Vain kaksi karvaa maadoittettuun pistorasiaan?
Tomi
pistorasiasta löytyi vain kaksi johdinta. Pistorasiaan tulee musta ja
sininen johdin, musta tulee rasian toiseen piikkiin ja sininen toiseen sekä
maadoitusjohtimiin. Mikäs asennus tässä nyt on kyseessä, pitäisikö
huolestua?
-Tomi
Teemu Kerppu
Kyseessä lienee vanhempi rakennus? En tiedä milloin tuollainen Suomessa
lopetettiin/kiellettiin, ainakin 50-luvulla se oli normaali tapa.
J.P
"Tomi" <ttiiri...@welho.com> kirjoitti viestissä
news:bv40th$ne1$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
ole ihan huoleti.
JS
Kuten jo todettu, normaali kytkentä >10v taloissa. Maajohtoa ei ole
erikseen vedetty, vaan käytetään samaa nollajohtoa sekä nollana, että
maana. Toimii ja on ok.
JS
M.Saren
@news.arcor-ip.de:
Noh noh, Omassa talossa on 50-luvun sähköt ja maakarvat on kaikki vedetty.
Tosin punaisella johtokoodilla....teräsputkissa...hienot on.
Taisi tuo "rasiassa nollataan" tulla kuvaan joskus myöhemmin ...kun
ruvettiin rakentamisessa säästämään...eiku optimoimaan...
tv mika
Teemu Kerppu
> Noh noh, Omassa talossa on 50-luvun sähköt ja maakarvat on kaikki
> vedetty. Tosin punaisella johtokoodilla....teräsputkissa...hienot on.
>
> Taisi tuo "rasiassa nollataan" tulla kuvaan joskus myöhemmin ...kun
> ruvettiin rakentamisessa säästämään...eiku optimoimaan...
Asuin aikanaan 50-luvulla (~1955 ehkä) rakennetussa kerrostalossa ja
siinä oli noin (myös teräsputkissa..). En tiedä kuinka yleinen tapa se
oli, ja milloin alkanut ja loppunut...
Risto
asennuksia tehdään. Käsite "nollausehdot" sähköturvallisuusmääräyksissä
tarkoittaa juuri tätä. Vaaraskenaario on seuraava: Jos nollajohto
ryhmäkeskukselta katkeaa, niin pistorasiaan kytketyn laitteen runko tulee
jännitteiseksi laitteen sisäisen vastuksen kautta. Tästä syystä keskukselta
pitää nykyään tulla kolme johdinta, vaihe, nolla ja suojamaa (se
keltavihreä). Nollaus suoritetaan keskuksessa eli _siellä_ kytketään se
suojamaa nollaan. Ei pistorasiassa.Nollaus tarkoittaa juuri sitä, että missä
tuo suojamaan yhdistäminen nollaan saadaan toteuttaa ja se on oma
tieteenalansa paitsi turvallisuuden, myös häiriöiden kannalta.
Mutta ei kannata hermostua, turha ryhtyä uusimaan. Tuo skenaario on aika
epätodennäköinen. En kävisi vaihtamaan.
Tuosta oli henkilö nimeltä Kari Huhtala näköjään kirjoittanut sivuilleen:
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/ukk2.php?viesti=0162&paluu=18
Risto
"JS" <j...@puhelin.luettelo> wrote in message
news:w_nRb.23$KX3...@read3.inet.fi...
J.P
<Risto> kirjoitti viestissä news:4016be3a$1...@news.dnainternet.net...
> Ei ole OK. Kielletty nykyään. Eli ei saa tehdä noin nykyään jos uusia
> asennuksia tehdään. Käsite "nollausehdot" sähköturvallisuusmääräyksissä
> tarkoittaa juuri tätä. Vaaraskenaario on seuraava: Jos nollajohto
> ryhmäkeskukselta katkeaa, niin pistorasiaan kytketyn laitteen runko tulee
> jännitteiseksi laitteen sisäisen vastuksen kautta. Tästä syystä
keskukselta
> pitää nykyään tulla kolme johdinta, vaihe, nolla ja suojamaa (se
> keltavihreä). Nollaus suoritetaan keskuksessa eli _siellä_ kytketään se
> suojamaa nollaan. Ei pistorasiassa.Nollaus tarkoittaa juuri sitä, että
missä
> tuo suojamaan yhdistäminen nollaan saadaan toteuttaa ja se on oma
> tieteenalansa paitsi turvallisuuden, myös häiriöiden kannalta.
>
> Mutta ei kannata hermostua, turha ryhtyä uusimaan. Tuo skenaario on aika
> epätodennäköinen. En kävisi vaihtamaan.
Joo näin on ja lisättäköön tähän kaikille pistorasialla -nollauksella
pelotteleville että olen lukemani ymmärtänyt niin että erillinen suojajohto
on otettu käyttöön enemmän tuon häiriösuojauksen kuin sähköturvallisuuden
lisäämisen takia - joka tietysti myös paranee kuten Risto kertoo.
Tomi
<Risto> wrote in message news:4016be3a$1...@news.dnainternet.net...
> Ei ole OK. Kielletty nykyään. Eli ei saa tehdä noin nykyään jos uusia
> asennuksia tehdään. Käsite "nollausehdot" sähköturvallisuusmääräyksissä
> tarkoittaa juuri tätä. Vaaraskenaario on seuraava: Jos nollajohto
> ryhmäkeskukselta katkeaa, niin pistorasiaan kytketyn laitteen runko tulee
> jännitteiseksi laitteen sisäisen vastuksen kautta. Tästä syystä
keskukselta
> pitää nykyään tulla kolme johdinta, vaihe, nolla ja suojamaa (se
> keltavihreä). Nollaus suoritetaan keskuksessa eli _siellä_ kytketään se
> suojamaa nollaan. Ei pistorasiassa.Nollaus tarkoittaa juuri sitä, että
missä
> tuo suojamaan yhdistäminen nollaan saadaan toteuttaa ja se on oma
> tieteenalansa paitsi turvallisuuden, myös häiriöiden kannalta.
>
> Mutta ei kannata hermostua, turha ryhtyä uusimaan. Tuo skenaario on aika
> epätodennäköinen. En kävisi vaihtamaan.
Toimiiko tuo "nollamaadoitus" vikavirtasuojan kanssa jos sellaisen meinaisi
vaikka lisätä?
-Tomi
Teemu Kerppu
Toimii.
Markku Valtonen
"J.P" <jp...@kanetti.net> kirjoitti
viestissä:2FzRb.1195$Pn....@reader1.news.jippii.net...
Minä asuin aikanani vanhassa mökissä missä oli näitä rasianollauksia
tehty ja sain vanhan putkiradion rungosta sähköiskun. Se oli jo
purkupäätöksen saanut talo, joten se korjattiin vain poistamalla se rasia
käytöstä.Muuten, pistotulpan asennolla oli väliä. Kun pyöräytti sen
puolikierrosta, niin radion runko ei ollut jännitteellinen.
Markku
Teemu Kerppu
> Minä asuin aikanani vanhassa mökissä missä oli näitä
> rasianollauksia tehty ja sain vanhan putkiradion rungosta sähköiskun.
> Se oli jo purkupäätöksen saanut talo, joten se korjattiin vain
> poistamalla se rasia käytöstä.Muuten, pistotulpan asennolla oli
> väliä. Kun pyöräytti sen puolikierrosta, niin radion runko ei ollut
> jännitteellinen.
Olisikohan tästä niin kauan aikaa että kyseesä olisi ollut ns.
"yleisvirtaradio"? Jotain muuta on täytynyt olla pielessä - jos radiossa
oli Schuko-töpseli, niin se maadoituspuolihan in sama oli se töpseli
miten päin tahansa, jos taas ei, niin se on ihan sama onko se
maadoituspuoli kunnossa vai ei...
Markku Valtonen
"Teemu Kerppu" <teemu....@luukku.com> kirjoitti
viestissä:4016d...@news.arcor-ip.de...
muista oliko sen ajan putkiradioissa maadoitetut töpselit.
Markku
ove
> > meinaisi vaikka lisätä?
>
> Toimii.
hm ... ja mihin kohtaa sen lisäisit ?
keskukseen ? ryhmäjohtoon ennen pistorasiaa ?
vai pistorasian ja töpselin väliin ?
Teemu Kerppu
En ainakaan töpselin ja pistorasian väliin... ;-)
Teemu Kerppu
Luultavasti ei. "Yleisvirtaradio" ori radio, jossa ei ollut muuntajaa ja
radion runko oli suoraan (galvaanisesti) yhteydessä verkkojohdon toiseen
napaan. Ts. riippuen siitä mitenpäin töpseli seinässä on, koko runko voi
olla verkkopotentiaalissa. Vastaavasti kotelon pitää tietysti olla
eristetty, ettei siihen runkoon pääse koskettamaan, samoin kaikki
liiitännät pitää olla galvaanisesti eristetty (eihän noissa nyt paljon
muuta ollut kuin antenniliitäntä).
Ensimmäisen sukupolven telkkarit käyttivät samaa periaatetta.
Tahvo
kytketyt rasiat, mutta varastorakennuksessa nollausta ei ole tehty,
vaan siellä rasioissa on kytketty vain musta ja sininen eikä
maadoitusta ollenkaan. Mitään haittaa tuosta ei ole toistaiseksi ollut
ainakaan meille, mutta voiko siitä olla jossakin erikoistilanteessa?
Tahvo
"Tomi" <ttiiri...@welho.com> wrote in message news:<bv40th$ne1$1...@nyytiset.pp.htv.fi>...
Tomi
sähköiskun siitä saa.
T:Tomi
Marko Björkroth
> Jos vaihe pääsee runkoon, niin sulake ei pala. Sitten jos ottaa kiinni rungossa, niin
> sähköiskun siitä saa.
Eivätkä pistorasiaan asennettavat vikavirtasuojatkaan toimi.
Melkoinen humoristi on tuon systeemin rakentajan täytynyt olla. Ei vaan
tunnu nykyään viranomaisilta riittävän ymmärrystä moisille. Onhan se
kiva tehdä halvalla ja hieman mutkia oikoen itselle, mutta miettiikö
kukaan mitä käy, jos/kun talo menee aikanaan myyntiin? Parhaassa
tapauksessa uusi, talon "hienouksista" tietämätön ostaja pääsee
hengestään ja silloin on ns. piru merrassa.
Marko
Teemu Kerppu
> Tomi wrote:
>
>> Jos vaihe pääsee runkoon, niin sulake ei pala. Sitten jos ottaa
>> kiinni rungossa, niin sähköiskun siitä saa.
>
> Eivätkä pistorasiaan asennettavat vikavirtasuojatkaan toimi.
En tiedä mitkä on pykälät Suomessa, mutta vv-suojainhan katkaisee vain
nollan ja vaiheen, joten jos kyseessä on tuollainen alkuperäisessä
otsikossa mainittu viritelmä, niin ongelmia voi tulla. Täälläpäin
maailmaa vv-suojaimen pitää olla ennen sitä kohtaa missä N-johdosta
tehdääm myös PE (protective earth - koko viritelmä on nykyään aika
harvinainen) - mutta kukaan ei voi estää ketään panemasta sellaista
töpselimallista vv-suojainta siihen.
VV-suojaimet sinänsä kyllä toimii aika luotettavasti.
Marko Björkroth
> En tiedä mitkä on pykälät Suomessa, mutta vv-suojainhan katkaisee vain
> nollan ja vaiheen, joten jos kyseessä on tuollainen alkuperäisessä
> otsikossa mainittu viritelmä, niin ongelmia voi tulla.
No, katkaiseehan se sitten, kun joku ottaa siitä ensi tarpeeksi pahan
tällin. Jos maadoitus olisi kunnossa, vv-suojain pistäisi virrat poikki
heti, kun virtaa vuotaa runkoon.
Sulakkeisiin ei sitten kannata liiemmälti luottaa. Ne on tarkoitettu
estämään johtoja sulamiselta ja sulakkeen (nopeaan) polttamiseen
tarvittava virta on noin tuhatkertainen verrattuna ihmisen tappamiseen
riittävään.
Marko
Mara
> Noh noh, Omassa talossa on 50-luvun sähköt ja maakarvat on kaikki vedetty.
> Tosin punaisella johtokoodilla....teräsputkissa...hienot on.
>
> Taisi tuo "rasiassa nollataan" tulla kuvaan joskus myöhemmin ...kun
> ruvettiin rakentamisessa säästämään...eiku optimoimaan...
>
> tv mika
Itse asun 1976 rakennetussa talossa ja on nollattu pesuhuoneen pistorasia.
(Oli silloin sallittu vielä) Enpä rupea vaihtamaan. Todennäköisesti käy
sillai, että vanhalla MMJ:llä vedettäessä uutta, homma ei onnistu. Voi käydä
niin, että jatko aukeaa putkituksessa, sen jälkeen ollaankin lirissä. Eikun
seinä auki ja npp. Muutettiin rempassa ovi toiselle seinälle ja olipa heti
jatko auki. Siihen aikaan käytettiin enimmäkseen jatkoja ilman lukitusta.
Lukkojatkot olivat "liian" kalliita aravarakentajalle. Vetokin on todella
pitkä, talon toisesta päästä toiseen. Tahtoo toi muovi koppuroitua muotoon
ja pysyä siinä ;) Jos nolla katkeaa niin onpi se pesukonekin mykkä :)
Kannattaa vaan tarkistaa säännöllisesti sekä nollaukset, että erillisellä
maadoitusjohtimellakin olevat pistorasiat. Voipi se keltavihreekin irrota
maadoitusliuskasta ja silloinkin on kytkentä epäturvallinen.
T: Jos ois mitä jois, niin jois pois, ettei ois mitä jois pois.
Pekka Taipale
> Asuin aikanaan 50-luvulla (~1955 ehkä) rakennetussa kerrostalossa ja
> siinä oli noin (myös teräsputkissa..).
Eiköhän nuo vanhat johtokuoret kuitenkin ole alumiinia, eikä terästä?
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Erkki Näsi
"Pekka Taipale" <p...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:n8ubrof...@pcuf.fi...
> Eiköhän nuo vanhat johtokuoret kuitenkin ole alumiinia, eikä
terästä?
Kyllä ne on terästä. Alumiiniputki on melko uusi keksintö.
--
Erkki Näsi