olohuoneessakin.
Ongelma ei taatusti johdu tuulikaapittomuudesta, vaikka pihan
kiveäminen vähensikin hiekkaa entisestään.
> Hoitaisitten niitä kakaroitanne, niin oppisitte jotain :-).
Onneksi ovat jo täysi-ikäisiä. :=)>
jouko
>JHn wrote:
Käväisin katsastamassa nuot Älvsbyn sivut ja mielenkiintoista oli
havaita se ettei sitä vakioa lättänäkuistia ollut esitetty missään
kuvissa - no toisaalta FX-malleihin tulee mukaan harjakuisti.
Ulkokuvat oli tosiaan suurimmalta osin koristeltu mukaankuulumattomin
lisäherkuin, mutta niinhän kaikki muutkin tekevät.
Hinnastossa oli ainoastaan hinnat vakitalojen F- ja FX-malleille,
muttei muille muutoksille/lisäyksille - eiköhän niitä tohi kertoa -
hinta niille lienee kuitenkin vakio.
Ossi
Itse käytin viime syksynä remonttia tehdessä levynä mdf:ää. Eipähän
tule reikiä seiniin pojan leikkien sivutuotteena ja taulutkin pysyy
seinillä ilman läpipultteja.
Lasikuitutapettia laitoin rappukäytävään vanhojen pinkopahvien
päälle. Seinässä oli raakalauta, pinkopahvi ja useampi kerros tapettia
ja pinkopahvien venymisen takia seinät ns. roikkuivat suurilla
pusseilla. Ammuin pahvit seiniin kiinni nitojalla parinkymmenen sentin
välein ja vedin lasikuitutapetin päälle. Seinän alareunaan
puolipaneeli kuultavalla lakalla kapeasta kuusipanelista ja yläreunaan
pesunkestävä maali.
- jh
Kannattaa muistaa millä tasolla LVI systeemit ja lämpöeristäminen on
keskieuroopassa. Suomen oloissa ehkä kuitenkin on parempi satsata ja laittaa
kotiinsa keskuslämmitys ja juokseva lämmin vesi. Lämpöeristetyt seinät ovat
myös mukavat, keskuspölynimurista tai ilmanvaihtokoneesta puhumattakaan.
Tietenkin kaikista mukavinta olisi, että noin yleisesti täällä olisi
huoneita ja neliöitä kuten keskieuroopassa ja silti rakentamisen taso
samanlaista kuin nyt on, mutta ei täkäläinen elintaso sentään niin paljon
parempi keskieurooppalaista ole.
Heikki
http://www.lapponia-ready.com/
Perza
"Pekka" <veli-pek...@nokia.com> wrote in message
news:DUti5.6269$AM5....@news1.nokia.com...
> Mitä talopakettia suosittelette? Tarkoitus olisi rakennuttaa 1
> 1/2 -kerroksinen omakotitalo n. 160m2. Onko edullisempia vaihtoehtoja
> Älvsbytaloon verrattuna?
>
> t. Pekka
>
>
Enemmänkin minua ihmetyttää, että se tehdään aina, halusit tai et.
Vähän kuin sauna. Tuon lämmönhukan voisi korvata ajatuksella
"ylimääräinen tuuletus", jota voi helpostikin kompensoida vähemmällä
normaalilla tuulettamisella. Ja taas säästyy...
ps, juu, meillä tuulikaappi on korvattu eteisen lattiaan upotetulla
matolla, johon kengät voi pyyhkiä. Toimii loistavasti eikä vie
yhtään neliötä.
t. Kari
Niin, vähänkään erikoisempien ratkaisujen saaminen asuntotuotantoon on
hankalaa kun ostajien mielipiteitä ei ennalta tiedetä. Grydenreitä
pelottaa asunnon käsiin jääminen. Vertaus saunaan oli hyvä; kyllä
luulisi löytyvän kovastikin pienissä asunnoissa asuvia ihmisiä, jotka
vaihtaisivar saunansa neliöt makuuhuoneen puolelle. Uudistuotannossa
asunnon ostajalla on kyllä nykyisin _joillakin_gryndereillä_ suuret
mahdollisuudet vaikuttaa asunnon ratkaisuihin siinä vaiheessa kun
rakentaminen on vielä suunnitteluasteella ja urakoitsijalla kaupanteko
mielessä (tässä on eri urakoitsijoilla suuria eroja toimintatavoissa ja
sihinä, minkä asteiset muutokset hyväksytään). ARA-tuotantokin on
nykyisin yksilöllisempää kuin grynderipuoli.
markku
Siis näinkö se onkin. Omakotitalojen rakentajat ovat nousukaita jotka eivät
halua samaistua köyhiin. Tärkeää ei ole se millainen asunto on asua vaan se
ettei tuttavat luule että on (vieläkin) köyhä ja mennee huonosti.
Itse olen päätellyt ettei älvsby kiinnosta koska se on liian valmis ja
helppo ratkaisu. Tai paremminkin ne joita se kiinnostaa eivät ole
kiinnostuneita jorisemaan siitä mikä mahdollisestikkin on hyvä talopaketti
ja millainen lämmitysjärjestelmä pitäisi olla.
Heikki
t. Pekka
Pertti Makinen wrote in message ...
t JL
JL wrote:
> Oletko kysynyt Kastellilta tarjousta. Juuri tilattiin paketti laajimmalla
> pystytyksellä ja mielestämme Kastelli oli ylivoimaisesti paras
> hinta/laatu/toimitus/palvelu/malli etc.
> Neliöitä tulee 141, 2 krs ja jos viitsii/kykenee itse tehdä aika paljon
> niin ainakin meillä tuo neliöhinta painuu tuonne alle 5000 mk/m2 ilman
> tonttikuluja.
> Ja kaikille tiedoksi: Tässä todellakin on kaikki kustannukset mukana...
>
Hehe heeeeee haahahaaaa aah
Älä naura. Kaveri rakensi Siporexista 197 neliötä tehden itse tai
teettäen sukulaisilla 90-luvun alkupuolella. Rahaa paloi vajaat 600 000
mk. Ensin en uskonut, mutta preussilaistyylinen merkonomivaimo näytti
kirjanpidon.......
Kyllä halvalla voi päästä, tai ainakin säästää paljon, jos jaksaa tehdä
itse, kytätä tarjouksia sekä tinkiä.
--
Hantte
So many fantastic colors; I feel in a wonderland.
Many fantastic colors makes me feel so good.
Hantte wrote:
>
> > JL wrote:
> > > Neliöitä tulee 141, 2 krs ja jos viitsii/kykenee itse tehdä aika paljon
> > > niin ainakin meillä tuo neliöhinta painuu tuonne alle 5000 mk/m2 ilman
> > > tonttikuluja.
> > > Ja kaikille tiedoksi: Tässä todellakin on kaikki kustannukset mukana...
> > >
> >
> > Hehe heeeeee haahahaaaa aah
>
> Kyllä halvalla voi päästä, tai ainakin säästää paljon, jos jaksaa tehdä
> itse, kytätä tarjouksia sekä tinkiä.
Jos itse tekee kaiken niin hintakin tippuu. Mitä sitten tarkoitti "aika paljon"
ja "ilman tonttikuluja" jäi minulle epäselväksi.
141*4999 olisi 705 000. Se on vähän, mikähän on suunniteltu varustelutaso?
- Marko
Marko Vaisanen wrote in message <39A66180...@vtt.fi>...
>
>141*4999 olisi 705 000. Se on vähän, mikähän on suunniteltu varustelutaso?
>
>- Marko
>
700 000mk = VÄHÄN ??????
Ei ainakaan mun matematiikan taidoilla/tulotasolla saa tuollaista yhtälöä
aikaiseksi.
Jukka
Marko Vaisanen wrote:
> Hantte wrote:
>
> >
> > > JL wrote:
> > > > Neliöitä tulee 141, 2 krs ja jos viitsii/kykenee itse tehdä aika paljon
> > > > niin ainakin meillä tuo neliöhinta painuu tuonne alle 5000 mk/m2 ilman
> > > > tonttikuluja.
> > > > Ja kaikille tiedoksi: Tässä todellakin on kaikki kustannukset mukana...
> > > >
> > >
> > > Hehe heeeeee haahahaaaa aah
Naura pois vain, se parhaiten nauraa joka viime....
>
> >
> > Kyllä halvalla voi päästä, tai ainakin säästää paljon, jos jaksaa tehdä
> > itse, kytätä tarjouksia sekä tinkiä.
>
> Jos itse tekee kaiken niin hintakin tippuu. Mitä sitten tarkoitti "aika paljon"
> ja "ilman tonttikuluja" jäi minulle epäselväksi.
Tonttikulut tarkoittavat yleensä kaivuuta, perustuksia, liittymisiä, jne, mukaan
lasketaan myös luvat, mittaukset jne; tässä tapauksessa näitä kuluja noin 85 000
mk.
Muuten oman työn osuus on melko suuri...
>
>
> 141*4999 olisi 705 000. Se on vähän, mikähän on suunniteltu varustelutaso?
Varustelutaso on aivan normaali. Suora sähkö, ilmastointi lämmön talteenotolla,
normaali (tavallinen keittiö), aivan tavalliset sanitetti/kylpyhuonetilat, lattiat
keskihintaista laminaattia, autokatos,
Tämä tuskin kelpaa arvon herralle, mutta meille kyllä...
t JL
>
>
> - Marko
JL wrote:
>
> Tonttikulut tarkoittavat yleensä kaivuuta, perustuksia, liittymisiä, jne, mukaan
> lasketaan myös luvat, mittaukset jne; tässä tapauksessa näitä kuluja noin 85 000
> mk.
> Muuten oman työn osuus on melko suuri...
>
Jo selkeni. Jos talon hinta ilmoitetaan ilman yllä olevia 85000 mk:n kuluja niin kyllä
siinä tapauksessa 705 tuhatta voi olla riittävästi paljon itse tehden. Itse lasken ne
talokustannuksiksi, vaikka menevätkin tavallaan talon alle.
>
> Varustelutaso on aivan normaali. Suora sähkö, ilmastointi lämmön talteenotolla,
> normaali (tavallinen keittiö), aivan tavalliset sanitetti/kylpyhuonetilat, lattiat
> keskihintaista laminaattia, autokatos,
>
> Tämä tuskin kelpaa arvon herralle, mutta meille kyllä...
>
Kelpaisi kyllä minullekin.
- Marko