Nyt on aika puhua ulkomaaleista
Timo
osassa taloa ja osa taloa vain maalata kuten myös ulkorakennukset. Mutta
millä maalata? Vetääkö lateksilla joka vaatii jonkun puunsuojan maalin
alle vaiko perinteisesti aidolla pellavaöljymaalilla? Uula tuote tekee
omasta mielestään aitoa pellavaöljymaalia mutta onko kenelläkään
kokemuksia moisesta perinne maalista. Mitenkähän ko. tuote käy sen jo
aikaisemmin lateksilla maalatun osan päälle? Mainoksen mukaan käy?
Jos kuitenkin maalaisi lateksilla? Mutta miksi sen alle on laitettava
suunsuoja aine, eli lahonestoaine? Niin ja mitenkähän on sen
hengittämisen laita?
Eli mielipiteitä, kommentteja ja ennenkaikkea omia kokemuksia
kaivataan...
TTimo
Timo
liikenteessa. Halytys kellot rupesivat soimaan kun Tikkurilan maalaus sivulla
sanottiin etta niiden lateksi maaliensa alle on hyva laittaa se puunsuoja
aine. Lausetta hetken mietittyani, rupesin miettimaan sen puunsuojan
tarkoitusta...
Hienoisen ongelman aiheuttaa se etta tein taloon laajennuksen 2 vuotta sitten
jonka "tyhmyyttäni" maalasin jollain ultralla "lue. lateksi". Itse talokin on
maalattu kokonaan erilaisilla latekseilla useaan kertaan, ja nyt olisi
tarkoitus repia ulkoverhous irti, lisata lammön eristysta ulkopuolelle ja
laittaa uudet ulkoverhouslaudat. Näitä uusia lautoja en nyt millään viitsisi
mennä pilaamaan ja siksi haluan varmistua etta kauheat ajatukset
"muovimaaleista" eivät ole vain minun päähänpistoni.
Jos nyt maalaan sen laajennuksen lateksin päälle Uulan tuotteilla, irtoaahan
se joskus, mutta pysyyköhän se pellavaöljymaali alkuunkaan lateksin päällä?
Uulan mukaan pysyy? Kokemuksia? Onhan siinä sekin että jos maalaa
pellavaöljymaalilla ei se ainakaan tee tiiviimmäksi sitä maalikerrosta miten
käy kun vetää uudestaan lateksilla. Voisi kuvitella kaksi kerrosta
muovikelmua vastaan muovikelmu ja sideharso???
Toi sinkkivalkoinen tosiaan vaaditaan sen pellavaöljymaalin alle. Siina
öljymaalin maalauksessa on hieman eroa lateksien sivelyyn. Kuinkahan työläs
ko. homma on, eikös se niikun hierota siihen lautaan kiinni?
Niin ja siita keittomaalista, mikä oli syy ettet vetänyt sillä
pellavaöljymaalilla seiniä. Varmaan se keittomaali on jotenkin parempi mutta
miten?
TTimo
>
Johannes Räikkönen
tuuletusrako alhaalta ylös asti, niin lateksin ei _pitäisi_
olla hassumpi vaihtoehto. Tällöin kostunut puu pääsee
kuivumaan tuuletusrakoon päin. Lisäksi lateksi on halpaa ja
helppo maalata. Pinnasta tulee tosin muovisen oloinen. Jos
ilma ei pääse kiertämään laudoituksen alla niin lateksi
lahottaa laudat vaihtokuntoon hyvinkin lyhyessä ajassa.
Kun pelaat varman päälle niin postat vanhan lateksin
mahdollisimman tarkkaan. Sandvikilla on hyviä
vaihtoterällisiä kovametallikaapimia hommaan
(rautakaupasta). Tietty voi käyttää maalinpoistoaineita,
mutta on sekin työlästä (ja kallista). Vanhan lateksin pinta
ainakin rikki jos ei irti lähde.
Uuteen pintaan sinkkivalkoinen alle, vanhan lateksin päälle
en välttämättä pistäisi. Ja sitten 2 kerrosta Uulan
pellavaöljymaalia. Kaikki eivät suosittele sinkkivalkoista,
koska liian kuivaksi päästyään tekee kuulemma liian liukkaan
pinnan -> maali ei tartu siihen kunnolla. Ikkunanpielilaudat
ja nurkkalaudat samalla tavalla öljymaalilla.
Ķtse vedin puhdistetun (pellava?)öljymaalin päälle vain 2
kerrosta maalia: 1. ohennettuna litkuksi ja toinen
ohentamaton. Saman käsittelyn tein uudelle pinnalle.
Maalauksessa tuli hiki, sillä maali hierotaan pintaan mahd.
ohueksi kerrokseksi. Näin maali ei rypisty niin helpolla.
Maalikalvo kun laajenee kuivuessaan.
Naulankantoihin voi tökkiä ruosteenestomaalia jos haluaa. Ja
vielä mielellään suunnilleen saman sävyistä kun uusi maali.
Näin ei paista punainen Ferrexi läpi vielä 6. maalauskerran
jälkeen.
Itsellä jäi kyllä viime kesänä 1 seinä vielä maalaamatta.
Öljymaalilla maalattaessa kun pinnan tulee olla
mahdollisimman kuiva. No, viime kesähän ei ollut...
Omaan maalausjälkeen olen tyytyväinen. Vielä kun ensi kesänä
saisi viimeisen seinän maalattua. Uulan mainoksissa
väittävät että öljymaali vanhenee arvokkaasti. Vanha
maalikerros oli 50-60-luvulta eikä enää niin arvokkaan
näköinen.
Ymmärtääkseni pellavaöljymaalikaan ei pahemmin hengitä
pariin ensimmäiseen vuoteen vaan vasta kun se on halkeillut
eli liituuntunut himmeäksi.
Jonni
Ville Keränen
> pariin ensimmäiseen vuoteen vaan vasta kun se on halkeillut
hengittävät, rakenteilla on erilaisia vesihöyrynläpäisyyksiä.
Tuo on sellainen tvshopmainen muotitermi josta kannattaisi jo pyrkiä
pikkuhiljaa eroon.
--
Ville
Markku Seppänen
Olen kuullut hivenen epämääräistä huhua puhtaiden pellavaoölymaalien
pitkäkestoisuudesta: nyt kun pohjamaalaus on tehtävä sinkkivalkoisella
eikä perinteisellä (nykyään myrkyllisellä) lyijyvalkoisella olisi
kestävyys kärsinyt. Itse tuumin vielä että ero voi olla lisäksi hankala
havaita; vaikuttaa ehkä vasta liituuntumisen päästessä kunnolla vauhtiin.
Onko kukaan havainnut asiaa?
markku
Kimmo Saarinen
> Jos nyt maalaan sen laajennuksen lateksin päälle Uulan tuotteilla, irtoaahan
> se joskus, mutta pysyyköhän se pellavaöljymaali alkuunkaan lateksin päällä?
> Uulan mukaan pysyy? Kokemuksia? Onhan siinä sekin että jos maalaa
> pellavaöljymaalilla ei se ainakaan tee tiiviimmäksi sitä maalikerrosta miten
> käy kun vetää uudestaan lateksilla. Voisi kuvitella kaksi kerrosta
> muovikelmua vastaan muovikelmu ja sideharso???
Kuten täällä on jo aiemmin sanottu, pellavaöljy turpoaa 'kuivuessaan';
tuossa prosessissa ilman happi yhtyy pellavaöljyyn. Tästä on se seuraus,
että maalikalvo ei kiristy - päinvastoin, paksumpi kalvo tuppaa rypistymään
(kuten minulla on käynyt, kun urakoitsijan pojat näköjään oikaisivat
hiukan).
Joten jos alla oleva lateksi on hyvin kiinni puussa, päälle tuleva
pellavaöljymaali ei korkkaa vanhaa maalia irti alustasta.
Jos kyse olisi kuivuessaan kiristyvästä maalikalvosta, niin sitten
se voi irrottaa vanhan maalin alustastaan.
Tuosta tuplalateksikalvosta sen verran, että ensimmäinen maalikerros
ei ole vielä kovin höyrytiivis, mutta toisella kertaa siitä jo tuleekin.
Jos siis seinässä ei ole ollut ilmarakoa, tuo ensimmäinen lateksikerros
ei vielä välttämättä estä seinää kuivumasta, mutta toinen kerros saattaa
jo niin tehdä. Ollessamme taloa ostamassa törmäsin muutamaan tapaukseen,
jossa seinä tuntui lahoavan maalin alla - ja maali oli lateksia.
Ostimme sitten vanhan talon, joka sekin oli maalattu kertaalleen
lateksilla (vanhan öljymaalin päälle, tuli huomattua). Teetimme
sitten ulkomaalauksen liikkeellä, joka oli heti alussa ehdottanut
vanhan maalin poistoa ja uutta maalausta öljymaalilla. Tämä oli
tavallaan myös testi näille firmoille, koska olin päättänyt jo
etukäteen että vanha pois ja öljymaali tilalle vaikken sitä
tarjouspyynnössä ollut maininnut ;-) Samalla uusin muutaman pehmenneen
verhouslaudan ja laudanpään - alkuperäinen laudoitus on ollut
talossa jo 46 vuotta ja ajattelin, että niin se tulee säilymään
seuraavatkin 46 vuotta.
Kannattaa muuten maalata myös ne lautojen alapäät - vesi imeytyy
syiden suunnassa huomattavasti paremmin kuin pinnan suunnasta varsinkin
kun siellä ei ole maalia esteenä.
k@ ()
Janne Tallgren
Timo wrote:
> Hienoisen ongelman aiheuttaa se etta tein taloon laajennuksen 2 vuotta sitten
> jonka "tyhmyyttäni" maalasin jollain ultralla "lue. lateksi". Itse
> mennä pilaamaan ja siksi haluan varmistua etta kauheat ajatukset
> "muovimaaleista" eivät ole vain minun päähänpistoni.
Joko uusi maali on alkanut irtoilemaan?
Janne
Matti Raiski
> Toi ei kyllä ole kovin painava argumentti; Museovirasto on suositellut
> terva/vernissa/tärpätti seostakin. Minun taloni homehtui tuolla
> reseptillä...
Aikasmoinen maalari olet jos tuolla reseptillä talosi olet homeeseen
saanut...
Todenäköisesti sinulle on kuitenkin myyty tavallista pellavaöljyä
vernissana.
--
Matti Raiski, matti....@luukku.com
Timo
http://www.uula.fi/onnistumisen_iloa....html
Siinä oikeassa laidassa.
Timo
>
Timo
Janne Tallgren wrote:
No ei ole alkanut, vielä...
On siella asialliset ilmaraot, laudat maalasin ensin irrallisena kertaalleen ja
sitten seinassa toistamiseen. Räystäätkin ovat mielestäni pitkät noin matalaan
rakennukseen. En sitten kuollaksenikaan muista vedinkö puunsuojalla laudat ennen
lateksia vaiko en? Toivottavasti vedin...
TTimo
Harri Murtomäki
Timo kirjoitti viestissä <3A38B84F...@hotmail.com>...
Kun puhutaan ulkomaalauksen kestoiästä, kannattaisi ehkä ottaa huomioon myös
puun käsittely.
Eli millaiset ovat laudat mistä seinäsi on tehty, milloin rungot on kaadettu
joista ne ovat sahattu.
Miten kuivatus? Koneella vai ulkona taapelissa?
Kuinka kauan ne ovat olleet ilman maalia seinässä.
Miettikääpä maalitehtaiden ohjeita uuden lautaverhoilun käsittelyssä. Maalia
heti ja mitä enemmän, niin sen parempi. Voi käyttää tietysti omaa
järkeäänkin. Entisaikaan suurin osa maalaistaloista oli maalaamatta. Eivät
ne mädäntyneet tai homehtuneet. Usein jätettiin kokonaan maalaamatta. Joskus
vetäistiin punamultaa pintaan.
Puut joita käytettiin, eivät olleet koneella kuivattuja. Kaadettiin metsästä
oikeaan aikaan.
Hirrestä jos tehtiin, aina pohjoispuoli ulkopuolelle. Ei koskaan
sisäpuolelle. Älkää kysykö miksi.
Se vain oli parhaimmaksi havaittu. Sitä oli tehty jo useampi sata vuotta.
Kun sitten ihmetellään miksei nykyään pysy maali kiinni seinässä, voisi myös
hiukan uhrata aikaa sille pinnalle jolle sen aikoo levittää. Maalitehtaat
mainostavat maaleja helpoiksi ja siihen vipuun moni menee.
Kunnon maalipinnan aikaansaaminen vaatii työtä, tekniikkaa.
Pellavaöljymaalia ei moni lateksimaalari saa seinällä pysymäänkään. Se
vaatii taitoa.
Ohuelti ja useita kerroksia. Se pitää "hiertää" eikä "lääppiä" kuten eräs
vanha mestari sanoi.
Kannattaa lukea Panu Kailan : "Kevät toi maalarin" ja "Talotohtori".
Samaten maalarimestari Kalevi Järvisen "Puurakennusten Ulkomaalaus".
Minä ainakin hurahdin perinnemaalaukseen ja aloin suhtautua näihin
kaikenmaailman "muovikalvokauppiaisiin" erittäin epäilevästi.
No, ei tämä miksikään saarnaksi ollut tarkoitettu. Kannanotto vain :)
- harri murtomäki / ham...@kolumbus.fi
P.S. Koita ihmeessä raappia pois seinästä se lateksi. Mitä puhtaammaksi sen
saat, sitä paremmin sinkkivalkoinen siihen tarraa kiinni. Senkin voit muuten
itse sekoittaa. Ei muuta kuin sinkkivalkoista ja vernissaa. Muistaakseni 2kg
sinkkivalkoista 1litraa vernissaa kohden. Ja eikun sutimaan...
Timo
> Eli millaiset ovat laudat mistä seinäsi on tehty, milloin rungot on kaadettu
> joista ne ovat sahattu.
>
> Miten kuivatus? Koneella vai ulkona taapelissa?
>
Näitä asioita olisi hyvä huomioida, mutta mitenkä tuommoiset asiat saa selville
nykypäivänä. Rautakaupan setä tietää enintään koska tavaraa taas pitäisi olla
saatavilla. Sahoilta suoraan tilaamalla saattaa saada mitä tilaa, mutta onko
kokemuksia kuinka paljon ne huomioi asiakkaan vaatimuksia? Kuten sydänpuoli
pintaan etc...
> Kannattaa lukea Panu Kailan : "Kevät toi maalarin" ja "Talotohtori".
> Samaten maalarimestari Kalevi Järvisen "Puurakennusten Ulkomaalaus".
>
> Minä ainakin hurahdin perinnemaalaukseen ja aloin suhtautua näihin
> kaikenmaailman "muovikalvokauppiaisiin" erittäin epäilevästi.
>
> No, ei tämä miksikään saarnaksi ollut tarkoitettu. Kannanotto vain :)
>
Hyvä kannanotto olikin, antoi ajattelemisen aihetta. Niin lähti tuossa juuri
tilaus tosta Puurakennusten Ulkomaalaus kirjasta. Ajattelin, etta satkun
menoerällä saattaa säästää tonttuja.
>
> - harri murtomäki / ham...@kolumbus.fi
>
> P.S. Koita ihmeessä raappia pois seinästä se lateksi. Mitä puhtaammaksi sen
> saat, sitä paremmin sinkkivalkoinen siihen tarraa kiinni. Senkin voit muuten
> itse sekoittaa. Ei muuta kuin sinkkivalkoista ja vernissaa. Muistaakseni 2kg
> sinkkivalkoista 1litraa vernissaa kohden. Ja eikun sutimaan...
Niin homma on sillai, etta ne vanhat laudat siitä talon kyljestä lähtee
kiertoon, samalla kun laitan lisäeritystä. Eli taloon tulee uusi verhous.
Laajennuksen seinät olisi tarkoitus maalata uudelleen ainoastaan värin
vaihtumisen takia. Laajennus on rakennettu ja maalattu kaksi vuotta sitten ja
ilmeisesti lateksi on viela aikas tiukassa siinä seinässä. Saattaa olla tuskanen
projekti saada niin uusi maalipinta irti. Samana kesänä pitäisi rakentaa
autotalli ja maalata se myös. On siellä varasto ja pihasaunakin maalia vailla,
niiden kohdalla joutuu raapimaan sitä vanhaa maalia irti oikein urakalla.
mahtaakohan yksi kesä riittää ;-)
TTimo
Timo
Petri JJ wrote:
> Aivan oikein tuo löytyi web-sivuilta. Pistinkin jo kyselyn asiasta
> heille toivottavasti vastaavat jossain välissä :)
Pistänet vastausta tännekinpäin kun se aikanaan saapuu.
>
> Hivenen kyllä tuo kommentti ihmetyttää, tosin siinä oli kyllä mainittu
> että "irtoava lateksi pitää raaputtaa pois", joten tuo on hieman
> semmoinen kommentti jolla voidaan spekuloida, sillä periaatteessa
> lähes kaikki lateksi on irtoavaa ja siten pois raaputettavissa.
> Noh turha tässä on enempää jaaritella, itse en kyllä jättäisi
> yhtään vanhaa muovia alle, mutta kastotaan mitä he vastaavat.
En minäkään mielelläni jätä, mutta sellainen kaksi vuotta vanha lateksi ei
vielä ole kovin irrallaan.
TTimo
EM
bombpe-1 <pekka....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:JjN_5.126$Pc3....@read2.inet.fi...
> PS: Kyselin Uulalta heidän Roslagin Mahongista että sisältääkö se
> homeenestoaineita - eli uskallanko sitä käyttää uuteen talooni. Eivät
> vaivautuneet vastaamaan : (
IMHO_ Tuo nyt ei ole mitään uutta_vaan tuttua ja koettua ko. firmasta.
Tuohan haiskahtaa siltä, että Uulan "tädit ja sedät" eivät tiedä mitä
ko.tuote sisältää (ja eikä tuo varmaankaan ole ensimmäinen ja viimeinen
kerta kun noin hyvin asiakkaitaan palvelevat).
Itse kierrän kaukaa kyseisen firman, koska parempia ja palveluhalukkaampia
löytyy vaikka kuinka monta. :-))
EM
Timo
EM wrote:
> IMHO_ Tuo nyt ei ole mitään uutta_vaan tuttua ja koettua ko. firmasta.
>
> Tuohan haiskahtaa siltä, että Uulan "tädit ja sedät" eivät tiedä mitä
> ko.tuote sisältää (ja eikä tuo varmaankaan ole ensimmäinen ja viimeinen
> kerta kun noin hyvin asiakkaitaan palvelevat).
>
> Itse kierrän kaukaa kyseisen firman, koska parempia ja palveluhalukkaampia
> löytyy vaikka kuinka monta. :-))
>
> EM
Viitsitkö EM kertoa ketkä muut suomesa valmistavat noita perinteisempiä
maaleja kuin lateksi on? Olisi hyvä jos on joitakin keitä kilpailuttaa ja voi
kysyä muidenkin firmojen asiantuntija mielipidettä.
Kiitoksia etukäteen.
TTimo
Timo
JTH wrote:
En ole missään nimessä minkään "muovimaalin" puolustaja, mutta ehkä
> kannattaa muistaa vanha Amerikkalainen sanonta: Jos se ei ole rikki, älä
> korjaa sitä.
> Jos noissa rakennuksissa on lateksimaali hyvin kiinni, miksi se pitäisi
> raapia valtavalla työllä pois ? Eikös niille kannata silloin tehdä pienet
> paikkamaalaukset samalla lateksilla edelleen.
> Toisaalta jos kaikki lateksit ovat kaikissa kohteissa niin kauhean huonoja,
> luulisi että viisaat ihmiset olisivat jo kauan sitten "äänestäneet
> jaloillaan" ja noi maalitehtaat olisivat menneet nurin. Ja varsinkin ei
> luulisi nykyisten vastuiden ym. aikana yhdenkään valistuneen mestarin ja
> rakennusliikkeen käyttävän enää yhtään lateksia.
> Ja siis edelleenkään en ole lateksi tai muovifani, mutta tässäkin asiassa
> pitää välttää ihan mahdottomia ylilyöntejä.
> Terv. Jyrki
Noi rakennukset on maalattu alunperin hyvin eri aikoihin ensimmäisen kerran.
Eli tämä laajennus on erinomaisessa kunnossa, talo on kohtuullisessa kuten
pihavarastokin on. Sauna on hyvässä kunnossa jos katsoo 137 metrin päästä.
Hieman lähempi tarkastelu kertoo karun totuuden. Koska nyt tehdään remonttia
ulkopinnoille ja rakennetaan lisää ajattelimme vaihtaa väriä. Sehän tässä
pointti onkin se värinvaihto noinkin erilaisille ja erikuntoisille pinnoille.
Tulee täysin uutta pintaa neliöllisesti ylivoimaisesti eniten, sitten on
erittäin hyväkuntoista lateksilla vedettyä noin kolmasosa tuosta uudesta
pinnasta ja sitten huonokuntoista (öljy/lateksi kerroksia) pihasaunallinen. Eli
noi uudet pinnat määräävät mielestäni millä maalataan, koska sitä on niin
paljon. Nyt pitää vain löytää siihen hyvä ratkaisu joka toimii myös niiden
hyväkuntoisten lateksipintojen kanssa. Joku nyt kysyy miksi vaihtaa väriä, ja
tehdä asiasta vaikea, mutta siihen en osaa vastata ;-)
TTimo
Harri Murtomäki
Timo kirjoitti viestissä <3A3E22B2...@hotmail.com>...
>
>Viitsitkö EM kertoa ketkä muut suomesa valmistavat noita perinteisempiä
>maaleja kuin lateksi on? Olisi hyvä jos on joitakin keitä kilpailuttaa ja
voi
>kysyä muidenkin firmojen asiantuntija mielipidettä.
>Kiitoksia etukäteen.
>
>TTimo
>
Olen useita kertoja asioinut Pajutex OY:n putiikissa. Vantaalla, Sulan
teollisuusalueella. www.pajutex.fi
He palvelevat, ammattitaitoa löytyy ja ennenkaikkea kuuntelevat asiakasta.
Tavelan Saaran kanssa olen siellä jutellut, joten häntä voin kyllä
suositella. He tekevät itse osan tuotteistaan ja osa ulkopuolisilla
teetettynä. Esim "Puijon mutteritervaakin" löytyy. Sitä aitoa tavaraa.
Punamultaa on paketissa, ei muuta kuin aineet pataan ja keittämään :)
Toinen hyväksi havaittu paikka on Helsingissä Messeniuksenkadulla oleva
Töölön Tapetti ja Väri. www.varisilmatoolo.fi/
Heillä on myös osaava henkilökunta joka tekee muutakin kuin opettelee
maalitehtaiden esitteet ulkoa :)
Terveisin
Timo Koivumäki
wrote:
>Viitsitkö EM kertoa ketkä muut suomesa valmistavat noita perinteisempiä
>maaleja kuin lateksi on? Olisi hyvä jos on joitakin keitä kilpailuttaa ja voi
Minä vetelin (tai vetelytin) viime kesänä taloni Virtasen
öljymaalilla. On pieni maalitehdas Paraisilla.
Lateksin päälle meni, lupasivat että pysyy kunhan lateksin pintakerros
on raavittu rikki ja hilseilevä maali poistettu.
Antaas kattoo kuinka käy.
EM
Timo <timo...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:3A3DBF83...@hotmail.com...
>Sahoilta suoraan tilaamalla saattaa saada mitä tilaa, mutta onko
>kokemuksia kuinka paljon ne huomioi asiakkaan vaatimuksia? Kuten
>sydänpuoli pintaan etc...
Eivät mitenkään, jos et osaa vaatia_kannattaa valkata puutavara itse,
muuten tulee pihaan kasa "sitä sun tätä".
> Niin homma on sillai, etta ne vanhat laudat siitä talon kyljestä lähtee
> kiertoon, samalla kun laitan lisäeritystä. Eli taloon tulee uusi
verhous.
Miten vanhat? saattaa olla parempaa kamaa, kuin nykyiset_ kannattaa tutkia
ennen lopullista päätöstä!
Etelän puolelle itse valitsisin kuusen_koska kuivuu paljon nopeammin
verrattuna esim. mäntyyn.
> Laajennuksen seinät olisi tarkoitus maalata uudelleen ainoastaan värin
> vaihtumisen takia. Laajennus on rakennettu ja maalattu kaksi vuotta
> sitten ja
> ilmeisesti lateksi on viela aikas tiukassa siinä seinässä. Saattaa olla
>tuskanenprojekti saada niin uusi maalipinta irti. Samana kesänä pitäisi
>rakentaa autotalli ja maalata se myös. On siellä varasto ja pihasaunakin
>maalia vailla, niiden kohdalla joutuu raapimaan sitä vanhaa maalia irti
> oikein urakalla. mahtaakohan yksi kesä riittää ;-)
Teet sen minkä ehdit_tulee kai se seuraavakin kesä, jos on tullakseen.
EM
Timo
EM wrote:
> > Niin homma on sillai, etta ne vanhat laudat siitä talon kyljestä lähtee
> > kiertoon, samalla kun laitan lisäeritystä. Eli taloon tulee uusi
> verhous.
>
> Miten vanhat? saattaa olla parempaa kamaa, kuin nykyiset_ kannattaa tutkia
> ennen lopullista päätöstä!
>
> Etelän puolelle itse valitsisin kuusen_koska kuivuu paljon nopeammin
> verrattuna esim. mäntyyn.
>
Niin niiden ulkoverhouslautojen vaihto on hieman pakon sanelema juttu kun sitä
lisäeristystä kaipaisin. Eihän ne laudat ole sinänsä miksikään menneet,
laitettukin ne on vasta 1949. Se täysin varma asia että paremmat ne on kun
uudet, mutta se eristys. Sisäpuolelle ei voi laittaa kun sinne laitettiin jo 6
vuotta sitten ja pinnat on siellä hyvät.
Sellainen ei taida olla mahdollista etta saa ne verhouslaudat ehjänä pois
siitä seinästä, kun siella ei ole koolausta välissä vaan ulkoverhous on
suoraan vinolaudoituksen päällä. Siis saahan ne ehjänä pois kun ottaa
ajankanssa, eli yksi seinä yhtenä kesänä jne... Mutta kun ei oikein voi olla
neljää kesää pois töistä...
Mistäs materiaalista ne ulkoverhouslaudat yleensä tehdään? Niin ja miksi
mäntyä muualle kuin eteläseinään, jos se kerran kuivuu paremmin? Onko männyllä
jotain ominaisuuksia mitä kuusella ei ole tuossa ulkokäytössä?
TTimo
Timo
Tässä rupeaa olemaan kasassa aikamoinen mielipide/kokemus paketti päätöksentekoa
varten. Linkkejäkin on niin että bookmarkit loppuu ;-)
Tämän perusteella ratkaisuni on seuraava (lukematta sitä tulossaolevaa kirjaa):
Uudet pinnat pellavaöljymaalilla, siten etta sinkkivalkoinen on pohjana.
Miltei uudet pinnat pellavaöljymaalilla (lateksin päälle) koska uskon
pellavaöljymaalin pysyvän lateksin päällä sekä uskon itserakentamieni ilmarakojen
riittävyyteen.
Vanhoista öljymaali, öljymaali, öljymaali, lateksi, öljymaali, lateksi
kerroksista jotka jo törmän latekin (anteeksi Lasse Törmä) tajuaa olevan
irti/irtoamaisillaan tulen raapimaan mahdollisimman hyvin irti, ennen sen
pellavaöljymaalin "hiertämistä".
Pitänee seuraavaksi avata otsikko "Nyt on aika puhua hiertämisestä" jos ei joku
kerro mitä se tarkoittaa ;-)
TTimo
Petri JJ wrote:
> Esinnä varoitus postauksen pituudesta, johtuen parista email otteesta
> jotka olen tänne luvalla lainannut.
>
> Lisäksi Kiitos Sirkulle, joka kommentoi kysymyksiäni ripeästi Uulan
> puolesta. Asiasta riittäisi taatusti lisääkin väiteltävää, mutta
> katson että ainakin minun osaltani on kaikki saatavissa oleva
> informaatio annettu tällä palstalla, joten muut jatkakoon jos
> jatkettavaa on.
>
> Petri JJ
>
>
EM
Timo <timo...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:3A3F0776...@hotmail.com...
> Mistäs materiaalista ne ulkoverhouslaudat yleensä tehdään?
Männystä.
Niin ja miksi
> mäntyä muualle kuin eteläseinään, jos se kerran kuivuu paremmin? Onko
>männyllä
> jotain ominaisuuksia mitä kuusella ei ole tuossa ulkokäytössä?
Sen takia kun kuusi kestää etelänpuolella paremmin (liittyen juuri tuohon
aurinkoon ja kuivumiseen_varsinkin jos maalaat lietemaalilla). Muilla
seinillä mänty kelpaa vallan hyvin.
EM
Leena Kivivalli
: Timo <timo...@hotmail.com> kirjoitti
:> Mistäs materiaalista ne ulkoverhouslaudat yleensä tehdään?
: Männystä.
Tai sitten kuusesta.
: Niin ja miksi
:> mäntyä muualle kuin eteläseinään, jos se kerran kuivuu paremmin? Onko
:> männyllä jotain ominaisuuksia mitä kuusella ei ole tuossa ulkokäytössä?
: Sen takia kun kuusi kestää etelänpuolella paremmin (liittyen juuri tuohon
: aurinkoon ja kuivumiseen_varsinkin jos maalaat lietemaalilla). Muilla
: seinillä mänty kelpaa vallan hyvin.
No miksi ihmeessä sitä mäntyä pitäisi tilata kans, jos kerran pitää
tärkeänä saada kuusta etelänpuoleisille seinille? Kuusi ei ole sen kalliimpaa
(joskus halvempaa kuin mänty) eikä ole mitään syytä, miksei sitä voisi
käyttää kaikilla seinillä. On ihan turhaa tilailla työmaalle sen seitsemää
sorttia tavaraa (ja laskea tekovarat yms. kaikille niistä), kun yhdelläkin
selviää.
Leena, ulkoverhouskauppiaskin
le...@iki.fi
EM
Leena Kivivalli <lm5...@utaxx.fi> kirjoitti
91ntoa$5jd$1...@baker.cc.tut.fi...
> Tai sitten kuusesta.
No_paljonko olet kuusta myynyt suhteessa mäntyyn? esim.vuorilaudat Osaatko
valistaa maallikko ostajaa valitsemaan oikein? En ole vielä tavannut
yhtään sellaista myyjää! Ehkä sinusta on kehitymässä sellainen?
> No miksi ihmeessä sitä mäntyä pitäisi tilata kans, jos kerran pitää
> tärkeänä saada kuusta etelänpuoleisille seinille?
Sen takia_minkä jo aikaisemmin kirjoitin_lue se uudestaan_ jos et
ymmärtänyt miksi_ ainakin_ etelänpuoleisille seinille tulisi valita kuusi.
Kuusi ei ole sen kalliimpaa
> (joskus halvempaa kuin mänty) eikä ole mitään syytä, miksei sitä voisi
> käyttää kaikilla seinillä.
Olenko niin väittänyt? En tietääkseni.
> On ihan turhaa tilailla työmaalle sen seitsemää
> sorttia tavaraa (ja laskea tekovarat yms. kaikille niistä), kun
yhdelläkin
> selviää.
Kunhan saisi edes sitä kunnon tavaraa_ettei tulisi sitä sen seitsemää
sorttia :-)
Ainut tapa saada edes jotenkin kelvollista_on valkata puutavara itse_eikä
luottaa myyjiin tai heidän ns.ammattitaitoonsa_kokemus on opettanut, että
sitä on aika harvassa_eikä koske ainoastaan puutavarakauppiaita
_"Pystymetsästä alalle tulleita".
EM
"Kaikesta huolimatta Hyvät Joulut"
Leena Kivivalli
: No_paljonko olet kuusta myynyt suhteessa mäntyyn? esim.vuorilaudat Osaatko
: valistaa maallikko ostajaa valitsemaan oikein? En ole vielä tavannut
: yhtään sellaista myyjää! Ehkä sinusta on kehitymässä sellainen?
Paljon olen myynyt kuusta ulkoverhoiluun. Käsittääkseni osaan myös opastaa
maallikko-ostajaa -- ostajat varmaan osaavat arvioida sitä paremmin :)
: Sen takia_minkä jo aikaisemmin kirjoitin_lue se uudestaan_ jos et
: ymmärtänyt miksi_ ainakin_ etelänpuoleisille seinille tulisi valita kuusi.
Kyllä sen kuusen valitsemisen etelänpuoleisille seinille ymmärsi varmasti
jokainen, mutta alkuperäinen kysyjä kysyi, miksi niille muille seinille
pitäisi laittaa mäntyä ja minä ihmettelin samaa.
Leena
le...@iki.fi
Markku Nevalainen
>
> miksi niille muille seinille
> pitäisi laittaa mäntyä ja minä ihmettelin samaa.
>
Tota, eiks se ole ihan vaan tuon lasten vanhan kompakysymyksen
voimassapitämisen vuoksi.
"Ulos, nelikulmaisen talon kolmelle seinälle oli laitettu mänty,
ja yhdelle sivulle kuusi. Montako puuta talon ympärillä kasvoi?"
Nykyvastaus lienee, että ei kasva yhtään, sillä sekä männyt että kuuset
oli jo laitettu laudoiksi.
Harri Murtomäki
"Martti Paalanen" <martti....@iclinvia.no_spam_thanks.com> kirjoitti
viestissä news:3a454282....@news.inet.fi...
> Sinkkivalkoinen on aika nöyrää kamaa ja levittyy käytännössä kuten
> mikä tahansa maali, joten siitä ei sen enempää. Pellavalöljyn kanssa
> tein niin, että ensin levitin sen laudan pintaan ja sitten sudista
> tukeva myötäote ja kiertävällä vatkausliikkeellä hierotaan maali
> laudan pintaan kunnolla kiinni.
> Pointti on siis siinä, että pelkkä pinnalle läästiminen ei takaa
> kiinnipysymistä, eikä sopivan ohutta maalikerrosta. Joka kohta pitää
> hiertää. Homma käy kyllä työstä, mutta toisaalta työ tekijäänsä
> neuvoo.
> -Martti
>
Ekalla kerralla hierrettäessä tuntui kuin kädet olisi tulessa, mietin ettei
tällä tavoin ole tullut maalattua ikinä. Isäukko vain naureskellen kehoitti
jatkamaan.
No, kyllä siihen tottuu. Hiki siinä tulee...kait sen kuuluukin tulla :)
Asianvierestä kysymys ; Millaista lakkaa suosittelette mahonginsävyyn
petsatulle mäntypuulle?
Pellavaöljylakalla tulee perhanan kiiltävää pintaa, saahan siitä tietty
mattapintaisempaa lorauttamalla valopetroolia sekaan, mutta se petroolin
haju, joten se ei hirveästi houkuttele.
Ei saisi olla mikään muovilakka. Mieluummin "perinteisempää" mallia.
EM
Leena Kivivalli <lm5...@utaxx.fi> kirjoitti
viestissä:91qafs$em$1...@baker.cc.tut.fi...
> Kyllä sen kuusen valitsemisen etelänpuoleisille seinille ymmärsi
varmasti
> jokainen, mutta alkuperäinen kysyjä kysyi, miksi niille muille seinille
> pitäisi laittaa mäntyä ja minä ihmettelin samaa.
Se oli ääneen ajattelua näppäimistöllä_ johon ei olisi kannattanut
takertua liian tiukasti.
Tottakai voi vuorata kuusella(kin), mutta pointtihan oli, että
etelänpuoleiset seinät_ainakin_ tulisi vuorata kuusella_ muissa seinissä
se
ei ole välttämätöntä ilmastorasituksen ja uusimisen kannalta_jokainen
päättäköön itse, miten menettelee.
EM
Xpert
news:3a3f3eca...@news.inet.fi...
> Emme kuitenkaan suosittele Vinha puunsuoja-öljymaalin päälle
> maalaamista pellavaöljymaalilla sen erittäin kumimaisen ja elastisen
> pinnan takia
Noin se maailma vain muuttuu - jopa vuosittain - Eskoseni.
Kun Asunto Osakeyhtiöni maalautti ulkona sijaitsevaa puuaitaa
Vinha -puunsuojalla, tuo "maali" oli vielä täysin VESIohenteinen,
ja urakoitsija teki työn ruiskulla. Öljyä ei näkynyt missään.
Maalien MYYVIKSI osoittautuneet nimikkeet säilytetään, mutta
niiden koostumus, ja jopa rakenne muuttuvat lähes vuosittain.
Pari vuotta vanhan nimikkeen perusteella ei maalista voi nykyään
todeta enää YHTÄÄN mitään. Kannattaa aina lukea purkin kyljestä
litkun tuotesisältö, jolloin huomaa että "sama maali" ei olekaan enää
sitä samaa maalia, jolla naapuri teki sen onnistuneen maalauksensa.
Perehtyminen jonkun (minkä tahansa) "saman" maalin ominaisuuksiin
on joka vuosi aloitettava ALUSTA. Sama ruljanssi aina uudelleen
ja uudelleen - ettei vahingossa retkahda moderniin muovipinnoitteeseen
etsiessään pysyää ulkoseinämaalia puupintaan.
Xpert
... we have Xperties ...
Juhani Risku
- käsittelemätön ja kuivana pysyvä puupinta on kestävin (julkisivuun
joutunut sade- ja roiskevesi kuivaa pois, sisätiloista johtuva kosteus
siirtyy rakenteen läpi lämpövuon ansiosta)
- hometta ja itiöitä vastaan voidaan käyttää boorisuolasivelyä, kuten koko
Keski-Euroopan purakennuksille on tehty vuosisatoja. Boorin kidevesi estää
orgaanisen elämän kehittymisen ja leviämisen aika-ajoin kostuvalla
puupinnalla (esim. kesä 1998)
- jos ulkonäkö- ym. seikoista julkisivu pitää värittää, tarvitaan
pigmentti, sideaine ja imeyttävä aine (ei siis tarvita maalitehtaan
ensimmäistäkään tuotetta)
- jos puuta käsitellään ulkopuolelta, on edettävä rakennusfysiikan
vaikutusketjun mukaan loogisesti ja tekemättä päättelyvirhettä ja siitä
johtuvia kertautuvia virheitä.
Esimerkki 1, puuseinä:
Massiivipuu(n kaltainen)-seinä (hirsi; hirsi + selluvillaeriste +
puukuitulevy; puuseinä + selluvilla + tervapaperi)
- lämmin sisäilma kuljettaa lämpöä ja kosteutta seinän läpi, selluvilla
kykenee vastaanottamaan kosteutta ja luovuttamaan sitä kuivan ilman aikana
- julkisivun verhous voi olla ilman tuuletusväliä, sillä rakenne on
´massiivipuinen´. Tuuletusvälikin voi olla, mutta silloin se ei ole osa
lämmöneristettä
- maalin (pigmentti, sideaine ja imeyttävä aine) on oltava
hygroskooppiselta rakenteeltaan kosteutta läpäisevää, jotta kosteus siirtyy
kokonaan puuseinän läpi ulos. Jos puupinta halutaan tehdä hermeettisesti
tiiviiksi, esim. sulattamalla muovikalvo, sivelemällä lateksimaali tai
bitumi, puupinta on astettava riittävän tuuletuskoolauksen päälle (22-50
mm). Jos mittauksin ei voida varmentaa riittävää tuuletusta
julkisivulaudoituksen sisäpuolella, kannattaa yläosaan asentaa
poistoilmajärjestelmä. Jos hermeettisenä pintana on käytetty bitumia (mikä
on harvinaista), 22 mm:n tuuletusväli yleensä riittää, sillä
julkisivupinnan lämpiäminen ajoittain yli +120 Celsius-asteen edistää
tuulettumista
- öljymaalia sivellään vain yksi kerros, muuten pinnasta tulee liian tiivis
ja kosteus ei pääse siirtymään puupinnan läpi ulos
- jos voidaan epäillä puupinnan pysyvän kosteana pitkiäkin aikoja
(itä-pohjoisjulkisivu, kostea maaperä, kostea kasvillisuus lähellä), voi
hyvänäkin pidetty öljykäsittely aiheuttaa puulle kosteusvaurioita, sillä
öljyn oheen/viereen/taakse asettunut vesihöyry ei ehdi kuivua ennen
seuraavaa kostumista. Tällöin käsitelty puupinta pysyy kosteana pidempiä
aikoja kuin käsittelemätön. Käytännössä kesällä 1998 puujulkisivut eivät
kuivaneet kertaakaan (poislukien sisälämmön johtumisen vuoksi
satunnaisesti).
Esimerkki 2, lasi, teräs, tai kivieristeinen seinä:
Jos ulkoseinässä käytetään kosteutta sitomatonta lämmöeristettä
(teräsvilla, sorvinlastu, kivivilla, lasivilla), on sisäkosteuden
siirtyminen rakenteisiin estettävä. Tämä ulkoseinän sisäpuolinen
hermeettinen sulkeminen voi tapahtua useallakin tavalla: sulatetaan
kutistemuovilevyt tarkoin saumaten sisäseiniin ennen tapetointia tai
maalausta. Lasikuitu ja hartsi ovat hyviä hermeettisesti (kuten tiedetään
lasikuituveneistä), mutta hiushalkeamia ja murtumia saattaa esiintyä jo
parissa vuodessa, kuten veneissäkin. Siveltäviä riittävän luotettavia
hermeettisiä suojausaineita ei juuri ole, mutta kuumana sivelty bitumi
paksuna pintana sopii rakennusfysikaalisesti yllämainituille eristeille.
Työ edellyttää tulityölupaa.
Ns. autotyyppiset rakenteet (pelti + tiivisteet, saranoinnit, lukitus)
sopivat tiiveytensä puolesta talon julkisivun rakenteiksi, ja ne voidaan
maalata pulverimaalein varsin säänkestäviksi niin sisä- kuin
ulkopuoleltakin. Jos maalausta ei suoriteta teollisesti, on talon sisä- ja
ulkopuolelle tuotava tehokkaat maalin kuumentimet.
Kun sisäkosteuden siirtyminen eristeisiin on estetty oheisin toimin,
voidaan julkisivu maalata tai jättää maalaamatta, kunhan puupinta on
tuuletusvälin päässä itse seinärakenteesta. Puu kestää esim. seuraavalla
käsittelyllä hyvin:
- sahapinta tasoitetaan polyuretaanivaahdolla ja lastalla levittäen
- maalipinnaksi polyuretaanipohjainen maali tai kaksikomponenttimaali
(lateksimaali saattaa hilseillä, koska polyuretaani on itsessään
umpisoluinen)
- lateksimaali tai kutistemuovilevy kuumailmapuhaltimella suoraan
puupinnalle käy myös hyvin.
Viimeisen esimerkin 2 yhteydessä talosta tulee erittäin tiivis, mikä
saattaa aiheuttaa hengitysilman loppumisen, huoneistonsisäisen oman
ilmanpainekentän syntymisen tai trooppisen ja lämpimän ilmanalan
kehittymisen talvipakkasillakin. Tämä ns. puhdas rakenne eli tiivis seinä
on paikoin puhkaistava ja poratut reijät täydennetään teknologialla, joka
toimii
- kuin diodi päästäen kosteuden jotain reittiä ulos
- kuin toinen diodi, keräten ilman epäpuhtauden ulos
- kuin diodi, tuoden korvausilman sisään.
Valittu teknologia kytketään joko perinteiseen sähköohjausjärjestelmään
(sähkö + kytkimet + ihminen) tai uudempaan (sähkö + anturit +
ohjausjärjestelmä + kytkimet + analogiamuuntimet + mekatroniikka + oppiva
tiedonkeruujärjestelmä + ylläpito- ja huoltojärjestelmä). Jäljempi
järjestelmä sopii erityisesti, jos taloon on valittu autotyyppinen
julkisivurakenne. Tällöin komponentteja voi irroittaa autoista ja juottaa
johdot älykkäisiin ikkunoihin, tuuletusventtiileihin ja puhaltimiin.
Ihminen on tämän jälkeen järjestelmässä tarpeeton.
Tämä autotyyppinen talo voidaan ajatella puutaloksi, vaikka siinä ei ole
paljoa puuta. Onhan tiiliseinä korvattu tiilitapetilla, kattoon saa
tiilipeltikatteen, ikkunoiksi saa alumiinipuuikkunat, keittiökalusteisiin
tarrakiinnitteisen puukuvion (melamiini). Niinhän valokuvauksessakin
muovipaperi on korvannut paperipaperin.
Puupinnan maalaamisessa kaikki eri menetelmät ja tavat ovat oikeita ja
todellisia, niihin on vain osattava asettaa luonteensa mukaiset odotukset.
Kun odotukset ovat ristiriidassa rakenteen käyttäytymisen ja päättelykyvyn
kanssa, saadaan kaupallisesti menestyksekäs toimialue muuten niin
kannattamattomalle rakennusalalle. Tyypillisin rakenne, hyvin toteutettu
kelvoton rakenne, pitää alan kysynnän ja tarjonnan sopivassa liiketilassa.
Juhani Risku
Martti Paalanen
Saanko kommentoida seuraavasti:
>Ulkoseinän puupinnan maalaamisen idea:
>
>- käsittelemätön ja kuivana pysyvä puupinta on kestävin (julkisivuun
>joutunut sade- ja roiskevesi kuivaa pois, sisätiloista johtuva kosteus
>siirtyy rakenteen läpi lämpövuon ansiosta)
Miten on auringonvalon rasituksen laita? Väitetään (ja minä uskon),
ettei puupintaa tuhoa vesi vaan aurinko, jos puu pääsee kastuttuaan
myös kuivumaan. Olen nähnyt koko joukon käsittelemättömiä seiniä,
joista suuri osa on selvinyt hyvin vesirasituksesta, mutta selvästi
haristunut auringon vaikutuksesta. Selkeästi suojaavan vaikutuksen
antaa jokin sellainen pigmenttikäsittely, joka estää suoran
auringonvalon vaikutuksen. Itse uskon lujasti keittomaaliin, joskin
muitakin toimivia ratkaisuja varmasti on. Eli muuten samaa mieltä,
paitsi auringonvalon rasituksen suhteen pinta tarvitsee suojaa.
>- hometta ja itiöitä vastaan voidaan käyttää boorisuolasivelyä, kuten koko
>Keski-Euroopan purakennuksille on tehty vuosisatoja. Boorin kidevesi estää
>orgaanisen elämän kehittymisen ja leviämisen aika-ajoin kostuvalla
>puupinnalla (esim. kesä 1998)
Joo, boori varmaan toimii. Hyviä tuloksia on saatu myös muilla
suoloilla kuten esim. rautasulfaatti.
>- jos ulkonäkö- ym. seikoista julkisivu pitää värittää, tarvitaan
>pigmentti, sideaine ja imeyttävä aine (ei siis tarvita maalitehtaan
>ensimmäistäkään tuotetta)
Osapuilleen samaa mieltä. Kuten yllä väitin, mielestäni suojaa
tarvitaan myös aurinkoa vastaan. Pigmentti toimii kunhan estää UV:n
tunkeutumisen puuhun.
>- jos puuta käsitellään ulkopuolelta, on edettävä rakennusfysiikan
>vaikutusketjun mukaan loogisesti ja tekemättä päättelyvirhettä ja siitä
>johtuvia kertautuvia virheitä.
Tästä ei varmaan voi olla eri mieltä.
>Esimerkki 1, puuseinä:
>Massiivipuu(n kaltainen)-seinä (hirsi; hirsi + selluvillaeriste +
>puukuitulevy; puuseinä + selluvilla + tervapaperi)
>- lämmin sisäilma kuljettaa lämpöä ja kosteutta seinän läpi, selluvilla
>kykenee vastaanottamaan kosteutta ja luovuttamaan sitä kuivan ilman aikana
>- julkisivun verhous voi olla ilman tuuletusväliä, sillä rakenne on
>´massiivipuinen´. Tuuletusvälikin voi olla, mutta silloin se ei ole osa
>lämmöneristettä
Haluamatta kinastella aiheesta esitän yhden kysymyksen: Mihin kohtaan
seinärakenteessa kastepiste talvella asettuu? Vanhan kansan seinät oli
tehty osapuilleen näin, mutta silloin hyväksyttiin runsaasti nykyistä
vetoisemmat sisätilat jne jne. Nykyinen asumistapa tuntuu tällaiseen
ratkaisuun aika hurjalta. Onko kuivumisesta mitään takeita jollei
tuuletusta ole mitenkään järjestetty?
>- maalin (pigmentti, sideaine ja imeyttävä aine) on oltava
>hygroskooppiselta rakenteeltaan kosteutta läpäisevää, jotta kosteus siirtyy
>kokonaan puuseinän läpi ulos.
Vähintään näin, mutta itse kaipaisin sitä tuuletusväliäkin vielä.
Eihän se paljoa maksaisi...
> Jos puupinta halutaan tehdä hermeettisesti
>tiiviiksi, esim. sulattamalla muovikalvo, sivelemällä lateksimaali tai
>bitumi, puupinta on astettava riittävän tuuletuskoolauksen päälle (22-50
>mm). Jos mittauksin ei voida varmentaa riittävää tuuletusta
>julkisivulaudoituksen sisäpuolella, kannattaa yläosaan asentaa
>poistoilmajärjestelmä.
Oletkohan varmasti tutustunut ihan oikeisiin käytännön ratkaisuihin?
"Poistoilmajärjestelmä" kuullostaa kovin juhlavalta, kun ilman
vaihtuminen hoituu simppelisti tuuletusraoilla alhaalla ja ylhäällä.
>Jos hermeettisenä pintana on käytetty bitumia (mikä
>on harvinaista), 22 mm:n tuuletusväli yleensä riittää, sillä
>julkisivupinnan lämpiäminen ajoittain yli +120 Celsius-asteen edistää
>tuulettumista
Minkä valtakunnan manuaaleista olet saanut 120 asteen lämpötiloja
talon pintaan? Suomi ei ole Uusi Meksiko tai Sahara!
>- öljymaalia sivellään vain yksi kerros, muuten pinnasta tulee liian tiivis
>ja kosteus ei pääse siirtymään puupinnan läpi ulos
>- jos voidaan epäillä puupinnan pysyvän kosteana pitkiäkin aikoja
>(itä-pohjoisjulkisivu, kostea maaperä, kostea kasvillisuus lähellä), voi
>hyvänäkin pidetty öljykäsittely aiheuttaa puulle kosteusvaurioita, sillä
>öljyn oheen/viereen/taakse asettunut vesihöyry ei ehdi kuivua ennen
>seuraavaa kostumista. Tällöin käsitelty puupinta pysyy kosteana pidempiä
>aikoja kuin käsittelemätön.
Pellavaöljymaalin (jos sitä tarkoitat) vesihöyryn läpäisy on varsin
hyvä. Esittämäsi ongelma koskenee lähinnä latekseja ja alkydimaaleja.
>Käytännössä kesällä 1998 puujulkisivut eivät
>kuivaneet kertaakaan (poislukien sisälämmön johtumisen vuoksi
>satunnaisesti).
Anteeksi sarkasmi, mutta ihanko totta joku mittasi kaikkien
julksivujen kosteudet?
Lopputekstiä et varmaan ollut kirjoittanut ihan selvin päin, vai mitä?
joten siitä ei sen enempää.
-Martti
Xpert
news:pgiv4t0vtjv2fbeka...@4ax.com...
> Miten on auringonvalon rasituksen laita? Väitetään (ja minä uskon),
> ettei puupintaa tuhoa vesi vaan aurinko, jos puu pääsee kastuttuaan
> myös kuivumaan. Olen nähnyt koko joukon käsittelemättömiä seiniä,
> joista suuri osa on selvinyt hyvin vesirasituksesta, mutta selvästi
> haristunut auringon vaikutuksesta. Selkeästi suojaavan vaikutuksen
> antaa jokin sellainen pigmenttikäsittely, joka estää suoran
> auringonvalon vaikutuksen. Itse uskon lujasti keittomaaliin, joskin
> muitakin toimivia ratkaisuja varmasti on. Eli muuten samaa mieltä,
> paitsi auringonvalon rasituksen suhteen pinta tarvitsee suojaa.
Puupinta kestää käsittelemättömänäkin säätä erittäin hyvin.
Mutta se muuttuu harmaaks ja "ruman" näköiseksi.
Maali on mielestäni pääasiassa lähes pelkkä koriste.
On Sun, 31 Dec 2000 16:17:06 +0300, Juhani Risku <ri...@sci.fi> wrote:
> >Esimerkki 1, puuseinä:
> >Massiivipuu(n kaltainen)-seinä (hirsi; hirsi + selluvillaeriste +
> >puukuitulevy; puuseinä + selluvilla + tervapaperi)
> >- lämmin sisäilma kuljettaa lämpöä ja kosteutta seinän läpi, selluvilla
> >kykenee vastaanottamaan kosteutta ja luovuttamaan sitä kuivan ilman
aikana
> >- julkisivun verhous voi olla ilman tuuletusväliä, sillä rakenne on
> >´massiivipuinen´. Tuuletusvälikin voi olla, mutta silloin se ei ole osa
> >lämmöneristettä
> Haluamatta kinastella aiheesta esitän yhden kysymyksen: Mihin kohtaan
> seinärakenteessa kastepiste talvella asettuu?
Minä en paljoa luottaisi selluvillan ihmeitä tekevään vaikutukseen - kuten
eräät.
Kastepiste asettuu lämpöeristeen ulkopinnan tienoille, johon rakennuksen
sisältä tuleva kosteus kondensoituu - ja kertyy ja jäätyy kovalla
pakkasella.
Rakenteen riittävän hyvä tuuletus on edellytys sille, ettei kosteudesta
ja/tai
lauhalla ilmalla sulavan jään muodostamasta vedestä aiheudu ongelmia.
On Sun, 31 Dec 2000 16:17:06 +0300, Juhani Risku <ri...@sci.fi> wrote:
> >- öljymaalia sivellään vain yksi kerros, muuten pinnasta tulee liian
tiivis
Öljymaalilla ei siis voi käsitellä rakennustaan enää uudelleen ?
Kun maali on jo huono, niin meneekö laudat vaihtoon - ettei tule liian
tiivistä pintaa.
> Pellavaöljymaalin (jos sitä tarkoitat) vesihöyryn läpäisy on varsin
> hyvä. Esittämäsi ongelma koskenee lähinnä latekseja ja alkydimaaleja.
Näin on näreet. Pellavaöljytään päreet.
Teolliset muovimaalit kuuluvat kuiviin sisätiloihin.
Jukka Reinikainen
kirjoitti seuraavaa:
> On Sun, 31 Dec 2000 16:17:06 +0300, Juhani Risku <ri...@sci.fi> wrote:
> > >- öljymaalia sivellään vain yksi kerros, muuten pinnasta tulee liian
> tiivis
>
> Öljymaalilla ei siis voi käsitellä rakennustaan enää uudelleen ?
> Kun maali on jo huono, niin meneekö laudat vaihtoon - ettei tule liian
> tiivistä pintaa.
Jos seinälautojen alla on _toimiva_ tuuletusrako, niin pinnan
tiiviydellä ei ole niin suurta merkitystä, ellei pintalauta ole
mitään lankkupaksuutta. Hirren ja tuuletusraottoman seinän pin-
taan (olipa se sitten puuta, laastia, tiiltä tai kiveä) en sutisi
mitään kalvoa tekevää maalia.
> Xpert
--Jukka
--
Oikea mailiosoite on jukka at triplan piste fi
Petri Kärhä
> Pellavaöljymaalin (jos sitä tarkoitat) vesihöyryn läpäisy on varsin
> hyvä. Esittämäsi ongelma koskenee lähinnä latekseja ja alkydimaaleja.
Lukaisinpas minäkin tuossa jouluna joutessani kirjan perinnemaaleista.
Kirjassa mainittiin petrooliöljymaali, johon lorautetaan valopetroolia,
(pellava?)öljyä ja pigmenttiä. Tämä kuulostaisi juuri siltä mitä
taloomme tarvitsen. (Koska laudat on tehtaalla pohjamaalattu, ei
keittomaaleja voi enää käyttää).
Mistähän saisin valopetroolia, pellavaöljyä ja keltaista väripigmenttiä?
Ei taida kuulua rautakaupan vakiotavaroihin, eikä maalikaupat varmaan
halua niistä kuullakaan. Onkos jollakulla kokemuksia itse sekoitetulla
petrooliöljymaalilla maalaamisesta? Onko se niin helppoa, ja tuleeko
jäljestä niin hyvä ja kestävä, kuin kirjassa väitetään?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Juha Kinnunen
Valopetrooli on normaalia huoltamo tavaraa, saa myös hajuttomana mutta on
kallista.
Pellavaöljyä ja pigenttiä löytyy ainakin Oulussa maalikaupasta.
JTK
Petri Kärhä wrote in message <3A519F83...@pop.hut.fi>...
TuoMejo
tein omakotitaloani rakentaessa aika virheen, ja maalasin paremman tiedon
puutteessa vuorilautoja ja osia julkisivusta (muuten tiiltä)
lateksimaalilla. Nyt sitä sitten kadun, ja odottelen sitä päivää kun joudun
laudat repimään irti.
Kun ryhdyin sitten tekemään autotallia, perehdyin hiukan asiaan ja päätin
kokeilla a) halpaa b)helppoa c)kestävää maalia, maitomaalia.
luin opuksia ja nämä mainospuheet sieltä todella löytyivät, kirjoja oli mm.
Setälän Joka Kodin Taitosanakirja ja Panu Kailan maalikirja, ja itse hiukan
sävelsin lisää.
Resepti oli seuraava suunnilleen, en muista juuri nyt mittoja, pigmentiksi
puna- tai keltamultaa tai valkoista, olikohan titaanivalkoista, nämä hankin
Hangon Väri -firmasta, liima-aineeksi rasvatonta maitoa ja sementtiä (käytin
valkosementtiä, ei tehnyt harmaaseen vivahdusta näin) maito ja sementti
yhdessä aikaansaavat kaseiinin (maidossa) liukenemisen ja siksi takertuu
kiinni, ei irtoa esim käteen.
Homeen yms estoon laitin booraksia, sitä Algolista muistaakseni ostin säkin.
Autotallin siis maalasin keltamulta -väriseksi, hieman loivensin valkoisella
pigmentillä ja vuorilaudat valkoisella. Ei tartu vaikka hankaa, kertamaalaus
riitti (!!) ja kun tulee aika maalata uudelleen niin ei vaadi mitään
raapimisia. Maksoikohan tavara noin kympin litra. Ja sitä tein vain muutaman
litran kerrallaan, se kun ei säily.
Olen itse kovasti tyytyväinen tulokseen.
t. Jouni
Timo
Siis Petrikin on tehnyt elämässään yhden virheen ;-)...
Ei vais, jokainen joka lukee tämän nimeltä mainitsettoman kirjan tajuaa
ruveta ajattelemaan noita maaleja muutenkin kuin litrahinnan ja värin
perusteella. Se mitä Petri sanoi petroliöljymaalista on juuri niin, kuin
asia on tuhansilla muilla. Ei ole paljon vaihtoehtoja jos ei uskalla tehdä
itse ( naapuri luulee että se säästää ;-)) tai sitten ostaa kaupasta , sitä
ainoata joka pysyy "meidän" pohjamaalin päällä!
Jokaisella vinkiksi, osta kirja ja maksa litran maalin hinta, siten saatat
säästää kymmenien litrojen maalin hinnan ja ostaa kirjan 16 parhaalle
kaverillesi lahjaksi.
Homman nimi on siinä ettei viitsisi maalata taloaan joka 10 vuosi. Mieti
itse kymmenen vuotta taaksepäin ja tajuat (valitettavasti) olleesi nuori ja
viriili tähän aikaan ja siitä ei ole kuin eilinen...
Antoisia lukuhetkia.
TTimo
isto virtanen
>Viitsitkö EM kertoa ketkä muut suomesa valmistavat noita perinteisempiä
>maaleja kuin lateksi on? Olisi hyvä jos on joitakin keitä kilpailuttaa ja voi
>kysyä muidenkin firmojen asiantuntija mielipidettä.
>Kiitoksia etukäteen.
Tampereelta löytyy Sateenkaarivärit (kts, webbisivu)
Maalailin omat sisäseinäni ja kattoni kaseiinivalkoisella (kipsilevyn
päälle) ja olen tyytyväinen: maali peittää hyvin, oli kohtuuhintaista,
mukavaa maalata (ei haise) ja on tuotteena melko ekologinen, ilman
pahempia kemianteollisuuden hirvityksiä.
Kokeilin myös pellavaöljymaalia (valkoinen), joka oli omasta
mielestäni hieno maali. Kuivumisaika valitettavasti ylitti muun
perheen suorituskyvyn ja toisaalta puhtaan valkoinen öljymaali
kellastuu aika vahvasti. Sehän ei tosin ole maalin vika.
isto
itv at sgic piste fi